Kielipolitiikalla ja tekemillämme valinnoilla on väliä. Parhaimmillaan edistämme yhteisöllisyyttä, pahimmillaan linjauksemme taas romuttavat sitä, sanoo Henna Määttä.
Kun 16-vuotiaana kerroin kavereilleni ja sukulaisilleni lähteväni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Brasiliaan, minua pidettiin uhkarohkeana reikäpäänä.
Vaikka monet ihmettelivät valintaa kielen ja maan kaukaisuuden takia, juuri näiden vuoksi valitsin vaihtokohteeksi Brasilian. Halusin nimittäin oppia täysin uuden kielen ja kulttuurin, asettaa itseni paikkaan ja tilanteeseen, jossa en ollut koskaan aiemmin ollut.
Nyt voin vain ihailla silloista nuoruuden rohkeuttani. Vuosi oli upea, tapahtumarikas ja opettavainen. Samalla se oli myös haastava ja vaikea, sillä jotta tulisin edes auttavasti toimeen kyseisessä maassa, minun oli opittava lyhyessä ajassa täysin uusi kieli.
Olin myös ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa minua tuijotettiin kadulla. Koin miltä tuntuu tulla asetetuksi lokeroon yhden kulttuurin ymmärtämisen helpottamiseksi.
Opetellessani uutta kieltä ja kulttuuria hetket, jolloin joku tuli puoliväliin vastaan puhumalla englantia, tuntuivat helpotukselta ja lahjalta.
Samalla tavoin kallisarvoisilta tuntuivat hetket, jolloin pääsin puhumaan kokemuksistani ja haasteista muiden vaihto-oppilaiden kanssa.
Vaikka brasilialaiset isäntäperheeni auttoivat ja tukivat sopeutumistani, toisinaan vain toiset vaihto-oppilaat tiesivät miltä minusta juuri sillä hetkellä tuntui.
Vaihto-oppilasvuoteni aikana koetut asiat ja tuntemukset ovat kasvattaneet minua ja vaikuttaneet siihen, kuinka hahmotan yhteiskuntaa ja maailmaa ylipäänsä.
Uskon, että kokemukseni vuoksi pystyn ymmärtämään hieman paremmin sitä, miltä kansainvälisistä opiskelijoista ja työntekijöistä tuntuu, kun he saapuvat maahamme ja kaupunkiimme. Uskon toisaalta myös vilpittömästi siihen, että jokainen pystyy halutessaan kuvittelemaan itsensä toisen ihmisen asemaan.
Oulun yliopisto määrittelee itsensäkansainväliseksi tiedeyliopistoksi. Minulle tämä tarkoittaa paitsi kansainvälisesti arvostettua koulutusta ja tutkimusta, myös kansainvälisyyttä edistävää toimintakulttuuria, jossa jokainen yliopistoyhteisön jäsen tuntee olonsa tervetulleeksi.
Voimme edistää yhteisömme positiivista psykologista ja sosiaalista integraatiota esimerkiksi viestimällä kaksikielisesti, tarkastelemalla kaikkien vaikuttamismahdollisuuksia sekä lisäämällä tietoisuutta yhteisömme monimuotoisuudesta.
Vaikka viime aikoina yliopistossamme on otettu hyviä kielipoliittisia kehitysaskelia, tehtävää on vielä paljon. Käytännöt vaihtelevat paljon yksiköiden ja tiedekuntien välillä. Usein englanninkielinen viestintä jää lyhyeksi referaatiksi, joskus se unohtuu kokonaan.
Vähäisestä tai olemattomasta kaksikielisestä viestinnästä seuraa, ettei kansainvälinen työntekijä tai opiskelija saa samanlaista ohjeistusta ja tukea kuin suomalainen. Tällä taas voi olla kauaskantoisia ja vakavia vaikutuksia työssä tai opinnoissa suoriutumiseen.
Huonon kaksikielisen viestinnän seurauksena tutkimus- tai hankerahoitus saattaa jäädä hakematta, koulutuksen kehittämiseen tarkoitettu koulutus saamatta tai opintojen sujuva eteneminen voi vaarantua.
Kaksikielisen viestinnän lisäksi yliopistossamme tulisi tarkastella kriittisesti kansainvälisten työntekijöiden ja opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia. Vaikka yliopistolaissa viralliseksi hallintokieleksi on nimetty suomi, ei se ole estänyt esimerkiksi koulutusneuvoston kokousten järjestämistä pääosin englanniksi.
On surullista nähdä kuinka vähäiset mahdollisuudet kansainvälisillä työntekijöillä ja opiskelijoilla on osallistua yliopiston viralliseen päätöksentekoon. Viime syksynä sydäntäni todella riipaisi, kun jouduimme hylkäämään opiskelijoiden hakemuksia hallinnon toimielimiin kielikysymyksen vuoksi.
Kaksikielisyys vaatii toki lisäresursseja, toisaalta rohkeuttakin. Englannin puhumisessa ja kirjoittamisessa etenkin meillä suomalaisilla on rima turhan korkealla: koska olemme hieman ujoja, helposti aliarvioimme oman osaamisemme.
Loppujen lopuksi täydellisellä kieliopilla on vain harvoin merkitystä arkikäytössä – tärkeintä on tulla ymmärretyksi.
Myös ylioppilaskunta on tehnyt valintoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Kaksikielinen viestintä on lähtökohtamme, ja esimerkiksi edustajistossa on viime vuosina toiminut yksi tai useampi kansainvälinen opiskelija.
Vuonna 2018 yhdenvertaisuutta edistävien valintojen ei kuitenkaan tulisi olla poikkeuksellista edelläkävijyyttä, vaan lähtökohta kaikelle toiminnalle.
Kielipolitiikalla ja tekemillämme valinnoilla on väliä. Parhaimmillaan edistämme yhteisöllisyyttä, pahimmillaan linjauksemme taas romuttavat sitä.
Pirstaloitunut ja epätasa-arvoinen viestintä vaikeuttaa integroitumista yliopistoyhteisöön.
Meidän täytyy ensinnäkin tunnistaa, ettei kaikilla ole samanlaisia mahdollisuuksia olla päättävässä asemassa, ja sen jälkeen pohtia konkreettisia ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi. Yksi ratkaisu voi olla kokousten kielten muuttaminen, toinen voi olla tulkin järjestäminen paikalle.
Täytyy myös muistaa, ettei toimintakulttuurin ja kaksikielisyyden edistäminen ole vain viestintäpalveluiden vastuulla. Kielipolitiikan kehittäminen sekä kaikki mukaan ottavan yhteisön rakentaminen on meidän jokaisen tehtävä.
Julkaistu
SHARE
Henna Määttä
Oppimista ja seikkailuja rakastava projektikoordinaattori, joka suhtautuu intohimoisesti laadukkaaseen koulutukseen.
Twitter: @HennaMaa
Yritysaluetta suunnitellaan noin 10 000 neliön tiloihin kampuksen lounaiskulmaan. Suomen Yliopistokiinteistöjen havainnekuvassa yritysalueelle on sijoitettu muun muassa liikuntatiloja ja liiketiloja. Uutta paperikauppaa ei havainnekuvissa vielä näy, mutta kampuskehitys- ja markkinointijohtaja Juha Uotila suhtautuu ajatukseen myöntyvästi. "Uskoisin, että varmasti voidaan löytää sopiva paikka, kun on nyt saatu Oamkinkin tila-asiat ratkottua."
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK), Oulun yliopisto ja Oamk tiedottivat torstaina 18.1. SYK:n ryhtyvän kehittämään Linnanmaalle yritysaluetta yliopistolta vapautuviin tiloihin.
Yritysaluetta suunnitellaan noin 10 000 neliön tiloihin kampuksen lounaiskulmaan.
Oulun yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun mukaan kyseiset tilat ovat Suomen Yliopistokiinteistöjen omia alueita, joista yliopisto on vuokrannut osan arkkitehtien, kasvatustieteiden tiedekunnan musiikkiluokan ja prosessitekniikan väistötiloiksi.
Lisäksi alueella sijaitsee geolaboratorio, jossa sijaitsevat yksiköt jatkavat toimintaansa olemassa olevissa tiloissa. Niin sanotut kivipihan kivet joudutaan siirtämään hankealueelta muualle.
Kiurun mukaan yksiköt voivat käyttää väistötiloja siihen asti, kunnes heidän uudet tilansa ovat valmiit.
”Mikäli on erityisiä tarpeita, voidaan niistä neuvotella vielä erikseen.”
Havainnekuva: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy.
SYK:n havainnekuvassa yritysalueelle on sijoitettu liikuntatiloja ja liiketiloja. Tilaa on kartan mukaan varattu myös toimitiloille, start up -yrityksille ja coworking-tilalle.
Suomen Yliopistokiinteistöjen kampuskehitys- ja markkinointijohtajan Juha Uotilan mukaan käynnissä on kuitenkin vasta ”konsepti- ja esimarkkinointivaihe”.
Sopimuksia yritysten kanssa siis ei ole vielä tehty.
”Olemme kartoittaneet nyt kokonaisuutta. Nyt tunnustellaan markkinaa ja katsomme, mikä on alueen vetovoima. Riippuen siitä, miten neuvottelut etenevät, pyrimme siihen, että tämän vuoden puolella olisi jo jotain kerrottavaa.”
Tällöin yritysalueen remonttitöiden ensimmäisen vaiheen rakennustöiden arvioidaan käynnistyvän keväällä 2018, ja ensimmäinen vaihe valmistuisi keväällä 2019.
Voiko esimerkiksi liikuntatiloiksi merkittyihin tiloihin tulla vielä jotain muuta kuin liikunta-alan yrityksiä?
”Sanotaan näin, että tällä hetkellä täytyy olla täysin avoimena: jollei liikuntayrittäjä ole alueesta kiinnostunut, paha sitä on yrittää myydäkään.”
Juha Uotilan mukaan kasvava Linnanmaan kampus kiinnostaa yrityksiä aiempaa enemmän.
”Oamkin tulo lisää Linnanmaan vetovoimaa, ja yritykset alkavat olla kiinnostuneita tästä nyt syntyvästä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kokonaisuudesta. Kun puhutaan 20 000 opiskelijan määrästä, se on jo tosi iso kiinnostuksen kohde monille yrityksille. Lisäksi korkeakoulujen yhteistyö tutkimuksessa, yritystoiminnassa ja opetuksessa luo ihan uudenlaisia mahdollisuuksia olla mukana.”
Saadaanko kampukselle uusi paperikauppa?
Oamkin tulevan muuton vuoksi Linnanmaalla on nähty monenlaisia muutoksia.
Keskusaulassa sijaitseva Campus Shop suljettiin lokakuussa, ja tilaan avataan alkuvuodesta kahvila-smoothiebaari.
Voisiko kampukselle tulla nyt muiden uusien yritysten vanavedessä uusi toimisto- ja paperitarvikkeita myyvä kauppa?
SYK:n Juha Uotila suhtautuu ajatukseen myöntyvästi.
”Uskoisin, että varmasti voidaan löytää sopiva paikka, kun on nyt saatu Oamkinkin tila-asiat ratkottua. Nyt alkaa hahmottua koko kokonaisuus paremmin.”
Juha Uotila pitääkin yritysten tuloa kampukselle todella positiivisena asiana.
Myös Essi Kiuru iloitsee yritysten tulosta, ja pitää kehitystä mahtavana mahdollisuutena sekä opiskelijoille että henkilöstölle.
”Tämä on todella positiivinen asia. Kaikki kampukselle tulevat palvelut ja yritykset paljon mahdollisuuksia hyvin monelta puolelta. Opiskelijoiden kannalta tämä mahdollistaa linkkejä erilaisiin yrityksiin, gradun tekemisestä kesätyöpaikkoihin. Tutkimuspuolella [yritysten läsnäolo] taas mahdollistaa tutkimusyhteistyöhön erilaisten toimijoiden kanssa. ”
”En vielä tarkemmin tiedä, minkälaista yritystoimintaa on luvassa, mutta näyttää siltä, että kampus houkuttelee tänne hyvin erilaisia palveluita, esimerkkinä jo aiemmin avattu kampaamo. Se tekee tästä pienoiskaupunkimaisen miljöön.”
Oulun yliopiston eläinmuseo sulkee Linnanmaalla ovensa nykyisissä tiloissa tällä viikolla. Viimeinen aukiolopäivä on perjantai 1.12. Torstaina 30.11., toiseksi viimeisenä aukiolopäivänä, museon tiloissa järjestetään museon muuttoa vastustava, ”Eläinmuseon puolustusjuhla” -nimellä kulkeva tapahtuma. Kello 13–15 järjestettävän tapahtuman ohjelmassa on muun muassa puheita, kannanottoja ja otteita kansalaisadressista. ”Olemme yrittäneet vuoden ajan saada dialogia aikaiseksi, siinä onnistumatta. Saimme aikaan keväällä […]
Kello 13–15 järjestettävän tapahtuman ohjelmassa on muun muassa puheita, kannanottoja ja otteita kansalaisadressista.
”Olemme yrittäneet vuoden ajan saada dialogia aikaiseksi, siinä onnistumatta. Saimme aikaan keväällä sen, että 38 valtuutettua sitoutui tukemaan Oulun eläinmuseon jatkoa nykyisissä tiloissaan. Myöhemmät käänteet ovat osoittaneet sen olevan taloudellisempaa kuin muiden suunnitelmien. Tässä tapahtumassa keräännymme nyt keskustelemaan siitä, mitä asian eteen voitaisiin vielä tehdä, ja yritämme vielä kerran saada yhteyttä yliopiston johtoon”, kuvailee biologi Juha Markkola, yksi Eläinmuseoadressiliikkeen aktiiveista.
Juha Markkolan mukaan ajatus tapahtumasta ”on ollut hautumassa jo jonkun aikaa”.
”Emme ole lannistuneet. Tämä on kuitenkin taas esimerkki oululaisesta [päätöksenteko]kulttuurista: metsä ei vastaa, kun sille huudetaan.”
Paikalle tapahtumaan on kutsuttu myös Oulun yliopiston hallitus, rehtori Jouko Niinimäki, yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru, Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) edustaja, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala, Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä ja kulttuurijohtaja Risto Vuoria.
Rehtori Niinimäki ei pääse osallistumaan tapahtumaan jo aiemmin sovittujen tapaamisten vuoksi.
Yliopiston johdosta viestittiin Oulun ylioppilaslehdelle, että ”tavoitteena on saada johdosta edustaja osallistumaan tapahtumaan, mutta osallistumista ei näin lyhyen varoitusajan vuoksi voi varmasti luvata”.
Nykyisissä tiloissa vuodesta 1984
Museon tilojen vuokrasopimus irtisanottiin tammikuussa. Museon kokoelmista rakennettavan näyttelyn sijoittamista pohtinut työryhmä on esittänyt uudeksi sijoituspaikaksi Pohjois-Pohjanmaan museon alakertaa.
Lopullista päätöstä asiasta ei ole tehty. Oulun yliopiston viestintäjohtajan Marja Jokisen mukaan museon sijoituspaikan pohdinta on edelleen työn alla.
”Yliopiston tavoite on, että eläinmuseon näyttelytoiminta jatkuu, ja se jatkuisi ammattimaisen museotoiminnan yhteydessä. Yliopiston suunnitelmissa on rahoittaa myös uuden näyttelyn rakentamista”, Jokinen toteaa.
Linnanmaalla ravintola Foodoota vastapäätä sijaitsevalla eläinmuseon yleisönäyttelyllä on ollut tilaa noin 800 neliömetriä. Näyttely käsittää 1300 selkärankaista ja yli 3000 selkärangatonta Suomen eläinlajistolle tyypillistä eläintä.
Yleisönäyttelyssä on esillä vain pieni murto-osa museon kokoelmista: kokoelmaan kuuluu yli 50 000 selkärankaisen eläimen näytettä ja yli 2 miljoonan selkärangattoman eläimen näytteet.
Eläinmuseo ei muuta ensimmäistä kertaa. Museon kokoelma on 1960- ja 1970-luvuilla risteillyt Ainolassa, Oulun NMKY:n suurhallin tiloissa Linnankadulla, Tuomiokirkon vieressä ja Åströmin entisessä nahkatehtaassa Myllytullin Nahkatehtaankadulla.
Nykyisissä tiloissa eläinmuseo on ollut vuodesta 1984 alkaen. Linnanmaan tilojen erikoisuutena on Heikki Kangasperkon maalaama, 57 metriä pitkä dioraama, jossa Suomenlahti vaihtuu Jäämereksi ja kesä talveksi.
Tasan 50 prosenttia Oulun yliopiston opiskelijoista kerrytti lukuvuonna 2016–2017 vähintään 55 opintopistettä. Oulun yliopiston mukaan se on on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Suomen yliopisto, joka on rikkonut 50 prosentin rajan 55 opintopistettä suorittaneiden osuudessa. Oulun yliopiston koulutusrehtorin Helka-Liisa Hentilän mukaan suoritus on seurausta pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta kehittämistyöstä. Yliopiston sijoitus 55 opintopistettä suorittaneiden osuudessa on ollut aiempina vuosina […]
Oulun yliopiston koulutusrehtorin Helka-Liisa Hentilän mukaan suoritus on seurausta pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta kehittämistyöstä.
Yliopiston sijoitus 55 opintopistettä suorittaneiden osuudessa on ollut aiempina vuosina kuudes, viides ja neljäs.
”Olemme kehittäneet rakenteita, joiden avulla tämä opintopistemäärä on lukuvuoden aikana ylipäänsä mahdollista suorittaa. Se on tarkoittanut kehittämistyötä esimerkiksi opetussuunnitelmissa ja lukujärjestyksissä. Olemme kehittäneet myös tukea ohjaukseen, esimerkiksi omaopettajatoiminnan kautta.”
Hentilä mainitsee yhtenä vaikuttavana asiana myös Pauli Väisäsen ideoimanOpintopistetalkoot-kampanjan. Kampanja on konkretisoinut 55 opintopisteen kerryttämisen hyötyjä opiskelijalle ja aktivoinut opiskelijoita ahkeroimaan yhteisen hyvän vuoksi.
Nyt jokainen 55 opintopistettä lukuvuoden aikana suorittanut Oulun yliopiston opiskelija saa yliopistolta kiitoskirjeen, haalarimerkin ja lounaslippuja kiitokseksi saavutuksestaan.
”On oikein, että tehdystä työstä voidaan palkita, ja tehdä sitä työtä myös näkyväksi. Ja näyttäisi siltä, että haalarimerkille on edelleen hyvin käyttöä”, Helka-Liisa Hentilä sanoo.
Yliopistolla on syytä iloita opintopisteiden terhakasta kertymisestä, sillä rahoitusmallin vuoksi opiskelijoiden opintotahti vaikuttaa korkeakoulun rahatilanteeseen. Vuoden 2017 alusta 10 prosenttia yliopistojen saamasta perusrahoituksesta tulee 55 opintopistettä tai enemmän suorittavien opiskelijoiden määrästä.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija Henna Määttä pitää uutista 55 opintopistettä suorittaneiden määrästä erinomaisena.
”Sijoituksen jatkuva parantuminen kertoo määrätietoisesta työstä opintojen sujuvuuden eteen. On hienoa nähdä, ettei 55 opintopistettä suorittaneiden osuutta nähty pelkästään määrällisenä mittarina, vaan asioihin on oikeasti tartuttu kehittävällä ja tarmokkaalla otteella. Lukumäärä kun ei voi nousta pelkästään opiskelijoiden toimesta, vaan kehittämistä tulee tapahtua nimenomaan yliopiston toiminnoissa. ”
Määtän mukaan suuri merkitys opintopisteiden ahkeraan kertymiseen on ollut myös opiskelijoiden oman tietoisuuden kasvamisella. Myös hän mainitsee Opintopistetalkoot-kampanjan.
”On ollut hienoa, että Oulussa on tartuttu opiskelijoiden antamiin ideoihin. Yliopiston uusi palautejärjestelmä voi tuoda uusia näkemyksiä siitä, miten opintopolkuja voisi sujuvoittaa entisestään. Vielä on kuitenkin parannettavaa esimerkiksi siinä, kuinka aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan.”
Myös Helka-Liisa Hentilän mukaan prosenttia voidaan vielä entisestään parantaa.
”50 prosenttia on jo hieno suoritus, mutta tavoite on saada sitä vielä suuremmaksi. Sataan prosenttiin on vielä matkaa!” hän naurahtaa.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, YTHS:n, mielenterveyspalvelut ruuhkautuivat Oulussa tänä keväänä ja jonotusajat koettiin liian pitkiksi. Yleensä YTHS:llä jonot pysyvät 90 päivässä tai sen alle, mutta tänä vuonna jonot ovat olleet yli sata päivää. Myös Oulun kaupungin järjestämissä palveluissa hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan kuukausia.
Tänä keväänä Oulun YTHS:n mielenterveyspalvelut ruuhkautuivat ja osa apua tarvitsevista koki jonottamisen liian pitkäksi.
YTHS:n Oulun terveyspalveluyksikön ylilääkäri Riitta Mäkelän mukaan kevään ruuhka johtui äkillisten poissaolojen lisäksi yhden psykologin eläköitymisestä, jonka vuoksi jonot mielenterveyspuolelle pääsivät kasvamaan.
Maaliskuussa psykologien kiireetön hoitojono oli 92 päivää ja huhtikuussa 20 päivää. Mäkelä kertoo YTHS:llä olevan kiireettömän hoidon osalta kolmen kuukauden hoitotakuu, joka toteutui keväällä ruuhkista huolimatta.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen vastaava Hennamari Toiviainen kertoo saaneensa jokusen yhteydenoton YTHS:n keväisen jonotustilanteen vuoksi.
Toiviainen kuuluu YTHS:n johtokuntaan, joka muun muassa seuraa jonotilannetta. Toiviainen kertoo jonon kasvaneen psykiatrille loppusyksystä lähtien ja hänen mukaansa jono on ollut lähellä kolmea kuukautta. Toiviainen ei tiedä tarkalleen, tietävätkö opiskelijat heidän voivan kääntyä mielenterveysasioissa myös YTHS:n puoleen.
”Mielenterveys on henkilökohtainen ja arka asia. Opiskelijat eivät kysy minulta, mistä saa apua.”
Hoitajien koulutukseen on panostettu
Samaan aikaan mielenterveyden puolen ruuhkien kanssa Oulun YTHS:llä tuli keväällä 2017 ruuhkaa myös yleislääkärin vastaanotolle kahden ennakoimattoman äkillisen pitkän poissaolon vuoksi.
Huhti-toukokuussa yleislääkärin aikoja jouduttiin siirtämään eteenpäin, jolloin jonotusajat olivat normaalia pidemmät, mutta kolmen kuukauden hoitotakuu kuitenkin toteutui.
YTHS:n hoitojonot ovat viime vuonna pysyneet 90 päivässä, mutta tänä vuonna jonot ovat olleet useana kuukautena yli 90 tai jopa sata päivää.
Riitta Mäkelä huomauttaa jokaisen asiakkaan saavan jonoista huolimatta tarvitsemaansa apua. Mäkelä tarkentaa heidän käyttävän kolmatta vapaata hoitoaikaa hoitoonpääsyn mittarina.
“Tämä on yleisesti käytössä oleva mittari hoitoonpääsyn mittaamiseen. Eli jos psykiatrin jono on 90 päivää niin se tarkoittaa, että kolmas vapaa aika psykiatrille on tuon 90 päivän päästä ja sitä ennen on 2 vapaata aikaa”, Mäkelä tarkentaa.
Riitta Mäkelä kertoo YTHS:n mielenterveyspuolen hoitavan vain osan mielenterveysasiakkaista, sillä YTHS:llä mielenterveyspalveluita saa myös yleisterveyden kautta.
Kun asiakas ottaa yhteyttä hoidontarpeen arvioon, tarkoitetaan sillä yleisterveyden ja mielenterveyden yhteistä arviota, jossa hoitaja arvioi hoidon kiireellisyyttä ja sairauden vaikeusastetta.
Hoito aloitetaan pääsääntöisesti yleisterveyden puolella, josta potilaat voidaan tarvittaessa ohjata mielenterveyden puolelle jatkohoitoon.
YTHS:llä on tarjolla kiireettömiä aikoja yleislääkäreille, terveydenhoitajille sekä mielenterveyspuolelle. Hoitoon pääsyä voi kuitenkin joutua odottamaan useamman viikon. Mäkelä kertoo tarpeen vaatiessa hoitajien voivan ”kannatella asiakasta” ennen pääsyä mielenterveyden arvioon, eli asiakas voi käydä juttelemassa hoitajan tai yleislääkärin kanssa ennen psykologin arviokäyntiä.”
YTHS:llä mielenterveyspuoli tekee erilaisia arvioita, kuten hoito- ja terapia-arvioita, mutta ei pääsääntöisesti pitkiä terapioita. Pitkän terapian tarpeessa asiakas ohjataan YTHS:n toimesta Kelan kuntoutuspsykoterapiaan.
Mielenterveyspuolen terapia-arvioihin kuuluu psykologin 5–6 käyntiä sekä kaksi käyntiä psykiatrin luona. Mäkelän mukaan arviojakso voi käydä myös lyhyestä hoitojaksosta.
Mäkelän mukaan yksikään potilas ei jää jonoista huolimatta hoitamatta. YTHS:llä on käytössä kiireellisyysluokitus, joka jakautuu päivystyksellisiin, kiirellisiin ja kiireettömiin tapauksiin. Päivystykselliset tapaukset kuuluvat kaupungille joko terveyskeskuksille, Oulun mielenterveyskeskuksen päivystykselle tai Oulun yhteispäivystykselle. YTHS:n mielenterveys hoitaa pääasiassa kiireettömiä tapauksia, tosin kiireellinen vastaanotto hoidetaan yleisterveydessä.
Kiireellisiä tapauksia voivat olla esimerkiksi vaikea syömishäiriö tai mielenterveysongelmiin liittyvä toimintakyvyn romahtaminen, jolloin hoito pyritään järjestämään yleisterveyden hoitajan tai lääkärin vastaanotolle joko yhden vuorokauden tai viikon sisälle.
”Hoidon kiireellisyys otetaan aina huomioon”, Mäkelä muistuttaa.
Riitta Mäkelä kertoo YTHS:n tehneen kovasti töitä mielenterveyden ja päihdetyön hoidon kehittämiseksi.
”Yleisterveyden hoitajien koulutukseen on panostettu. Hoitajat tekevät nykyään aiempaa enemmän mielenterveysasiakkaiden hoitoa ja koulutuksen myötä halu ja mielenkiinto tähän työhön on lisääntynyt.”
Psykiatrien tarve suurin Pohjois-Pohjanmaalla
Pohjois-Pohjanmaalla tarve psykiatreille on todellinen. Neurologian tutkimusyksikön professori Juha Veijolan mukaan Oulun yliopistossa psykiatreja on koulutettu keskimäärin 2.8 kymmenen vuoden aikana.
Veijola ennustaa keskiarvon nousevan tulevaisuudessa, sillä vuonna 2015 psykiatreja valmistui viisi ja viime vuonna neljä. Pohjois-Suomessa tarve on kuitenkin 6 uutta psykiatria vuosittain.
Lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin Kyösti Oikarisen mukaan vuosittain pitäisi valmistua koko maassa 46 psykiatria, mutta esimerkiksi vuosina 2006–2014 psykiatreja valmistui keskimäärin 27 vuodessa.
Vaikka psykiatria on yksi isoimpia lääketieteen erikoisaloja, on tekijäpula todellinen monella alueella. Oulu on vauhdittanut koulutusta ottamalla vastaan erityisvastuualueelta, eli Erva-alueelta, lahjoituksena kaksi uutta professuuria: psykiatrian ja päihdelääketieteen.
Oulu kuuluu erva-alueeseen yhdessä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan sekä Lapin sairaanhoitopiirien kanssa.
”Lahjoituksen tarkoituksena on tehostaa lääkärikoulutusta koko Pohjois-Suomen alueella, jotta kaikki sairaalat saisivat myös aikanaan psykiatreja kovaan tarpeeseen”, Oikarinen selventää.
Sote-uudistus muuttaa mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian rakennetta Oulun erva-alueella, jossa psykiatrit vähenevät julkisella puolella. Oikarinen näkee, että julkisen puolen työpaikkojen pitäisi olla vetovoimaisia, etteivät kaikki psykiatrit työllistyisi yksityiselle puolelle.
Pohjois-Pohjanmaalla psykiatrien tarve on jopa suurempi kuin muualla maassa. Lisäksi vuonna 2019 voimaan tuleva sote-uudistus asettaa omat haasteensa psykiatrien koulutukselle.
Oikarisen mukaan Ouluun on kaavailtu psykologin koulutusta, johon maisterintutkinto-oikeus tulisi Tampereelta. Psykologien tarve kasvaa, sillä psykiatrien tapaan myös psykologeista tulee olemaan pula tulevaisuudessa.
”Psykologikoulutus vastaisi tähän tarpeeseen.”
Lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin Kyösti Oikarisen mukaan Ouluun on kaavailtu psykologin koulutusta, johon maisterintutkinto-oikeus tulisi Tampereelta. Psykologien tarve kasvaa, sillä psykiatrien tapaan myös psykologeista tulee olemaan pula tulevaisuudessa. Arkistokuva.
Apua saa myös opintopsykologilta ja yliopistopastorilta
Yliopistolla on myös muita tahoja, joiden puoleen voi kääntyä ongelmien kanssa. Yliopistolta löytyy opintopsykologin palvelut, jonka kanssa voi jutella opintoihin liittyvistä asioista.
Oulun yliopiston opintopsykologiPia Partasen mukaan hänellä on ollut lähes 1000 opiskelijakäyntiä viime lukuvuoden aikana. Partasen lisäksi yliopistolla toimii kaksi opiskelu-ja uraohjaajaa.
Partanen myöntää palveluiden ruuhkautuvan ajoittain, ja ajanvarauksen kautta tapaamista on saattanut joutua odottamaan noin neljä viikkoa.
”Samanaikaisesti on kuitenkin kaikilla ohjaajillamme ollut tarjolla viikoittaiset avoimet vastaanottoajat, joille on voinut tulla ilman ajanvarausta. Opiskelijat ovat hyödyntäneet näitä aktiivisesti”, Partanen huomauttaa.
Partasen mukaan viime lukukauden perusteella tyypillisimmät käyntisyyt opintopsykologin luona ovat ajanhallinta ja arjenhallinta, jaksaminen ja stressi, opintojen uudelleen suunnittelu tai henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, opiskelutekniset ongelmat sekä motivaatio-ongelmat.
Opintopsykologin palvelut muuttuvat tänä syksynä, mutta Partasen mukaan vielä ei ole tiedossa, miten palvelut järjestetään kuluvan lukuvuoden aikana.
Oulun yliopiston opintopsykologi Pia Partanen myöntää palveluiden ruuhkautuvan ajoittain, ja ajanvarauksen kautta tapaamista on saattanut joutua odottamaan noin neljä viikkoa. Arkistokuva.
Lisäksi yliopistolla työskentelee yliopistopastoriAri Savuoja, jonka kanssa voi käydä juttelemassa mistä tahansa mieltä painavasta asiasta.
Yliopistopastorin erityisaluetta ovat maailmankatsomuksiin ja uskontoihin liittyvät kysymykset. Lisäksi hänen kanssaan voi jutella myös ihmissuhteista, kuten parisuhteen päättymisestä tai läheisen kuolemasta. Savuoja on sopinut YTHS:n kanssa heidän ehdottavan hänen palvelujaan opiskelijoille, joilla on tällaisia elämäntilanteita.
Yliopistopastorin luona käy myös paljon henkilökuntaan kuuluvia henkilöitä, sillä yliopistopastori on yliopistossa kaikkia varten. Yliopistopastorin mukaan opiskelijat tuntevat hänen palvelunsa aika hyvin, ja hänen työhuoneensa on keskeisellä paikalla 2T -käytävän varrella. Savuojan luona käy keskimäärin asiakas päivässä.
Yliopistopastorin luona voi käydä juttelemassa oven ollessa auki tai tapaamisajan voi sopia etukäteen puhelimitse, sähköpostilla tai somessa yksityisviestillä.
”Minun palveluni ovat avoimia ja ilmaisia kaikille kirkko- tai uskontokunnasta riippumatta ja myös muualta tulleille kirkon jäsenille, vaikka ne tarjoavat Oulun evankelis-luterilaiset seurakunnat.”
Yliopistopastori Ari Savuojan työhuone TF101 sijaitsee Linnanmaan kampuksella keskusaulan vieressä. ”Minun palveluni ovat avoimia ja ilmaisia kaikille kirkko- tai uskontokunnasta riippumatta ja myös muualta tulleille kirkon jäsenille, vaikka ne tarjoavat Oulun evankelis-luterilaiset seurakunnat.”
Julkisen sektorin psykoterapiaan mahdollista hakea avustusta Kelalta
Sosiaalipoliittisen asiantuntijan Hennamari Toiviaisen mukaan opiskelijat voivat halutessaan käyttää YTHS:n lisäksi myös Oulun kaupungin mielenterveyspalveluita.
Kuten YTHS:llä, myös kaupungin mielenterveyspalveluissa hoitoon pääsyä joutuu odottamaan pitkään, ja Riitta Mäkelän mukaan jonot voivat olla usean kuukauden mittaisia.
Julkisen puolen psykoterapiaan on Toiviaisen mukaan mahdollista hakea rahallista tukea Kelalta. Kuntoutustukea saadakseen asiakkaalla tulee olla riittävä hoitosuhde lääkärin kanssa, jotta lääkäri voi tehdä diagnoosin asiakkaasta.
Koko hoitoprosessi voi tuntua pallottelulta ja kohtuuttomalta, jos jonot ovat pitkät eikä hoitoa antava lääkäri ole psykiatri.
Toiviaisen kokemuksen mukaan mielenterveyspalveluissa on todella paljon kuukausikohtaista vaihtelua: YTHS saa tavallista enemmän yhteydenottoja aina syksyllä ja keväällä, marraskuussa ja huhtikuussa.
Hennamari Toiviaisen mukaan YTHS:n uusimman terveystutkimuksen tulokset mielenterveydestä kertovat psyykkisen hyvinvoinnin heikentymisestä koko tällä vuosituhannella. Kyse on isosta opiskelijamäärästä.
”Jos ajatellaan, että joka kolmannella opiskelijalla on psyykkisiä ongelmia, niin vaikkapa 12 000 opiskelijan joukossa se tarkoittaa noin 4000 opiskelijaa, joilla on psyykkisiä ongelmia.”
Toiviaisen mukaan apua ongelmiin on saatavilla, sitä pitäisi vain tuoda paremmin esille. Lisäksi ongelmaiset ovat hänen näkemyksensä mukaan näkymättömissä: He, jotka apua kipeimmin tarvitsisivat, oleilevat usein enemmän kotona kuin yliopistolla.
Oulun yliopiston tasa-arvopalkinto jaetaan vuosittain ansiokkaasta toiminnasta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön hyväksi. Tänä vuonna palkinnon sai yliopistopastori Ari Savuoja.
Oulun yliopiston tasa-arvopalkinto on tänä vuonna myönnetty yliopistopastori Ari Savuojalle. Palkitsemisen perusteena on hänen työnsä yliopiston hiljaisen huoneen hyväksi.
Oulun yliopiston keskusaulassa luentosali L3:n vieressä olevaan hiljaiseen huoneeseen (tila YT101) voi tulla hiljentymään kuka tahansa, uskontokunnasta tai uskonnottomuudesta riippumatta. Arkisin kello 7–22 avoinna oleva huone ei ole tarkoitettu opiskeluun, työntekoon tai kaverin kanssa jutusteluun. Hiljaisen huoneen avajaisia vietettiin elokuussa 2016, ja myös Oulun ylioppilaslehtiuutisoi aiheesta.
Ari Savuoja on saamastaan tunnustuksesta hyvin otettu.
”Se tuli positiivisessa mielessä puun takaa, en osannut ennakolta ollenkaan arvata tällaisen huomionosoituksen saamista.”
Hän huomauttaa, että hiljaisen huoneen saaminen yliopistolle vaati pitkää lobbaustyötä eri toimijoiden kanssa.
”Huoneen tulo ei ole vain omaa aikaansaannostani, vaan mukana ovat olleet merkittävässä roolissa myös muun muassa Siiri Nousiainen (OYY:n hallituksen puheenjohtaja 2015), OYY:n sosiaalipoliittiset asiantuntijat Liisa Väisänen ja Hennamari Toiviainen ja Juuli Juntura (OYY:n kv- ja järjestöasioiden asiantuntija 2014–2017). Loppusinetin antoi yliopiston koulutuspalveluiden silloinen johtaja Eva Maria Raudasoja,ilman hänen panostaan huoneen tulo oli jäänyt puolitiehen.”
Savuojan oma työhuone (TF1o1) on aivan hiljaisen huoneen vieressä. Savuoja huolehtii huoneen käytännöllisestä ylläpidosta ja pitää silmällä, ettei tilaa käytetä luvattomiin tarkoituksiin.
Savuojan arvion mukaan hiljaisella huoneella on päivittäin viidestä kymmenen käyttäjää.
”Hiljainen huone tarjoaa tavoitteellisen hiljentymisen paikan. Meillä on yliopistolla erilaisia lukupaikkoja, jopa päivänokospaikkoja, mutta ei muualla tavoitteellisen hiljentymisen paikkaa. Huone palvelee myös opiskelijoiden uskonnon harjoittamista. Näin se parantaa myös tasavertaisuutta uskonnollisen kirjon osalta: vähemmistöuskonnot ovat päässeet tasavertaisempaan asemaan valtauskontoomme nähden.”
Vuodesta 2009 myönnetyn Oulun yliopiston tasa-arvopalkinnon tavoitteena on auttaa yliopistolaisia tiedostamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tärkeys.
Tasa-arvopalkinto jaetaan vuosittain ansiokkaasta toiminnasta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön hyväksi. Palkinnon voi saada henkilö, henkilöstö- tai opiskelijaryhmä, yksikkö, hallintoelin tai yhdistys. Vuodesta 2016 lukien palkinnon on jakanut Oulun yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta. Ehdotus palkinnon saajasta tuli OYY:lta.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
