Opiskelijat aiempaa raittiimpia, mutta myös stressaantuneita, masentuneita ja ylirasittuneita

YTHS:n toteuttamaan tutkimukseen vastanneista opiskelijoista vain 66 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi.

Opiskelijat käyttävät entistä vähemmän päihteitä. Raittiiden yliopisto-opiskelijoiden osuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2000, ja alkoholinkäyttö on vähentynyt etenkin miehillä. Yhdeksän prosenttia kaikista opiskelijoista on jo täysin raittiita.

Alkoholinkäyttöä koskevat sosiaaliset paineet ovat silti ennallaan. Opiskelijoista 17 prosentti koki, että joutuu kavereidensa vuoksi ainakin silloin tällöin käyttämään alkoholia enemmän kuin oikeastaan itse haluaisi. Puolet vastanneista koki, että alkoholittoman vaihtoehdon valinta herättää porukassa huomiota.

Alkoholinkäytön lisäksi opiskelijoiden tupakointi on vähentynyt. Sen sijaan nuuskan käyttö on vähitellen yleistynyt.

Kaikista opiskelijoista viidesosa oli kokeillut tai käyttänyt jotakin huumetta, lääkkeitä tai alkoholia ja lääkkeitä yhdessä päihtymistarkoituksessa. Huumeiden käyttö ja kokeilu yleistyi yliopisto-opiskelijoilla vuodesta 2000 vuoteen 2008 asti, mutta on sen jälkeen palautunut aiemmalle tasolle.

Opiskelijoiden päihteiden käyttöä koskevat tiedot löytyvät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toteuttamasta Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta 2016. Maanantaina 13.2. julkistetun tutkimuksen kohdejoukkona olivat alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat.

 

Kolmasosalla psyykkisiä vaikeuksia

Raittiuden kasvamisen vastapainona terveystutkimus osoittaa mielenterveyden ongelmien olevan opiskelijoiden keskuudessa yleisiä.

Opiskelijoilla diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on vuodesta 2000 alkaen lisääntynyt merkittävästi.

Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista vain 66 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi, ja 30 prosenttia koki psyykkisiä vaikeuksia.

Vastanneista 16 prosenttia kärsi päivittäin jostakin psyykkisestä oireesta, kuten uniongelmista, keskittymisvaikeuksista, jännittyneisyydestä, masentuneisuudesta tai ahdistuneisuudesta.

”Opiskelijoiden fyysinen terveys on parantunut, mutta psyykkinen terveys on huonontunut merkittävästi koko 2000-luvun ajan”, summaa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Hennamari Toiviainen.

 

Esiintyminen ja opiskeluvaikeudet aiheuttavat stressiä

Yleisimpiä opiskelijoiden kokemia mielenterveyden ongelmia olivat jatkuvan ylirasituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, tehtäviin keskittymisen vaikeus sekä valvominen huolien takia.

Opiskelijoista 33 prosenttia koki runsaasti stressiä. Yleisimpiä stressin aiheuttajia olivat esiintyminen ja vaikeus saada otetta opiskelusta. Neljännes opiskelijoista kertoi murehtivansa opiskeluasioitaan paljon myös vapaa-aikanaan.

Yli viidennes opiskelijoista koki mielialansa, tulevaisuuden suunnittelemisen, omat voimansa ja kykynsä negatiivisiksi. Arkea häiritseviä pakonomaisia ajatuksia oli noin joka kymmenennellä vastaajalla. Psyykkiset ongelmat olivat yleisimpiä pisimpään opiskelleilla.

Hennamari Toiviaisen mukaan tulokset osoittavat sen, että korkeakoulujen ja YTHS:n tulisi tarjota entistä enemmän tukea opiskelijan elämänhallintaan liittyvissä asioissa.

”Terveystutkimuksen tuloksissa positiivista oli se, että opiskelijat tunnistavat ongelmansa aiempaa paremmin. Apua tarvitaan erityisesti ajan- ja stressinhallintaan sekä opiskeluun. Opiskelijoita tulisi nyt kuunnella, jotta tiedettäisiin, millaista apua he tarvitsevat. Korkeakoulujen tukipalveluista ei ainakaan tulisi karsia”, Toiviainen sanoo.

Tutkimuksen tulokset kirvoittivat huolestuneen kannanoton myös Suomen opiskelijakuntien liitolta (SAMOK) ja Suomen ylioppilaskuntien liitolta (SYL).

“Korkeakouluopiskelijoista yli kolmannes koki runsaasti stressiä. Psyykkiset ongelmat sekä opiskelu-uupumus ovat yleistyneet vuodesta 2000 alkaen, erityisesti miehillä. Kaikki muut tutkimuksen mittarit osoittavat myös yhtälailla opiskelijoiden mielenterveysongelmien yleistymistä. Nyt tarvitaan laajalla rintamalla panostuksia ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja matalan kynnyksen tukeen sekä hyvää yhteistyötä korkeakoulujen ja opiskeluterveydenhuollon välillä”, vaativat SAMOK:n puheenjohtaja Anni Koivisto ja SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme.

YTHS on tuottanut tutkimustietoa korkeakouluopiskelijoiden terveydestä vuodesta 2000 lähtien.

Viidettä kertaa tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin laajasti opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä sekä näihin liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa sekä terveyspalvelujen käyttöä.

Tutkimuksessa oli mukana myös erityisteemoja, kuten kiusaamis-, vainoamis- ja väkivaltakokemukset, istuminen, seksuaalinen suuntautuminen, hyvinvointiin liittyvien mobiilisovellusten käyttö, opiskelun ja perheen yhteensovittaminen sekä hampaiden narskuttelu.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: