Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäsenen valinta palautui edustajiston käsittelyyn – taustalla esteellisyys

Edustajisto äänesti uudestaan yliopiston hallituksen opiskelijajäsenen valinnasta kokouksessaan 30. syyskuuta. Valinta pysyi ennallaan.

Edustajiston kokouksessa 3. syyskuuta tehty valinta Juho Jokisen valinnasta Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäseneksi palautui edustajiston käsittelyyn. Valinnan käsittelyssä ei oltu huomioitu esteellisyyttä, kun valinnassa mukana ollut henkilö on itse osallistunut asian käsittelyyn ja äänestykseen.

Myös koska äänestys päättyi äänin 12-13, ei voida vedota perusteeseen, että henkilön osallistuminen ei vaikuttaisi merkittävästi äänestystulokseen. OYY:n hallitus päätti palauttaa asian edustajiston käsittelyyn.

Ehdokkaissa ei tapahtunut muutosta, vaan hakijoiksi esittäytyivät jälleen Jonne Haapala ja Juho Jokinen. Jokinen ilmoitti esittelypuheenvuorossaan olevansa niin sanottu protestiehdokas, koska hänen mukaansa tehtävään oli harmillisen vähän ehdokkaita ja hän haluaa laajempaa osallisuutta päätöksentekoelimiin.

Edustajisto äänesti valinnasta, ääniä annettiin 25 kappaletta. Opiskelijajäseneksi valittiin Jokinen 14 äänellä. Alkuperäinen valinta pysyy siis ennallaan.

Oulun yliopiston rehtorivalinta etenee – neljä hakijaa kutsuttiin haastatteluun

Uuden rehtorin on määrä aloittaa tehtävässä 2027 vuoden alussa tai sopimuksen mukaan.

Oulun yliopiston hallitus päätti kokouksessaan 30.9.2026 kutsua neljä hakijaa haastatteluun rehtorin tehtävää varten. Hakijajoukosta haastatteluihin on kutsuttu Mika Grundström, Mirja Illikainen, Jyri Hämäläinen ja Antti Syväjärvi, yliopiston tiedotteessa kerrotaan.

Mika Grundström on toiminut Vaasan yliopiston tutkimusvararehtorina vuodesta 2023. Koulutukseltaan Grundström on tekniikan tohtori erityisalueenaan tietoliikennetekniikka ja signaalinkäsittely.

Grundström on toiminut aiemmin industry professorina Tampereen yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan dekaanina ja tätä ennen johtajana Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikössä.

Lisäksi hänellä on historiassaan johtotehtäviä Nokia Oyj:n tutkimus- ja tuotekehitystoiminnoissa eri rooleissa.

Mika Grundström. Kuva Vaasan yliopisto / Linus Lindholm.

Mirja Illikainen on haastatteluun kutsuttujen joukossa ainoa niin sanottu Oulun yliopiston sisäinen hakija. Illikainen on toiminut vuodesta 2024 Oulun yliopiston koulutusvararehtorina.

Illikainen on tekniikan tohtori prosessitekniikan alalta.

Ennen valintaa koulutusvararehtoriksi Illikainen toimi Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaanina vuosina 2022-2024. Syyskuussa 2026 hänen valittiin OAMK:n hallituksen puheenjohtajaksi.

Mirja Illikainen. Kuva Tuuli Heikura.

Jyri Hämäläinen on Aalto-yliopiston tutkimusvararehtori. Hän on toiminut tehtävässä vuodesta 2023.

Hämäläinen on suorittanut tohtorin tutkinnot sovelletusta matematiikasta Oulun yliopistossa ja tietoliikenteeen signaalin käsittelystä Teknillisessä korkeakoulussa. Hänen tutkimusalueensa on langaton tietoliikenne.

Hämäläinen on toiminut sähkötekniikan korkeakoulun dekaanina vuosina 2015–2023. Aalto-yliopiston vakinaisen professuurin hän sai vuonna 2013. Hän on myös Oulun yliopiston dosentti ja Teknillisten Tieteiden Akatemian jäsen.

Aiemmin Hämäläinen on työskennellyt Oulun yliopistossa sekä Nokia Networksilla.

Jyri Hämäläinen. Kuva Aalto-yliopisto / Martin Sommerschield.

Antti Syväjärvi on toiminut Lapin yliopiston rehtorina vuodesta 2020. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori ja hallintotieteiden tohtori.

Syväjärvi on Sivistysala ry:n hallituksen puheenjohtaja ja toimi Lapin yliopiston tutkimusvararehtorina vuosina 2018-2019 ennen kuin hänet valittiin rehtoriksi. Lisäksi hän on toiminut samaisen yliopiston yhteiskuntatieteiden dekaanina vuosina 2015-2017.

Syväjärvi on tutkinut kognitiivista psykologiaa ja vietti lähes koko 1990-luvun Iso-Britanniassa yliopistotyön parissa.

Antti Syväjärvi. Kuva Lapin yliopisto / Marko Junttila.

Rehtorin tehtävään haki 19 henkilöä. Hallitus arvioi hakijoiden kelpoisuutta, osaamista ja kokemusta hakuasiakirjojen perusteella. Rehtoriksi valittavalta edellytetään tehtävien hoitamiseksi tarvittavaa kykyä, ammattitaitoa ja käytännössä osoitettua hyvää johtamistaitoa, tohtorin tutkintoa sekä erinomaista suomen ja englannin kielen taitoa.

Haastatteluun kutsuttavien valinnassa keskeisimpänä arviointiperusteena oli tiedotteen mukaan kokemus akateemisesta johtamisesta yliopiston ylimmässä johdossa tai tiedekunnan johtotehtävissä. Arvioinnissa painotettiin erityisesti kokemusta rehtorin, vararehtorin tai dekaanin tehtävistä sekä näyttöä tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen johtamisesta. Lisäksi hallitus arvioi hakijoiden akateemisia ansioita, kokemusta professorin tehtävistä sekä johtamiskokemusta tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioissa.

”Olemme erittäin tyytyväisiä rehtorin tehtävään saamaamme korkeatasoiseen ja monipuoliseen hakijajoukkoon ja haluan lämpimästi kiittää kaikkia hakijoita kiinnostuksesta Oulun yliopiston johtamiseen. Haastatteluun kutsutut hakijat erottuivat erityisesti vahvan yliopistotason johtamiskokemuksensa perusteella. Hallitus katsoo, että heillä on hakijoista parhaat edellytykset johtaa Oulun yliopistoa seuraavalla viisivuotiskaudella”, yliopiston hallituksen puheenjohtaja Leena Nissilä sanoo.

Valintamenettelyyn kuuluvat haastatteluiden lisäksi henkilöarvioinnit. Osana valintaprosessia kärkiehdokkaat esittäytyvät yliopistoyhteisölle 16.10. järjestettävässä tilaisuudessa. Lisäksi yliopistokollegio ja ylioppilaskunta tapaavat ehdokkaat.

Yliopiston hallituksen on tarkoitus päättää rehtorin valinnasta marraskuussa. Uusi rehtori aloittaa tehtävässä 1.1.2027 tai sopimuksen mukaan.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Oulun yliopisto avaa oppimis- ja kohtaamistila Ytimen Oulun keskustaan

Oulun yliopisto avaa syksyllä oppimis- ja kohtaamistilan Oulun ydinkeskustaan. Uusi tila tuo yliopiston, tieteen ja opiskelijat lähemmäs kaupunkilaisia ja tarjoaa työskentely- ja tapahtumatilaa.

Oulun ydinkeskustaan, osoitteeseen Isokatu 32 avautuu näillä näkymin lokakuussa 2026 Oulun yliopiston oppimis- ja kohtaamistila Ydin. Yhteensä 700 neliömetrin laajuinen tila palvelee yleisöluentojen ja keskustelujen näyttämönä sekä yliopiston opiskelijoiden itsenäisen opiskelun ja ryhmätyön paikkana. Tilan tavoitteena on tukea oppimista ja yhteisöllisyyttä sekä lisätä tieteen näkyvyyttä ja saavutettavuutta kaupunkilaisille.

”Haluamme tuoda Oulun yliopiston osaksi elävää kaupunkikeskustaa ja madaltaa kynnystä osallistua tieteeseen sekä kohdata yliopistolaisia. Vastaamme myös opiskelijoiden toiveisiin saada keskustaan laadukkaita opiskelutiloja. Tämä avaus tulee toimimaan pilottina ja kokeilualustana yliopiston toiminnoille ydinkeskustassa”, yliopiston viestintä- ja markkinointijohtaja Marja Jokinen sanoo yliopiston tiedotteessa.

Kaksikerroksisen tilan katutasossa oleva osa tulee toimimaan yleisötilana, jossa voidaan järjestää tapahtumia. Yläkertaan tulee itsenäiseen opiskeluun, ryhmätyöhön ja kokouksiin soveltuvia tiloja Oulun yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön.

”Syksyllä avattava oppimis- ja kohtaamistila on ensimmäinen konkreettinen askel yliopiston kiinteistöstrategian toteuttamisessa. Isokadun tila oli tarpeeseemme paras nopeasti käyttöön valmis tila Oulun keskustassa. Seuraavien vuosien aikana keräämme kokemusta, millaista toimitilaa yliopisto tulevaisuudessa tarvitsee ydinkeskustassa”, yliopiston kiinteistöjohtaja Vesa-Heikki Kemppainen sanoo.

Suunnitteilla olevia tapahtumakonsepteja ovat muun muassa yleisöluennot, tutkija- ja alumnihaastattelut, keskustelusarjat ja yleisölle avoimet työpajat. Kausittain tilassa voidaan järjestää esimerkiksi opiskelutarjonnan esittelyä, tiedekasvatustoimintaa tai lyhytkestoisia tiedenäyttelyjä.

Ytimeen voi myös ehdottaa ohjelmaa. Yliopistolaiset voivat järjestää tilassa maksuttomia tapahtumia, jotka esittelevät yliopiston toimintaa kaupunkilaisille ja suurelle yleisölle. Tilaisuuksien tulee olla kaikille avoimia.

Ohjelmiston valinnassa painotetaan yleistajuisuutta, kiinnostavuutta suurelle yleisölle, ajankohtaisuutta ja eri tieteenalojen tasapainoa. Tilaisuuden järjestäjän tulee kuulua yliopistoon ja toimia tilaisuudessa yliopistoroolissaan.


Oppimis- ja kohtaamistila Ytimessä järjestetään avoimet ovet Tutkijoiden yönä perjantaina 25. syyskuuta. Avoimien ovien jälkeen tilan remontti ja varustelu viimeistellään.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

YTHS irtisanoo työntekijöistään viisi prosenttia, syynä muutosneuvottelut –“Muutoksia ollaan valmiita tekemään, jos palveluihin pääsyssä tai laadussa tapahtuu selkeää heikkenemistä”

YTHS:n toimitusjohtaja Annika Saarikko uskoo, että muutosneuvotteluiden vaikutukset jäävät Oulun YTHS:n toimipisteellä vähäiseksi. YTHS lupaa, etteivät opiskelijoiden palvelut heikkene ainakaan merkittävästi neuvotteluiden myötä.

TEKSTI Tuuli Turunen

KUVAT Tuuli Heikura

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) sai kesäkuun lopussa päätökseen muutosneuvottelut, joiden seurauksena 58 työsuhdetta päättyy ja kahdeksan tehtävää osa-aikaistetaan. Se tarkoittaa, että YTHS:n työntekijämäärä vähenee noin viidellä prosentilla. 

”Muutosneuvottelut ovat aina epätoivottu ja ikävä asia, eikä niitä tehdä koskaan kevyesti tai turhaan. YTHS:llä neuvottelut tehtiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä”, kertoo YTHS:n toimitusjohtaja Annika Saarikko. 

Saarikon mukaan muutosneuvottelussa työsuhteiden päättämistä koskevat päätökset jakautuivat tasaisesti säätiön eri työtehtäviin, myös hallintoon. Yleis- ja erikoislääkärit eivät olleet neuvottelujen piirissä. 

”Oulun toimipisteellä muutosneuvottelujen vaikutukset ovat noin sadan hengen henkilöstön kokonaismäärään katsoen vähäiset”, Saarikko kertoo. 

Saarikko muistuttaa myös YTHS:n keväällä käyttöön ottamasta YTHSDigi-palvelusta, joka on korkeakouluopiskelijoiden terveysasioiden digitaalinen asiointipalvelu. Sen kautta esimerkiksi oululaisia opiskelijoita pystytään monissa tapauksissa auttamaan valtakunnallisesti, eikä avunsaanti ole niin paikkaan sidottu. Saarikon mukaan jo puolet yleis- ja mielenterveyden palveluista toteutuu etävastaanottoina. 

OYY toivoo, ettei hoitotakuusta tingitä 

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) sosiaalipoliittinen asiantuntija Essi Leinonen oli YTHS:n muutosneuvotteluista harmissaan, vaikka muutokset olivat odotettavissa. 

”Tiedossa oli, että muutoksia tulee, mutta onhan se silti ikävää. YTHS:n rahoitus on ollut haastavaa, kun he eivät pysty säästämään, vaan säästöt palautuvat takaisin valtiolle. Se on tietysti poliittinen kysymys, mutta rahoitusmallin tulisi olla kestävämpi, jotta tällaisia leikkauksia ei tarvitsisi tehdä”, Leinonen kommentoi. 

Myös Leinonen nostaa esiin YTHSDigin toivoen, että palveluiden mahdollisesti ruuhkautuessa digipalvelusta olisi apua. Hän toivoo, ettei muutosneuvottelujen myötä hoitotakuusta jouduta tinkimään. Alkuvuonna YTHS:ltä vaaditussa hoitotakuussa on Saarikon mukaan kuitenkin pysytty. 

Saarikko kertoo, että yleis- ja mielenterveyspalveluissa alle 23-vuotiaiden hoitoon pääsy 14 vuorokauden kuluessa toteutui kevään aikana 98-prosenttisesti. Yli 23-vuotiaista kaikki pääsivät hoitoon hoitotakuun edellyttämässä 90 vuorokauden määräajassa, ja 62 % pääsi hoitoon jo seitsemässä vuorokaudessa. Hoitotakuun ikärajat tulevat suoraan laista ja ovat samat kuin hyvinvointialueilla. 

”Muutosneuvotteluilla ja kesälomilla saattaa olla vaikutusta näihin lukuihin kesän osalta, mutta seuraamme lukuja hyvin tarkasti syksyn aikana”, Saarikko vakuuttaa. 

Myös Leinonen kokee, että YTHS:n palvelut ovat toimineet tähän saakka hyvin. OYY aikoo kuitenkin seurata YTHS:n antamaa lupausta siitä, etteivät opiskelijoiden palvelut heikkene ainakaan merkittävästi muutosneuvotteluiden myötä. 

”Meillä on helposti lähestyttävät välit YTHS:n eri toimijoihin ja teemme paljon valtakunnallista yhteistyötä ylioppilaskuntien ja Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa. Vaikutusmahdollisuuksia löytyy”, uskoo Leinonen, joka toimii itsekin YTHS:n Pohjois-Suomen yhteistyöverkoston jäsenenä. 

”Olemme valmiita tekemään muutoksia, jos palveluihin pääsyssä ja laadussa tapahtuu selkeää heikkenemistä pidemmän aikaa. Muutosneuvottelut toteutettiin juuri siksi, että pystyisimme entistä paremmin vastaamaan niihin tarpeisiin, joita opiskelijoilla kovalla vauhdilla muuttuvassa maailmassa on”, Saarikko lisää.

Tuuli Turunen

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelija, joka rakastaa tarinoita, eläimiä ja syvällisiä keskusteluja teekupin äärellä. Todennäköisimmin häneen voi törmätä kirjastossa, lenkkipolulla tai patikointireitillä.  Tuulin suurin unelma on koiranpentu ja omakotitalo Lapissa.

Lue lisää:

Juho Jokinen valittiin Oulun yliopiston hallituksen toiseksi opiskelijajäseneksi

Edustajisto kokousti kolmatta kertaa tälle vuotta.

Edustajisto valitsi kokouksessaan 3. syyskuuta 2026 Oulun yliopiston hallituksen toiseksi opiskelijajäseneksi Juho Jokisen. Jokinen liittyy hallitukseen Vilma Sippolan aisapariksi loppukaudeksi 2026-2027 Lotta Pennalan pyydettyä eroa hallituksesta 17. elokuuta. Tehtävään hakivat Jonne Haapala ja Juho Jokinen. 

Edustajisto kokosi myös 9-henkisen OYY:n hallituksen esityksestä valintatoimikunnan valmistelemaan edustajistolle tulevia henkilövalintoja. Toimikunnan perustamisella pyritään sujuvoittamaan ja selkeyttämään henkilövalintojen valmisteluprosessia. 

Lisäksi kokouksessa kuultiin tervehdyksiä niin virkaatekevältä rehtorilta, OYY:n hallitukselta kuin PSOAS:lta. 

Vaikuttava matka Tansaniaan

Joukko suomalaisia Oulusta ja Joensuusta matkasi Tansaniaan Empowerin Physical Education -hankkeen merkeissä.

Tammikuun 13. päivänä suuntasimme Tansaniaan Empowering Physical Education -hankkeen merkeissä. Matkaan lähtivät Itä-Suomen yliopistosta liikuntakasvatuksen opettajankouluttaja Tuomas Korhonen, mukanaan kolme luokanopettajaopiskelijaa; Lumi Tuunainen, Hiski Ikonen ja Juho Pasonen. Oulun yliopistosta matkaseurueeseen kuuluivat Oulun normaalikoulun opettajat Niina Loukkola, Anu Malm, Liisa Koponen, Jani Polvinen ja Aleksi Tanner. Lisäksi me, Oulun yliopiston luokanopettajaopiskelijat Saara Pesonen ja Annika Mäkipörhölä. LiiKe Sports and Development ry:n toiminnanjohtaja Ari Koivu sekä kestävän kehityksen asiantuntija Miia Hautakangas osallistuivat myös yhteistyöhömme Tansanian päässä. Yhteistyökumppanimme Tansaniassa olivat University of Dar es Salaam (UDSM) sekä State University of Zanzibar (SUZA). 

Ensimmäinen osuus matkastamme sijoittui Dar Es Salaamin miljoonakaupunkiin, jossa aloitettiin Sustainable Movement -kurssin pilotointi- ja esittelyvaihetta. Ennen kun pääsimme kunnolla alkuun, oli kuitenkin luvassa useita virallisia tervehtimisiä ja tutustumista yliopistoon sekä henkilökuntaan.

Jaoimme Suomesta kerättyjä liikuntavälinelahjoituksia Dar Es Salaamin yliopistolle, josta ne sijoitettiin eteenpäin paikallisille yhteisöille. Olosuhteet haastoivat meitä Suomen paukkupakkasista saapuneita, kun lämpötila oli +37 celsiusastetta ja ilmastointilaitteet kampuksella kiinni sähkökatkoksen vuoksi. Saimme matkan aikana huomata, että sähkökatkokset ovat hyvin arkipäiväisiä Tansaniassa. 

Kestävän liikunnan aiheet alkoivat Miian ammattitaitoisella esittelyosuudella, jonka ansiosta monimutkaiset aiheet saatiin avattua ja tuotua esille tansanialaiseen kontekstiin soveltuen. Kurssin pilotointi alkoi työpajoilla, joissa käsittelyssä olivat liikunnan näkökulmiin peilaten kestävän kehityksen keskeiset teemat; sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus sekä ympäristönäkökulmat. Näitä työstimme monipuolisin työskentelytavoin niin yhdessä keskustellen, pohtien, pelaten, näytellen kuin leikkienkin.

Manner-Tansanian katukuvaa. Kuva Saara Pesonen.

Osa opetuksesta tapahtui tietysti ulkona; kuumuudesta huolimatta meininki oli katossa, eräs yliopiston tohtori heitti korkokenkänsä puun alle ja liittyi mukaamme peleihin! “Team Joensuu” oli luonut upean kurssikokonaisuuden, jonka sisältöjä hyödyntäen yhteistyökoulut pääsevät nyt jalkauttamaan tätä uudenlaista kurssimuotoa Tansanian kontekstiin. Erityisen mieleenpainuvia olivat huikeat keskustelut, pohtiessamme keinoja lisätä tyttöjen osallistumismahdollisuuksia koululiikunnassa. 

Kurssikokonaisuuden työstöä ja pilotointia työpajojen merkeissä. Kuva Niina Loukkola.

Seuraavina päivinä työ jatkui meidän, “Team Oulun”, valmistelemilla uinnin alkeisopetuksen sisällöillä. Yllätyksemme ei olisi voinut olla suurempi, kun aamulla saapuessamme Physical Education and Sport Sciences -yksikön tiloihin, vastassa oli sadanviidenkymmenen opiskelijan joukko, jotka olivat tulossa kahdestaan pitämällemme alkeisuinnin teorialuennolle. Melkoinen tapa aloittaa yliopistoluennoijan ura!

Kaikki siirtyivät luennolta kampuksen altaalle jatkaessamme harjoitusosuudella, osa altaassa uiden ja osa opetusta reunalta seuraten. Saimme kokea paljon hauskoja hetkiä, jakaa tärkeää vesiturvallisuustietoutta, mutta myös ennen kaikkea, oppia tansanialaista huomaavaisuutta, elämänasennetta sekä yhteisöllisyyttä. Viimeistään tässä vaiheessa huomasimme, kuinka tärkeällä ja vaikuttavalla matkalla olemme. 

Uinnin alkeisopetus -luennon tunnelmia Dar Es Salaamin yliopistossa. Kuva Anu Malm.

Sansibarille, projektin toiseen tukikohtaan suuntasimme hieman tiputellen, “Team Joensuu” edellä ja viikonlopun päätteeksi “Team Oulu” perässä. Sansibarilla vastassa oli meille lopulta varsin tutuksi tullut, uudenlainen matkustustyyli: lava-auton lava. Ensimmäinen Sansibarin päivä sisälsi Panje-projektiin tutustumista ja vierailuja paikallisissa kouluissa.

Panje-projekti on sansibarilainen uinninopetukseen keskittyvä projekti, joka tarjoaa ilmaista uinninopetusta paikallisille lapsille ja nuorille. Kouluvierailuilla pääsimme seuraamaan ja osallistumaan valtion yläkoulun ja lukion liikuntatunneille sekä tutustumaan valtion alakouluun. Tansaniassa erot yksityisten ja valtion koulujen välillä ovat merkittävät.

Kouluille veimme tuliaisina Suomesta kerättyjä liikuntavälineitä ja koululaisten kirjoittamia kirjeitä, jotka otettiin vastaan suurella ilolla. Vierailujen jälkeen alkuviikon ohjelma keskittyi Sustainable Movement -kurssin pilottivaiheeseen, joka pyörähti jälleen työpajojen merkeissä käyntiin. 

Oulun normaalikoulun oppilaiden piirustuksia jaettiin Sansibarin Mwanakwerekwe koulun alakoululaisille.  Kuva Niina Loukkola.

Pääsimme projektityön ohessa vierailemaan Chumben saarella, jossa sijaitsee yksi Itä‑Afrikan monimuotoisimmista koralliriutoista. Saaren kaikki tuotot käytetään meriensuojeluun, metsänsuojeluun sekä ympäristökasvatukseen.

Tutustuimme niin saaren luontoon kuin paikalliseen ympäristökoulutukseenkin, mutta erityisesti korallien suojeluun.

Työpajojen onnistuneen jalkauttamisen jälkeen jatkettiin jälleen uinnin alkeistaitojen sekä vesiturvallisuuden teemoin viimeiset päivät. Dar Es Salamissa olimme opettaneet jo uimataitoisia opiskelijoita, mutta Sansibarilla pääsimme työskentelemään hyvin vähän uineiden opiskelijoiden kanssa. Lisähaasteena toimi suuri kielimuuri, sillä englannin kielen taito valtaosalla näistä opiskelijoista oli hyvin heikko.

Chumben saarella pääsimme tutustumaan ainutlaatuiseen luontoon ja koralliriuttojen suojelutyöhön. Kuva Saara Pesonen.

Altaassa toimimme tehokkaana opetustiiminä yhdessä paikallisten opiskelijoiden, Yusran ja Kazolen kanssa, joihin pääsimme tutustumaan elokuussa 2025 heidän vieraillessaan luonamme Suomessa, osana hanketta. Toisen uintipäivän päätteeksi jokainen opiskelija oli rohkaistunut uimaan ja sukeltamaan, kaikki mukana olleet olivat hymyssä suin.

Suomalaisten nenänpäät saattoivat punoittaa loppureissun ajan, muistona altaalle porottaneesta auringosta. Reilut kaksi viikkoa Tansaniassa vierähtivät uskomattoman nopeasti ja pian projektin päätös olikin jo käsillä. Projektin tavoitteena oli voimaannuttaminen liikunnan kautta: saimme omin silmin todistaa voimaantumista paitsi tansanialaisissa liikunnan opiskelijoissa, myös jokaisessa matkamme jäsenessä ja kokea sen itsessämme!

Annika Mäkipörhölä & Saara Pesonen

Infoa hankkeesta

Opetushallituksen Team Finland Knowledge-ohjelman rahoittaman EPEP-hankkeen tavoitteena on ollut suunnitella ja toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevä kurssi osallistuvien yliopistojen liikunnan opetussuunnitelmiin. Toisena tavoitteena on ollut konkretisoida kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista liikunnan opetuskäytännöissä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi uinti- ja hengenpelastustaitojen koulutuksen kehittämistä osana liikunnanopettajakoulutusta. Lisäksi tavoitteisiin kuului lisätä liikuntaa opettavien opettajien koulutukseen ymmärrystä monimuotoisuuteen, tasa-arvoon ja hyvinvointiin liittyvistä teemoista sekä lisätä monimuotoisia lähestymistapoja liikunnanopetuksessa niin suomalaisessa, kuin tansanialaisessa opettajankoulutuksessa. Hankkeessa on mukana kaksi yliopistoa Suomesta (Oulu ja Itä-Suomi) sekä kaksi yliopistoa Tansaniasta (Dar es Salaam ja Zanzibar). Yliopisto-opettajia hankkeessa on ollut mukana Suomesta kahdeksan ja Tansaniasta n. 15 sekä satoja opettajaopiskelijoita (aktiivisesti yhdeksän, kaiken kaikkiaan tavoittavuus n. 300 opettajaopiskelijaa). Kestävästi liikkeelle -kurssin on suorittanut hankkeen myötä n. 100 opiskelijaa Suomessa ja uintikoulutuksen (8h) Tansaniassa 40 opettajaopiskelijaa.