Oulun ylioppilaslehti etsii toimitusharjoittelijaa syksylle 2024

Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2024 toimitusharjoittelijaa, joka haluaa oppia toimitustyöstä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. Haku on avoinna 12.2.-25.2.204.

Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2024 toimitusharjoittelijaa, joka haluaa oppia toimitustyöstä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. 

Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2024 neljä printtinumeroa, joten harjoittelijana pääset osallistumaan myös printtilehtien suunnitteluun ja toteutukseen.

Tarjoamme luovan työyhteisön ja mahdollisuuden tutustua lehden toimittamisen kaikkiin vaiheisiin. Harjoittelijana pääset tekemään sitä, mikä sinua eniten kiinnostaa, kuten grafiikkaa ja valokuvausta, kirjoittamista ja editointia tai video- ja äänisisältöjä. Työsi tueksi saat paljon palautetta ja henkilökohtaista ohjausta.

Edellytämme sinulta aiempia korkeakouluopintoja ja hyvää suomen kielen taitoa. Aiempi kokemus journalistisesta kirjoittamisesta, grafiikan tuottamisesta ja/tai valokuvauksesta katsotaan eduksi. Tärkeintä on kuitenkin, että olet oma-aloitteinen, innokas ja kiinnostunut hyvästä journalismista ja opiskelijaelämästä.

Harjoittelun kesto on noin 10 viikkoa ajoittuen syksylle 2024 sopimuksen mukaan. Harjoittelijan työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa, ja pääasiallinen työpaikka on lehden toimitus Linnanmaan kampuksella. Harjoittelun kesto ja viikottainen työaika ovat neuvoteltavissa. Myös osittainen etätyö on mahdollista ja harjoittelija saa kaikki työhön tarvittavat välineet lehdeltä.

Harjoitteluajan palkka on 1564,80 e/kk. Huomioithan, että harjoittelupaikan saamisen edellytyksenä on, että sinulla on käytössäsi korkeakoulun myöntämä harjoittelutuki.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi sähköpostilla osoitteeseen . Halutessasi voit liittää mukaan 1–3 aiempaa työnäytettä (esimerkiksi kirjoitettu juttu, video tai taittotyö). 

Hakuaika alkaa maanantaina 12.2.2024 ja päättyy sunnuntaina 25.2.2024 klo 23.59. Hakuajan jälkeen lähetettyjä hakemuksia ei käsitellä. Haastatteluajankohdasta ilmoitetaan haastatteluun valituille hakuajan päättymisen jälkeisellä viikolla.

Lisätietoja harjoittelun sisällöstä antaa lehden päätoimittaja Tuuli Heikura, puh. 040 526 7821, . Harjoittelua koskevista käytännön asioista voi kysyä lisää ylioppilaskunnan pääsihteeri Kauko Keskisärkältä p. 0405231822 ()

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia hakijoita.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asiakirjat ovat pääasiallisesti julkisia. Huomioithan, että hakijoiden nimet kirjataan pöytäkirjaan, joka on saatavilla internetissä. Lähetettyjä hakemuksia käsittelevät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt, ja niitä säilytetään vuoden verran valintapäätöksen tekemisen jälkeen. Valituksi tulleen hakemus liitetään julkisen pöytäkirjan liitteeksi. 

Oulun ylioppilaslehti on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema, journalistisesti itsenäinen ylioppilaslehti. Lehden sivuilta löydät pilkahduksia opiskelijaelämästä, mielenkiintoisten henkilöiden tarinoita, Oulun yliopistolla tehtävää tiedettä ja opiskelijaa koskettavia ajankohtaisia ilmiöitä. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 1961. Verkkolehteä voi lukea osoitteessa oulunylioppilaslehti.fi

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Oulun ylioppilaslehti hakee toimitusharjoittelijoita vuodelle 2024 – hae paikkaa 28.1. mennessä

Oulun ylioppilaslehti etsii vuodelle 2024 kahta toimitusharjoittelijaa, jotka haluavat oppia toimitustyöstä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä.  Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2024 neljä printtinumeroa, joten harjoittelijana pääset osallistumaan […]

Oulun ylioppilaslehti etsii vuodelle 2024 kahta toimitusharjoittelijaa, jotka haluavat oppia toimitustyöstä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. 

Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2024 neljä printtinumeroa, joten harjoittelijana pääset osallistumaan myös printtilehtien suunnitteluun ja toteutukseen.

Tarjoamme luovan työyhteisön ja mahdollisuuden tutustua lehden toimittamisen kaikkiin vaiheisiin. Harjoittelijana pääset tekemään sitä, mikä sinua eniten kiinnostaa, kuten grafiikkaa ja valokuvausta, kirjoittamista ja editointia tai video- ja äänisisältöjä. Työsi tueksi saat paljon palautetta ja henkilökohtaista ohjausta.

Edellytämme sinulta aiempia korkeakouluopintoja ja hyvää suomen kielen taitoa. Aiempi kokemus journalistisesta kirjoittamisesta, grafiikan tuottamisesta ja/tai valokuvauksesta katsotaan eduksi. Tärkeintä on kuitenkin, että olet oma-aloitteinen, innokas ja kiinnostunut hyvästä journalismista ja oululaisesta opiskelijaelämästä.

Harjoittelun kesto on 10 viikkoa. Harjoittelut ajoittuvat keväälle 2024 ja syksylle 2024. Kevään harjoittelun toivottu aloitusajakohta on helmikuussa 2024. Syksyn harjoittelun aloitusajankohta on syyskuussa sopimuksen mukaan. Harjoittelijan työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa, ja pääasiallinen työpaikka on lehden toimitus Linnanmaan kampuksella. Myös osittainen etätyö on mahdollista ja harjoittelija saa kaikki työhön tarvittavat välineet lehdeltä.

Harjoitteluajan palkka on 1564,80 e/kk. Huomioithan, että harjoittelupaikan saamisen edellytyksenä on, että sinulla on käytössäsi korkeakoulun myöntämä harjoittelutuki.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi sähköpostilla osoitteeseen . Halutessasi voit liittää mukaan 1–3 aiempaa työnäytettä (esimerkiksi kirjoitettu juttu, video tai taittotyö). 

Hakuaika alkaa maanantaina 8.1.2024 ja päättyy sunnuntaina 28.1.2024 klo 23.59. Hakuajan jälkeen lähetettyjä hakemuksia ei käsitellä. Haastatteluajankohdasta ilmoitetaan haastatteluun valituille hakuajan päättymisen jälkeisellä viikolla.

Lisätietoja harjoittelun sisällöstä antaa lehden päätoimittaja Tuuli Heikura, puh. 040 526 7821, . Harjoittelua koskevista käytännön asioista voi kysyä lisää ylioppilaskunnan pääsihteeri Kauko Keskisärkältä p. 0405231822 ()

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia hakijoita.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asiakirjat ovat pääasiallisesti julkisia. Huomioithan, että hakijoiden nimet kirjataan pöytäkirjaan, joka on saatavilla internetissä. Lähetettyjä hakemuksia käsittelevät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt, ja niitä säilytetään vuoden verran valintapäätöksen tekemisen jälkeen. Valituksi tulleen hakemus liitetään julkisen pöytäkirjan liitteeksi. 

Oulun ylioppilaslehti on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema, journalistisesti itsenäinen ylioppilaslehti. Lehden sivuilta löydät pilkahduksia opiskelijaelämästä, mielenkiintoisten henkilöiden tarinoita, Oulun yliopistolla tehtävää tiedettä ja opiskelijaa koskettavia ajankohtaisia ilmiöitä. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 1961. Verkkolehteä voi lukea osoitteessa oulunylioppilaslehti.fi

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Kolmasosa opiskelijoista äänesti OYY:n edarivaaleissa

Yliopisto-opiskelijat ympäri maan ovat jälleen loppusyksystä äänestäneet edustajat ylioppilaskuntiensa ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 11 ylioppilaskunnassa. Oulussa yllettiin hieman kansallisen keskiarvon yläpuolelle äänestysprosentissa. Tänä vuonna OYY:n äänestysprosentti oli 33,3%. Äänioikeutettuja oli 12 305, joista 4101 käytti ääntään vaaleissa. ”Pientä laskua oli havaittavissa viime vaaleista äänestysprosentissa. Toki keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana olisin toivonut, että äänestysprosentti […]

TEKSTI Tuuli Heikura

KUVAT Tuuli Heikura

Yliopisto-opiskelijat ympäri maan ovat jälleen loppusyksystä äänestäneet edustajat ylioppilaskuntiensa ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 11 ylioppilaskunnassa. Oulussa yllettiin hieman kansallisen keskiarvon yläpuolelle äänestysprosentissa.

Tänä vuonna OYY:n äänestysprosentti oli 33,3%. Äänioikeutettuja oli 12 305, joista 4101 käytti ääntään vaaleissa. ”Pientä laskua oli havaittavissa viime vaaleista äänestysprosentissa. Toki keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana olisin toivonut, että äänestysprosentti olisi ollut suurempi, mutta huonomminkin olisi voinut mennä”, keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Tiitu-Lotta Paju kommentoi. Äänestysprosentti laski edellisen vuoden vaaleista, jolloin OYY:n edustajistovaaleissa päästiin historialliseen 39 prosentin äänestysaktiivisuuteen.

Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 11 ylioppilaskunnassa. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan valtakunnallinen äänestysprosentti oli tänä vuonna 29,1. Äänioikeutettuja oli noin 143 673, joista noin 41 800 opiskelijaa äänesti. Oulussa pysyttiin siis edelleen hieman kansallisen keskiarvon yläpuolella äänestysprosentissa.

”Vaalit onnistuivat kokonaisuudessaan hyvin. Äänestysprosentti saatiin kohtuullisen korkeaksi ja yli kansallisen keskiarvon, mikä on aina hyvä asia. Viimeisenä vaalipäivänä saatiin vielä hieno äänestysryntäys aikaiseksi”, edustajistovaalikoordinaattori Iikka Meriläinen kommentoi vaalirupeamaa.

Oulussa ääniharavan tittelin saa tänä vuonna Iida Vahtola Vasemmisto-opiskelijoiden vaaliliitosta 179 äänellä. Vahtola oli ehdolla ensimmäistä kertaa. ”Olen todella häkeltynyt ja otettu luottamuksesta mitä olen saanut”, Vahtola kommentoi. Vahtola kertoo ensisijaisiksi tavoitteikseen edustajistokaudella tasa-arvon edistämisen yliopistolla kautta linjan, kiusaamisen ja häirinnän vastaisen toiminnan edistämisen sekä että kaikissa toiminnoissa toteutetaan ekokriisin vastaista toimintaa.

Tekniikan ja talouden vaaliliitto poimi eniten ääniä 1130 äänellä. Poikkitieteellinen vaalirengas kasvatti paikkamääräänsä edustajistossa kymmeneen.

Edustajistovaaleissa oli ehdolla 100 opiskelijaa yhdeksästä eri vaalirenkaasta tai -liitosta, joista äänestyksen perusteella muodostettiin 37-henkinen edustajisto varajäsenineen.  Paikat vaaliliitoittain jakautuivat seuraavasti:

Poikkitieteellinen vaalirengas PoVa 10 paikkaa

Humanistien vaaliliitto HuVa 4 paikkaa

Kasvatustieteiden ja psykologian vaaliliitto KaPy 6 paikkaa

Tekniikan ja Talouden vaalirengas (TeTa) 11 paikkaa

Kylterien vaaliliitto 2 paikkaa

TST:n Teekkarien vaaliliitto 2 paikkaa

Arkkitehtuurin, Tuotannon & Koneen vaaliliitto 5 paikkaa

Ympäristörakentajien ja Prosessin vaaliliitto 2 paikkaa

Kokoomus vaaliliitto (Kok) 4 paikkaa

Tieteelliset vaaliliitto (Tiet) 3 paikkaa

Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto (KEXI) 3 paikkaa

Lääketieteellisen edustajistoryhmän vaalilitto (LED) 5 paikkaa

Vasemmisto-opiskelijoiden vaaliliitto 1 paikka.

Uutista muokattu 9.11. klo 8.55: Lisätty Ympäristörakentajien ja koneen vaaliliitto 2 paikkaa. Lisätty SYL:n tiedot äänestyksistä.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Edarivaaleissa ehdolla 100 opiskelijaa – ehdokasmäärä tipahti reilusti edellisistä vaaleista

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon pyrkii tänä syksynä 100 opiskelijaa. Ehdokasmäärä laski edellisistä vaaleista reippaasti, sillä vuonna 2021 ehdokkaita oli 170.  Ehdokasmäärissä on vuosien aikana tultu reilusti alaspäin. Kun vuonna 2009 edustajistoon pyrki vielä lähes 300 ehdokasta, kymmenen vuotta myöhemmin vuoden 2019 vaaleissa määrä oli tippunut jo 134 opiskelijaan.  Vuonna 2021 oli trendi näytti jo kääntyneen […]

TEKSTI Tuuli Heikura

KUVAT Tuuli Heikura

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon pyrkii tänä syksynä 100 opiskelijaa. Ehdokasmäärä laski edellisistä vaaleista reippaasti, sillä vuonna 2021 ehdokkaita oli 170. 

Ehdokasmäärissä on vuosien aikana tultu reilusti alaspäin. Kun vuonna 2009 edustajistoon pyrki vielä lähes 300 ehdokasta, kymmenen vuotta myöhemmin vuoden 2019 vaaleissa määrä oli tippunut jo 134 opiskelijaan. 

Vuonna 2021 oli trendi näytti jo kääntyneen nousuun, kun ehdokasmäärässä päästiin 170 ehdokkaaseen. Mikä vaikutti ehdokasmäärän nousuun vuonna 2021? “Vuonna 2021 edustajistovaalien aikaan oli pinnalla yliopistoon ja ylioppilaskuntaan liittyviä asioita enemmän kuin nyt, joten uskon että silloin ihmisillä oli enemmän tarmoa lähteä päätöksentekoon mukaan. Käsitykseni mukaan vaalien järjestelyissä ei ole suuria eroja viime vaaleihin nähden”, keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Tiitu-Lotta Paju kertoo. 

Nyt vuoden 2023 vaaleissa trendi palasi voimakkaaseen laskusuhdanteeseen, kun opiskelijoita asettui ehdolle vain 100. OYY:n edustajistovaalikoordinaattori Iikka Meriläisen mukaan kyse on valtakunnallisesta trendistä, joka näkyy myös Oulussa, mutta syy voi löytyä myös sähköisen järjestelmän käyttöönotosta ehdokasasettelussa. 

“Yksi syy on varmasti näissä vaaleissa ollut se, että kaikki tuli tehdä sähköisesti ja HAKA-kirjautumisen kautta. Tämä on näkynyt ehdokashankinnassa varmasti siten, että se on vaatinut yksittäiseltä ehdokkaalta enemmän.  Ehdolle lähteminen ei ole siis hoitunut siten, että tuodaan lappu, joka täytetään ja toinen opiskelija hoitaa asian loppuun”, Meriläinen kertoo. 

Meriläinen kokee myös, että jonkinasteinen väsyminen yleiseen riitaisaan poliittiseen ilmapiiriin voi olla heijastunut ehdokasmäärään. Paju uskoo, että myös opiskelijoiden lisääntynyt kuormittuneisuus on vaikuttanut opiskelijoiden aktiivisuuteen luottamustehtäviin hakeutumisessa. “Yleisesti on yhä vaikeampi löytää luottamustehtäviin henkilöitä”, Paju sanoo.

Tavoitteena aiempaa kovempi äänestysprosentti

Äänestysaktiivisuus edustajistovaaleissa on ollut pitkään vaisua. Edellisissä edustajistovaaleissa Oulussa päästiin valtakunnallisen keskiarvon yläpuolelle, kun äänestysprosentti oli historialliset 39%. Edellisen kerran äänestysprosentti on ollut korkeampi vuonna 1979, jolloin 44% opiskelijoista käytti ääntään edustajistovaaleissa. 

Meriläisen ja Pajun mukaan on mahdollista, että pienempi ehdokasmäärä näkyy myös äänestysinnokkuudessa. “Tämä on tietysti mahdollista, sillä pienemmästä ehdokasjoukosta ei välttämättä löydy kaikille sopivaa ehdokasta. Äänestysaktiivisuuteen vaikuttaa kuitenkin myös muut asiat, joten pelkästään pientä ehdokasmäärää ei voi syyttää mikäli äänestysprosentti jää pieneksi”, Paju kommentoi. 

“Pyrimme myös aktiivisesti tekemään työtä sen eteen, että mahdollisimman moni äänestäisi”, Meriläinen sanoo. Toiveena myös on, että joka vaaleissa pystyttäisiin parantamaan edellisestä kerrasta. 

Tänäkin syksynä ehdokkaita ovat asettaneet sekä tieteenalaan perustuvat ryhmittymät että puoluepoliittiset ryhmät, jotka muodostavat kaksi vaalirengasta ja 11 vaaliliittoa. Näissä vaaleissa ehdokkaista 95 on ehdolla vaaliliiton kautta, ja viisi on asettunut ehdolle yksittäisinä ehdokkaina.

Keskusvaalilautakunta on rohkaissut ehdokkaita ja vaaliliittoja aktiiviseen kampanjointiin sekä järjestänyt vaalitoreja ja -paneeleja, jonne ehdolle asettuneet ovat voineet tulla kertomaan vaaliteemoistaan. “Ilahduttavan moni vaaliliitto saapui kertomaan teemoistaan vaalitoreille”, Meriläinen sanoo. 

Kampanjointi tapahtuu kuitenkin pitkälti sosiaalisessa mediassa, kuten ajan henkeen kuuluu. Esimerkiksi kampuksilla oleville ilmoitustauluille eivät kaikki ehdokkaat tai vaaliliitot ole edes käyneet asettamassa omia ehdokaslistojaan nähtäville.

Ehdokkaiden vähyys näkyy myös ehdokaslistoille varatuilla ilmoitustauluilla.

Meriläinen ja Paju ovat samoilla linjoilla, että ehdokkaat ovat olleet aktiivisia ja keskusvaalilautakunnan tarjoamia mahdollisuuksia kampanjointiin on hyödynnetty kohtuullisen hyvin. 

“Haluan kannustaa jokaista äänestämään, jotta OYY:lle saadaan jäsenien näköinen ja mahdollisimman hyvin jäseniä edustava edustajisto”, Paju sanoo. Meriläinen toivoo, että opiskelijat lähtisivät rohkeasti mukaan ylioppilaskunnan päätöksentekoon, joko ehdokkaana tai äänestäjänä. Hän muistuttaa, että ylioppilaskunta edustaa kuitenkin kaikkia opiskelijoita, jolloin erilaisten näkökulmien ja ajatusten tulisi tulla kuulluksi päätöksenteossa. 

Edustajistovaaleissa opiskelijat valitsevat edustajat ylioppilaskunnan edustajistoon. Ehdokkaista muodostetaan äänestyksen perusteella 37-henkinen edustajisto, joka kokoontuu noin 7 kertaa vuodessa. Edustajisto päättää muun muassa OYY:n toimintasuunnitelmasta ja budjetista tehden kaikki ylioppilaskuntaa koskevat suuret taloudelliset ja poliittiset päätökset. Lisäksi edustajisto vastaa vuosittain OYY:n hallituksen valitsemisesta. ”Edustajisto on loistava ja turvallinen paikka nähdä ja kasvaa päätöksentekijänä”, Meriläinen tiivistää.

OYY:n edustajistovaalien äänestysaika on 1.–8. marraskuuta. Äänestys päättyy keskiviikkoana 8. marraskuuta kello 16. Äänestys on sähköinen, ja se tapahtuu mobiilisovellus Tuudossa. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki Oulun yliopistoon läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneet ylioppilaskunnan jäsenet. Voit lukea lisää vaaleista Oulun yliopiston ylioppilaskunnan nettisivuilta.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

“VALLATTU” – opiskelijat osoittavat Oulussa mieltä asettumalla taloksi Linnanmaan kampukselle

Joukko opiskelijoita valtasi maanantaina 25.9. Linnanmaan kampuksen mielenilmauksena hallituksen suunnittelemia leikkauksia kohtaan. Opiskelijat vaativat toimia niin korkeakouluilta kuin hallitukselta opiskelijoiden olojen kurjistamisen päättämiseksi. Normaalin maanantaiaamun unenomaisen vaeltelun sijaan Linnanmaan kampuksen vihreillä naulakoilla käy kuhina, kun joukko opiskelijoita pystyttää paikalle kylttejä, mikrofoneja ja telttoja. Maanantaista 25.9. kello 8 eteenpäin opiskelijat julistavat kampuksen toistaiseksi vallatuksi vastustaakseen hallituksen […]

TEKSTI Tuuli Heikura

KUVAT Tuuli Heikura

Joukko opiskelijoita valtasi maanantaina 25.9. Linnanmaan kampuksen mielenilmauksena hallituksen suunnittelemia leikkauksia kohtaan. Opiskelijat vaativat toimia niin korkeakouluilta kuin hallitukselta opiskelijoiden olojen kurjistamisen päättämiseksi.

Normaalin maanantaiaamun unenomaisen vaeltelun sijaan Linnanmaan kampuksen vihreillä naulakoilla käy kuhina, kun joukko opiskelijoita pystyttää paikalle kylttejä, mikrofoneja ja telttoja. Maanantaista 25.9. kello 8 eteenpäin opiskelijat julistavat kampuksen toistaiseksi vallatuksi vastustaakseen hallituksen opiskelijoihin kohdistuvia leikkauksia. Valtaus jatkuu toistaiseksi, kunnes tavoitteisiin saadaan vastakaikua.

“Haluamme antaa hallitukselle selkeän viestin, että opiskelijoilta leikkaamisen ja opiskelijoiden elämän kurjistamisen täytyy loppua nyt”, yksi järjestäjistä Veera Kiiskilä tiivistää valtauksen sanoman.

Tietojenkäsittelytieteitä opiskeleva Kiiskilä on koko valtauksen alullepanija. Idea lähti liikkeelle tiistaina 19.9. järjestetystä Helsingin yliopiston valtauksesta. Sittemmin useissa Suomen korkeakouluissa on ryhdytty samanlaisiin toimiin opiskelijoiden kestävämmän tulevaisuuden eteen.

Mielenilmaus Linnanmaan kampuksella on yksityishenkilöinä toimivien opiskelijoiden järjestämä. Se on kuitenkin saanut tukensa Oulun yliopiston ylioppilaskunnalta (OYY) ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Osakolta. 

OYY:n hallituksen puheenjohtaja Suvi-Anna Salminen käy puhumassa valtaukseen osallistuville opiskelijoille antaen OYY:n tuen asialle. Hän asettaa puheessaan selkeän viestin myös päättäjille liittyen hallituksen tavoitteeseen, jossa vuonna 2030 50 prosenttia nuorista olisi korkeakoulutettuja. “Miten tämä tavoite voidaan saavuttaa, jos opiskelijoiden oloja huononnetaan näin radikaalisti?”, Salminen kysyy. “Leikkausten sijaan teidän pitäisi tukea meitä.” 

Kiiskilä muistuttaa samasta tavoitteesta. “Eipä näytä hirveen hyvältä se tavoite näiden toimien valossa.”

Paikalle on saatu myös paikallisia poliitikkoja tukemaan mielenilmausta. Kaupunginvaltuutetut Susa Vikeväkorva ja Jessi Jokelainen puhuvat osallistujille osoittaen huolensa opiskelijoiden toimeentulon ja hyvinvoinnin suhteen. Jokelainen muistuttaa puheessaan edellisten vaalien alla tehdyistä lupauksista, että koulutus on erityissuojelussa ja siitä ei leikata. “Toisinaan mietin, että käsittääkö meidän hallitus semmoista asiaa kuin mikä on pitkän tähtäimen sijoitus”, Jokelainen sanoo puheenvuorossaan. 

“Tätä on nyt kestetty ihan riittävästi”

Mielenilmauksen vaatimukset jatkavat osaksi Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kampanjaa viime eduskuntavaalien kynnyksellä. ”Opiskelijat pois köyhyysrajalta” -kampanja tähtäsi opintorahan korotukseen. Kampanjassa korotusta perusteltiin hyvin samoilla teemoilla kuin tämänhetkisissä mielenilmauksissa ympäri maan – hyvinvointivaikutuksilla ja ostovoimalla. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun valtaukselle on asetettu vaatimuksia liittyen opiskelijoiden nostamiseen pois köyhyysrajalta, koulutuksen maksuttomuuteen ja saatavuuteen sekä opiskelijoiden hyvinvointiin panostamiseen.

Valtauksella järjestäjät tavoittelevat ensisijaisesti korkeakoulujen reagointia. He toivovat, että Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu antaisivat virallisen kannanoton, että organisaatiot tukevat opiskelijoiden vaatimuksia. “Jotka [vaatimukset] on kuitenkin aika matalan tason juttuja, että haluaisin elää kiitos”, Kiiskilä sanoo. 

Yksi järjestäjistä ja mielenilmauksen neuvottelija, Desiree Esparza Kurkela, perustelee asiaa hyvinvoinnin ja kestävyyden kautta. Hän jatkaa samalla teemalla kuin Jokelainen puhuessaan hyvinvointiin sijoittamisesta. “Tulevaisuuteen kannattaa sijoittaa. Opiskelijoiden hyvinvointi ja se että meiltä tulee ne ihmiset, jotka kannattelee yhteiskuntaa myöhemmin mahdollistuu vaan sillä, että meillä on mahdollista tehdä ne meidän opinnot loppuun ilman, että me mennään kesken opintojen kokonaan työelämään jättäen opinnot kesken kuitenkin niin, että pystytään asumaan, ruokkimaan itsemme ja maksamaan laskut”, Kurkela sanoo.

Kiiskilä ja Kurkela peräänkuuluttavat korkeakoulujen vaikutuskykyä. “Heillä [korkeakouluilla] on aika paljon sananvaltaa siihen, mihin suuntaan tämä yhteiskunta kehittyy. Siellä istutaan sellaisissa pöydissä, joihin opiskelijat ei pääse.”

Järjestäjät siis toivovat virallisen tuen ja kannanoton lisäksi konkreettisia toimia ja korkeakouluja viemään viestiä eteenpäin niihin paikkoihin, joissa päätöksiä tehdään. 

Vaikka samankaltaisia valtauksia on ollut viime viikosta lähtien ja opiskelijoiden toimeentulo on ollut huolenaiheena jo pidempään, mutta erityisesti uuden hallitusohjelman valmisteluiden myötä, hallitus ei ole reagoinut kansalaisten huoleen. “Hiljaista on toistaiseksi ollut”, Kiiskilä tokaisee. Opiskelijat haluaisivat kuulla hallituksen vastauksen huoliinsa, ja vaativat hallituksen tasolta reagointia. “Mitä te aiotte tehdä tälle asialle?”, Kiiskilä kysyy. 

Järjestäjät kannustavat kaikkia opiskelijoita osallistumaan matalalla kynnyksellä sen verran, kuin oma jaksaminen sallii. Kiiskilä ymmärtää kuitenkin, kuinka ahtaalla moni opiskelija on “Tää on toisaalta tosi paljon opiskelijoilta pyydetty, koska monet saattaa olla tosi tiukoissa tilanteissa omassa elämässään niin kyllä mä ymmärrän että monet saattaa miettiä että emmä jaksa. Osallistukaa, kun teillä on niitä voimavaroja ja osallistukaa solidaarisuudesta”, hän päättää.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Hurmos keräsi Kuusisaareen 6700 opiskelijaa juhlimaan uuden lukuvuoden alkamista – katso kuvagalleria festivaalitunnelmista

Kaksipäiväinen Hurmos-avajaistapahtuma huipentui perjantaina 8.9. festivaalitunnelmiin, kun 6700 opiskelijaa valtasi tapahtumapuisto Kuusisaaren. Syyskuinen päivä oli poikkeuksellisen lämmin ja aurinkoinen lukuvuoden avajaisia juhlivien opiskelijoiden iloksi. Suomen suurin opiskelijoiden lukuvuoden avajaistapahtuma Hurmos kokosi jälleen oululaiset opiskelijat yhteen avajaisviikon päätteeksi nauttimaan musiikista ja opiskelijayhteisöstä. Tapahtuman järjestivät OYY, Osako ja tänä vuonna mukaan liittynyt O’Diako, jonka myötä myös lippukapasiteettia […]

TEKSTI Tuuli Heikura

KUVAT Tuuli Heikura

Kaksipäiväinen Hurmos-avajaistapahtuma huipentui perjantaina 8.9. festivaalitunnelmiin, kun 6700 opiskelijaa valtasi tapahtumapuisto Kuusisaaren. Syyskuinen päivä oli poikkeuksellisen lämmin ja aurinkoinen lukuvuoden avajaisia juhlivien opiskelijoiden iloksi.

Suomen suurin opiskelijoiden lukuvuoden avajaistapahtuma Hurmos kokosi jälleen oululaiset opiskelijat yhteen avajaisviikon päätteeksi nauttimaan musiikista ja opiskelijayhteisöstä.

Tapahtuman järjestivät OYY, Osako ja tänä vuonna mukaan liittynyt O’Diako, jonka myötä myös lippukapasiteettia nostettiin 8000:een aiemmasta 7500:sta.

Toisin kuin viime vuonna, tällä kertaa tapahtuma ei ollut loppuunmyyty, mutta seuratessa meininkiä illan edetessä juhlinta oli aivan viime vuosien tasolla. Iltaa kohti kasvavasta haalarimerestä huokui yhteisöllisyys, kun opiskelijat lauloivat sitsilauluja, kerääntyivät seuraamaan oheisohjelmaa ja jonottivat yhteistyökumppaneiden teltoille.

Mä sanon viimeisen sanan

Opiskelijakulttuuria juhlistava Hurmos toi lavalle tänäkin vuonna useita opiskelijaesiintyjiä. Yhtyeet Ricin, Sagastrophe ja HeLa nostattivat juhlatunnelmaa alkuillasta. Kolmehenkinen tanssiryhmä Arctic Showdancers puolestaan tanssitti yleisöä tuttujen hittien tahtiin. Pimenevässä illassa DJ Luminary tarjoili bassoa ja reivitunnelmaa pääesiintyjien välissä.

Illan odotetuimmat artistit olivat kuitenkin luultavasti pääesiintyjät Benjamin ja Maija Vilkkumaa. 

Uskomattomalla lavaenergialla varustettu Benjamin solmi keikan alussa sopimuksen yleisön kanssa, että hänen keikallaan ei ketään ahdistella tai syrjitä.

Tunnin veto oli täynnä viettelevää ja kuumaa energiaa, uskomattomia potkuja, joissa todella laitettiin korkkarit kattoon sekä hienoa vuorovaikutusta yleisön kanssa.

Illan päätti vuodesta 1995 soolouraa tehneen Maija Vilkkumaan hitit valtaosa taitaa ulkoa. Fiilis ennen keikkaa oli odottava, yleisössä oli täysin hiljaista. Artistin saapuessa lavalle yleisössä repesi välitön vislausten ja huudon vuorottelu, joka vaihtui nopeasti yhteislaluun tuttujen kappaleiden tahtiin.

Lähes 30 vuotta esiintymislavoilla viettänyt artisti todella tietää, kuinka yleisö otetaan haltuun.


Hurmoksen illassa kuultiin kahdesti jokaiselle tuttu melodia Maija Vilkkumaan legendaarisesta kappaleesta Ei Benjaminin esittäessä biisistä oman sovituksensa, joka kantaa nimeä Gay.

Katso illan kuvagalleria tästä!

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää: