Kuusi taitokokonaisuutta, joita opetetaan Oulun yliopistossa nyt kaikilla aloilla – Tavoitteena vahvistaa geneerisiä työelämätaitoja

Kriittinen ajattelu, vuorovaikutus ja kansainvälisyys ovat esimerkkejä taidoista, joita Oulun yliopistossa opetetaan nyt aiempaa systemaattisemmin. Yliopisto on sisällyttänyt kuusi geneeristä taitokokonaisuutta kaikkiin tutkinto-ohjelmiinsa, jotta opiskelijat saisivat entistä paremmat valmiudet työelämään ja opintoihin.

Oulun yliopisto on sisällyttänyt syksystä alkaen kaikkiin opetussuunnitelmiinsa kuusi yhteistä geneeristä taitoa, joiden tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja opiskelutaitoja. Geneerisillä taidoilla tarkoitetaan alasta tai tietystä ammatista riippumattomia asiantuntijataitoja, joita tarvitaan opinnoissa ja työelämässä. Koska taidot ovat integroitu osaksi yliopiston kaikkia tutkinto-ohjelmia, ne kuuluvat nyt jokaisen opiskelijan arkeen.

“Uudistuksen ei ole tarkoitus viedä tilaa tieteenalakohtaiselta substanssiosaamiselta vaan kulkea sen kanssa käsi kädessä. Etenkään nykypäivänä ei taida olla olemassa sellaista alaa, jossa tällaisia taitoja ei tarvittaisi”, toteaa Sanna Eronen Opetuksen tuen ja kehittämisen keskuksesta.

Oulun yliopisto on valinnut kuusi taitokokonaisuutta, joita opetetaan kaikilla aloilla. Ne ovat analyyttinen, kriittinen ja luova ajattelu, hyvinvointi ja itsensä kehittäminen, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, kestävyys, vastuullisuus ja eettisyys, monitieteisyys ja tieteidenvälisyyskyky sekä viestintä-, vuorovaikutus- ja digitaidot. 

Kyse ei ole siitä, etteikö Oulun yliopistossa kyseisiä taitoja olisi aikaisemmin opetettu. Uudistuksen myötä taidot pyritään kuitenkin tuomaan näkyvämmäksi osaksi opetussuunnitelmaa ja opetusta, kertoo kehitysprosessin aikana geneeristen taitojen työryhmän puheenjohtajana toiminut Elina Niemitalo-Haapola.

“Haluamme entistä systemaattisemmin tukea näiden taitojen tunnistamista, sanoittamista ja kehittämistä, jotta varmistutaan siitä, että nämä taidot todella käydään läpi ja niihin paneudutaan monella eri tasolla”, Niemitalo-Haapola avaa.

Samoja taitoja opetettu jo aiemmin

Geneeristen taitojen vahvistaminen Oulun yliopiston opetuksessa ei tarkoita, että tutkinto-ohjelmien sisällä kaikki kurssit muuttuisivat perusteellisesti. Muutos tulee todennäköisesti näkymään silti opetuksessa alalla kuin alalla.

“Geneeriset taidot muodostavat läpileikkaavan perustan, ja niihin liittyvät osaamistavoitteet ovat samat kaikissa tutkinnoissa. Joillakin kursseilla muutos voi olla isompi, kun taas toisilla muutosta kurssin toteutuksessa ei välttämättä edes tarvita. Opiskelija saattaa kuitenkin huomata kurssin oppimistavoitteista, että tällaisia taitoja nyt tavoitellaan ja vaaditaan”, Niemitalo-Haapola avaa.

“Toiminnallisuus on yksi tärkeimpiä tapoja kehittää näitä taitoja. Tällöin muutos opetuksessa voi näkyä esimerkiksi projektimaisen oppimisen tai ylipäätään erilaisten tehtävätyyppien lisääntymisenä kursseilla”, Eronen lisää.

Geneeristen työelämätaitojen vahvistaminen opetuksessa on kuitenkin viime kädessä kurssin opettajien vastuulla. Niemitalo-Haapola ja Eronen painottavat, ettei yhdenkään opettajan tarvitse silti jäädä miettimään muutoksia yksin, vaan apua on tarjolla.

Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmajohtajat Riikka Sirkko ja Anne Tuomela ovat samaa mieltä siitä, että tukea opintojaksojen suunnitteluun on hyvin saatavilla. Kun esimerkiksi valitut työelämätaidot esiteltiin opettajille, henkilökunnalle järjestettiin koulutussarjoja, joissa näihin taitoihin perehdyttiin.

“Moni taito on sellainen, jota meillä on ennenkin opetettu, mutta uudistuksen myötä se osataan nyt sanoittaa selkeämmin. Ainakin meillä erityispedagogiikan alalla opettajat ovat suhtautuneet muutokseen positiivisesti ja ruvenneet heti miettimään, miten kursseja voitaisiin kehittää”, erityispedagogiikan tutkinto-ohjelmajohtajana ja yliopistolehtorina toimiva Sirkko kuvaa.

Sirkko antaa konkreettisen esimerkin yhdeltä omalta kurssiltaan, jonka substanssiopetus painottuu asiantuntijuuteen erityispedagogiikassa. 

“Yksi kurssin oppimistavoitteista on kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden -taitokokonaisuus, jonka myötä olemme aloittamassa yhteistyön norjalaisen yliopiston kanssa. Opiskelijat tekevät yhdessä ryhmätöitä ja kuulevat norjalaiselta opettajalta luennon aiheesta, josta minä olen tavallisesti luennoinut”, Sirkko kertoo. 

Taustalla tutkimustulokset

Vaikka uudistus on haastateltavien mukaan otettu yliopistoyhteisössä hyvin vastaan, on se myös herättänyt kysymyksiä muun muassa siitä, mihin tarpeeseen uudistus todellisuudessa vastaa. Uudistuksen taustalla on kuitenkin kansallinen ja jopa kansainvälinen ilmiö.

“Geneerisiä taitoja koskevaa tutkimusta on tehty paljon ja tutkimusten mukaan korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksissa on suurta vaihtelevuutta. Lisäksi tutkimuksissa on huomattu, että geneerisiä taitoja tukemalla näitä valmiuksia voidaan kehittää”, muutosprosessissa alusta asti mukana ollut Niemitalo-Haapola kertoo.

Tutkimustyöllä Niemitalo-Haapola viittaa muun muassa KAPPAS-hankkeisiin, jotka ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia tutkimushankkeita, jotka arvioivat suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden geneerisiä taitoja. Oulun yliopisto oli yksi osallistuvista korkeakouluista pitkittäistutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa. 

Kun päätös uudistuksen käynnistämisestä oli tehty, työryhmässä mietittiin, mitkä geneerisistä työelämätaidoista ovat sellaisia, jotka palvelevat Oulun yliopiston opiskelijoita tutkinto-ohjelmasta riippumatta. Prosessiin osallistettiin myös yliopiston henkilökuntaa sekä opiskelijoita ja alumneja.

“Totesimme jo heti alussa, ettei ole olemassa mitään yksimielistä maailmanlaajuista geneeristen työelämätaitojen listausta vaan joukko erilaisia taitoja, joista meidän oli valittava sopivimmat. Toteutimme kyselyn, millaiset taidot ovat tärkeimpiä ja merkityksellisimpiä meidän opiskelijoiden, henkilökunnan ja alumnien mielestä. Lisäksi kävimme läpi erilaisia raportteja ja tutustuimme muiden korkeakoulujen ratkaisuihin”, Niemitalo-Haapola kuvaa valintaprosessia.

Geneeristen työelämätaitojen kiteyttäminen kuuteen taitokokonaisuuteen ei ollut kuitenkaan läpihuutojuttu. 

“Oikeastaan mikään taitokokonaisuus ei ollut itsestäänselvyys. Kävimme työryhmässä paljon keskustelua siitä, mitkä ovat niin sanotusti läpileikkaavia taitoja alalla kuin alalla ja miten niitä sanoitetaan kandi-, maisteri- ja tohtoritasolla. Aloitteita mukaan otettavista taidoista tuli myös työryhmän ulkopuolelta, kun hyvinvointiin liittyvät taidot nousivat kyselytutkimuksessa vahvasti esiin”, Niemitalo-Haapola kertoo.

Arviointi askarruttaa

Kysymys, jota työryhmässä on matkan varrella mietitty paljon, on se, miten geneerisiä taitoja sitten arvioidaan. 

“Se on vähän vaikea kysymys, joka vie varmasti aikaa. Jos opiskelija ei voi esimerkiksi terveysperusteisesti osallistua ryhmätöihin, miten hänen ryhmätyötaitojaan voidaan silloin arvioida? Vielä emme ole kohdanneet näin haasteellisia tilanteita, mutta näitäkin varmasti tulee”, tutkinto-ohjelmajohtaja Tuomela rakennus- ja yhdyskuntatekniikan puolelta pohtii.

“Arvioinnissa hyödynnetään itsearviointia, vertaisarviointia, opettajan arviointia ja asiantuntija-arviointia, jos tehdään esimerkiksi projektitöitä ulospäin. Osaamista pyritään tekemään näkyväksi erilaisten tehtävien ja näyttöjen kautta. Tämä on kuitenkin sellainen asia, jota vielä kehitämme yliopisto-yhteisönä”, Eronen kertoo. 

Entä miten muutoksen onnistumista voidaan arvioida tulevaisuudessa? Siihenkin on olemassa monia erilaisia tapoja, mutta on selvää, että muutos on vielä alussa ja vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin.

“Onnistumista voidaan tarkastella monesta näkökulmasta, kuten opiskelijapalautteen, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kokemusten sekä henkilökunnan ja opettajien havaintojen kautta. Vaikutukset näkyvät usein vasta vuosien kuluessa, eikä onnistumista voida mitata yhdellä ainoalla mittarilla”, Niemitalo-Haapola uskoo.

“Jo se, että opiskelijat ja opettajat oppivat tunnistamaan geneeriset taidot ja puhumaan niistä, on hieno askel eteenpäin. Myös omien kehityskohteiden tunnistaminen on tärkeää”, Eronen lisää.

Tuuli Turunen

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelija, joka rakastaa tarinoita, eläimiä ja syvällisiä keskusteluja teekupin äärellä. Todennäköisimmin häneen voi törmätä kirjastossa, lenkkipolulla tai patikointireitillä.  Tuulin suurin unelma on koiranpentu ja omakotitalo Lapissa.

Lue lisää:

Finanssi ry:n puheenjohtaja Milla Tiri valittiin OYY:n hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2027

Edustajisto äänesti valinnasta kokouksessaan torstaina 19. marraskuuta.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtajaksi haki tänä vuonna poikkeuksellisen monta opiskelijaa. Viime vuosien yhden tai kahden hakijan trendin vastaisesti tänä vuonna puheenjohtajan pallia vuodelle 2027 havitteli jopa viisi hakijaa. 

Puheenjohtajaksi hakivat Miikka Lukkaroinen, Antti Jäppinen, Milla Tiri, Santeri Kissa ja Leevi Tiirikainen. Edustajiston äänestyksen tuloksena Milla Tiri valittiin tehtävään saatuaan annetuista 32 äänestä huikeat 25 ääntä. Hakijoista Jäppinen sai taakseen neljä ääntä ja Lukkaroinen, Kissa sekä Tiirikainen saivat jokainen yhden äänen. 

Tiri kiitti edustajistoa luottamuksesta ja sanoi tekevänsä parhaansa olevansa tämän luottamuksen arvoinen. 

Tiri on neljännen vuoden kauppatieteiden opiskelija kansainvälisen johtamisen maisteriohjelmassa. Hän on toiminut tämän vuoden Finanssi ry:n puheenjohtajana. 

Kokouksen loppupuolella muissa esille tulevien asioiden asiakohdassa edustajiston jäsen Carolina Kempas nosti esiin toiveen OYY:n suuntaan käynnistää keskustelu tasa-arvolain mukaisista sukupuolikiintiöistä luopumisesta niissä OYY:n henkilövalinnoissa, joissa sitä edelleen noudatetaan. Kempaksen mukaan toimintatapa ei ota huomioon sukupuolen moninaisuutta. Puheenvuorossaan Kempas myös nosti esiin sen, että sukupuolikiintiöt eivät edistä tehtävään soveltuvimpien ja parhaiden hakijoiden valituksi tulemista.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Jyri Hämäläinen on valittu Oulun yliopiston rehtoriksi

Jyri Hämäläisestä tulee Oulun yliopiston kymmenes rehtori.

Oulun yliopiston hallitus on valinnut Jyri Hämäläisen yliopiston rehtoriksi seuraavalle viisivuotiskaudelle. Yliopiston hallitus päätti rehtorivalinnasta kokouksessaan 17. marraskuuta 2026. Valinta oli yksimielinen. 

”Toivotamme Jyri Hämäläisen lämpimästi tervetulleeksi rakentamaan Oulun yliopiston tulevaisuutta yhdessä koko yliopistoyhteisön kanssa. Hakuprosessin aikana hallituksessa vakuutuimme hänen näkemyksestään monitieteisen yliopiston johtamisesta sekä näytöistään strategisesta, operatiivisesta ja ihmisten johtamisesta”, hallituksen puheenjohtaja Leena Nissilä sanoo Oulun yliopiston tiedotteessa.

Jyri Hämäläisestä tulee vuonna 1958 perustetun Oulun yliopiston kymmenes rehtori. Hämäläinen oli valintaprosessin loppuvaiheessa ainoa ehdokas, jonka yliopiston hallitus vei henkilöarviointiin.

”Olen todella innostunut ja otettu mahdollisuudesta päästä johtamaan yliopistoa, jota voi hyvällä syyllä kutsua puolen Suomen yliopistoksi. Oulun yliopistolla on kansallisesti erityinen tehtävä osaamisen, elinvoiman ja kulttuurin vahvistajana”, Hämäläinen sanoo. 

 ”Vahva tieteellinen pohja luo erinomaisen lähtökohdan vahvistaa Oulun yliopiston kansainvälistä asemaa. Akateemisen yhteisön monitieteisyys luo useita alojen välisiä rajapintoja, joista voi syntyä maailmanluokan tieteellisiä ja teknologisia läpimurtoja. Haluan rakentaa parempaa tulevaisuutta yhdessä yliopistoyhteisön ja kumppaneidemme kanssa”, Hämäläinen lisää. 

Jyri Hämäläinen on toiminut Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaavana vararehtorina joulukuusta 2023 lähtien. Hän toimi sähkötekniikan korkeakoulun dekaanina vuosina 2015–2023. Hämäläinen nimitettiin professoriksi Teknilliseen korkeakouluun vuonna 2008 tutkimusalanaan langaton tietoliikenne. Ennen Teknillistä korkeakoulua hän työskenteli Oulun yliopistossa ja teollisuudessa, muun muassa Nokia Networksissa.

Ylen haastattelussa Hämäläinen kuvaa vahvuuksiksiin johtajana ihmisläheisen johtamisen.

”Kun minut henkilöarvioitiin vuonna 2023 Aalto-yliopiston vararehtorin tehtävään, todettiin, että vahvuuksiani ovat ihmisten johtaminen ja operatiivinen johtaminen. Organisaation toiminta ei voi perustua hierarkkiseen systeemiin. Johtajalla pitää olla selkeät perustelut aina, miksi asioita tehdään. Johdan ihmisiä läheltä ja heidän kanssaan”, Hämäläinen kertoo.

Jyri Hämäläinen on suorittanut filosofian tohtorin tutkinnon sovelletusta matematiikasta Oulun yliopistossa vuonna 1998 ja tekniikan tohtorin tutkinnon tietoliikenteen signaalinkäsittelystä Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 2007. Hän on myös Oulun yliopiston dosentti. 

Rehtorin tehtävää haki yhteensä 19 henkilöä, joista yliopiston hallitus haastatteli neljä hakijaa. 

Artikkelin kuva: Sami Heiskanen.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Korona-ajan maistereista valtaosa työelämässä

Uraseurantakyselyn tuloksista selviää, että vuonna 2020 valmistuneista maistereista suurin osa on tyytyväisiä työuransa alkuun. Vuosittain tehtävässä kartoituksessa selvitetään maisterien uratilannetta viisi vuotta heidän valmistumisensa jälkeen.

Vuoden 2025 uraseurantakyselyn tulosten mukaan yli 90 prosenttia Oulun yliopistosta vuonna 2020 valmistuneista maistereista oli vastaushetkellä työelämässä. Vakituisessa kokopäivätyössä vastanneista oli 69,3 prosenttia.

Aarresaari-verkoston toteuttaman kyselyn tarkoitus on kartoittaa maistereiden uratilannetta viisi vuotta heidän valmistumisensa jälkeen. Uraseurantakysely toteutetaan myös tohtoreille kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta. Seurantaa on tehty yli kymmenen vuoden ajan.

Vuoden 2025 kyselyyn vastasi yli 600 Oulun yliopistosta valmistunutta maisteria. Heistä 90 prosenttia vastasi olevansa vähintään melko tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Noin 75 prosenttia vastanneista oli vähintään hieman samaa mieltä siitä, että he saivat koulutuksestaan työelämään riittävät valmiudet.

Valmistumisensa jälkeen noin 40 prosenttia vastanneista on ollut työttömänä erinäisiä aikoja. Yleisin työttömyysjakson kesto oli yhden ja kolmen kuukauden väliltä. Vastaajista noin 89 prosenttia ovat vähintään melko tyytyväisiä tähänastiseen työuraansa.

OYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Hakoniemi toteaa, että työttömänä olleiden vastaajien määrä kertoo yleisesti korkeakoulutettujen haasteista saada koulutustaan vastaavaa työtä valmistuttuaan. Hänen mukaansa on kuitenkin vaikea arvioida, kuinka paljon esimerkiksi korona ja sodat ovat vaikuttaneet asiaan suhteessa yleiseen työllisyystilanteeseen. Myös Suomen hallituksen toimien ja poliittisen päätöksenteon osuutta tilanteeseen on Hakoniemen mukaan haastavaa eritellä.

“Kaikilla tekijöillä on kuitenkin vaikutusta valmistuneiden työllistymiseen.”

Hakoniemi nostaa myös esille tavoitteen korkeakoulutettujen määrän kasvattamisesta. Suomessa tavoitellaan sitä, että korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus nousisi 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä.

“Jos nytkin korkeakoulutetuilla on työllistymishaasteita, suunta on huolestuttava. Toivehan on, että kukaan ei valmistuisi työttömäksi ja koulutus kantaisi.”

Kyselyn tulosten mukaan 44,5 prosenttia vastaajista on ollut valmistumisen jälkeen yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä. 37,4 prosenttia vastaajista kuvaili työuransa koostuneen useista eri työnantajista, määräaikaisuuksista, toimeksiannoista tai apurahalla työskentelystä ilman suurempia katkoksia.

Kyselyssä selvitettiin myös maistereiden tämänhetkistä palkkatasoa. Palkkatiedoissa huomioitiin vastaajat, jotka olivat vakituisessa kokoaikatyössä, määräaikaisessa kokoaikatyössä, useissa rinnakkaisissa työsuhteisssa sekä itsenäisenä yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina.

Näihin ryhmiin kuuluneiden vastaajien mediaanipalkka oli 4300 euroa. Koulutusalojen kesken suurin mediaanipalkka oli terveys- ja hyvinvointialojen maistereilla, joiden mediaanipalkka oli 6500 euroa. Pienin mediaanipalkka eli 3450 euroa oli kasvatusalojen maistereilla.

Vakituisessa kokopäivätyössä oli 85 prosenttia vastaajista kauppatieteen, tekniikan sekä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen aloilta. Vähiten vakituisessa kokopäivätyössä olevia oli humanistisilla aloilla ja kasvatusaloilla.

Oulun yliopiston verkkosivujen mukaan uraseurantakyselyn vastauksia hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä ja uraohjauksessa. Uraseurantakysely on myös sidottu yliopistojen rahoitusmalliin, ja tulokset vaikuttavat Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään rahoitukseen.

Hakoniemen mukaan uraseurantakysely ei välttämättä tällaisenaan palvele koulutuksen kehittämistä riittävän ajoissa nykyisestä rahoitusmallista johtuen. 

“Käytännössä edellisen palautteen eli kandipalautteen jälkeen menee vähintään 7 vuotta seuraaviin tuloksiin. Tällöin yliopistojen rahoitusmalli on jo ehtinyt muuttua vähintään kerran.”

Laura Halonen

Suomen kielen opiskelija ja Oulun ylioppilaslehden toimitusharjoittelija, joka voisi kirjoittaa loputtomasti pitkiä henkilöjuttuja. Vapaa-aika vierähtää käsitöiden, lautapelien ja muumi-intoilun parissa.

Lue lisää:

Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäsenen valinta palautui edustajiston käsittelyyn – taustalla esteellisyys

Edustajisto äänesti uudestaan yliopiston hallituksen opiskelijajäsenen valinnasta kokouksessaan 30. syyskuuta. Valinta pysyi ennallaan.

Edustajiston kokouksessa 3. syyskuuta tehty valinta Juho Jokisen valinnasta Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäseneksi palautui edustajiston käsittelyyn. Valinnan käsittelyssä ei oltu huomioitu esteellisyyttä, kun valinnassa mukana ollut henkilö on itse osallistunut asian käsittelyyn ja äänestykseen.

Myös koska äänestys päättyi äänin 12-13, ei voida vedota perusteeseen, että henkilön osallistuminen ei vaikuttaisi merkittävästi äänestystulokseen. OYY:n hallitus päätti palauttaa asian edustajiston käsittelyyn.

Ehdokkaissa ei tapahtunut muutosta, vaan hakijoiksi esittäytyivät jälleen Jonne Haapala ja Juho Jokinen. Jokinen ilmoitti esittelypuheenvuorossaan olevansa niin sanottu protestiehdokas, koska hänen mukaansa tehtävään oli harmillisen vähän ehdokkaita ja hän haluaa laajempaa osallisuutta päätöksentekoelimiin.

Edustajisto äänesti valinnasta, ääniä annettiin 25 kappaletta. Opiskelijajäseneksi valittiin Jokinen 14 äänellä. Alkuperäinen valinta pysyy siis ennallaan.

Oulun yliopiston rehtorivalinta etenee – neljä hakijaa kutsuttiin haastatteluun

Uuden rehtorin on määrä aloittaa tehtävässä 2027 vuoden alussa tai sopimuksen mukaan.

Oulun yliopiston hallitus päätti kokouksessaan 30.9.2026 kutsua neljä hakijaa haastatteluun rehtorin tehtävää varten. Hakijajoukosta haastatteluihin on kutsuttu Mika Grundström, Mirja Illikainen, Jyri Hämäläinen ja Antti Syväjärvi, yliopiston tiedotteessa kerrotaan.

Mika Grundström on toiminut Vaasan yliopiston tutkimusvararehtorina vuodesta 2023. Koulutukseltaan Grundström on tekniikan tohtori erityisalueenaan tietoliikennetekniikka ja signaalinkäsittely.

Grundström on toiminut aiemmin industry professorina Tampereen yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan dekaanina ja tätä ennen johtajana Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikössä.

Lisäksi hänellä on historiassaan johtotehtäviä Nokia Oyj:n tutkimus- ja tuotekehitystoiminnoissa eri rooleissa.

Mika Grundström. Kuva Vaasan yliopisto / Linus Lindholm.

Mirja Illikainen on haastatteluun kutsuttujen joukossa ainoa niin sanottu Oulun yliopiston sisäinen hakija. Illikainen on toiminut vuodesta 2024 Oulun yliopiston koulutusvararehtorina.

Illikainen on tekniikan tohtori prosessitekniikan alalta.

Ennen valintaa koulutusvararehtoriksi Illikainen toimi Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaanina vuosina 2022-2024. Syyskuussa 2026 hänen valittiin OAMK:n hallituksen puheenjohtajaksi.

Mirja Illikainen. Kuva Tuuli Heikura.

Jyri Hämäläinen on Aalto-yliopiston tutkimusvararehtori. Hän on toiminut tehtävässä vuodesta 2023.

Hämäläinen on suorittanut tohtorin tutkinnot sovelletusta matematiikasta Oulun yliopistossa ja tietoliikenteeen signaalin käsittelystä Teknillisessä korkeakoulussa. Hänen tutkimusalueensa on langaton tietoliikenne.

Hämäläinen on toiminut sähkötekniikan korkeakoulun dekaanina vuosina 2015–2023. Aalto-yliopiston vakinaisen professuurin hän sai vuonna 2013. Hän on myös Oulun yliopiston dosentti ja Teknillisten Tieteiden Akatemian jäsen.

Aiemmin Hämäläinen on työskennellyt Oulun yliopistossa sekä Nokia Networksilla.

Jyri Hämäläinen. Kuva Aalto-yliopisto / Martin Sommerschield.

Antti Syväjärvi on toiminut Lapin yliopiston rehtorina vuodesta 2020. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori ja hallintotieteiden tohtori.

Syväjärvi on Sivistysala ry:n hallituksen puheenjohtaja ja toimi Lapin yliopiston tutkimusvararehtorina vuosina 2018-2019 ennen kuin hänet valittiin rehtoriksi. Lisäksi hän on toiminut samaisen yliopiston yhteiskuntatieteiden dekaanina vuosina 2015-2017.

Syväjärvi on tutkinut kognitiivista psykologiaa ja vietti lähes koko 1990-luvun Iso-Britanniassa yliopistotyön parissa.

Antti Syväjärvi. Kuva Lapin yliopisto / Marko Junttila.

Rehtorin tehtävään haki 19 henkilöä. Hallitus arvioi hakijoiden kelpoisuutta, osaamista ja kokemusta hakuasiakirjojen perusteella. Rehtoriksi valittavalta edellytetään tehtävien hoitamiseksi tarvittavaa kykyä, ammattitaitoa ja käytännössä osoitettua hyvää johtamistaitoa, tohtorin tutkintoa sekä erinomaista suomen ja englannin kielen taitoa.

Haastatteluun kutsuttavien valinnassa keskeisimpänä arviointiperusteena oli tiedotteen mukaan kokemus akateemisesta johtamisesta yliopiston ylimmässä johdossa tai tiedekunnan johtotehtävissä. Arvioinnissa painotettiin erityisesti kokemusta rehtorin, vararehtorin tai dekaanin tehtävistä sekä näyttöä tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen johtamisesta. Lisäksi hallitus arvioi hakijoiden akateemisia ansioita, kokemusta professorin tehtävistä sekä johtamiskokemusta tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioissa.

”Olemme erittäin tyytyväisiä rehtorin tehtävään saamaamme korkeatasoiseen ja monipuoliseen hakijajoukkoon ja haluan lämpimästi kiittää kaikkia hakijoita kiinnostuksesta Oulun yliopiston johtamiseen. Haastatteluun kutsutut hakijat erottuivat erityisesti vahvan yliopistotason johtamiskokemuksensa perusteella. Hallitus katsoo, että heillä on hakijoista parhaat edellytykset johtaa Oulun yliopistoa seuraavalla viisivuotiskaudella”, yliopiston hallituksen puheenjohtaja Leena Nissilä sanoo.

Valintamenettelyyn kuuluvat haastatteluiden lisäksi henkilöarvioinnit. Osana valintaprosessia kärkiehdokkaat esittäytyvät yliopistoyhteisölle 16.10. järjestettävässä tilaisuudessa. Lisäksi yliopistokollegio ja ylioppilaskunta tapaavat ehdokkaat.

Yliopiston hallituksen on tarkoitus päättää rehtorin valinnasta marraskuussa. Uusi rehtori aloittaa tehtävässä 1.1.2027 tai sopimuksen mukaan.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää: