Oamkin muutto muuttaa Linnanmaata – luvassa nopeampia bussilinjoja, pyöräilybaanaa ja aluebrändi

Oulun ammattikorkeakoulun muutto Linnanmaalle mullistaa kampuksen tilankäytön, kun pohjoispääty siirtyy yliopistolta Oamkin käyttöön. Muuton myötä muuttuu myös koko Linnanmaan ja Kaijonharjun alue.

TEKSTI Marko Heikkinen

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun ammattikorkeakoulun muuton myötä Linnanmaan kampuksella opiskelee ja työskentelee tulevaisuudessa yli 20 000 henkeä.

Tuleva muutto herättää paljon kysymyksiä molempien korkeakoulujen henkilökunnassa ja opiskelijoissa. Linnanmaan yhteiskampuksesta järjestettiin siksi torstaina 3.5. kaikille avoin keskustelutilaisuus.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan, Oulun yliopiston ja Oulun kaupungin järjestämässä tapahtumassa keskusteltiin siitä, millaisia vaikutuksia Oamkin muutolla on alueen arkkitehtuuriin, joukkoliikenteeseen, kevyen liikenteen kehitykseen ja imagoon. Aiheita olivat avaamassa muutoksia johtavat työryhmät ja Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Omassa puheenvuorossaan Laajala kertoi, että Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston välinen omistusjärjestely todella toteutuu. Oulun yliopisto ostaa enemmistön Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeista, ja siitä tulee siten pääomistaja.

Tähän osakekauppaan viitaten hän kertoi vastaavanlaisista järjestelyistä Tampereella, Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Laajala arvelikin koulutuspoliittisena trendinä olevan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön kasvaminen entisestään.

Samassa yhteydessä Laajala sanoi, että opiskelijajärjestöille tulee todennäköisesti läsnäolo-oikeus Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokouksiin. ”Tähän asiaan palataan osakassopimuksen valmistelun yhteydessä.”

 

Yliopisto vai innovaatiokeskittymä?

Linnanmaan kampusalueen maankäyttötyöryhmän tilannekatsauksen antoi Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Eini Vasu.

Vasu esitteli EUROPAN 14 -arkkitehtuurikilpailun palkittuja töitä, joita hyödynnetään Linnanmaa-Kaijonharjun alueen kaavarunkotyön valmistelussa. Voittaneessa ehdotuksessa, espanjalaisen työryhmän luomassa Kaljamassa poistettaisiin yliopistoa ympäröivät parkkipaikat ja tuotaisiin tilalle nykyaikaisen ihanteen mukaisia hybridirakennuksia. Samalla Kaijonharjun keskusta siirrettäisiin Yliopistokadun varteen. Toiselle sijalle tullut A Tale of Two Lakes puolestaan esitteli käärmemäisen, metsässä mutkittelevan megastruktuurin.

Kaavarunkotyö on käynnistynyt helmikuussa. Ensi maanantaina Oulun kaupungin sivuilla avautuu verkkokysely, jossa voi kertoa mielipiteensä alueen kehittämisestä.

Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä kiinnitti huomiota kampusaluetta koskevan kaavamerkinnän nimeen, innovaatiokeskittymään. Hän painotti kommentissaan sitä, kuinka alueesta puhuttaessa tulisi pyrkiä tarkempaan kielenkäyttöön. Innovaatiokeskittymästä puhuminen herättää mielikuvia liiketoiminnasta, vaikka yliopiston varsinaisena tehtävänä on bisneksen sijaan uuden tiedon ja tiedontuottajien luominen, eli tutkimus ja koulutus.

Vasun mukaan yleiskaavamerkinnöillä on tarkoitus kattaa laajasti koko alueen toimintaa. ”Nyt kaavarunkotyössä täsmennetään, mitä se tarkoittaa ja minkälaisia alueita tähän ympäristöön luodaan myöhemmin. Sisältöä ei ole yleiskaavavaiheessa tarkkaan mietitty, sen tarkoituksena on olla laaja merkintä, joka mahdollistaa mahdollisimman paljon.”

Muissa yleisökysymyksissä Vasulta tiedusteltiin, voisiko Linnanmaalle saada lisää parkkipaikkoja, majoitustilaa sekä sitä, voisiko maan alle rakentaa pysäköintitilaa keskustan Kivisydämen tapaan.

 

Pyöräilybaanalla pääsee keskustasta Linnanmaalle

Tuhansilla kasvava opiskelija- ja työntekijämäärä vaatii satsauksia joukkoliikenteeseen ja pyöräilymahdollisuuksiin.

Linnanmaan joukkoliikennettä koskevista tulevaisuudensuunnitelmista kertoi liikenneinsinööri Saija Räinä. 

Räinän mukaan Alakyläntielle Iskosta Linnanmaantielle asti rakennetaan kaksi kilometriä uutta joukkoliikennekaistaa. Molempiin suuntiin tulevien kaistojen rakentaminen ajoittuisi vuosiin 2019–2020.

Linnanmaalle on kaavailtu nopeampia yhteyksiä Oulun seudun eteläisistä kunnista. Nämä yhteydet eivät kulkisi Oulun keskustan kautta, vaan nopeasti moottoritietä pitkin. Myös Kontinkankaan ja Linnanmaan yhteyksiä pyritään parantamaan: välille on suunnitteilla nykyistä nopeampi bussiyhteys. Kontinkangasta ei siis ole unohdettu, vaan alue on tärkeä opiskelu- ja työskentelyalue, Räinä vakuutti.

Oulun keskustan ja Linnanmaan välille rakennetaan pyöräilybaana, pyöräilyn laatukäytävä. Baanaa rakennetaan kahdessa vaiheessa: väli Linnanmaalta Tervahovintielle rakennetaan tänä kesänä, toisessa vaiheessa vuonna 2019 rakennetaan yhteysväli Tervahovintieltä kauppatorille. Baanalla pyöräily ja jalankulku on erotettu toisistaan. Baanalla on Räinän mukaan myös parempi talvikunnossapito.

Vuonna 2019 tulee voimaan uusi tieliikennelaki, joka tuo pyöräilijöiden avuksi uusia pyöräilyn opastus- ja suunnistustauluja sekä paikannimikylttejä. Uusia opastustauluja tulee Oulun pyöräilyn pääreittien varrelle. Uusien opasteiden teettäminen maksaa 520 000 euron verran.

Pyöräteiden ja bussiyhteyksien lisäksi Linnanmaalla kehitetään myös kampusalueen brändiä. Sitä pohditaan omassa imagotyöryhmässä.

Yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen kertoi, että työryhmän tehtävänä on parantaa alueen tunnettuutta ja laatia esitys Linnanmaan alueen ja yliopistokampuksen brändin parantamiseksi. Lisäksi työryhmän tulee tuottaa kehittämissuunnitelma ja omaleimainen, visuaalinen brändi-ilme. Jokisen arvion mukaan työryhmän visio julkistetaan vuoden loppuun mennessä. Yhtenä toimenpiteenä Jokinen pohdiskeli, voisiko kampukselle saada nykyistä pidempää, näyttävämpää Yliopistokatua, oikeaa Yliopistobulevardia.

Brändiin liittyen OYY:n hallituksen jäsen David Delahunty kyseli yhteiskampuksen yhtenäisen englanninkielisen nimen perään. Jokisen mukaan yhteistä nimeä ei ole vielä päätetty.  

Oulun ammattikorkeakoulun Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kampukset muuttavat Linnanmaalle syksyllä 2020. Sitä ennen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) remontoi Oamkille tulevat tilat.

 

Kirjoittajat: Marko Heikkinen ja Anni Hyypiö

Marko Heikkinen

Äärimmäisen vakava kirjallisuuden pääaineopiskelija, joka kutsuu itseään "muoti & lifestyle" -toimittajaksi.

Lue lisää:

Kaiken keskellä yksin – opiskelija voi olla satojen ihmisten ympäröimä ja silti yksinäinen

“Usein kuvitellaan, etteivät opiskelijat voi olla yksinäisiä, sillä opiskeluun liitetään tietynlainen sosiaalisuus. Näin ei kuitenkaan ole, ja myös opiskelijat kokevat yksinäisyyttä”, kertoo YTHS:n psykologi ja psykoterapeutti Reetta Aalto-Setälä. Hänen arvionsa mukaan noin kymmenen prosenttia opiskelijoista kokee itsensä yksinäiseksi.

TEKSTI Heli Paaso-Rantala

KUVAT Marko Heikkinen

Kampuksella on yksinäiselle monta kurjaa paikkaa: kiireiset lounasravintolat, kahvilat ja opiskeluun tarkoitetut ryhmätilat täyttyvät nauravista ihmisistä ja muistuttavat omasta yksinäisyydestä.

Ei ole ketään, jonka kanssa syödä lounasta, puhua opinnoista tai jakaa ajatuksiaan. Päivät valuvat ohitse ja aika on vaikea saada kulumaan yliopistolla ja vapaa-aikana. On surullista olla yksinäinen paikassa, joka on täynnä tuhansia muita ihmisiä.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) Oulun toimipisteen psykologi ja psykoterapeutti Reetta Aalto-Setälä sanoo yksinäisyden voivan aiheuttaa surua, ulkopuolisuutta sekä ärtyneisyyttä, kun yksilö ei pääse osaksi ryhmää. Aalto-Setälän mukaan ihmiset hyötyvät kontaktista toiseen ihmiseen. Suhteet toisiin ihmisiin edistävät myös ihmisen somaattista terveyttä.

”Kun yksilö kokee olevansa yksin, yksinäisyys on myös terveysriski, sillä se voi aiheuttaa immuunipuolustusjärjestelmää heikentäviä tekijöitä, lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä sekä muuttaa aivojen hormoni- ja stressinsäätelyjärjestelmää”, hän sanoo.

Toisaalta yksinäisyys on subjektiivinen kokemus: jokainen käsittää ja kokee yksinäisyyden eri tavalla.

Yksinäisyys näyttää periytyvän sukupolvelta toiselle, sanoo Turun yliopiston kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila. Hänen mukaansa periytymisen tarkemmat mekanismit ovat kuitenkin epäselviä. Hollantilaiset ja amerikkalaiset tutkijat ovat löytäneet kaksostutkimuksista tekijöitä, jotka voivat selittää yksinäisyyden periytymistä.

”Esimerkiksi ujous, arkuus ja vetäytyvyys ovat jossakin määrin periytyviä ominaisuuksia.”

Geneettinen perusta yksinäisyydelle on Junttilan mukaan olemassa, mutta ympäristöllä on suuri vaikutus yksinäisyyden ehkäisemiseen.

 

Yksinäisyys varastaa nuoruuden

Yksinäisyyden olotila on Niina Junttilan mukaan voimakkaan stabiili, eli pysyvä. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä suurempi todennäköisyys hänellä on vielä päästä siitä irti. Mutta jos on yläkoulussa ensimmäisen syksyn jälkeen yksinäinen, on Junttilan mukaan jo hyvin todennäköistä, että henkilö on yksinäinen myös aikuisena.

Junttila on tehnyt yhteistyössä muun muassa Helsingin Sanomien kanssa tutkimusta yksinäisyydestä vuonna 2014. Tuolloin tutkimukseen saapui 30 000 vastausta, kun niitä odotettiin muutamaa sataa kappaletta.

Tutkimukseen vastanneista yksinäisistä aikuisista 32 prosenttia oli ollut yksinäinen lapsesta asti ja 56 prosenttia vastanneista kertoi olleensa yksinäinen teini-ikäisestä. Junttilan mukaan tutkimustuloksiin voivat kuitenkin vaikuttaa myös haastateltavan muistot.

”Aikuisena yksinäiset voivat muistaa lapsuuden ja nuoruuden negatiivisempana kuin se on oikeasti ollut.”  

Jos henkilöllä on paljon aiempia kokemuksia ulkopuolelle jäämisestä ja yksinäisyydestä, hän voi tulkita muiden neutraalitkin ilmeet tai sanomiset itseä kohtaan negatiivisesti. Vaikka toiset yrittäisivät olla ystävällisiä ja haluaisivat olla yksinäisen kanssa, yksinäisen käsitys omasta itsestä on voinut muuttua negatiiviseksi.

Paradoksaalista kyllä, vaikka ryhmään liittyminen voi yksinäisestä tuntua vaikealta ja ahdistavalta, Aalto-Setälän mukaan yksinäisyyteen auttaisi eniten juuri itselleen sopivan ryhmän etsiminen.

Koska vuorovaikutuksessa tapahtuu myös negatiivisia asioita, ei koskaan voi löytää ryhmää, jossa aina tuntuisi hyvältä.

”Mutta mikäli yksinäinen henkilö on ryhmissä hyvin vähän, hän ei ehkä pysty saamaan hyviä kokemuksia, ja ymmärrä vuorovaikutuksen vaihtelevuutta.”

 

Kuinka yksinäinen pääsee jälleen osaksi yhteisöä?

Yksinäisyyttä on kahta erilaista: on olemassa sosiaalisesti yksinäisiä, joilla ei ole ryhmää johon kuulua. Lisäksi on emotionaalisesti yksinäisiä, jotka kuuluvat johonkin ryhmään, mutta kokevat silti ulkopuolisuutta.

Koska yksinäisyys on subjektiivinen kokemus, joku voi kokea ettei ole yksinäinen vaikka olisikin yksin. Aalto-Setäläkin painottaa yksin olemisen taidon tärkeyttä. Hänestä ihmisen ei kuitenkaan ole hyvä olla jatkuvasti yksin.

Yhteisöllisyyttä voi Aalto-Setälän mukaan lisätä esimerkiksi harrastusten kautta. Hänestä yliopisto-opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet erilaisiin harrastuksiin, sillä opiskelijan oma vuosikurssi, ainejärjestöt, laitokset, osakunnat ja tiedekunnat järjestävät erilaisia ryhmämuotoisia toimintoja, kuten pienryhmäohjausta lukuvuoden alussa. Pienryhmäohjauksessa uusia opiskelijoita yritetään ryhmäyttää heti opintojen alussa.

YTHS:n tuoreimman korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 22 prosenttia opiskelijoista ei kokenut kuuluvansa mihinkään ryhmään. Vastaavasti 69 prosenttia koki kuuluvansa johonkin opiskeluun liittyvään ryhmään. He olivat yleensä alle 25-vuotiaita.

Vaikka mahdollisuuksia yhdessäolemiseen siis on, yksinäisyys on iso ongelma yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa, ja se näkyy myös YTHS:n mielenterveyspuolella. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 4–10 prosenttia korkeakouluopiskelijoista kokee yksinäisyyttä. Aalto-Setälä arvioi yksinäisyyttä kokevan lähemmäs 10 prosenttia opiskelijoista.

Yliopisto-opiskelijat eivät siis ole yksinäisyydeltä suojassa. Siirryttäessä lukio-opinnoista yliopistoon yhteisöllisyys voi olla katkolla, kun pakollisia yhteisiä opintoja on vähän.

Aalto-Setälä näkee itsenäisten opintojen valitsemisen vaikeuttavan ryhmään pääsemistä – siksi ryhmäytymisen kannalta luennoilla käyminen olisi tärkeää. Lisäksi hän kannustaa opiskelijoita lähtemään mukaan yliopistolla tarjottuihin toimintoihin, kuten ainejärjestötoimintaan tai erilaisiin harrastejärjestöihin.

Aalto-Setälä ajattelee vastuun ryhmäytymisestä kuuluvan koko yhteisölle. Yliopistossa pitäisi olla asenne, että kaikki otetaan mukaan: jos nähdään jonkun jäävän ulkopuolelle, hänet pyydetään mukaan.

”Toki jokainen saa päättää, miten paljon haluaa vapaa-aikana olla toisten kanssa. Opiskeluaikana ja työyhteisössä ketään ei saisi jättää yksin.”

 

Yksinäisyys teemapäivän aiheena

Oulun YTHS on mukana terveydenedistämistyössä, jossa pohditaan miten yliopisto, ylioppilaskunta, osakunnat ja opiskeluympäristö voivat tukea opiskelijoiden yhteisöllisyyttä.

Yksinäisyyttä käsitellään esimerkiksi YTHS:n ryhmissä. Tänä keväänä on järjestetty Porukalla-ryhmä, joka on tarkoitettu yksinäisille opiskelijoille, joiden on vaikea löytää ystäviä. Lisäksi YTHS auttaa yksinäisiä pohtimaan, miten olla yhteydessä ystäviin.

Torstaina 19.4. vietettävän valtakunnallisen YTHS-päivän teemana on yksinäisyys. Teemapäivällä YTHS haluaa nostaa tietoisuutta yksinäisyyden vahingoittavuudesta ja olla mukana tarjoamassa ideoita ja keinoja yhteisöllisyyden lisäämiseen opiskelijoiden keskuudessa.

Päivä näkyy kampuksilla eri tavoin. Oulussa YTHS järjestää yhdessä Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kanssa Syödään yhdessä -tapahtuman yliopiston ravintola Napassa, Foodoossa, Kastarissa ja Medisiinassa. Syödään yhdessä -tapahtumassa yksinäiset voivat halutessaan istua yhden merkatun pöydän ääreen juttelemaan toisten opiskelijoiden kanssa.

 

Gallup: Ovatko Oulun yliopiston opiskelijat yksinäisiä?

1. Oletko koskaan kokenut yksinäisyyttä opintojen aikana?

2. Miksi tai miksi et?

3. Miten olet selviytynyt tilanteesta?

4. Oletko havainnut yksinäisiä ihmisiä vuosikurssillasi tai muissa opinnoissa?

5. Mitä yksinäisyyden ehkäisemiseksi voi tehdä?

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Mari Huusko, 28, hyvinvointitekniikka (kuvassa vasemmalla)

1. En.

2. Opiskelijoita otetaan sisään niin vähän, vuosikurssi on ollut tiivis. Aina on löytynyt seuraa luennoille. Lisäksi olen ollut mukana ainejärjestötoiminnassa.

4. Joillakin toisilla vuosikursseilla on ollut yksinäisiä, pienryhmäohjaajana toimiessa huomasin yksinäisiä, joita ei näkynyt tapahtumissa.

5. Ainejärjestötoimintaan kannattaa lähteä mukaan, sitä kautta saa kontakteja. Toiminta ei ole pelkkää biletystä.

 

Petra Djurin, 28, hyvinvointitekniikka (valmistunut)

1. En.

2. Liikaa tekemistä ainejärjestötoiminnan takia, siellä olen verkostoitunut. Lisäksi oppiaine on pieni, siellä verkostoituu myös toisten vuosikurssilaisten kanssa.

4. On ollut opiskelijoita, jotka eivät osallistu mihinkään, mutta en tiedä, ovatko he yksinäisiä. 

5. Harrastustoimintaan kannattaa lähteä mukaan, esimerkiksi ainejärjestöön tai aloittaa urheiluharrastus.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Joonas Lappalainen, 21, historia

1. Kyllä.

2. Vapaa-aikana ja ryhmätöissä, ryhmästä riippuen.

3. Tutustuin ryhmään paremmin ja löytyi kavereita, joiden kanssa tulin toimeen. Vapaa-aikana pidin netin välityksellä kavereihin yhteyttä tai näin kavereita sekä keksin oma-aloitteisesti tekemistä.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Julius Paananen, 23, arkkitehtuuri

1. En.

2. Aika nopeasti pääsin porukkaan, joka on samanhenkistä.

4. Ensimmäisenä vuonna havaitsin, että joku ei tullut porukkaan mukaan. En tiedä, onko halunnutkin niin.

5. Menemällä rohkeasti mukaan porukoihin.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Teagan Harrington, 21, englantilainen filologia

1. Kyllä.

2. Joulukuusta tammikuuhun asuin yksin soluasunnossa, jonka muut asukkaat olivat poissa. En tunne oloa yksinäiseksi luennoilla tai kampuksella.

3. Tein taidetta ja pidin verkon kautta yhteyttä kavereihin.

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue lisää:

Oulun yliopistosta tulossa Oamkin enemmistöomistaja

Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajakunnat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulainen, Oulu, Raahe ja Tyrnävä esittävät valtuustoilleen, että kunnat hyväksyisivät Oulun yliopiston 14.2. tekemän esityksen Oulun ammattikorkeakoulua koskevasta osakekaupasta. Esityksen mukaan omistajakuntien ja Oulun yliopiston välillä tehtäisiin osakekauppa, jolla kunnat myisivät osan osakkeistaan Oulun yliopistolle. Yliopistosta tulisi kaupan myötä Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n enemmistöomistaja 50,5 prosentin […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajakunnat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulainen, Oulu, Raahe ja Tyrnävä esittävät valtuustoilleen, että kunnat hyväksyisivät Oulun yliopiston 14.2. tekemän esityksen Oulun ammattikorkeakoulua koskevasta osakekaupasta.

Esityksen mukaan omistajakuntien ja Oulun yliopiston välillä tehtäisiin osakekauppa, jolla kunnat myisivät osan osakkeistaan Oulun yliopistolle. Yliopistosta tulisi kaupan myötä Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n enemmistöomistaja 50,5 prosentin omistusosuudella.

Oulun yliopiston omistuksen kokonais­kauppahinta on 5,151 miljoonaa euroa.

Asiasta tiedottivat Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja Iin kunta torstaina 5.4.

Oulun kaupunki omistaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy:stä 76 prosenttia. Muilla omistajakunnilla osuudet ovat huomattavasti pienempiä.

 

Kauppa hallituksen käsittelyyn toukokuussa

Osakekauppa etenee ensin omistajakuntien päätöksentekoon ja sen jälkeen yliopiston hallituksen käsittelyyn. 

Omistajakunnat käsittelevät asian valtuustoissaan toukokuun puoliväliin mennessä ja Oulun yliopiston hallitus kokouksessaan toukokuun lopulla.

Osakekaupan tavoitteeksi on kerrottu yliopiston ja ammattikorkeakoulun toiminnallisen ja taloudellisen yhteistyön syventäminen. Omistusjärjestely helpottaisi esimerkiksi yhteisiin tietojärjestelmiin siirtymistä, yhteisen kampuksen palvelutoimintojen rakentamista ja tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä.

Molempien korkeakoulujen perustehtävät säilyisivät yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaisina, joten Oulun yliopistolla ja Oamkilla olisi jatkossakin omat tehtävänsä ja profiilinsa. Lisäksi molemmat korkeakoulut tuottaisivat edelleen niille annettujen tutkinto-oikeuksien mukaisia tutkintoja.

Omistusjärjestelyn jälkeenkin Oulun ammattikorkeakoulu jatkaisi itsenäisenä oikeushenkilönä. Myös korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät säilyisivät erillisinä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopistoon kevään yhteishaussa ennätyssuuri hakijamäärä

Oulun kandiohjelmissa hakijamäärä kasvoi erityisesti lääketieteen, hammaslääketieteen, logopedian sekä terveyshallintotieteen ja hoitotieteen tutkinto-ohjelmissa.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopisto sai korkeakoulujen kevään yhteishaussa enemmän hakijoita kuin koskaan aiemmin. Hakijoita oli yhteensä 15 378, sisältäen sekä kandiohjelmiin että kotimaisiin maisteriohjelmiin hakeneet.

Oulun hakijamäärä kasvoi edellisvuodesta 46 prosenttia.

Hakijoista Oulun ykkösvaihtoehdokseen laittaneita on 5 837. Määrä on viisi prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Oulun kandiohjelmissa hakijamäärä kasvoi erityisesti lääketieteen, hammaslääketieteen, logopedian sekä terveyshallintotieteen ja hoitotieteen tutkinto-ohjelmissa.

Lääketieteissä on nyt ensimmäistä kertaa käytössä valtakunnallinen yhteisvalinta. Oulun yliopiston lääketieteen hakukohteeseen oli valtakunnallisesti toiseksi eniten hakijoita, 4 560. Heistä 1 087 hakijaa asetti Oulun ensimmäiselle hakutoivesijalle. Hammaslääketieteeseen hakijoita on 997, joista ensisijaisia hakijoita 340.

Informaatiotutkimuksen hakukohteeseen haki tänä keväänä 73 prosenttia enemmän hakijoita kuin edellisessä haussa, kirjallisuudessa ja suomen kielessä kasvua on 53 prosenttia. Logopediassa hakijamäärä kasvoi 56 prosenttia. Terveyshallintotieteen hakijamäärä kasvoi yli puolella, hoitotieteessä kasvua oli yli 40 prosenttia.

Hakijamäärissä oli nousua myös tekniikan alalla: esimerkiksi tietotekniikan hakukohteessa määrät kasvoivat 32 prosenttia, konetekniikassa 26 prosenttia ja tuotantotaloudessa 24 prosenttia. Uuteen rakennus- ja yhdyskuntatekniikan maisteriohjelmaan haki 71 henkilöä.

Oulussa aloituspaikkoja kotimaisiin kandidaatti- ja maisterikoulutuksiin on tarjolla yhteensä 2 116. Opiskelupaikan saa siis keskimäärin 14 prosenttia Oulun yliopistoon hakeneista.

 

KV-ohjelmissa hakijaennätys

Oulun yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin haki kahtena hakuaikana niin ikään ennätykselliset 3 475 hakijaa. Yliopiston mukaan kyseessä on peräti kaikkien aikojen Suomen ennätys.

Oulussa kansainvälisissä maisteriohjelmissa on yhteensä 330 aloituspaikkaa.

Kv-ohjelmista hakijamääriltään suosituimpia olivat International Business Management, Computer Science and Engineering, Environmental Engineering, Wireless Communications Engineering ja Marketing.

 

Helsingin yliopisto Suomen suosituin kohde

Korkeakoulujen kevään yhteishaku päättyi keskiviikkona 28.3.  Tämän kevään yhteishaussa korkeakouluihin haki yhteensä 153 000 hakijaa.

Yliopistoista suosituin hakukohde oli Helsingin yliopisto (28 788 hakijaa), ammattikorkeakouluista hakusuosikki oli Metropolia ammattikorkeakoulu (23 830 hakijaa).

Tänä keväänä kaikista korkeakouluhakijoista 80 prosenttia oli ensikertalaisia. Kaikista aloituspaikoista 63 prosenttia eli yhteensä 24 300 paikkaa on varattu ensikertalaisille. Viime vuonna ensikertalaisia hakijoita oli 82 prosenttia ja heille oli varattu 59 prosenttia aloituspaikoista.

Kotimaisen opiskelijavalinnan tulokset myös monivaiheisista valinnoista ovat selvillä viimeistään 28.6. Jotta paikka ei mene sivu suun, opiskelupaikka on otettava vastaan 10.7.2018 kello 15 mennessä Opintopolussa.

Kv-ohjelmien opiskelijavalinnat julkaistaan kaikkien ohjelmien osalta huhtikuun loppuun mennessä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Jäätävän hyvän opettajan Matti Niemelän mukaan tenttivastaus on hyvä palaute

Oppia ei opiskelijan päähän voi valmiina kaataa paraskaan opettaja, sanoo yliopistonlehtori Matti Niemelä.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Elina Korpi

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa – ja ensimmäisenä opiskelusyksynä iso osa niistä hämmästyttää ja kummastuttaa fuksia.

Onko kurssille pakko ilmoittautua? Ovatko luennot pakollisia vai saako aamulla jäädä nukkumaan? Mikä eteen, mikäli unohti mennä kurssin kahdelle ensimmäiselle luennolle?

Ja ennen kaikkea: mitä yliopistossa opiskeleminen oikein tarkoittaa?

Näissä kysymyksissä auttaa omaopettaja, opiskelijan lähiohjaaja opiskeluun, opintojen sisällöllisiin kysymyksiin ja opintojen etenemiseen liittyvissä asioissa.

Yksi oululaisfuksien kysymyksiin vastaajista on Matti Niemelä, yliopistonlehtori kestävän kemian tutkimusyksiköstä.

Niemelä on työskennellyt omaopettajana vuodesta 2010 ja viimeiset kolme vuotta kemian omaopettajatoiminnan vastuuhenkilönä.

Hän on nähnyt, mikä merkitys opintojen alussa auttamisella on. Omaopettajana hän auttaa esimerkiksi ensimmäisen syksyn lukujärjestyksen laatimisessa ja opetussuunnitelman tulkkaamisessa.

Omaopettajan tarkoituksena on tuoda palanen järjestystä ja selkeyttä hetkeen, jolloin elämässä voi olla muuten valtavasti muuta myllerrystä ja muutoksia.

”Haluamme tehdä asiat mahdollisimman selkeäksi, ettei näistä asioista tule enää lisää huolia ja murheita.”

 

Opiskelija osaa kysyä apua

Omaopettajan antama ohjaus on selvästi koettu tarpeelliseksi, sillä Matti Niemelä valittu vuoden 2017 Jäätävän hyväksi opettajaksi.

Toista kertaa myönnetyllä palkinnolla OYY haluaa nostaa hyvän ja laadukkaan opetuksen merkitystä ja tuoda esille yliopiston hyviä opettajia ja heidän käytänteitään.

Tänä vuonna etsinnässä on ollut innostava, kannustava ja helposti lähestyttävä yliopisto-opettaja, joka toimii myös omaopettajana. Lisäksi Jäätävän hyvä opettaja seuraa opiskelijoiden opintojen etenemistä, tarjoaa tukea ja neuvontaa opintojen solmukohdissa ja auttaa opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa ja ammatillisen identiteettinsä.

Niemelä näkee omaopettajatoiminnasta olevan hyötyä erityisesti ensimmäisenä opiskeluvuonna.

Mutta tiedoksi: opintojen edetessä opiskelijoista ei tule kaikkitietäviä, vaan apua tarvitaan myös myöhemmin opiskeluiden aikana. Omaopettajatoimintaa ollaankin laajentamassa myös maisterivaiheeseen.

”Ensimmäisenä syksynä toiminta on äärettömän tärkeää, ja suurin osa opiskelijoista tarvitsee ohjausta. Sen jälkeen tarve ohjaukselle vähenee, vaikkakin yhteydenottoja tulee edelleen toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoilta. Opiskelijat osaavat kyllä kysyä apua, kun alkuvaiheessa on tultu tutuksi.”

Palkinnon perusteissa Matti Niemelää kehutaan toimimisesta vuodesta toiseen rohkeasti ja ahkerasti kemian tutkinto-ohjelman hyväksi. Perusteissa kerrotaan, että opetustyössä häntä kiinnostaa opiskelijoiden hyvinvointi ja oppiminen, mistä kertoo myös opiskelijoiden kanssa käydyt keskustelut opintojen edistymisestä.

Niemelän kerrotaan myös tekevän tärkeää yhteistyötä kemian opiskelijoiden kanssa, pitäen tiiviisti yhteyttä myös ainejärjestö Valenssin hallitukseen.

Lisäksi hän on yhdessä Johanna Kärkkäisen kanssa ollut kehittämässä verkkokurssia ja siihen liittyvää intensiivivaihtojaksoa yhteistyössä Luulajan ja Karlsruhen korkeakoulujen kanssa.

Perusteissa kerrotaan myös, että Niemelä on ollut kehittämässä haastavaksi koettua kurssia siten, että yhä useampi opiskelija on läpäissyt kursit.

Juuri kysymys vaikeasta kurssista saa Niemelän hetkeksi mietteliääksi. Kehittämistyötä on nimittäin vuosien varrella tehty monien kurssien eteen: ”Mitäköhän niistä tässä tapauksessa mahdetaan tarkoittaa?”

Pohdittuaan asiaa hetken hän kertoo keskeisen periaatteen tulevan opiskelijan omasta aktivoinnista.

Vaikeillakin kursseilla opettajan on itse luotava opiskelijoille tunne ja luottamus siihen, että kurssista päästään kunnialla läpi. Mikäli kaikki pitävät kurssia lähtökohtaisesti täysin mahdottomana, miksi edes yrittää?

Toisena tärkeänä asiana hän pitää opiskelijan motivoimista oppimaan.

”Kun opiskelijat saa aktivoitua ja tekemään aivan tosissaan töitä, on sillä iso merkitys kurssien läpäisyn kannalta.”

 

Hierarkkisuus ei innosta

Matti Niemelälle Linnanmaan kampuksen kemian käytävä on ollut tuttu työskentely-ympäristö jo parinkymmenen vuoden ajan.

Opiskelu Oulun yliopistossa oli hänelle luonnollinen valinta. Jäälistä kotoisin oleva Niemelä oli käynyt lukionsa Kastellissa, joten kaupunki oli ennestään tuttu. Oulun vetovoimaa lisäsivät myös hyvät mahdollisuudet jatkaa jalkapallon harrastamista sekä Oulussa asunut tyttöystävä.

Niemelä aloitti kemian opinnot Oulussa vuonna 1997. Valmistuttuaan maisteriksi Niemelä jatkoi opintojaan väitöskirjatyössä.

Jo tohtorikoulutettavana hän työskenteli tuntiopettajana laboratorioharjoituksissa. Koska opettaminen tuntui mukavalta ja mielenkiintoiselta, hän suoritti myös opettajan pedagogiset opinnot.

Matti Niemelä kokeekin hyötyneensä suuresti pedagogisista opinnoista. Vaikka taustalla olikin jo monta vuotta käytännön opetustyötä, opettajaopinnot toivat hänelle aivan uudenlaista varmuutta ja luottamusta opetustyöhön.

Opettajuus ei kuitenkaan alkujaan ollut Niemelälle itsestäänselvä ammattivalinta. Ei hän toisaalta tiedä, halusiko hän erityisesti millekään muulle uralle.

Sen hän kuitenkin tiesi, että luonnontieteet houkuttelevat. Sysäystä kemian alalle antoi lukiossa hyvä ja innostava opettaja.

”Hän esitti kemian loogisena kokonaisuutena. Se upposi hyvin minuun.”

Pariinkymmeneen vuoteen mahtuu monta yliopistomaailmaa koskevaa muutosta, mullistusta ja uudistusta. Niemelän opiskeluajoista muuttunut on esimerkiksi se, kuinka opiskelija etsii tietoa ja pänttää tenttiin.

Niemelän opiskeluvuosina arkeen kuului oleellisesti yliopiston kirjastossa istuminen ja Valenssin kopilta tai Paperikaupasta ostetut opintomonisteet, eli prujut.

”Nyt moni opiskelija ei enää hae kirjaa kirjastosta, sillä opetusmateriaalit löytyvät suoraan verkosta.”

Lisäksi muutosta on tapahtunut hierarkkisuudessa. Niemelän opiskeluvuosina, 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, yliopiston henkilöstön suhteessa opiskelijoihin oli jäykkyyttä ja muodollisuutta.

”Itse en oikein tykkää hierarkkisuudesta. Pidän pehmemmästä tyylistä.”

Vaikka maailma ympärillä muuttuu, itse opiskeltavassa asiassa on edelleen hyvin paljon samaa kuin Niemelän opiskeluvuosina. Kemian peruskurssien sisältö, alan perusta, on 2010-luvulla pääasiallisesti samaa, mitä Niemelä itse peruskurssien kirjoista pänttäsi.

”Maisterivaiheen opinnoissa on toki kursseja, joissa tutkimus menee lujaa eteenpäin.”

Kemian opinnoissa vaihtelevat teoriaa käsittelevät massaluennot, laskuharjoitukset ja laboratorioharjoitukset.

Kemian opettamista Niemelä kuvaa olemassa olevan tiedon päälle rakentamiseksi: alkuun lähdetään aivan perusteista, jonka päälle rakennetaan uutta tietoa ja omaa erikoisosaamista.

Tämä näkyy opiskelun arjessa. Luennoilla saadaan teoria-osaaminen, joka konkretisoituu laskuharjoituksissa ja laboratoriotyössä. Ryhmien koot vaihtelevat suuresti: massaluennolla voi olla 50-150 opiskelijaa, kun taas laboratorioharjoituksissa pienin ohjattava ryhmä voi olla nelihenkinen.

Siksi mahdollisuus opiskelijan kohtaamiseen vaihtelee rajusti.

”Massaluennoilla yhden opiskelijan huomioiminen on todella haastavaa. Mutta laskuharjoituksissa saa suoran palautteen siitä, mitä opiskelija osaa, ja mitä ei. Sitä kautta näen sen, mitä olen luennolla osannut opettaa – tai sitten en.”

 

Hyvä opettaja huomioi kokonaisuuden

Matti Niemelä saa siis kemian opiskelijoilta kiitoksia aidosta kiinnostuksestaan opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimista kohtaan.

Mutta millainen on Niemelän mielestä hyvä opettaja?

Kysymys on kinkkinen, sillä Niemelän mukaan vain yhtä hyvää opettamisen tapaa ei voi sanoa – hyviä opettajia kun on monenlaisia.

Hetken harkittuaan hän mainitsee kokonaisuuden huomioimisen.

”Opetuksen tavoitteet, sisältö, oppimisen arviointi, opetusmenetelmä– nämä kaikki kulkevat kokonaisuutena. Niiden pohjalle rakentuu opetustyö. Jos saat nämä kaikki kuntoon, menee jo kohtuullisen hyvin.”

Toisaalta hyvään opettajaan pätee Niemelän sama perusperiaate kuin hyvään opiskelijaankin. ”Pitää olla motivoitunut, muuten ei tahdo tulosta tulla.”

Niemelä korostaakin opetustyössä myös opiskelijan omaa roolia. Jos haluaa oppia, on sen eteen tehtävä lujasti töitä.

Mikäli opiskelija jättää laskarit säännöllisesti väliin, puuhailee labrassa omiaan eikä viitsi viettää aikaansa luennoilla, ei hän myöskään opi. Silloin ei opintopisteitäkään tipu eikä lirise.

Oppia ei opiskelijan päähän voi valmiina kaataa paraskaan opettaja, hän sanoo.

 

Opiskelija, anna palautetta

Jotta yliopisto-opetus olisi yhä parempaa, myös opiskelijat voisivat tehdä siihen osansa.

Matti Niemelä kaipaisikin opiskelijoilta paljon enemmän palautetta.

Ennen kurssipalautetta kerättiin usein tenteissä jaetuilla A4-monisteilla. Into ja palo palautteen antamiseen vaihteli, ja syystäkin – kun oli jo antanut kaikkensa tentissä, ei omia tuntemuksia jaksanut eritellä kovin syvällisesti palautelomakkeeseen. Siksi moni saattoi kuitata viikkojen työn raapustamalla paperiin kurssin olleen ”ihan kiva”, ”aika huono” tai yksinkertaisesti ”OK”.

Nyt palautetta voi antaa näppärästi Oulun yliopiston sähköisen palautejärjestelmän kautta.

Palaute-työkalu etsii automaattisesti opiskelijan kursseista ne, joille palautteenanto on auki, ja muistuttaa palautteen antamisesta niin opintojakson alussa kuin ennen palautteen sulkeutumistakin.

Silti aivan liian harva vaivautuu kertomaan mielipiteensä kurssin onnistumisesta.

”Meillä on nyt hyvä palautejärjestelmä, jota käytetään huonosti”, Niemelä summaa.

Hän ei kammoa totaalista lyttäystäkään. Toki palautetta tulee opiskelijoilta välillä ”laidasta laitaan”, mutta se kuuluu vain asiaan.

”Palautetta saadessa sitä osaa suodattaa, ja yleensä tietää, mistä se johtuu. Toki yhdenlaista palautetta on opiskelijan tenttipaperikin. Mikäli opiskelija ei ole osannut tentissä mitään, on hyvä pohtia sitä, onko omassa opetuksessa vikaa?”

Nyt hän on saanut hyvin konkreettista opiskelijapalautetta. Jäätävän hyvän palkinnon saaminen tuntuu Niemelästä mahtavalta.

”Iso yllätys, mutta parempaa kunniaa ei voisi olla. Ei se voi yliopisto-opettajalta tuntua kuin hyvältä”, hän toteaa, ja jatkaa:

”Tämä motivoi työhön aika kivasti. Jonkin verran on tässä tehty töitä, ja nyt se alkaa näkyäkin.”

 

Kuka?

>> Matti Niemelä

>> Yliopistonlehtori kestävän kemian tutkimusyksikössä

>> Opettanut Oulun yliopistossa vuodesta 2002 tuntiopettajana, assistenttina, tohtorikoulutettavana, tutkijatohtorina ja yliopistonlehtorina.

>> Opettanut muun muassa yleistä ja epäorgaanista kemiaa, epäorgaanisen kemian laboratorioharjoituksia ja syventävillä kursseilla laskuharjoituksia ja workshoppeja.

>> Valmistunut filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta 2001 pääaineenaan epäorgaaninen kemia. Väitteli tohtoriksi vuonna 2006.

 

Mikä?

>> Jäätävän hyvä opettaja

>> Myönnettiin 24.2.2018 toista kertaa. Vuoden 2016 Jäätävän hyväksi opettajaksi valittiin Matti Kangaspuoskari.

>> Jäätävän hyvän opettajan haku avattiin 20.9.2017.

>> Jäätävän hyväksi opettajaksi on voinut ehdottaa millä tahansa koulutusalalla toimivaa yliopisto-opettajaa.

>> Jäätävän hyvä opettaja on motivoitunut kehittämään omaa työtään ja hänellä on hyvät pedagogiset taidot. Tänä vuonna etsinnässä on opettaja, joka toimii myös omaopettajana.

>> Haku oli auki 31.12.2017 saakka. Esityksiä tuli määräaikaan mennessä 19 kappaletta. OYY:n hallitus valitsi Niemelän 1.2.2018 pidetyssä kokouksessa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopisto haluaa Oamkin osake-enemmistön – ”Tavoitteena vahvistaa kumpaakin korkeakoulua”

Oulun yliopisto ehdottaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajille Oulun kaupungille sekä Oulun seudun kunnille omistusjärjestelyä, jossa Oulun yliopisto tulisi Oamkin enemmistöomistajaksi. Ratkaisu toisi joustavuutta korkeakoulujen yhteistyöhön. Toisena porkkanana on raha, sanoo yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopisto ehdottaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajille Oulun kaupungille sekä Oulun seudun kunnille omistusjärjestelyä, jossa Oulun yliopisto tulisi Oamkin enemmistöomistajaksi.

Korkeakoulut tiedottivat asiasta keskiviikkona 14.2.

Tiedotteen mukaan järjestelyn tavoitteena on muodostaa vahva, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä ja hyödyntää yhteiskampuksen tarjoamat mahdollisuudet. Oamk muuttaa Linnanmaalle vuoden 2020 aikana.

Molempien korkeakoulujen perustehtävät säilyisivät yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaisina, joten Oulun yliopistolla ja Oamkilla olisi jatkossakin omat tehtävänsä ja profiilinsa. Lisäksi molemmat korkeakoulut tuottaisivat edelleen niille annettujen tutkinto-oikeuksien mukaisia tutkintoja.

Omistusjärjestelyn jälkeenkin Oulun ammattikorkeakoulu jatkaisi itsenäisenä oikeushenkilönä. Myös korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät säilyisivät erillisinä.

Korkeakoulukonserneja on tehty tai niiden muodostaminen on käynnissä Lappeenrannassa, Lapissa ja Tampereella.

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki totesi kuitenkin marraskuussa sanomalehti Kalevan haastattelussa (1.11.2017), että ammattikorkeakoulun ja yliopiston on parempi pysyä erillisinä organisaatioina, ja molemmilla on syytä olla omat roolinsa.

Mikä muuttui?

 

Samassa konsernissa on joustavampaa

Uuden omistusjärjestelyn kerrotaan antavan korkeakouluille merkittäviä toiminnallisia hyötyjä: se helpottaisi yhteisiin tietojärjestelmiin siirtymistä, yhteisen kampuksen palvelutoimintojen rakentamista ja tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä.

Oulun yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen sanoo järjestelyn tuovan joustavuutta yliopiston ja Oamkin yhteistyöhön.

”Samassa konsernissa voi toimia joustavammin: voit esimerkiksi tuottaa yhdessä palveluita ilman kilpailuttamisvelvotteita. Muutoin jos yliopisto haluaisi esimerkiksi ostaa palveluita Oamkilta, se pitäisi kilpailuttaa.”

Tämän lisäksi tiivimpään yhteistyöhön motivoi raha.

”Toivomme opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittavan tämänkaltaista yhteistyötä”, Jokinen sanoo.

Sekä yliopistolla että Oulun ammattikorkeakoululla käytiin vuonna 2017 yt-neuvotteluita.

Marja Jokisen mukaan omistusjärjestelyllä ei ole suoria vaikutuksia kummankaan korkeakoulun henkilöstöön.

”Ennemmin sanoisin niin, että toivottavasti meillä on riittävästi tekijöitä tulevaisuuden suunnitteluun. Molemmissa korkeakouluissa on jo tehty sopeutuksia”, hän sanoo.

Mikäli järjestely toteutuu, Oulun yliopisto saisi Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksesta hallituspaikan.

”Oamk tekee jatkossakin päätöksensä itsenäisenä korkeakouluna. Korkeakoulujen johtoryhmät tekevät toki yhteistyötä”, Marja Jokinen sanoo.

Tiedotteessa yhteistyön kerrotaan lisäävän opiskelijoiden opintopolkujen joustavuutta ja parantavan opintojen suorittamismahdollisuuksia.

”Kahden korkeakoulun ja tutkimuslaitosten kampuksemme ovat kilpailukykyisiä ja palvelevat yhteiskuntaa. Arvioimme, että omistusjärjestely helpottaa yhteistyön hyötyjen saavuttamista. Tavoitteena on vahvistaa kumpaakin korkeakoulua”, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki sanoo tiedotteessa.

”Molempien korkeakoulujen on menestyttävä omilla sektoreillaan ja yhteistyö tukee sitä, kun voimme toteuttaa yhteiskampuksen palvelut tehokkaasti yhdessä. Oamk pystyy yhteistyön myötä edelleen vahvistamaan rooliaan alueen ja koko Pohjois-Suomen työelämän tarpeet huomioivana kouluttajana ja kehittäjänä. Vahvistamme myös yliopiston alueellista vaikuttavuutta toteuttamalla ja jatkojalostamalla yliopiston tutkimustuloksia työ- ja elinkeinoelämän hyödyksi”, Oamkin rehtori Jouko Paaso sanoo.

Oulun kaupunki omistaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy:stä 76 prosenttia. Muita omistajia ovat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Raahe ja Oulainen.

”Vastikään valtuuston hyväksymissä omistajapoliittisissa linjauksissa on todettu, että kaupungin omistus arvioidaan, joten yliopiston ehdottaman selvityksen tekemiselle ei ole estettä”, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala toteaa tiedotteessa.

Järjestelyn tarkemmista ehdoista ei ole vielä tietoja.

”Tänään on tehty esitys Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajille ja pyydetty heitä selvittämään omistusjärjestelyä. Sitten valmistellaan esitys, joka voidaan viedä Oulun yliopiston hallituksen hyväksyttäväksi. Sen tulisi olla hallituksen kokouksen käsittelyssä viimeistään toukokuussa”, Marja Jokinen kertoo aikatauluista.

 

Miksi yhteistyöstä kerrottiin ystävänpäivänä?

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen toteaa, että OYY suhtautuu uutiseen varovaisen positiivisesti.

”Yhteistyön tiivistämisessä on järkeä, sillä muuten puheet yhteiskampuksesta vuonna 2020 jäävät vain puheiden tasolle. Syvennetty yhteistyö ei kuitenkaan saa tarkoittaa opetuksen tai tutkimuksen laadullista ja sisällöllistä heikkenemistä. Tämänkaltaisten suurien muutosten tulee myös olla korkeakouluyhteisöjä aidosti osallistavaa ja avointa, ja niin työntekijöitä kuin opiskelijoitakin pitää kuulla sekä pitää heidät ajan tasalla.”

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Osakon hallituksen puheenjohtaja Anttijussi Ripaoja kertoo kuulleensa ehdotuksesta ensimmäistä kertaa keskiviikkona kello 12 pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Hän ei halunnut tässä vaiheessa kommentoida asiaa Oulun ylioppilaslehdelle.

OYY ja Osako julkaisivat yhteisen kannanoton keskiviikko-iltana. Kannanoton mukaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön tiivistäminen hyödyttää kaikkia osapuolia, mikäli yhteistyötä tehdään koulutuksen sekä tutkimuksen laatu ja sisältö edellä.

Oliko korkeakoulujen yhteistyöstä tiedottaminen juuri ystävänpäivänä tietoinen valinta?

Marja Jokisen mukaan uutisten julkaisua ei suunniteltu päivämäärä mielessä.

”Päivä oli toki tiedossa, mietimme, onko se hyvä tästä asiasta kertomiseen – katsoimme, että on. Nyt oli hyvä aika laittaa esitykset liikkeelle omistajille ja kertoa asiasta myös henkilöstölle. Molemmissa tänään pidetyissä henkilöstön tiedotustilaisuuksissa oli hyvä henki. ”

 

Muokattu 15.2.2017 kello 8.14: Lisätty linkki OYY:n ja Osakon kannanottoon. 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: