Taas tapahtuu digikorttimarkkinoilla: Frank avasi palvelunsa kaikille opiskelijoille, ammattikorkeakouluopiskelijoita edustava SAMOK varautuu muutoksiin

Syyskuussa se tapahtui: Frank Students avasi verkkopalvelunsa kaikille Suomen opiskelijoille. Avoimuus tarkoittaa myös sitä, että digitaalisen opiskelijakortin saadakseen korkeakouluopiskelijan ei tarvitse enää kuulua järjestöön, jolla on sopimus Frankin kanssa. Frankin palvelun avautuminen on ollut tiedossa jo vuosien ajan. Muutos on herättänyt huolta siitä, miten opiskelijajärjestöjen jäsenhankinnalle tulevaisuudessa käy. Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) toiminnanjohtaja Armi Murto toteaa, että muutoksen mahdolliset vaikutukset tiedetään vasta myöhemmin syksyllä. "Toimintaympäristömuutos on pakottanut tekemään valtavaa kehittämistyötä, mutta kukaan ei ole heittänyt kirvestä kaivoon vaan pyritty pitämään positiivinen henki yllä – vaikkakin tämä on vakava asia."

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

In English

Opiskelijaetupalvelu Frank Students tiedotti maanantaina 16. syyskuuta Frank App -palvelun avautuneen kaikille Suomen opiskelijoille. Jokainen toisen ja korkea-asteen opiskelija voi siis rekisteröityä käyttämään palvelua päästäkseen käsiksi Frankin neuvottelemiin opiskelija-alennuksiin.

Avoimuus tarkoittaa myös sitä, että digitaalisen opiskelijakortin saadakseen opiskelijan ei tarvitse enää välttämättä kuulua opiskelijajärjestöön, jolla on sopimus Frankin kanssa. Frank voi varmistaa opiskelijuuden nyt joko yhteistyöjärjestöjen tai Opetushallituksen Oma Opintopolku -palvelun kautta.

Lähes kaikki Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat sekä Vaasan ja Oulun yliopistojen ylioppilaskunnat ovat päättäneet yhteistyönsä Frankin kanssa. Frankin opiskelijakortin ulkopuolella ovat olleet myös Tampereen korkeakoulut. Nyt Frank pystyy tarjoamaan ensimmäistä kertaa korttiaan myös tamperelaisille korkeakouluopiskelijoille.

Digikortti aluksi vain korkeakouluopiskelijoille

Digitaalista opiskelijakorttia koskeva muutos koskee toistaiseksi vain niiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoita, joiden opiskelijajärjestö ei tee yhteistyötä Frankin kanssa. Esimerkiksi toisen asteen opiskelijoiden tulee siis edelleen kuulua joko Suomen Lukiolaisten liittoon tai Suomen Ammattiin Opiskelevien Liittoon Frankin kortin saadakseen.

Frankin toimitusjohtajalla Tiia Lehtolalla on tälle ratkaisulle kaksi syytä. Ensinnäkin alaikäisten asiakkaiden kanssa tulee hänen mukaansa huomioida erilaisia asioita kuin täysi-ikäisten. Esimerkiksi kaikilla ei ole pankkitunnuksia, jotka uusi rekisteröitymisputki vaatii. Lisäksi Frank haluaa porrastaa isoa muutosta.

”Nyt selvitetään asiaa yhdessä liittojen kanssa, edetään sitten kun olemme valmiita. Viimeistään palvelun avautuessa myös järjestöön kuulumattomille toisen asteen opiskelijoille tulee Frankin palvelusta löytymään myös seuraava versio opiskelijajärjestöjen jäsenmyynnin integraatiosta, jolla tuemme edelleen opiskelijajärjestöjen jäsenhankintaa.”

Palvelu avautui viikolla 37. Lehtolan mukaan jo reilussa viikossa Frankin digikortin oli uutta rekisteröitymisputkea käyttäen ladannut yli tuhat uutta opiskelijaa. Iso osa uusista liittyneistä oli maan suurimpien ammattikorkeakoulujen opiskelijoita, Lehtola sanoo.

Hän iloitsee siitä, että käyttäjien joukossa on opiskelijoita kaikista korkeakouluista ympäri Suomen – siis myös niistä, joissa Frank-yhteistyö ei ole enää ollut voimassa.

”Ollaan iloisia siitä, että opiskelijat ovat löytäneet Frankin. Emme ole viestineet asiasta vielä erikseen muuten kuin ilmoittamalla sovelluspäivityksestä ja kertomalla asiasta omissa kanavissamme. Vaikuttaa siltä, että sana mahdollisuudesta käyttää Frankia on kiirinyt aika orgaanisesti opiskelijoiden keskuudessa”, Lehtola kuvailee.

Tiia Lehtolan mukaan Frank Appilla on tällä hetkellä noin 80 000 kuukausittaista käyttäjää. Hän on määrään tyytyväinen.

”Uskon, että aktiivisten käyttäjien kuukausittainen keskiarvo nousee 80 000:een, enkä näe syytä siihen, etteikö 100 000 voisi mennä rikki viimeistään ensi vuonna.”

Tieto avautumisesta jo vuonna 2016

Frankista enemmistön omistaa matkatoimisto Kilroy ja pienemmillä omistuksilla valtakunnalliset opiskelijajärjestöt Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL), Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto (SAKKI).

Frank tiedotti digikortin avautumista koskevista suunnitelmista ensimmäisen kerran jo vuonna 2016. Jo silloin kerrottiin, että palvelu avautuisi ensin korkeakouluopiskelijoille. Oulun ylioppilaslehti kertoi 29. elokuuta julkaistussa jutussa, että palvelun avautuminen tapahtuisi mahdollisesti jo tämän syksyn puolella.

Frankin avautumista koskevalle muutokselle kerrotaan ylioppilaslehdille lähetetyssä tiedotteessa kaksi syytä: tavoite tehdä kaikkien opiskelijoiden elämästä parempaa sekä toimintaympäristön muutos. 

Opiskelijakorttimarkkinat ovat mullistuneet nopeasti, kun tieto opiskelijuudesta ei ole enää yksinoikeudella opiskelijajärjestöjen hallussa. 38 suomalaisen korkeakoulun, eli yhteensä 1,3 miljoonan tutkinto-opiskelijan tiedot löytyvät korkeakoulujen VIRTA-opintotietopalvelusta. Määrä sisältää aktiivisten opiskelijoiden lisäksi jo valmistuneiden opiskelijoiden tiedot: Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2018 Suomessa oli 153 400 yliopisto-opiskelijaa ja ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa noin 128 500 opiskelijaa. Tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa taas opiskeli 322 300 opiskelijaa ja lukiossa yhteensä 103 400 opiskelijaa.

Tieto Frankin digikortin avautumisesta herätti loppuvuonna 2016 huolta siitä, miten opiskelijajärjestöjen jäsenhankinnalle käy. Yliopisto-opiskelijan on nykylain mukaan kuuluttava ylioppilaskuntaan tutkintoa suorittaakseen, mutta toisen asteen opiskelijoilla ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla tätä velvoitetta ei ole. Siksi opiskelijakortin tarjoaminen on ollut opiskelijakunnille tehokas jäsenhankinnan väline.

Kun opiskelijakortin saamiseksi ei tarvitakaan enää väliin järjestöä, miten käy jäsenhankinnalle?

Vuonna 2016 opiskelijajärjestöjen huolista kirjoittivat muun muassa Turun Sanomat (16.12.2016) ja Kaleva (15.12.2016).

Frankin tiedotteessa kolme opiskelijajärjestöä tosin vakuutti, että järjestö tuo liittyjälle kortin lisäksi paljon muutakin iloa.

“Opiskelijajärjestöön liittymisen asetelma tulee kääntymään Frankista riippumatta, kun opiskelijakortin voi tulevaisuudessa saada itselleen jo ennen järjestöön liittymistä. Yhteistyössä Frankin kanssa pystymme kuitenkin tekemään liittymisestä jatkossakin mahdollisimman helppoa ja houkuttelevaa. Tietenkin opiskelijajärjestön jäsenyydestä on jatkossakin myös paljon muuta iloa ja hyötyä kuin pelkkä kortti. Jos käyttäjähankinta sujuu hyvin, pystymme jatkossa kertomaan tämän viestin paljon nykyistä tehokkaammin niillekin opiskelijoille, joita emme olisi muuten tavoittaneet”, kommentoivat pääsihteerit Heikki Luoto Suomen Lukiolaisten Liitosta, Hanna Huumonen Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitosta sekä Eero Manninen Suomen ylioppilaskuntien liitosta.

Muutoksia tulossa, mutta millaisia?

Kommentoijien listasta puuttui yksi omistajajärjestö, ammattikorkeakouluopiskelijoita edustava SAMOK. Valtaosa ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnista on irtisanonut sopimuksensa Frankin kanssa, ja SAMOK itsekin on syksyllä 2018 liittokokouksessa syntyneen kannan mukaan ollut myymässä omistustaan Frankista. 

SAMOKin toiminnanjohtaja Armi Murto totesi, että omistusta ei ole vielä myyty. Se on silti edelleen tavoitteena, hän sanoo.

”Sitä kohti me pyrimme ottamaan askelia. Se on se päätös mikä on tehty, ja sitä pyrin parhaani mukaan toteuttamaan.”

Kesäkuussa SAMOKin toiminnanjohtajana aloittaneen Murron mukaan on harmillista, että ”yhteistyö ei ole onnistunut Frankin ja opiskelijakuntien välillä”.

”Meillä on ollut tiedossa, että erilaisia opiskelijakorttitarjontaan liittyviä asioita saattaa tapahtua ja opiskelijakunnat ovat valmistautuneet suuriin muutoksiin parhaansa mukaan. Tällä hetkellä toivon, että omistajuuden myyntitavoitteemme toteutuu mahdollisimman pian ja saamme saatettua päätökseen liittokokouksemme toiveen.”

Tarkoittaako Frankissa tapahtunut muutos isoa myllerrystä opiskelijakuntakenttään?

”Muutoksia se on ainakin tuonut tullessaan ja myös huolestuttanut. Toimintaympäristömuutos on pakottanut tekemään valtavaa kehittämistyötä, mutta kukaan ei ole heittänyt kirvestä kaivoon vaan pyritty pitämään positiivinen henki yllä – vaikkakin tämä on vakava asia”, Armi Murto muotoilee.

Murron mukaan on vaikeaa vielä tässä vaiheessa ennustaa, miten Frankin avautuminen vaikuttaa opiskelijakuntien toimintaan. Opiskelijakunnissa on pohdittu, viekö uudistus heiltä potentiaalisia jäseniä.

Toisaalta Murto arvioi, että opiskelijakunnat ovat nyt myös keskittyneet oman jäsentoimintansa kehittämiseen, laajentamiseen ja ”viestimään edunvalvontatyöstään ja mitä kaikkea tärkeää he tekevät ammattikorkeakouluopiskelijoiden eteen sen saralla”. Hänestä opiskelijakuntien kehittämistoiminta on ollut hienoa seurattavaa.

”He ovat löytäneet erilaisia ratkaisuja: on tiivistetty keskinäistä yhteistyötä, etsitty myös erilaisia vaihtoehtoja palveluntarjoajien kanssa, esimerkiksi opiskelijakorttien suhteen. On erinomaisesti valmistauduttu toimintaympäristömuutokseen keskittymällä siihen, mihin pitääkin: oman toiminnan kehittämiseen. Toisaalta huoli jäsenkadosta on aiheellinen, ja ymmärrän opiskelijakuntien huolen.”

Hänen mukaansa muutoksen mahdolliset vaikutukset tiedetään vasta myöhemmin syksyllä: ”On aina fiksua käydä läpi sitä, mitä vaikutuksia voi olla, ja miten toimia, jos vaikutuksia tulee. Tänä syksynä keskitytään siihen, että [opiskelijakunnat] rekrytoivat jäseniä ja mahdollisimman positiivisella hengellä. Sen jälkeen näemme onko heidän kehitystyönsä tuottanut hedelmää ja voimme arvioida, mitä tulisi muuttaa vielä jatkoa varten.”

Liitto katsoo eteenpäin

Tällä hetkellä Suomen 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijasta noin puolet kuuluu opiskelijakuntiin. Armi Murron mukaan järjestäytymisasteen kehitys on SAMOKin historiassa ollut nousujohteista.

”Vuosien varrella on ollut notkahduksia, mutta hienosti niitä on saatu käännettyä taas nousuun.”

Myös SAMOK seuraa opiskelijakuntien jäsenmäärän kehitystä. Murron mukaan liitto on juuri laatinut talousarvion ensi vuotta varten, ja osana sitä on arvioitu ensi vuodeksi notkahdusta jäsenmäärässä toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Talouden suunnittelua tehdään Armi Murron mukaan mahdollisimman realistisesti, perustuen opiskelijakunnilta tulleisiin jäsenkehityssignaaleihin.

”Katsotaan tästä huolimatta kuitenkin eteenpäin ja pyritään tarjoamaan jatkossakin parasta palvelua ja edunvalvonta- sekä vaikuttamistoimintaa ammattikorkeakouluopiskelijoille.”

Lue lisää opiskelijakorttimuutoksista: Korttien sota – suuri alennusooppera, Oliko opiskelijakorttia? – Opiskelijakorttikenttä elää murrosvaihetta, uusimpana tulokkaana digikorttia tarjoaa oululainen Tuudo, Oululaisille taas lisää vaihtoehtoja digikortille: OYY irtisanoi Frankin sopimuksen ja teki sopimuksen sähköisestä opiskelijakortista Pivon kanssa.

 

Jutun kuvituksessa käytetty Prettyconsin ja Good Waren ikoneita sivustolta flaticon.com.

 

Muokattu 18.10.2019 kello 8.57: Muokattu kohtaa VIRTA-tietopalvelun sisältämästä tietomäärästä, lisätty selventävä tieto siitä, että 1,3 miljoonaa ei muodostu vain nykyisistä korkeakouluopiskelijoista. Lisätty Tilastokeskuksen koulutustilastotietoja opiskelijamääristä korkeakouluissa ja toisella asteella. 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Teemu Virtanen on OYY:n ehdokas Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen

Oulun yliopiston ylioppilaskunta esittää Teemu Virtasta Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2020. Biolääketieteellistä fysiikkaa viidettä vuotta opiskeleva Virtanen, 26, toimii kuluvana vuonna OYY:n hallituksen varapuheenjohtajana. Liiton hallitus ja puheenjohtaja valitaan marraskuun puolivälissä järjestettävässä liittokokouksessa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) esittää Teemu Virtasta Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2020.

Ylioppilaskunnan edustajisto päätti asiasta yksimielisesti kokouksessaan 1. lokakuuta.

Biolääketieteellistä fysiikkaa viidettä vuotta opiskeleva Virtanen, 26, toimii kuluvana vuonna OYY:n hallituksen varapuheenjohtajana. Hänen päävastuualueenaan hallituksessa on ollut sosiaalipolitiikka. Aiemmin hän on toiminut esimerkiksi Sigma-killan puheenjohtajana ja edustajistoryhmä Tieteellisten ryhmänjohtajana. Lisäksi Virtanen on työskennellyt useissa eri hallinnon opiskelijaedustajan pesteissä.

Virtanen kertoo haluavansa olla edistämässä opiskelijan hyvinvointia kansallisella tasolla: ”Hyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasiat ovat erittäin lähellä sydäntäni.”

”Olen oppinut kuluneen vuoden aikana erittäin paljon opiskelijavaikuttamisesta ja koen, että minulla on paljon annettavaa opiskelijaliikkeelle. Ensi vuonna keskitytään korkeakoulujen kannalta myönteiseen hallitusohjelmaan ja olisi hienoa päästä vaikuttamaan sen toteutumiseen kansallisella tasolla”, Virtanen sanoo. Hän toteaa olevansa kiinnostunut juuri sosiaalipolitiikan sektorista, sillä hän on tehnyt työtä pääosin sen piirissä jo kuluneen vuoden ajan.

“Teemu on osoittanut tämän vuoden kykyä ja tahtoa rakentaa opiskelijan hyvää elämää. Hän on tärkeä tukipilari yhteisössään ja uskon, että SYL saisi hänestä hallituslaisen, joka taistelisi opiskelijoiden etujen puolesta koko sydämellään”, Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula sanoo ylioppilaskunnan tiedotteessa.

OYY:llä on oma SYL-ehdokas vuoden tauon jälkeen. Vuonna 2017 OYY:tä liiton hallituksessa edusti Veera Alahuhta, vuonna 2018 Jenny Vaara

Ehdokkaistaan SYL:n hallitukseen ovat ilmoittaneet tämän jutun julkaisuhetkeen mennessä ainakin Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (ehdokas Nikolas Bursiewicz), Turun yliopiston ylioppilaskunta (ehdokas Johanna Pohjonen) ja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (ehdokas Paavo Antikainen).

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalla AYY:lla on ehdokas sekä hallitukseen (Frans Cederlöf) että SYL:n puheenjohtajaksi (Tapio Hautamäki). Sama tilanne on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla: HYY ehdottaa liiton puheenjohtajaksi Laura Wathénia ja hallitukseen Paula Karhusta.

Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitus valitaan liiton liittokokouksessa 15.–16. marraskuuta Lahdessa. SYL on opiskelijoiden etu-, palvelu- ja kansalaisjärjestö, jonka jäsenyhteisöihin kuuluu yhteensä noin 132 000 yliopistojen perustutkinto- ja jatko-opiskelijaa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Vilkas vaalivuosi jatkuu – Nyt alkoi OYY:n edustajistovaalien ehdokasasettelu, itse vaalit käydään marraskuun alussa

Syksyn vaaleissa valitaan edustajat ylioppilaskuntien ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistot päättävät esimerkiksi siitä, kuinka suuri ylioppilaskunnan jäsenmaksu on ja miten jäsenmaksurahat käytetään. Oulussa ehdokkaaksi asettumista voi pohtia nyt kuukauden verran, sillä vaaliasiakirjat on jätettävä viimeistään keskiviikkona 16. lokakuuta kello 12 ylioppilaskunnan kansliaan

Vaalivuosi 2019 jatkuu vilkkaana: keväällä Suomessa äänestettiin jo eduskunta- ja eurovaaleissa, ja nyt syksyllä käydään ylioppilaskunnissa edustajistovaalit.

Syksyn vaaleissa valitaan edustajat ylioppilaskuntien ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistot päättävät esimerkiksi siitä, kuinka suuri ylioppilaskunnan jäsenmaksu on ja miten jäsenmaksurahat oikein käytetään.

Vaalit käydään nyt syksyllä Suomen ylioppilaskunnissa, lukuun ottamatta Helsinkiä (HYY) ja Tamperetta (TREY), joiden vaalit järjestettiin syksyllä 2018. Edustajistovaalit järjestetään joka toinen vuosi, poikkeuksen tekee Svenska Handelshögskolans Studentkår (SHS), jossa vaalit järjestetään vuosittain.

Vaalit ovat edessä myös Oulussa, jossa valitaan jäsenet, edaattorit, 37-henkiseen edustajistoon. Maanantaina 16. syyskuuta käynnistyi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajistovaalien ehdokasasettelu.

Vaalikuulutuksen mukaan vaalikelpoisia OYY:n edustajiston jäseniksi ovat kaikki ylioppilaskunnan jäsenet, jotka ovat ilmoittautuneet läsnäoleviksi Oulun yliopiston opiskelijoiksi 16. lokakuuta mennessä. Ehdokkaan on täytettävä 18 vuotta viimeistään varsinaisena vaalipäivänä. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole henkilö, joka on vajaavaltainen. Ehdokkaaksi ilmoittaudutaan vaaliasiakirjoilla, joita saa joko ylioppilaskunnan kansliasta Linnanmaan kampukselta tai OYY:n verkkosivuilta.

Ehdokkaaksi asettumista voi pohtia nyt kuukauden verran, sillä vaaliasiakirjat on jätettävä viimeistään keskiviikkona 16. lokakuuta kello 12 ylioppilaskunnan kansliaan. Myös postitse toimitettujen asiakirjojen on oltava tällöin perillä.

OYY:n edustajistovaalien sähköinen äänestys alkaa perjantaina 1. marraskuuta kello 9 ja päättyy 6. marraskuuta kello 16. Vaaleissa on äänioikeus jokaisella Oulun yliopistoon 2. lokakuuta mennessä läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Äänestämään pääsee osoitteessa vaalit.oyy.fi.

Uuden edustajiston toimikausi alkaa vaalituloksen vahvistamisen jälkeen, kuitenkin aikaisintaan 15. marraskuuta.

Vuoden 2017 ääniharava tuli Oulusta

Äänestysinto edustajistovaaleissa on vaihdellut eri kaupungeissa. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) tilaston mukaan edellisissä vaaleissa valtakunnallinen äänestysprosentti oli 31,9 %. Kaikista hanakimmin äänestettiin Turussa (TYY), jossa äänestysprosentti oli 41,98 %.

Oulussa äänestysprosentti oli syksyllä 2017 28,4 %. Vaikka Oulun äänestysinto jäi hieman valtakunnan keskiarvosta, Oulussa oli vuoden 2017 vaalien valtakunnallinen ääniharava, sillä Kontinkankaan vaaliliittoa (KoVa) edustava Eelis Palokangas sai 230 ääntä.

Kaudella 2017–2019 OYY:n edustajisto valitsi muun muassa uudeksi pääsihteeriksi Kauko Keskisärkän, teki useita sääntömuutoksia ylioppilaskunnan sääntöihin, päätti myydä Puistomannen osakkeet ja valitsi OYY:n hallituksen jäsenet ja Oulun yliopiston hallitukseen opiskelijajäsenet. Viime syyskuussa paljon keskustelua herätti edustajiston päätös lisätä OYY:n linjapaperiin kirjaus automaatiojäsenyydestä luopumisesta.

 

Lue lisää syksyn 2017 vaaleista: Edustajistovaalien ehdokasmäärä nousi, TeTalla eniten ehdokkaita; OYY lähemmäksi opiskelijoita, Preludi ja Vulcanalia yhteen, jäsenmaksua alemmas – näin ryhmät vastasivat Oulun ylioppilaslehden kysymyksiin; Kontinkankaan vaaliliitto sai kaikki ehdokkaansa läpi, Oulun Akateemiset Perussuomalaiset uutena poliittisena ryhmänä edustajistoon; Edustajistovaalien valtakunnallinen äänestysprosentti nousi, ehdokkaista eniten ääniä sai OYY:n edustajistoon valittu Eelis Palokangas.

Muokattu 30.10.2019 kello 13.41: Korjattu äänestysaikaa koskeva väärä viikonpäivä oikeaksi. 1. marraskuuta on perjantai, ei keskiviikko.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Viimeinen laatuaan: 25. Vulcanalia täytti Teatrian tuhansilla juhlijoilla, katso kuvagalleria juhlaillan hetkistä

Ja taas mentiin! Keskiviikkona 11. syyskuuta järjestetty loppuunmyyty Vulcanalia Festival käynnisti oululaisten yliopisto-opiskelijoiden lukuvuoden 25. kerran. Perinteiseen tapaan tapahtumapaikka oli vaihtunut jälleen viime vuodesta: keskiviikkona Club Teatrian lavalle nousivat OYY:n sekakuoro Cassiopeia, Tekkaritorvet ja pääesiintyjä Pyhimys. Teatrian somistamisesta vastasi Oulun korkeakoulujen taidepiiri Tapiiri. Ensi syksynä oululaisopiskelijoiden juhlakuviot voivat olla aivan toiset, sillä OYY ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO suunnittelevat yhteistä avajaistapahtumaa. Tämä siis saattoi olla viimeinen Vulcanalia. Jenna Tajakan kuvissa näet pieniä hetkiä tuhansien ihmisten täyttämästä juhlasta.

TEKSTI Jenna Tajakka

KUVAT Jenna Tajakka

 Pikkukuvaa klikkaamalla avautuu kuvan suurempi versio.

 

Jenna Tajakka

Oululainen kirjallisuuden opiskelija, joka viihtyy kameran takana.

Lue lisää:

Vulcanalia Festival myytiin loppuun ennakkoon toista vuotta peräkkäin

Tämän vuoden juhla on mahdollisesti viimeinen nykymuotoinen Vulcanalia. OYY ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO ovat suunnitelleet yhteistä lukuvuoden aloitusjuhlaa ensi vuoden syksylle.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) järjestämän lukuvuoden avajaisjuhla Vulcanalian liput on myyty loppuun ennakkoon nyt toisena vuonna peräkkäin.

Keskiviikkona 11. syyskuuta Club Teatrialla järjestettävän tapahtuman lipunmyynti käynnistyi 19. elokuuta, ja viimeiset liput myytiin lauantai-iltana 7.9.

Club Teatrialla järjestettävään tapahtumaan oli edellisvuotta enemmän lippuja myynnissä: viime syksynä Areena Ouluun mahtui 2000 juhlijaa, Teatrialle taas noin puolet enemmän.

OYY:n tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntija Asta Salomaa oli tapahtuman loppuunmyynnistä iloinen.

”Se on merkki siitä, että tapahtumaa on onnistuttu kehittämään ja että opiskelijoita kiinnostaa yhteisöllisyys ja konsertit.”

Lippujen menekki oli hänelle yllätys. Viime vuonna lippuja oli myynnissä 2000 ja silloinkin liput myytiin loppuun viime tipassa.

”Ajateltiin, että nyt ainakin mahdollisimman moni pääsee paikalle, vaikka ei tulisikaan loppuunmyyntiä.”

Tämän vuoden Vulcanalia on nyt selvästi aiempia vuosia isompi. Se tulee näkymään illan aikana jonoissa, Salomaa arvioi. Hän arvelee, että pahimmat ruuhkat syntyvät ennen pääesiintyjä Pyhimyksen aloittamista kello 22.30.

”Kehotan ihmisiä tulemaan ajoissa paikoille. Ohjelmaa on koko illaksi, ei pitäisi tulla tylsää.”

Juhla järjestetään 25. kertaa

Ensimmäinen Vulcanalia järjestettiin ravintola Rauhalan edustalla vuonna 1995. Nyt 25. kertaa järjestettävä Vulcanalia on vuosien aikana muuttanut monesti: Rauhalan jälkeen juhlat on järjestetty Kuusisaaressa, Toppilan Möljällä, Ouluhallilla ja Linnanmaalla.

Tämän vuoden juhla on mahdollisesti viimeinen nykymuotoinen Vulcanalia. OYY ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO ovat suunnitelleet yhteistä lukuvuoden aloitusjuhlaa ensi vuoden syksylle.

Myös tapahtumaa vuodesta 2017 tuottanut Asta Salomaa siirtyy Vulcanalian jälkeen ylioppilaskunnalta uuteen työpaikkaan.

Miltä viimeisen Vulcanalian järjestäminen tuntuu?

”Tuntuu hienolta, että saa itse olla mukana viimeisessä Vulcanaliassa. On ollut kivaa olla mukana ja olla kehittämässä tapahtumaa. Uuden avajaistapahtuman kehittäminen jatkuu tulevaisuudessa hyvissä käsissä, ja se onkin varmasti vielä aiempaa parempi”, Salomaa arvelee.

”Toivon, että yliopistolaisilla olisi mukava osallistua tähän meidän juttuumme vielä viimeistä kertaa.”

Lavalla Pyhimys, Teekkaritorvet ja Cassiopeia

Tämänvuotisen Vulcanalia Festivalin artisteja ovat Pyhimys, Teekkaritorvet ja Cassiopeia. Artistit paljastettiin 14. elokuuta. 

Rap-artisti Pyhimys (Mikko Kuoppala) on tällä hetkellä kovassa nosteessa. Helmikuussa Pyhimys nappasi kuusi Emma-palkintoa, heinäkuussa hän sai ansioituneelle kotimaiselle sanoittajalle myönnettävän Juha Vainio -palkinnon. Hän keikkailee sekä sooloartistina että Teflon Brothersin kanssa.

Teekkaritorvet on vuonna 1970 perustettu, ahkerasti keikkaileva puhallinorkesteri, joka on monelle oululaiselle tuttu suosituista wappukonserteista Rotuaarilla ja Linnasaaressa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sekakuoro Cassiopeia on tuttu näky sekä ylioppilaskunnan että yliopiston tapahtumissa. 40-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä kuoro julkaisi alkuvuonna levyllisen PMMP-tulkintoja. Keväällä 2017 kuoro isännöi Oulussa Pohjoismaista opiskelijakuorofestivaalia.

Tänä vuonna Vulcanalia Festivalin ohjelmaan kuuluvat artistien ohella Glitternistin glitter-kasvomaalaukset ja Oulun korkeakoulujen taidepiiri Tapiirin koristelema photobooth. Lisäksi Teatrialta voi ostaa juotavaa ja pientä syötävää. Vulcanalia-päivään kuuluu myös Linnanmaan kampuksella kello 10–14 pidettävät järjestömessut.

 

Muokattu 8.9.2019 kello 19.04: Korjattu päivämäärävirhe: lauantai on 7.9., ei 8.9.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oululaisille taas lisää vaihtoehtoja digikortille: OYY irtisanoi Frankin sopimuksen ja teki sopimuksen sähköisestä opiskelijakortista Pivon kanssa

Opiskelijakorttimarkkinoilla tapahtuu taas muutoksia. Tänä syksynä Oulun yliopiston opiskelijalla voi olla joko Pivon, Tuudon tai Frankin opiskelijakortti puhelimessaan.

In English.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on tehnyt uuden sopimuksen sähköisen opiskelijakortin toimittajasta. OYY on loppukesällä päättänyt yhteistyönsä Frank Studentsin kanssa ja tehnyt sopimuksen OP Ryhmään kuuluvan Pivon kanssa.

Pivo on vuonna 2013 julkaistu mobiilisovellus, jolla voi maksaa ostoksia verkkokaupoissa ja kassoilla sekä lähettää ja pyytää rahaa riippumatta omasta tai vastaanottajan pankista. Pivosta löytyy myös digitaalinen opiskelijakortti,  joka on käytössä 20 opiskelijajärjestössä – ja nyt myös Oulussa.

Tammikuussa Oulun yliopiston opiskelijoille tuli käyttöön myös Tuudo-mobiilisovelluksessa oleva opiskelijatunniste. Opiskelija voi siis tästä syksystä alkaen käyttää joko Tuudosta löytyvää sähköistä opiskelijakorttia tai Pivon korttia. Myös valtakunnallista Frank Appia voi edelleen käyttää, vaikka OYY onkin irtisanonut sopimuksensa.

”Opiskelijat voivat käyttää korttia vanhan JOLLA-koontirekisteriyhteyden varjolla siihen asti, että meillä on uusi rekisteröitymisputki auki, jonka jälkeen varmennamme esimerkiksi Oulun yliopiston opiskelijoiden opiskelijastatuksen sitä kautta”, sanoo Frankin toimitusjohtaja Tiia Lehtola.

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula perustelee Pivo-yhteistyötä sillä, että Pivo ja Tuudo ovat palveluntarjoajana erilaisia.

”Tuudo tarjoaa alustan erilaisille palveluille, joita opiskelija tarvitsee. Pivo tarjoaa kortin lisäksi Slicen neuvottelemia opiskelijaetuuksia. Palvelukonsepti on erilaisempi, hyvin Frankin tyyppinen.”

OYY:n hallitus päätti elokuussa, ettei se tee uutta sopimusta Frankin kanssa opiskelijakortin toimittamisesta. Putula ei kommentoi Frankin sopimuksen sisältöä, mutta sanoo sen sisältäneen kohtia, jotka ovat ylioppilaskunnalle epäedullisia.

”Haluamme tarjota opiskelijoille mahdollisimman laajasti palveluita, se oli esteellinen siihen suuntaan.”

Frankin sopimuksen päättymisen jälkeen OYY tilaa uudet muoviset opiskelijakortit Antennasta. Jo tilattua ja käytössä olevaa Frankin muovisen opiskelijakortin käyttöä voi jatkaa normaalisti.

Pivon digikortti on ollut käytössä jo useamman vuoden Tampereen ylioppilaskunnassa ja tästä elokuusta alkaen myös Vaasan yliopiston ylioppilaskunnassa. Pivon sovelluksessa ja verkkosivuilla ovat listattuna ylioppilaskunnista lisäksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (LTKY) ja Itä-Suomen ylioppilaskunta (ISYY), tosin LTKY:n omilla verkkosivuilla mainitaan opiskelijakortin toimittajana Frank ja ISYY:lla Frank ja Pivo.

Oulun ylioppilaslehti kertoi sähköisten opiskelijakorttien myllerryksestä alkuvuonna. Voit lukea jutun tämän linkin takaa.

Pivo ja Slice yhteistyöhön

Myös Pivolla itsellään on ollut loppukesällä tiedotettavaa. Pivo ja Satakunnassa perustettu opiskelijaetupalvelu Slice kertoivat yhteistyöstä 7. elokuuta.

Liiketoimintaomistaja Matti Rusila kertoo yhteistyön tarkoittavan käytännössä sitä, että Slice voi tarjota neuvottelemiaan opiskelijaetuja Pivon kanssa sopimuksen tehneille järjestöille. Lisäksi ne järjestöt, jotka olivat aiemmin Slicen oman opiskelijakortin käyttäjiä, tulivat nyt Pivon kortin piiriin.

”Slicen vahvuutena ovat edut, meillä taas on iso alusta. Näin on hyvä tehdä yhteistyötä.”

Miten Pivo hyötyy yhteistyökuviosta? Matti Rusilan mukaan Pivo haluaa tarjota korttiaan mahdollisimman laajalle ja olla markkinoilla merkittävä toimija. Koska opiskelijakorttimarkkina on tällä hetkellä Rusilan mukaan melko sirpaleinen, Slice ja Pivo huomasivat voimien yhdistämisen olevan vain järkevää.

Mitä kuuluu, Frank?

Mutta mitä kuuluu Frank Students Ab:lle? Frank oli Suomessa digitaalisten opiskelijakorttien pioneeri: Frank App lanseerattiin kolme vuotta sitten. Vaikka ideaa digikortista pidettiinkin edistyksellisenä ja hyvänä, kritiikkiä satoi sovelluksessa olevista mainoksista ja erilaisista ongelmista sen käytössä.

Oulun ylioppilaslehti kertoi Frank Appin saamasta kritiikistä alkuvuonna julkaistussa jutussaan. Yksi kritiikin kohde oli digikortin maksullisuus.

Frank Appin digitaalisen opiskelijakortin on saanut jälleen ilmaiseksi 25. kesäkuuta alkaen. Nyt Frankin digikortti on ilmainen niin Danske Bankin maksuominaisuuden sisältävän muovikortin kanssa kuin ilmankin. Uutena täkynä on myös se, että maksuominaisuuden sisältävän kortin kanssa opiskelija saa ilmaiseksi myös viiden vuoden kansainvälisen ISIC-opiskelijatunnisteen (arvo 16 euroa).  Pelkkä muovinen opiskelijakortti ilman Danske Bank -yhteistyötä Frankilta tilattuna maksaa 16,10 euroa plus toimituskulut.

Frankin tuloksessa näkyvät aiemmin tehdyt investoinnit palvelun kehittämiseen. Vuoden 2018 tilikauden lopussa omavaraisuusaste oli miinuksella 68 prosenttia. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 952 000 euroa, ja liiketoiminnan tulos oli miinuksella 362 000 euroa. Siinäkin oli tosin jo reilu nousu vuoteen 2017, jolloin tulos oli miinuksella 674 000 euroa.

Frankin toimitusjohtajan Tiia Lehtolan mukaan viime vuoden luvuissa päästiin siihen, mitä haettiinkin.

”On totta, että taustalla on isot investoinnit, kasvu vaatii investointeja. Olemme investoineet vuodesta 2016 digitaalisen palvelumme kehitykseen. Viime vuoden luvuissa käyttökate, tulos ja kertaeristä puhdistettu liikevaihto parani. Ainahan sitä mietitään, miten kasvun kulmakerrointa saataisiin isommaksi, ja siihen liittyen on keskusteluita auki.”

Nyt Frankissa ollaan sillä polulla, millä halutaankin olla, Lehtola sanoo.

”Alkuvuosi on tehty hyvää tulosta. Nyt ollaan suunnitellulla ja halutulla polulla.”

Frank tekee tällä hetkellä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnista enää Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (PolAmk) ja Ahvenanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan kanssa. Muut opiskelijakunnat ovat irtisanoneet sopimuksensa.

”Toki meitä harmittaa, että opiskelijajärjestöt eivät ole nähneet sitä lisäarvoa palvelussamme, mitä me pystymme heille tarjoamaan. Haluttaisiin tietysti olla opiskelijajärjestöjen valinta, sillä uskotaan siihen, että rakennamme opiskelijajärjestöille lisäarvoa, ja voimme toimia jatkossa entistä paremmin jäsenhankinnan tukena. Me koetaan todella tärkeänä opiskelijajärjestöjen yhteistyö, ja siksi kehitämme uusia palveluita myös heille – yksittäisten opiskelijoiden lisäksi”, Tiia Lehtola sanoo.

Lehtolan toiveena on, että jo yhteistyönsä päättäneet järjestöt kiinnostuisivat vielä uudelleen Frankin palveluista: yritys nimittäin haluaisi olla järjestöjen jäsenhankinnan tukena. Uusina avauksina järjestöille suunnatuista palveluista Lehtola mainitsee ainakin edustajistovaaleihin liittyvän viestinnän ylioppilaskunnille, jota pilotoidaan ensin Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) kanssa. Lisäksi ainejärjestöille on luvassa ”jotain kivaa”.

”Kerromme siitä lisää, kun asia tulee ajankohtaiseksi.”

SYL:lla ei myyntiaikeita

Frankin omistajia ovat matkatoimisto Kilroy ja valtakunnalliset opiskelijajärjestöt Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK), Suomen lukiolaisten liitto (SLL) ja Suomen Ammattiin Opiskelevien liitto (SAKKI). Vuonna 2017 tehtyjen kauppojen myötä Frankin enemmistöomistus on nyt Kilroylla.

Mutta miltä tilanne näyttää SYL:n kannalta, jos ylioppilaskunnatkin päättävät luopua Frankista? Kannattaako ylioppilaskuntien olla omistajana vielä jatkossa? Ovathan Oulun, Vaasan ja Tampereen ylioppilaskunnat Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kautta myös Frankin omistajia. Tampere tosin poikkeaa muista ylioppilaskunnasta siinä, ettei Frank ole ollut käytössä siellä aiemminkaan. Tampereen korkeakoulut eivät lähteneet mukaan Frankiin, eivätkä myöskään Frankia edeltäneeseen Lyyraan.

Liiton pääsihteeri Eero Mannisen mukaan SYL:ssa ei ole käyty keskustelua omistajuudesta. Myyntiaikeita ei siis ole tiedossa.

Vaikka ammattikorkeakouluopiskelijoita edustava SAMOK on myymässä omistustaan, Mannisen mukaan muut omistajajärjestöistä ovat sitoutuneet omistukseen.

Ylioppilaskuntien päätöksiä Frankin yhteistyöstä luopumisesta hän pitää harmillisena. Silti keskustelu sekä Vaasan että Oulun kanssa on ollut hyvää ja rakentavaa, hän sanoo.

”Ymmärsin, että Oulussakaan ei olla suljettu ovia lopullisesti yhteistyöltä tulevaisuudessa.”

”Jotenkin toivoisi, että ymmärrettäisiin se, että Frank on ainutlaatuinen firma. Ainakin niistä Euroopan maista joista tiedän, Frank on ainoa, jossa opiskelijajärjestöt ovat itse isolla paikalla omistamassa ja päätöksiä tekemässä. Sen arvon näkeminen ylioppilaskunnassa ja korkeakoulukentällä olisi hienoa. Mutta se ei riitä nykymaailmassa: pitää tietysti olla myös sellainen palvelu, jota opiskelijat tykkää käyttää.”

Frankia on kritisoitu opiskelijoiden taholta niin App Storen ja Google Playn kaupoissa kuin viime marraskuussa SYL:n liittokokouksessakin. Liittokokous on vuosittain kokoontuva SYL:n ylin päättävä elin, johon jokainen liiton jäsen eli ylioppilaskunta lähettää delegaationsa päättämään liiton seuraavan vuoden toiminnasta ja taloudesta sekä valitsemaan seuraavan vuoden hallituksen.

Eero Mannisen mukaan erityisesti viime vuoden syksy oli vaikeaa aikaa. Hän ymmärtää sen, miksi kritiikkiä kuului niin paljon.

”Jälkiviisaana kun katsoo, niin asioita tehtiin liikaa lyhyellä aikavälillä. Ymmärrän närkästyksen: palvelu ei toiminut niin hyvin kuin olisi pitänyt. Palautetta purettiin yhdessä Frankin ja ylioppilaskuntien kanssa. Tämän vuoden puolella on skulannut hyvin. Toivotaan, että jatkossakin.”

Mannisen mukaan liittokokouksessa esitetty Frank-kritiikki tuli yllättäen, eikä SYL ollut varautunut siihen. Keskustelu olisi voinut mennä paremminkin, Manninen arvioi.

”Keskustelussa ei silti menty isommin omistukseen asti, vaan oltiin tyytymättömiä toimivuuteen ja digikortin maksullisuuteen.”

Frank avautumassa kaikille

Tällä hetkellä opiskelijan pitää kuulua Frankin kanssa yhteistyötä tekevään opiskelijajärjestöön saadakseen Frankin opiskelijakortin. Tämä on muuttumassa, mahdollisesti vielä tämän syksyn aikana, Tiia Lehtola sanoo.

Frank valmistelee paraikaa toista polkua, jota kautta opiskelija voisi hankkia Frankin kortin, riippumatta siitä, onko hän opiskelijajärjestön jäsen, tai tekeekö juuri hänen järjestönsä yhteistyötä Frankin kanssa vai ei.

Lanseeraushetkeä Lehtola ei vielä kerro.

”Viestimme, kun asia tulee ajankohtaiseksi. Tuotekehitys etenee sykleissä. Mutta alustava aikataulu on, että se olisi tämän syksyn aikana käytössä.”

Lehtola sanoo, että muutos tullaan tekemään vaiheissa: palvelu ei siis luultavasti avaudu yhtä aikaa kaikille opiskelijoille.

Aikooko Pivo tulevaisuudessa tarjota opiskelijakorttiaan muuten kuin järjestöjen kautta?

”Tieto opiskelijuudesta voitaisiin saada muutakin kautta kuin järjestöiltä. On katsottu, että reiluin tapa on toimia järjestöjen kanssa yhteistyössä, eli tarjota kortti järjestön jäsenille”, Matti Rusila sanoo.

Tulevaisuuskuva positiivinen

Opiskelijatietojen vapautuminen on avannut aivan uudenlaiset markkinat opiskelijakorttien tarjonnalle.

Kun korttimarkkinoita nyt myllerretään, miksi järjestöjen edes pitäisi omistaa yhtä opiskelijakorttia?

SYL:n pääsihteerillä Eero Mannisella on asialle monta perustetta. Yksi tärkeimmistä ei ole muuttunut myllerrysvuosien aikana miksikään.

”Perusperiaate on muuttumaton: se, että saadaan olla kehittämässä ja sanomassa toiveitamme Suomen suurimpaan opiskelija-ID:n tarjoamaan firmaan. Sillä on oma arvonsa, että voidaan saada ajantasaista, opiskelijoiden toiveita mukailevaa palvelua.”

Toki Frankin omistuksessa voisi olla myös mahdollisuus tienaamiseen, Manninen sanoo.

”Jos tuon markkinan saisi isosti haltuunsa ja kansainvälistyisi, se olisi iso tulolähde. Sitä on Frankin perustamisesta asti ajateltu. Tosi monet kaupalliset yhteistyökumppanitkin näkevät sen erittäin merkittävänä lisäaarvona, että yrityksessä ovat mukana valtakunnalliset opiskelijajärjestöt. Myös toiselle omistajalle, Kilroylle, opiskelijajärjestöjen mukanaolo on ensiarvoisen tärkeää.”

Kun korttitoimittajia on monia ja niin järjestöt kuin opiskelijat voivat valita monesta eri vaihtoehdosta, miksi valinta sattuisi juuri Frankiin?

Tiia Lehtola listaa monia etuja. On verkkokauppaintegraatiota, kortin helppokäyttöisyys, ISIC-yhteistyö.

Iso myyntivaltti on etutarjonta, eli opiskelija-alennukset milloin mistäkin: maanantaina 19.8. nopealla selauksella vastaan tulevat muun muassa Thaimaan matka jopa 70 prosentin alennuksella, opiskelijalippu Helsingin kaupunginorkesteriin (8 euroa) ja 25 prosentin alennus urheiluliike Stadiumiin.

Paikallisia etuja Frankissa on ollut kuitenkin muille kuin helsinkiläisille varsin vähän.

”On keskitytty valtakunnalliseen etuihin, koska palvelemme toisen ja korkea-asteen opiskelijoita valtakunnallisesti, ja tunnettuihin brändeihin, koska ne on todettu opiskelijoita kiinnostavaksi. Mutta haluamme lisätä myös paikallisetutarjontaa. Paikallisedut pääsevät palveluumme tälläkin hetkellä ilmaiseksi”, Lehtola sanoo.

Onko Frankin kansainvälistyminen edelleen suunnitelmissa?

”On se edelleen mahdollinen tulevaisuuden skenaario. Selvityksiä tehdään, keskusteluja käydään. Siitä ei ole tehty varsinaisia päätöksiä.”

Missä Frank on viiden vuoden päästä, Tiia Lehtola?

”Frank on jokaisen suomalaisen, tai Suomessa opiskelevan, opiskelijan palvelu. Ollaan siinä pisteessä, että jokainen opiskelija voi löytää meidän tarjoamat hyödyt. Meidän ISIC-yhteistyö on sujunut tosi hyvin Suomessa, katsotaan, olisiko jotain annettavaa myös kansainvälisesti – ainakin tällaisia asioita näkyy kristallipallossa. Katsotaan, mitä muita asioita alalla tapahtuu.”

SYL:n pääsihteeri Eero Manninen suhtautuu Frankin tulevaisuuteen positiivisesti.

”Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Frankin tuote on hyvä, myös kehitysideat on hyvää tavaraa. Toivotaan, että saadaan kovaan lentoon, että se olisi kannattava bisnes tulevaisuudessa ja valtakunnallinen ykköstoimija tulevaisuudessakin.”

Mutta jos SYL päätyisi joskus myymään omistustaan, mitä kautta se tapahtuisi? Eero Manninen pitää tätä skenaariota hyvin kaukaisena, mutta arvioi, että tilanteesta riippuen asiasta päätettäisiin joko SYL:n hallituksen kesken tai ylimääräisessä liittokokouksessa.

”Mutta toivoisin, että koska kyse on bisneksestä, se olisi jotain ihan muuta kuin järjestöpoliittinen päätös.”

 

Muokattu 30.8.2019 kello 8.27: Täsmennetty kohtaa ylioppilaskunnista, joissa Pivo on käytössä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: