Voiko muutto tuoda lisää kiltahuoneita? Näin toivoo ainakin Motiva ry:n puheenjohtaja Tuomas Soini. Nyt Motiva jakaa kiltahuoneensa (kuvassa) musiikkikasvatuksen ainejärjestö Mukavan ja varhaiskasvatuksen ainejärjestö Lastarien kanssa.

Minne neliöt karkaavat? Tiedekunnat kertovat, mikä tulevassa muutossa askarruttaa

Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan ja kasvatustieteiden tiedekunnan on määrä muuttaa ensi vuonna noin 6 000 neliötä nykyistä pienempiin tiloihin. Muuttosuunnitelmat tarkentuvat kevään aikana, mutta jo nyt tiedetään, että henkilökunnalla tulee olemaan vähemmän omia työhuoneita kuin aikaisemmin. Ainejärjestöt ovat saamassa kiltahuoneita myös uusiin tiloihin, mutta niiden määrä ja koko eivät vielä ole tiedossa.

Opiskelu  | 

Teksti Eetu Halonen

Kuvat Anni Hyypiö

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) päätti viime lokakuussa siirtää valtaosan toiminnoistaan Linnanmaan yliopistokampukselle. Näin ollen yliopiston humanistinen tiedekunta ja kasvatustieteiden tiedekunta muuttavat Oamkin tieltä uusiin tiloihin.

Alustavan aikataulun mukaan tiedekuntien muuton olisi määrä olla valmis vuoden 2018 lopussa. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiskampus aloittaisi toimintansa vuoden 2020 syksyllä.

Humanistit ja kasvatustieteilijät saavat muuton myötä totutella opiskelemaan entistä tiiviimmin.

Oulun yliopiston tilapäällikön Arto Haverisen mukaan tiedekunnille osoitetut uudet tilat ovat noin 6 000 neliötä pienemmät kuin nykyiset tilat kampuksen pohjoispäädyssä.

”Tiedekuntien nykyiset tilat ovat kooltaan noin 15 000 neliömetriä ja uudet tilat, joihin [tiedekuntien] toimintoja sijoitetaan, ovat noin 9 000 neliötä. Tällä järjestelyllä saavutetaan noin 2,2 miljoonan euron tilakustannussäästöt vuosittain”, Haverinen kertoo.

Esimerkiksi kasvatustieteiden tiedekunta pyrkii pienentämään erityisopetustilojensa kokoa viidenneksellä nykyisestä. Lisäksi tiedekunta aikoo vähentää työhuoneidensa tiloista 15 prosenttia.

Arto Haverisen mukaan kaikkiaan yli kolmasosa tiedekuntien tiloista “tehostuu” muuton seurauksena.

”Tiedekunnat asettavat omia tehostustarpeitaan omille tiloilleen. Lisäksi normaalien opetustilojen käyttöasteita tullaan tehostamaan”, Haverinen selittää.

Tällä haavaa yliopiston perusopetustilojen viikoittainen käyttö keskittyy Haverisen mukaan pahimmillaan tiistaista torstaihin kello 10:n ja kello 14:n väliselle ajalle.

”Maanantait ja perjantait tahtovat olla vähän heikompia. Tavoite on tehostaa opetustilojen käyttöä siten, että opetusta olisi esimerkiksi kahdeksasta neljään.”

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.

Humanistisen Killan hallituksen puheenjohtajan Katri Kiurujoen mukaan humanistiopiskelijoiden tunnelmat muuttoa kohtaan ovat aiempaa toiveikkaammat.

 

Toiveissa opiskelun perusedellytykset ja puhdasta sisäilmaa

Humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien uudet tilat sijaitsevat Linnanmaan kampuksen keskipaikkeilla. Tältä alueelta on vapautunut tiloja käytettäväksi muun muassa luonnontieteelliseltä tiedekunnalta.

Tiedekuntien uusia tiloja suunnitellaan kevään mittaan kolmessa työryhmässä: molempien tiedekuntien tilatyöryhmissä ja yleisten opetustilojen suunnitteluryhmässä. Suunnitelmien olisi määrä olla valmiit toukokuun loppuun mennessä.

”Tilatyöryhmässämme on kaksi opiskelijaedustajaa, koulutusdekaani, dekaani, arkkitehtipalvelujen edustaja, tiedekunnan johtoa ja asiantuntijoita”, Humanistisen Killan hallituksen puheenjohtaja Katri Kiurujoki kertoo.

Hän sanoo humanistiopiskelijoiden tunnelmien olevan muuton suhteen “vähän huolestuneet”, mutta silti toiveikkaammat kuin aikaisemmin.

”Aikaisemmin emme tienneet tästä muutosta oikein mitään. Nyt on enemmän tietoa, ja asiat ovat helmikuun aikana selkiytyneet. Tilatyöryhmien kautta olemme saaneet lisätietoa, miten prosessi etenee ja vastauksia kysymyksiimme”, Kiurujoki sanoo.

Kiurujoen mukaan humanistit toivovat uusien tilojen olevan yksinkertaisesti tiedekunnan tarpeisiin soveltuvat.

”Toiveissamme olisi saada muun muassa pienempiä luentosaleja kuin nyt ja ryhmätyöhuoneita. Emme välttämättä tarvitse uutta tekniikkaa tai hifistelyä, vaan perusedellytykset opiskeluun.”

”Yksi huolenaihe on, mistä neliöitä otetaan konkreettisesti pois, koska tulevat tilamme ovat pienemmät kuin nykyiset.”

”Lyhyesti kiteytettynä opiskelijoita ei ’hirveästi innosta muuttaa jonnekin pimeisiin käytäviin ktk-päädyn valosta’. Kasvatustieteilijät ovat tottuneet oman päätynsä yleisilmeeseen ja valoisuuteen, eivätkä niin sanotun vanhan puolen kolkot käytävät tästä syystä houkuttele.”

Kasvatustieteiden koulutusohjelmassa opiskelevien ainejärjestön Motiva ry:n hallituksen puheenjohtaja Tuomas Soini kertoo sähköpostitse, että opiskelijoilla on muuttoa kohtaan ristiriitaisia tunteita.

”Päällimmäisenä positiivisena muutoksena toivotaan, että uudet tilat eivät olisi homeessa kuten nämä nykyiset tilat, koska homeongelma on vaikeuttanut useiden meidänkin opiskelijoidemme toimintaa yliopistolla viime aikoina”, Soini sanoo.

”Muutto toivottavasti myös mahdollistaa uusien tilojen suunnittelun alusta asti. Tämä taas luo mahdollisuuden sille, että uudet opetustilat ovat todella pedagogisesti suunniteltuja, muunneltavia ja riittävän kokoisia. Käsitykseni onkin, että tilat, joihin muutamme, on mahdollista remontoida juuri sellaiseksi, kuin opettajat ja opiskelijat nykypäivänä haluavat.”

Soinin mukaan negatiiviset odotukset ovat tiedekunnan opiskelijoiden keskuudessa kuitenkin yleisempiä. Eniten närää aiheuttaa koko muutto ylipäätään.

”Lyhyesti kiteytettynä opiskelijoita ei ’hirveästi innosta muuttaa jonnekin pimeisiin käytäviin ktk-päädyn valosta’. Kasvatustieteilijät ovat tottuneet oman päätynsä yleisilmeeseen ja valoisuuteen, eivätkä niin sanotun vanhan puolen kolkot käytävät tästä syystä houkuttele.”

 

Henkilökunta toivoo työrauhaa

Opiskelijoiden lisäksi tiedekuntien muutto koskee kaikkiaan noin 300:aa henkilökunnan jäsentä. Myös heillä on edessään totuttelu uudenlaiseen työympäristöön.

”Mietityttää, tuleeko uusista tiloista tarpeeksi rauhalliset, jotta töitä pystyy tekemään. Monet ovat tottuneet työskentelemään omissa huoneissaan, joita ei jatkossa tule olemaan läheskään kaikilla”, humanistisen tiedekunnan dekaani Paula Rossi pohtii.

”Ja jos opiskelijoita ajattelee, herää kysymys, pystyykö heidän kanssaan vastaisuudessa keskustelemaan kahden kesken muita häiritsemättä.”

Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Eila Estola on samoilla linjoilla kollegansa kanssa.

”Uusissa tiloissa pitää olla paikkoja, joissa on mahdollista tehdä hiljaista työtä rauhassa ilman häiriötä. Ja kun meillä on paljon henkilöstöä ja opiskelijoita, pitää olla tiloja, joissa voi käydä ohjauskeskusteluja.”

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.

Yksi humanistipäädyn muuttajista on suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö Suma ry:n kiltahuone Kerhis. Neljännen vuoden opiskelijoiden Teijo Kemppaisen (vas.) ja Jali Moilasen mukaan Kerhiksen sohva on mieluisa hengailupaikka.

 

Uusien kiltahuoneiden kustannukset tiedekunnille

Opiskelijoiden ainejärjestöjen kiltahuoneet ovat olleet tilatyöryhmissä paljon tapetilla. Esimerkiksi kasvatustieteiden koulutusohjelman opiskelijat toivoisivat saavansa muuton myötä oman kiltahuoneen.

”Olemme tähän asti joutuneet jakamaan kiltahuoneemme [musiikkikasvatuksen ainejärjestö] Mukavan ja [varhaiskasvatuksen ainejärjestö] Lastarien kanssa. Lisäksi nykyisellä kiltahuoneella ei saa juuri viettää jäsenistön kanssa aikaa, koska se sijaitsee henkilökunnan käytävällä, jossa halutaan työrauhaa”, Motivan puheenjohtaja Tuomas Soini toteaa.

Kiltahuoneiden tilakustannukset ovat joka tapauksessa lankeamassa tiedekuntien maksettaviksi, sillä ne sisältyvät niin sanottuihin yliopiston yhteisiin kustannuksiin, jotka viime kädessä jaetaan yliopiston yksiköiden kesken suhteessa kunkin yksikön pinta-alaan.

Tilapäällikkö Arto Haverisen mukaan kiltatiloja tullaan “totta kai” järjestämään, mutta niiden  lopullinen sijainti on vielä mysteeri.

”Ne pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle tiedekuntia jonnekin päin yliopistoa. Suunnittelu on vielä niin kesken, että en osaa ennustaa tarkemmin. Mutta varmasti johonkin tulee jotakin”, Haverinen kertoo.

Kiltahuoneiden tilakustannukset ovat joka tapauksessa lankeamassa tiedekuntien maksettaviksi, sillä ne sisältyvät niin sanottuihin yliopiston yhteisiin kustannuksiin, jotka viime kädessä jaetaan yliopiston yksiköiden kesken suhteessa kunkin yksikön pinta-alaan.

”Tilamitoituksessa pyritään mahdollisimman hyvään tasapuolisuuteen ja mahdollisuuksien mukaan myös tilojen yhteiskäyttöön kaikkien kiltojen ja opiskelijajärjestöjen kanssa. [Kiltahuoneiden] Sijainnit tarkentuvat hankesuunnittelun edetessä”, Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru sanoo.

Tilatyöryhmien opiskelijajäsenten ylläpitämän Facebook-yhteisön tietojen mukaan humanistinen tiedekunta olisi saamassa uusiin tiloihinsa tällä haavaa ainakin 3-4 kiltahuonetta. Vastaisuudessa myös Humanistisen Killan omistama Humus-kahvila katsotaan kiltahuoneeksi.

Koska tulevien kiltahuoneiden koko lasketaan läsnäolevien opiskelijoiden määrään perustuvalla kaavalla, kahvilan tarvitsemat neliöt tulevat täten olemaan pois tiedekunnan muiden kiltahuoneiden tiloista.

Sekä Humus-kahvila että humanistisen tiedekunnan kiltahuoneet tulevat sijoittumaan Geokadun ensimmäiseen kerrokseen.

Kasvatustieteiden tiedekunnan kiltahuoneista taas tiedetään, että niitä varten ollaan saamassa aiempaa huomattavasti enemmän tilaneliöitä. Oulun Luokanopettajaopiskelijoiden kahvila OLOhuoneelle on lisäksi suunniteltu erillistä tilaa kiltahuoneiden läheisyydestä.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.

Humanistien ja kasvatustieteilijöiden kiltahuoneiden tulevaisuus on herättänyt opiskelijoissa huolta. Oma kiltis on tärkeä osa opiskelijan arkea: kiltiksillä hengaillaan, luetaan tentteihin, torkutaan ja kahvitellaan. Kuvan kahvikarhu Suman Kerhikseltä.

Kuka tarvitsee oman työhuoneen?

Tilapäällikkö Arto Haverinen ei osaa vielä tässä vaiheessa ennustaa, minkälaiset uudet opiskelutilat käytännössä tulevat olemaan.

”Sitä juuri näissä työryhmissä mietitään. Tässä pitää ajatella 5-15 vuotta eteen päin: minkälaista opetus tulee olemaan ja minkä kokoisia ryhmiä silloin on?”

”Varmasti tulee olemaan pienempiä, monikäyttöisempiä ja ryhmätyötyyppisiä tiloja. Maaliskuun loppupuolella varmaan saamme nähdä ensimmäisiä suunnitelmia.”

Uusissa tiloissa ei myöskään pitäisi olla sisäilmaongelmia. Haverisen mukaan ongelmia ei ole yliopistolla ylipäätään ilmennyt muualla kuin logopedian vanhoissa tiloissa.

”Tiedekuntien uusissa tiloissa ei ole havaittu tällaisia ongelmia. Ainoastaan logopedian vanhat tilat ovat työllistäneet meitä, ja sieltä siirsimme käyttäjät kirjastoon evakkoon. Sinne on tulossa peruskorjaustason korjaukset ennen Oamkin muuttoa, mutta se on Suomen Yliopistokiinteistöjen ja Oamkin välinen asia.”

Haverinen sanoo, että henkilökunnan omia työhuoneita puolestaan vähennetään, koska niin kutsutuilla monitilaratkaisuilla voidaan tehostaa tilojen käyttöä.

”Se on se nykytrendi. Useampi henkilö voi käyttää siis samoja tiloja verrattuna siihen, että jokaisella olisi oma työhuone, joka on yhden henkilön käytössä vaikka tämä henkilö olisi kolme kuukautta ulkomailla.”

Haverisen mukaan toimistojen monitilaratkaisut kuitenkin mahdollistavat myös kahdenkeskiset keskustelut.

”Silloin pitää käyttää vetäytymistiloja. Tämähän vaatii työskentelemiseltä uutta tapaa ja muiden huomioimista enemmän. Käytettävissä on paljon muitakin tiloja kuin vain se oma huone ja yhteinen kahvitila.”

Haverinen kuitenkin huomauttaa, että joillekin henkilökunnan jäsenille tulee uusissa tiloissa olemaan omat työhuoneet. Tiedekuntien ja yksiköiden päätettäväksi jää, kuka sellaisen jatkossa tarvitsee.

Julkaistu 7.3.2017

Eetu Halonen

Toimittajanplanttuna Oulussa aikaansa viettävä Tampereen siirtolainen. Kiinnostuksen kohteet erästä kirjailijaa mukaillen elämä, maailmankaikkeus ja kaikki. Sana olkoon vapaa, mutta faktat ovat pyhiä. Twitter: @eehalonen

Lue seuraavaksi

OYY:n hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2019 valittiin Miriam Putula, edustajiston puheenjohtajaksi Tino Nissinen

Anni Hyypiö

Opiskelu

4.12.2018

Kasvatustieteiden muutto on käsillä – Tutuille tiloille sanotaan heipat opiskelijoiden yökoulussa

Mirko Siikaluoma

Ilmiöt

22.11.2018

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821