MENU

Kun Linnanmaan kampus vanhenee ja kulut kasvavat, yliopisto miettii tilojensa tulevaisuutta – ”Minkäänlaisia tallimääräyksiä ei tulla Oamkille antamaan”

Oulun yliopiston hallitus päättää ensi viikolla, käynnistääkö se selvitystyön yliopiston kiinteistöstrategiasta. Selvityksessä on kolme vaihtoehtoa: nykyisen rakennuskannan ylläpito, nykyisen rakennuskannan osittainen purkaminen ja uudisrakentaminen nykyisillä kampuksilla sekä uudisrakentaminen Oulun keskustan läheisyydessä. Selvityksessä arvioidaan eri vaihtoehtojen taloudellisia, toiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Erityisesti kolmas vaihtoehto on herättänyt keskustelua: muuttaisiko yliopisto tosiaan Linnanmaalta?

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Marko Heikkinen

In English

Oulun yliopiston hallitus päättää ensi viikolla, käynnistääkö se selvitystyön yliopiston kiinteistöstrategiasta.

Selvityksen tarkoituksena on löytää ”taloudellisesti kestävät, toimintaa tukevat pitkän aikavälin ratkaisut yliopiston toimitiloille”.

Selvityksessä on kolme vaihtoehtoa: nykyisen rakennuskannan ylläpito, nykyisen rakennuskannan osittainen purkaminen ja uudisrakentaminen nykyisillä yliopistokampuksilla sekä uudisrakentaminen Oulun keskustan läheisyydessä. Selvityksessä arvioidaan eri vaihtoehtojen taloudellisia, toiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Erityisesti kolmas vaihtoehto on herättänyt keskustelua: muuttaisiko yliopisto tosiaan Linnanmaalta?

Kampus vanhenee, kustannukset kasvavat

Yliopiston tiedotteessa ja asiasta ensin kertoneessa Kalevan uutisessa selvityksen tekemistä perustellaan yliopiston maksamien vuokrien korkeudella.

Oulun yliopiston tiedotteen mukaan kiinteistökustannukset ovat yliopiston toiseksi suurin menoerä henkilöstökustannusten jälkeen.

Tiedotteen mukaan alustavassa vertailussa on todettu, että ”Linnanmaan peruskorjattujen tilojen vuokrataso saattaa olla korkeampi kuin vastaavien tilojen markkinavuokra alueella”. Siksi uudisrakentaminen saattaisi olla nykyisten tilojen peruskorjaamista taloudellisempi ratkaisu. Yliopisto myös katsoo, että uudisrakentamisella voitaisiin parantaa yliopiston tilojen energiatehokkuutta ja kestävää resurssien käyttöä. Yliopiston tilat sekä Linnanmaalla että Kontinkankaalla omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt oy (SYK).

Selvityksen käynnistämistä esittää yliopiston rehtori Jouko Niinimäki. Hänen mukaansa selvityksen syynä eivät ole SYK:n yksittäiset vuokrankorotukset.

”Ainahan vuokrat nousevat, se ei ole suoranaisesti syy, vaan se yleinen vuokrakehitys, jonka tiedetään jatkuvan. Nyt on remontoitu paljon tiloja, ja tiedämme kokemuksesta, miten vuokrat sen johdosta käyttäytyvät. Ei ole siis tullut SYK:ltä ilmoitusta, vaan kyseessä on ajan myötä syntynyt ratkaisu”, Niinimäki sanoo lehdelle.

Yliopiston talousjohtajan Pekka Riuttasen mukaan yliopisto maksaa tilavuokraa vuodessa nyt noin 26 miljoonaa euroa. Summasta noin 17 miljoonaa nielaisee Linnanmaa.

”Kokonaisuutena tilojen määrä on tipahtanut vuosien aikana hyvin merkittävästi. Tilojen supistaminen on ollut yliopiston keino pitää tilakustannukset kurissa. Nyt on sellainen tuntuma asiaan, että enää ei pystytä tiivistämään, ja kustannukset tulevaisuudessa vain nousevat.”

Riuttasen mukaan kustannusten nousu johtuu siitä, että Linnanmaa on vanha kampus, jossa on siksi paljon peruskorjausta tulevaisuudessa tarvitsevia alueita.

”Tilakustannusten nousu on pois tutkimuksesta ja koulutuksesta. Sitä ei haluta, vaan niihin halutaan päinvastoin satsata tulevaisuudessa.”

Suomen Yliopistokiinteistöjen toimitusjohtaja Sanna Sianoja sanoo, että SYK ottaa Oululta saadun palautteen vakavasti.

”Peruslähtökohta on, että tarjotaan yliopistolle kohtuuhintaisia toimitiloja. Haluamme olla kehittämässä yliopiston kanssa asioita eteenpäin ja miettimässä, miten tilanne ratkaistaan. Intressinä ei ole tarjota ylihintaisia tiloja.”

Ovatko Linnanmaan tilojen vuokrat tosiaan alueen markkinavuokria korkeammat, kuten yliopisto tiedotteessaan toteaa?

Sianojan mukaan kysymykseen ei ole aukotonta vastausta.

”Toki viestin ja palautteen olen saanut. En pysty aukottomasti sanomaan suuntaan tai toiseen. Isoin asia on se, että jos [tällainen] asia nostetaan esille, halutaan selvittää, mistä johtuu – haluamme palvella asiakasta mahdollisimman hyvin.”

SYK omistaa, rakennuttaa ja kehittää pääkaupunkiseudun ulkopuolisten korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä. Sen omistavat yhdeksän yliopistoa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja Suomen valtio. Oulun omistusosuus on 10,41 %.

Tilavuokria käsiteltiin myös kaksi vuotta sitten julkaistussa Ylen verkkojutussa (6.11.2017). Jo tuolloin Niinimäki totesi uskovansa tilavuokrien Oulun yliopistossa olevan ”korkeammat kuin ympärillä vallitsevat keskivuokrat”. Myös Vaasan ja Lappeenrannan yliopistojen talousjohtajat pitivät SYK:n perimiä vuokria kovina.

Onko vuokrien hintatasosta tullut palautetta muilta korkeakouluilta?

”Vaikea sanoa – luonnollisesti vuokralaisina toimivien tahojen kanssa tulee keskustelua vuokratasoista ja niiden vertailukelpoisuudesta ympäröivään tasoon. Ilman muuta ymmärrämme, että käyttäjälle tila on kustannus, ja se herättää keskustelua”, Sianoja toteaa.

Taasko pakataan tavaroita?

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula toteaa ylioppilaskunnan tarkkailevan tilannetta.

”Tämä [rehtorin esitys] on hyvä keskustelunavaus, toivottavasti opiskelijoita osallistetaan keskusteluun. Opiskelijana halutaan ratkaisujen olevan toki hyväksi opiskelijalle. Jos SYK:n liian kalliit vuokrat aiheuttaa sen, ettei voi resursoida tutkimukseen ja koulutukseen, jonkun täytyy muuttua. Ei voi olla niin, että yliopiston rahat menevät seiniin.”

Putulan mukaan ylioppilaskunta on tänään tavannut opiskelijoiden kattojärjestöjen kopoja, eli koulutuspoliittisia vastaavia. Hänen mukaansa tieto tilasuunnitelmista on herättänyt huolta.

”Huolta aiheuttaa se, ollaanko tässä taas tavaroita pakkaamassa. Nyt kun kaikki on keskitetty Linnanmaalle, mitä kävisi tulevaisuudessa alueen asumiselle, pyöräilylle, busseille? Eihän tämä siis katkaise Linnanmaan alueen muuta kehitystä?”

Tuliko yliopiston esitys yllätyksenä ylioppilaskunnalle?

”Ainahan on spekulaatiota ollut, pitkään on puhuttu vuokrien kalleudesta ja siitä, että ne haittaavat [tiedekunnissa] jo ihan perustoimintoja. Mutta itse selvitys oli yllätys. Aamulla piti Kalevaa lukiessa vähän hieraista silmiä.”

Keskustelua yhteistyöstä Kontinkankaalla

Selvitystyön vaihtoehdoissa pohditaan sekä mahdollisuutta peruskorjata Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksia, kampusten nykyisten tilojen osittaista purkamista ja uudelleenrakentamista että kokonaan uusien tilojen rakentamista uuteen sijaintiin Oulun keskustan läheisyydessä.

Vaikka muutto toteutuisikin, Niinimäen mukaan siirtyminen keskustan kupeeseen ei koskisi Kontinkankaan kampusta: ”Kontinkankaan kohdalla ei ole ajateltu siirtymistä keskustaan, kampuksen on luontevaa olla siellä.”

Mutta onko yliopiston tavoitteena saada tulevaisuudessa yhteinen korkeakoulukampus myös Kontinkankaalle?

Yliopistolla on Kontinkankaalla Aapistiellä kaksi tiedekuntaa (biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta sekä lääketieteellinen tiedekunta), Oamkilla on Kiviharjuntiellä sosiaali- ja terveysalan opetus. Oamk ja yliopisto tekevät jo yhteistyötä syyskuussa 2017 avatussa Dentopoliksessa, jossa yliopiston hammaslääkäriopiskelijat ja ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat työskentelevät yhdessä.

”Tavallaanhan ollaan jo yhteisellä kampuksella, alue on laaja, ja siellä toimivat niin yliopisto, Oamk kuin sairaalakin. Mutta kyllä siellä pohditaan sijoittumista suhteessa toisiinsa ja suhteessa sairaalaan”, Niinimäki toteaa.

”Kontinkankaalla [lääketieteellisen tiedekunnan] päärakennus Kieppi ja Dentopolis edustavat uutta ja hyvälaatuista rakennuskantaa. Mutta esimerkiksi Kontinkankaan Telluksen ja biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan tilat alkavat tulla ikänsä päähän. Niiden suhteen pitää tehdä ratkaisuja”, Niinimäki pohdiskeli.

Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso toteaa, että korkeakoulujen yhteistyö Kontinkankaalla on ollut esillä: ”Sellaistakin on ollut mielessä, että kun ollaan samassa konsernissa, toiminnallinen yhteistyö olisi luonteva asia. Alustavia keskusteluja on käyty, jatketaan keskusteluja ja mietitään, olisiko järkevää harkita yhteisiä tilaratkaisuja.”

Paaso korostaa, että mitään varsinaisia konkreettisia suunnitelmia asiasta ei ole tehty.

”Opiskelijamäärät alueella on isoja, meilläkin on sote-alalla yli 2000 opiskelijaa. Ei ole suit sait -juttu, pitää miettiä, miltä osin yhteistyötä voisi tehdä.”

”Oamkia ei jätettäisi yksin”

Entä mikä on Oulun ammattikorkeakoulun rooli mahdollisessa muutoksessa?

Oamk päätti muutosta Linnanmaan kampukselle lokakuussa 2016. Oamkin Teuvo Pakkalan ja Kotkantien kampukset muuttavat Linnanmaan kampukselle vuoden 2020 aikana.

Oulun yliopisto omistaa nyt enemmistön Oamkin osakkeista, ja korkeakoulut kuuluvat samaan konserniin. Paraikaa korkeakoulut suunnittelevat myös yhteisten palvelujen järjestämistä. Jouko Niinimäki on myös Oamkin hallituksen puheenjohtaja.

Jouko Niinimäen mukaan ammattikorkeakoulun johtoa on tiedotettu asiasta käydyistä keskusteluista viime viikolla. Oamkin hallitukselle on lähetetty tiedote eilen, ja henkilöstölle on informoitu asiassa tänään intranetissä.

”Tietysti Oamkia ei tässä jätettäisi yksin. Jos päädytään muuttamiseen, ammattikorkeakoulu sisällytettäisiin mukaan suunnitelmiin alusta asti. Oamk on kuitenkin itsenäinen toimija joka tekee omat ratkaisunsa. Minkäänlaisia tallimääräyksiä ei tulla Oamkille antamaan.”

”Kysymys on hyvin pitkän aikajänteen asioista, käytännössä 20 vuoden ajalle sijoittuvasta strategiasta. Toki ensimmäiset liikkeet alkaisi tapahtua aika piankin. Oamkin mahdollinen siirtyminen sijoittuisi ajallisesti strategian loppupuolelle.”

Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso sanoo, että Oamkilla ei ole ollut tarvetta neuvotella hinnoittelua uusiksi. Oamkilla on Linnanmaan tiloista nyt 20 vuoden vuokrasopimus.

”Loppuvuodesta 2017 tehtiin vuokrasopimus, joka sisälsi remontoinnin meidän tarpeidemme mukaan. Silloin ja tarjousvaiheessa kävimme neuvotteluita, ja pääsimme omasta mielestämme kohtuulliseen hintaan, minkä arvioitiin vastaavan Linnanmaan yleistä vuokratasoa. Ei ole ollut tarvetta käydä uusia keskusteluja [vuokran tasosta].”

”Ymmärrän kyllä, että yliopiston puolella kun on tehty remontteja, on koettu hintojen olevan liian korkeita. Totta kai se on hankala tekijä koulutuksen järjestäjän näkökulmasta, jonka resurssit pitäisi kulua muuhun kuin kiinteistökustannusten maksuun.”

Paason mukaan Oamkin henkilöstölle on tiedotettu, että korkeakoulu jatkaa muuttoa Linnanmaalle suunnitelmien mukaan. Asia voi vaikuttaa Oamkinkin tilaratkaisuihin, mutta vasta pitkän ajan päästä.

Jos yliopisto lähtisi, mitä jää?

Oamkin muuttoon varautuvalla Linnanmaalla on käynnistynyt suuri kehitystyö. Varautuminen alueen kasvuun näkyy niin joukkoliikenteessä, pyöräilyyn tehdyssä parannuksissa kuin opiskelija-asumisessakin. Pyöräteiden ja bussiyhteyksien lisäksi Linnanmaalla on kehitetty myös kampusalueelle brändiä. Elokuussa Oulun kaupunginhallitus hyväksyi myös Linnanmaan ja Kaijonharjun kaavarungon. Kaavarunko on yleiskaavan ja asemakaavan väliin sijoittuva epävirallinen ja ohjeellinen suunnitteluväline, jolla ei ole oikeusvaikutuksia.

Mitä vaikutusta yliopiston mahdollisella muutolla olisi Linnanmaalle?

Jouko Niinimäen mukaan alue säilyisi jatkossakin tärkeänä: Linnanmaa on suhteellisen lähellä keskustaa, sinne on hyvät liikenneyhteydet ja Teknologiakylä on vieressä. Hän muistuttaa, että vaikka päätös lähtemisestä lopulta syntyisi, se toteutuisi asteittain.

”Jos muutos tulisi, tänne rakentuisi muuta toimintaa, joka olisi samalla tavalla työllistävää ja aluetta virkistävää”, Niinimäki sanoo.

”On kaupungin asia, mihin suuntaan aluetta haluttaisiin kehittää. Pitkä aika takaa sen, että alueelle syntyisi positiivista uutta käyttöä.”

Yliopisto on käynyt Oulun kaupungin kanssa aiheesta ”alustavia keskusteluja”, Jouko Niinimäki sanoo.

”Mukana on ollut kaavoituksen väkeä, ennen kaikkea [yhdyskuntajohtaja] Matti Matinheikki, kaupunginjohtaja Päivi Laajala ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen. Lopputulema on ollut, että varmasti kannattaa asiaa tutkia.”

Miksi asiasta tiedotettiin juuri nyt? Jouko Niinimäen mukaan aiheesta on puhuttu yliopiston hallituksessa ”vapaana keskusteluna”.

”Asia tuli nyt luontevasti agendalle, ei ole erityistä syytä, miksi se juuri nyt nousi esille. Tänään toki tulee hallituksen kokouksen esityslista julkiseksi, joten haluttiin tiedottaa asiasta ensin itse, ettei aiheesta syntyisi huhuja.”

Jouko Niinimäen mukaan tässä vaiheessa ei ole vielä päätetty, kuka mahdollisen uudisrakentamisen maksaisi: ”Ei olla vielä niin pitkällä, että mietittäisiin, olemmeko me ylipäänsä uudisrakentamassa.”

”Mutta jos mennään pitkälle ja otetaan etunojaa, arvelisin, että rakennettaisiin osittain lainarahalla, osittain omalla rahalla.”

Linnanmaan kampuksella on tapahtunut paljon myös yliopiston sisäisiä muuttoja: muuttamaan ovat vain muutaman vuoden sisällä joutuneet niin keskustasta Linnanmaalle siirtyneet arkkitehdit, humanistinen kuin kasvatustieteidenkin tiedekunta.

Mahdollistavatko vuokrasopimukset Linnanmaalta pois muuttamisen?

”Tietenkin pyritään siihen, että vuokrasopimukset ollaan loppuun asti”, Niinimäki sanoo. Hänen mukaansa kampuksella on hyvin erimittaisia vuokrasopimuksia: osa on välittömästi irtisanottavissa, osa muutaman vuoden mittaisia, osa taas hyvin pitkiäkin.

”Karttaharjoituksena on katsottu, että vuokrasopimusten näkökulmasta tällainen liike olisi mahdollinen. Myös talouden näkökulmasta on tehty alustavia sormiharjoituksia: kaikki nämä kolme visiota olisivat taloudellisesti mahdollisia, yksikään niistä ei olisi mahdoton tai pelkkää haihattelua.”

Oulun yliopiston hallitus käsittelee kiinteistöstrategian selvitystyön käynnistämistä kokouksessaan 20. marraskuuta.

Oulun yliopiston ensimmäisistä avajaisista on tänä syksynä kulunut 60 vuotta. Yliopistolla ei ollut ensimmäisinä toimintavuosina yhtä yhtenäistä tilaa. Kampusta ehdotettiin aikoinaan sijoitettavaksi niin Sanginsuuhun, Virpiniemeen kuin keskustan liepeille Hupisaarten ympäristöön. Linnanmaan kampuksen rakentaminen alkoi 1970-luvun alussa, ja jatkui aina 2000-luvulle, jolloin hallintorakennuksen lähellä olevat tietotalot valmistuivat.

 

Lue lisää: Kuvagalleria: Helvetin kuuseen rakennettu siperialainen tehdas muuttuu ja kasvaa

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

SYK toivoi Linnanmaan kampukselle lisää yrityksiä, yrityksille varattu alue etsii edelleen vuokralaisia – ”Moni ei edes tiedä, että on vapaana tuommoista tilaa”

Havainnekuvassa Linnanmaan yritysalueelle oli sijoitettu liikuntatiloja ja liiketiloja. Tilaa oli kartan mukaan varattu myös toimitiloille, start up -yrityksille ja coworking-tilalle.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Tammikuussa 2018 Suomen Yliopistokiinteistöt oy (SYK), Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu tiedottivat SYK:n ryhtyvän kehittämään Linnanmaan kampukselle yritysaluetta yliopistolta vapautuviin tiloihin.

Yritysaluetta on suunniteltu noin 10 000 neliön tiloihin kampuksen lounaiskulmaan. 

SYK:n havainnekuvassa yritysalueelle oli sijoitettu liikuntatiloja ja liiketiloja. Tilaa oli kartan mukaan varattu myös toimitiloille, start up -yrityksille ja coworking-tilalle.

Lounaiskulman tila on edelleen ilman vuokralaisia, kertoo SYK:n kampuskehityksestä ja markkinoinnista vastaava johtaja Juha Uotila.

“Nyt haetaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Tutkitaan myös, miten hankkeen voisi tehdä pienemmissä osa-alueissa. Tällä hetkellä ei ole asiasta uutta kerrottavaa“, hän sanoo lehdelle.

SYK omistaa, rakennuttaa ja kehittää pääkaupunkiseudun ulkopuolisten yliopistojen ja korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä.

Oulun ylioppilaslehti kirjoitti yritysalueen suunnitelmista viimeksi 19.1.2018. Tuolloin alueen remonttitöiden ensimmäisen vaiheen rakennustöiden arvioitiin käynnistyvän keväällä 2018, ja arveltiin, että ensimmäinen vaihe valmistuisi keväällä 2019. Näin ei ole siis käynyt.

Tilaa olisi, kunhan löytyisi vuokralainen

Juha Uotilan mukaan tilaa olisi edelleen vapaana 10 000 neliötä, mutta harkinnassa on tarjota vuokralaisille myös pienempiä tiloja. Uotilan mukaan Linnanmaan tiloista ollaan kyllä oltu kiinnostuneita, mutta vuokrasopimuksia ei ole tehty.

“Kyllä alue on herättänyt kiinnostusta, mutta emme ole saaneet palapeliä kasattua. Töitä tehdään asioiden edistämiseksi.”

Hän muistuttaa, että hankkeiden läpivieminen vie usein aikaa.

Yliopisto vuokrannut yksittäisiä tiloja

Odottelevatko tilat sitten kokonaan tyhjillään? Juha Uotilan mukaan SYK:llä itsellään ei ole suunnitelmia tilan käytölle vuokralaisia odotellessa.

Oulun yliopiston tilapalvelupäällikön Arto Haverisen mukaan koko tila ei ole yliopiston käytössä.

”Muutamia yksittäisiä tiloja on vuokrattu yliopiston käyttöön esimerkiksi Tellukselle sekä jonkun verran esimerkiksi pukuhuonetiloja.”

Haverisen mukaan yliopisto on  koittanut hoputtaa SYK:iä vuokralaisten saamiseksi ja markkinoimaan tilaa.

”Moni ei edes tiedä, että on vapaana tuommoista tilaa.”

Tällä hetkellä Linnanmaan kampuksella toimivat ravintolapalveluita tarjoavat Uniresta ja Juvenes, Subway ja Terveystalo. Kampuksen eteläpäädyssä on kampaamo New Hairstore, painotuotteita valmistava Punamusta, Unirestan H2O Campus ja PSOAS Lounge. Lisäksi kampuksella on pienempien yritysten toimistoja.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Halloped käyttää opiskelijan ääntä päätöksenteossa – Sinäkin voit olla dominoefektin käynnistäjä

"Jos opiskelijat eivät itse ole kantaansa kertomassa, heidän näkökulmansa voi unohtua päätöksenteosta", kirjoittaa Sanna Kangasniemi. Hänen mukaansa opiskelijoiden näkökulmien sekä visioiden tulee näkyä ja kuulua yliopistolla.

In English

Mitä tehdä, jos ruuan laatu on heikentynyt, opintosuunnitelma on kohtuuttoman kuormittava tai lukujärjestyksen aikataulu ei vastaa todellisuutta? Silloin voi olla yhteydessä hallinnon opiskelijaedustajaan eli hallopediin. He tekevät arvokasta työtä paremman Oulun yliopiston puolesta toimimalla opiskelijoiden edustajina työryhmissä ja hallinnon päättävissä elimissä. 

Jos opiskelijat eivät itse ole kantaansa kertomassa, heidän näkökulmansa voi unohtua päätöksenteosta. Heitä todella kannattaa kuunnella, ovathan opiskelijat oman opiskelunsa ja arkensa parhaat asiantuntijat.

 

Suomessa niin julkishallinnolliset yliopistolaitokset kuin säätiömuotoiset säätiöyliopistotkin perustuvat ajatukselle akateemisesta yhteisöstä, jonka ytimen muodostavat professorit, yliopiston henkilökunta ja opiskelijat. Näin varmistetaan, että akateeminen yhteisö käyttää päätöksenteossa kaikkea osaamistaan. Nämä kolme ryhmää johtavat myös Oulun yliopistoa edustuksellisesti niissä toimielimissä, joista on säädetty yliopistolaissa ja yliopiston johtosäännössä. Jotta opiskelijoiden näkökulmat ja visiot näkyisivät ja kuuluisivat yliopistolla, tarvitaan juuri hallopedeja. 

Opiskelijaedustajan tehtävässä halloped pääsee tutustumaan suuren tieteellisen laitoksen johtamiseen. Hallopedina opiskelija oppii kokous- ja neuvottelutaitoja ja pääsee avartamaan omaa näkemystään yliopiston päätöksenteosta eri hallinnon tasoilla. Vaikuttamisen paikkoja on monia. Yliopiston ylin päättävä elin on hallitus, joka päättää muun muassa Oulun yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä strategiasta. Vaikuttamistyötä tehdään myös yliopistokollegiossa, koulutusneuvostossa ja koulutuksen johtoryhmässä, tiedekuntien hallituksissa, johtoryhmissä ja koulutustoimikunnissa sekä tutkinto-ohjelmatiimeissä. Lisäksi yliopistolla toimii terveys- ja hyvinvointityöryhmät, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta, tiedekunnittaiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmät sekä kaksi ravintolatoimikuntaa.

Hallopedin tehtävässä oppii siis niin yliopiston laadunhallinnasta, henkilöstöasioista kuin opetuksen kehittämistyöstäkin. Opiskelijaedustaja pääsee myös luomaan kontakteja akateemisen yhteisön muihin edustajiin. Keskustelu ja näkemysten vaihtaminen eri ryhmien kesken ovatkin arvokas osa työtä. 

Yliopiston sisäisten hallinnollisten toimielimien lisäksi opiskelijat vaikuttavat Oulun yliopiston ulkopuolisissa toimielimissä, kuten Unirestan, Oulun ylioppilasavun ja PSOASin hallituksissa, valtakunnallisesti toimivassa YTHS:n valtuuskunnassa ja paikallisesti toimivassa YTHS:n Oulun terveyspalveluyksikön johtokunnassa. Opiskelijoiden äänen kuuluminen ei siis rajoitu vain yliopiston seinien sisälle.

 

Olen itse toiminut hallinnon opiskelijaedustajana duaalimallin toisella puolella ammattikorkeakoulussa. Osallistuin päätöksentekoon korkeakoulun sisäisissä ja ulkoisissa toimielimissä, kuten kampuskohtaisissa opiskelijahyvinvointiryhmissä, kampuksen opintokollegiossa ja tutkinto-ohjelmatiimissä. Opiskelijaedustajana huomasin nopeasti, ettei kaikki ole niin yksinkertaista ja helposti muutettavaa kuin miltä se voi opiskelijan silmin näyttää. Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulussa toisen opintopsykologin tarve oli tunnistettu ja tunnustettu, mutta silti palkkaamiseen johtava päätös vaati ylivuotista lobbaustyötä sekä useita selvityksiä ja konsultointia eri toimielinten kesken. Korkeakoulua pyörittääkin valtava hallinnollinen koneisto, joka tarkkailee ja tekee päätöksiä, jotka vaikuttavat muun muassa opiskelijan hyvinvointiin, opetuksen laatuun ja korkeakoulun  maineeseen. 

Olen silti huomannut, että jo yhdellä päätöksellä voi olla dominoefektin kaltainen vaikutus, jossa yksikin asia tai ihminen saa aikaan tapahtumien sarjan. Siksi kehotan kaikkia hakemaan hallopediksi: juuri sinä voit olla se ensimmäinen domino, joka saa aikaan muutoksen.

Oulun yliopistossa toimii yli sata OYY:n hallituksen tai edustajiston valitsemaa hallinnon opiskelijaedustajaa. Avoimia paikkoja voi hakea lokakuun alusta alkaen halloped.fi -sivuston kautta.

Sanna Kangasniemi

OYY:n sosiaalipoliittinen asiantuntija, jonka mielestä jokainen päivä on mahdollisuus.

Lue lisää:

Vilkas vaalivuosi jatkuu – Nyt alkoi OYY:n edustajistovaalien ehdokasasettelu, itse vaalit käydään marraskuun alussa

Syksyn vaaleissa valitaan edustajat ylioppilaskuntien ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistot päättävät esimerkiksi siitä, kuinka suuri ylioppilaskunnan jäsenmaksu on ja miten jäsenmaksurahat käytetään. Oulussa ehdokkaaksi asettumista voi pohtia nyt kuukauden verran, sillä vaaliasiakirjat on jätettävä viimeistään keskiviikkona 16. lokakuuta kello 12 ylioppilaskunnan kansliaan

Vaalivuosi 2019 jatkuu vilkkaana: keväällä Suomessa äänestettiin jo eduskunta- ja eurovaaleissa, ja nyt syksyllä käydään ylioppilaskunnissa edustajistovaalit.

Syksyn vaaleissa valitaan edustajat ylioppilaskuntien ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistot päättävät esimerkiksi siitä, kuinka suuri ylioppilaskunnan jäsenmaksu on ja miten jäsenmaksurahat oikein käytetään.

Vaalit käydään nyt syksyllä Suomen ylioppilaskunnissa, lukuun ottamatta Helsinkiä (HYY) ja Tamperetta (TREY), joiden vaalit järjestettiin syksyllä 2018. Edustajistovaalit järjestetään joka toinen vuosi, poikkeuksen tekee Svenska Handelshögskolans Studentkår (SHS), jossa vaalit järjestetään vuosittain.

Vaalit ovat edessä myös Oulussa, jossa valitaan jäsenet, edaattorit, 37-henkiseen edustajistoon. Maanantaina 16. syyskuuta käynnistyi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajistovaalien ehdokasasettelu.

Vaalikuulutuksen mukaan vaalikelpoisia OYY:n edustajiston jäseniksi ovat kaikki ylioppilaskunnan jäsenet, jotka ovat ilmoittautuneet läsnäoleviksi Oulun yliopiston opiskelijoiksi 16. lokakuuta mennessä. Ehdokkaan on täytettävä 18 vuotta viimeistään varsinaisena vaalipäivänä. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole henkilö, joka on vajaavaltainen. Ehdokkaaksi ilmoittaudutaan vaaliasiakirjoilla, joita saa joko ylioppilaskunnan kansliasta Linnanmaan kampukselta tai OYY:n verkkosivuilta.

Ehdokkaaksi asettumista voi pohtia nyt kuukauden verran, sillä vaaliasiakirjat on jätettävä viimeistään keskiviikkona 16. lokakuuta kello 12 ylioppilaskunnan kansliaan. Myös postitse toimitettujen asiakirjojen on oltava tällöin perillä.

OYY:n edustajistovaalien sähköinen äänestys alkaa perjantaina 1. marraskuuta kello 9 ja päättyy 6. marraskuuta kello 16. Vaaleissa on äänioikeus jokaisella Oulun yliopistoon 2. lokakuuta mennessä läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Äänestämään pääsee osoitteessa vaalit.oyy.fi.

Uuden edustajiston toimikausi alkaa vaalituloksen vahvistamisen jälkeen, kuitenkin aikaisintaan 15. marraskuuta.

Vuoden 2017 ääniharava tuli Oulusta

Äänestysinto edustajistovaaleissa on vaihdellut eri kaupungeissa. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) tilaston mukaan edellisissä vaaleissa valtakunnallinen äänestysprosentti oli 31,9 %. Kaikista hanakimmin äänestettiin Turussa (TYY), jossa äänestysprosentti oli 41,98 %.

Oulussa äänestysprosentti oli syksyllä 2017 28,4 %. Vaikka Oulun äänestysinto jäi hieman valtakunnan keskiarvosta, Oulussa oli vuoden 2017 vaalien valtakunnallinen ääniharava, sillä Kontinkankaan vaaliliittoa (KoVa) edustava Eelis Palokangas sai 230 ääntä.

Kaudella 2017–2019 OYY:n edustajisto valitsi muun muassa uudeksi pääsihteeriksi Kauko Keskisärkän, teki useita sääntömuutoksia ylioppilaskunnan sääntöihin, päätti myydä Puistomannen osakkeet ja valitsi OYY:n hallituksen jäsenet ja Oulun yliopiston hallitukseen opiskelijajäsenet. Viime syyskuussa paljon keskustelua herätti edustajiston päätös lisätä OYY:n linjapaperiin kirjaus automaatiojäsenyydestä luopumisesta.

 

Lue lisää syksyn 2017 vaaleista: Edustajistovaalien ehdokasmäärä nousi, TeTalla eniten ehdokkaita; OYY lähemmäksi opiskelijoita, Preludi ja Vulcanalia yhteen, jäsenmaksua alemmas – näin ryhmät vastasivat Oulun ylioppilaslehden kysymyksiin; Kontinkankaan vaaliliitto sai kaikki ehdokkaansa läpi, Oulun Akateemiset Perussuomalaiset uutena poliittisena ryhmänä edustajistoon; Edustajistovaalien valtakunnallinen äänestysprosentti nousi, ehdokkaista eniten ääniä sai OYY:n edustajistoon valittu Eelis Palokangas.

Muokattu 30.10.2019 kello 13.41: Korjattu äänestysaikaa koskeva väärä viikonpäivä oikeaksi. 1. marraskuuta on perjantai, ei keskiviikko.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Vulcanalia Festival myytiin loppuun ennakkoon toista vuotta peräkkäin

Tämän vuoden juhla on mahdollisesti viimeinen nykymuotoinen Vulcanalia. OYY ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO ovat suunnitelleet yhteistä lukuvuoden aloitusjuhlaa ensi vuoden syksylle.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) järjestämän lukuvuoden avajaisjuhla Vulcanalian liput on myyty loppuun ennakkoon nyt toisena vuonna peräkkäin.

Keskiviikkona 11. syyskuuta Club Teatrialla järjestettävän tapahtuman lipunmyynti käynnistyi 19. elokuuta, ja viimeiset liput myytiin lauantai-iltana 7.9.

Club Teatrialla järjestettävään tapahtumaan oli edellisvuotta enemmän lippuja myynnissä: viime syksynä Areena Ouluun mahtui 2000 juhlijaa, Teatrialle taas noin puolet enemmän.

OYY:n tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntija Asta Salomaa oli tapahtuman loppuunmyynnistä iloinen.

”Se on merkki siitä, että tapahtumaa on onnistuttu kehittämään ja että opiskelijoita kiinnostaa yhteisöllisyys ja konsertit.”

Lippujen menekki oli hänelle yllätys. Viime vuonna lippuja oli myynnissä 2000 ja silloinkin liput myytiin loppuun viime tipassa.

”Ajateltiin, että nyt ainakin mahdollisimman moni pääsee paikalle, vaikka ei tulisikaan loppuunmyyntiä.”

Tämän vuoden Vulcanalia on nyt selvästi aiempia vuosia isompi. Se tulee näkymään illan aikana jonoissa, Salomaa arvioi. Hän arvelee, että pahimmat ruuhkat syntyvät ennen pääesiintyjä Pyhimyksen aloittamista kello 22.30.

”Kehotan ihmisiä tulemaan ajoissa paikoille. Ohjelmaa on koko illaksi, ei pitäisi tulla tylsää.”

Juhla järjestetään 25. kertaa

Ensimmäinen Vulcanalia järjestettiin ravintola Rauhalan edustalla vuonna 1995. Nyt 25. kertaa järjestettävä Vulcanalia on vuosien aikana muuttanut monesti: Rauhalan jälkeen juhlat on järjestetty Kuusisaaressa, Toppilan Möljällä, Ouluhallilla ja Linnanmaalla.

Tämän vuoden juhla on mahdollisesti viimeinen nykymuotoinen Vulcanalia. OYY ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO ovat suunnitelleet yhteistä lukuvuoden aloitusjuhlaa ensi vuoden syksylle.

Myös tapahtumaa vuodesta 2017 tuottanut Asta Salomaa siirtyy Vulcanalian jälkeen ylioppilaskunnalta uuteen työpaikkaan.

Miltä viimeisen Vulcanalian järjestäminen tuntuu?

”Tuntuu hienolta, että saa itse olla mukana viimeisessä Vulcanaliassa. On ollut kivaa olla mukana ja olla kehittämässä tapahtumaa. Uuden avajaistapahtuman kehittäminen jatkuu tulevaisuudessa hyvissä käsissä, ja se onkin varmasti vielä aiempaa parempi”, Salomaa arvelee.

”Toivon, että yliopistolaisilla olisi mukava osallistua tähän meidän juttuumme vielä viimeistä kertaa.”

Lavalla Pyhimys, Teekkaritorvet ja Cassiopeia

Tämänvuotisen Vulcanalia Festivalin artisteja ovat Pyhimys, Teekkaritorvet ja Cassiopeia. Artistit paljastettiin 14. elokuuta. 

Rap-artisti Pyhimys (Mikko Kuoppala) on tällä hetkellä kovassa nosteessa. Helmikuussa Pyhimys nappasi kuusi Emma-palkintoa, heinäkuussa hän sai ansioituneelle kotimaiselle sanoittajalle myönnettävän Juha Vainio -palkinnon. Hän keikkailee sekä sooloartistina että Teflon Brothersin kanssa.

Teekkaritorvet on vuonna 1970 perustettu, ahkerasti keikkaileva puhallinorkesteri, joka on monelle oululaiselle tuttu suosituista wappukonserteista Rotuaarilla ja Linnasaaressa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sekakuoro Cassiopeia on tuttu näky sekä ylioppilaskunnan että yliopiston tapahtumissa. 40-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä kuoro julkaisi alkuvuonna levyllisen PMMP-tulkintoja. Keväällä 2017 kuoro isännöi Oulussa Pohjoismaista opiskelijakuorofestivaalia.

Tänä vuonna Vulcanalia Festivalin ohjelmaan kuuluvat artistien ohella Glitternistin glitter-kasvomaalaukset ja Oulun korkeakoulujen taidepiiri Tapiirin koristelema photobooth. Lisäksi Teatrialta voi ostaa juotavaa ja pientä syötävää. Vulcanalia-päivään kuuluu myös Linnanmaan kampuksella kello 10–14 pidettävät järjestömessut.

 

Muokattu 8.9.2019 kello 19.04: Korjattu päivämäärävirhe: lauantai on 7.9., ei 8.9.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Yliopiston ja Oamkin hallitukset päättivät yt-neuvotteluiden aloittamisesta – ei henkilöstövähennyksiä, edessä on yhteisten palveluiden suunnittelu

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu käynnistävät yhteisten sisäisten palveluiden järjestämisen suunnittelun. Suunnitelmien kohteena oleviin palveluihin kuuluvat molempien korkeakoulujen koulutuksen ja tutkimuksen tukipalvelut, kirjasto, tilat ja turvallisuus, tietohallinto, talous, henkilöstöpalvelut, viestintä ja hallinto. Koska muutokset vaikuttavat henkilöstöön ja työtehtäviin, korkeakouluissa aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluihin ei sisälly henkilöstövähennyksiä.

Oulun yliopistossa ja Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) käynnistetään yhteistoimintalain 6 ja 7 luvun mukaiset neuvottelut, korkeakoulujen hallitukset päättivät torstaina 5. syyskuuta. Neuvotteluihin ei sisälly henkilöstövähennyksiä kummassakaan korkeakoulussa.

Syynä neuvotteluille on yliopiston ja Oamkin suunnitelmat palveluidensa yhteisestä organisoimisesta. Näihin suunnitelmien kohteena oleviin palveluihin kuuluvat molempien korkeakoulujen koulutuksen ja tutkimuksen tukipalvelut, kirjasto, tilat ja turvallisuus, tietohallinto, talous, henkilöstöpalvelut, viestintä ja hallinto. Yliopistossa näitä työtehtäviä on 479 ja Oamkissa 179.

Toimenpiteiden tavoitteiksi kerrotaan halu tarjota yhteisiä ja yhdenmukaisia sisäisiä palveluita mahdollisimman laajasti. Ensi vuoden syksyllä valtaosa Oamkista muuttaa Linnanmaan kampukselle. Oulun yliopisto on lisäksi Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n enemmistöomistaja, ja korkeakoulut kuuluvat samaan konserniin.

Alkavissa yt-neuvotteluissa käsitellään toimintojen organisoinnin suunnitelmaa sekä mahdollista työnantajan vaihtumista osalla työntekijöistä. Neuvottelukutsu henkilöstön edustajille on toimitettu hallitusten tekemien päätösten jälkeen 5. syyskuuta.

Korkeakoulut tiedottivat suunnitelmista 29. elokuuta. Asiaa on ideoitu tämän kevään ajan kymmenessä eri toimintoihin keskittyneessä työryhmässä, joissa on ollut edustajia sekä yliopistosta että ammattikorkeakoulusta. Tavoitteena on, että palvelut aloittaisivat uudessa muodossa 1. tammikuuta 2020.

Korkeakoulujen syvenevällä yhteistyöllä on kerrottu olevan paljon hyötyjä ja taloudellista lisäarvoa. Viime vuoden kesäkuussa (8.6.18) Oulun ylioppilaslehden haastattelussa yliopiston rehtori Jouko Niinimäki totesi, että samassa konsernissa toimiminen mahdollistaa Oulun korkeakoulujen yhteisten palveluiden rakentamisen ilman kilpailuttamista.

”Vähintäänkin samalla rahalla saamme huomattavasti parempia palveluita, niin opiskelijoille, opettajille kuin tutkijoillekin”, hän totesi. Haastattelussa Niinimäki arveli myös, että palveluiden tehokkaammasta tuottamisesta seuraa se, että ”pitkän ajan päästä meillä jää enemmän rahaa perustoimintaan, mikä nostaa sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun toiminnan tasoa.”

Oulun yliopistossa käytiin yt-neuvotteluita viimeksi tänä keväänä kahdessa tutkimusyksikössä. Oamkissa yt-neuvottelut käytiin keväällä 2017.

Suurin osa Oulun ammattikorkeakoulun opetuksesta ja toiminnoista muuttaa Oulun yliopiston Linnanmaan kampukselle syksyyn 2020 mennessä. Kontinkankaalle jää sen jälkeen vain Oamkin sosiaali- ja terveysala.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: