Jutut kategoriassa Uutiset - Sivu 21 66:stä

Oulun yliopisto haluaa psykologian pääaineen

Oulussa psykologiaa voi opiskella jo nyt kasvatustieteiden tiedekunnassa sivuaineena. Jos opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy Oulun esityksen, olisi Oulussa tulevaisuudessa mahdollista opiskella psykologiaa myös omana pääaineena. Esitys psykologian koulusvastuusta käsitellään osana ministeriön ja yliopistojen tulossopimusneuvotteluja ensi talven aikana.

Uutiset

TEKSTI Anni Hyypiö

Oulun yliopisto hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä psykologian koulutusvastuuta. Yliopiston hallitus päätti tiistaina 24. syyskuuta valtuuttaa rehtori Jouko Niinimäen esittämään asiaa ministeriölle.

Oulussa psykologiaa voi opiskella jo nyt kasvatustieteiden tiedekunnassa sivuaineena. Lisäksi yliopistolla on jo esimerkiksi psykologian ja kasvatuspsykologian professorit. Koulutusvastuun myötä Oulun yliopistossa voisi opiskella psykologiaa pääaineena, eli suorittaa psykologian kandidaatin ja maisterin tutkinnot, sanoo yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä.

Päätöksen taustalla on Pohjois-Suomen psykologipula. Aiheesta on teetetty dosentti Pentti Rauhalan Psykologitarve Pohjois-Suomessa -selvitys, jonka mukaan Oulun yliopiston koulutusvastuulle on ”vahvat alueellisesta työvoimatarpeesta nousevat perusteet”. Pulaa pahentaa tulevaisuudessa psykologien eläkepoistuma.

Psykologian maisterintutkinnon voi suorittaa nyt Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Psykologiliiton mukaan koko maassa on vuosittain aloituspaikkoja yhteensä noin 250, joista ruotsinkielisiä noin 20.

Hentilän mukaan Oulun mahdollisten aloituspaikkojen määrä tarkentuu myöhemmin. Jos ministeriö näyttää toiveelle vihreää valoa, aloituspaikoista päättää aikanaan yliopiston hallitus.

Rehtori Jouko Niinimäki kertoi aikeista myös MustReadin haastattelussa 19.9. Niinimäen mukaan Oulun yliopistosta valmistuvista 64 prosenttia sijoittuu työhön Pohjois-Suomeen, jolloin alueen työvoimapulaa voitaisiin parhaiten korjata kouluttamalla psykologeja täällä.

Helka-Liisa Hentilän mukaan esitys psykologian koulusvastuusta käsitellään osana ministeriön ja yliopistojen tulossopimusneuvotteluja talven 2019–2020 aikana.

Psykologian maisterin tutkinnon suorittanut henkilö voi hakea oikeutta toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä ja käyttää psykologi-nimikettä.

Moni psykologi työskentelee kuntien ja valtion palveluksessa, eli terveyskeskuksissa, mielenterveystoimistoissa, kouluissa, sairaaloissa, kasvatus- ja perheneuvoloissa tai työ- ja elinkeinotoimistoissa. Lisäksi psykologeja työskentelee yksityisellä sektorilla esimerkiksi työterveyspsykologina tai konsulttina.

Valmistuttuaan psykologian maisteriksi voi opiskella psykoterapeutiksi tai erikoistua esimerkiksi neuropsykologian, työ- ja organisaatiopsykologian tai lasten ja nuorten erikoispsykologiksi.

Julkaistu 24.9.201914.11.2019

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopisto tiedottaa: Telluksen nimi on nyt Tellus

Tellus Innovation Arenasta tuli virallisesti Tellus. "Eihän Tellus ole fyysisenä tilana areena eikä Telluksen toiminta keskity yksin innovaatioihin", nimenvaihdosta perustellaan.

Uutiset

TEKSTI Anni Hyypiö

Oulun yliopisto tiedotti perjantaina 20. syyskuuta nimenvaihdoksesta. Tiedotteessa kerrotaan, että Telluksen virallinen nimi on nyt Tellus.

Tiedotteen mukaan aiemmasta Telluksen nimeen kuuluneesta Innovation arena -määritteestä luovuttiin sen harhaanjohtavuuden vuoksi: ”Eihän Tellus ole fyysisenä tilana areena eikä Telluksen toiminta keskity yksin innovaatioihin.”

”Nimen perään haluttiin lisätä toimintaa kuvaava määriteosa, kun Tellus muuttui kirjastosta yhteisölliseksi tilaksi. Silloin Telluksen tuleva rooli ei vielä ollut tiedossa ja yrittäjyyden juhlavuoden kunniaksi tila nimettiin innovaatioareenaksi. Telluksen toiminta ja funktio ovat eläneet ja muovautuneet yliopiston tarpeisiin kokeilukulttuurin myötä ja nykyisin Telluksen funktio on paljon innovaatioita laajempi. Lisäksi yliopistolla avattiin tänä vuonna Innovaatiokeskus, joka auttaa tutkijoita kaupallistamaan keksintönsä”, nimenvaihdosta avataan.

Tellus avattiin Linnanmaalla tammikuussa 2016, ja Kontinkankaan kampus sai oman Telluksensa tänä syksynä. Molempien kampuksien Telluksissa on tiloja esimerkiksi hiljaiselle työskentelylle ja ryhmätöille.

Nimenvaihdosta koskevassa tiedotteessa huomautetaan, että ”Telluksen nimi oli Tellus jo silloin, kun se oli tiedekirjasto”. Tiedekirjasto Tellus syntyi, kun arkkitehtuurin osaston kirjastoa lukuun ottamatta kaikki teknillisiä ja luonnontieteellisiä tieteenaloja palvelevat kirjastoyksiköt sulautettiin yhdeksi kirjastoksi. Se taas liitettiin vuonna 2015 osaksi tiedekirjasto Pegasusta.

Julkaistu 20.9.201914.11.2019

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Vilkas vaalivuosi jatkuu – Nyt alkoi OYY:n edustajistovaalien ehdokasasettelu, itse vaalit käydään marraskuun alussa

Syksyn vaaleissa valitaan edustajat ylioppilaskuntien ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistot päättävät esimerkiksi siitä, kuinka suuri ylioppilaskunnan jäsenmaksu on ja miten jäsenmaksurahat käytetään. Oulussa ehdokkaaksi asettumista voi pohtia nyt kuukauden verran, sillä vaaliasiakirjat on jätettävä viimeistään keskiviikkona 16. lokakuuta kello 12 ylioppilaskunnan kansliaan

Uutiset

TEKSTI Anni Hyypiö

Vaalivuosi 2019 jatkuu vilkkaana: keväällä Suomessa äänestettiin jo eduskunta- ja eurovaaleissa, ja nyt syksyllä käydään ylioppilaskunnissa edustajistovaalit.

Vaalit käydään nyt syksyllä Suomen ylioppilaskunnissa, lukuun ottamatta Helsinkiä (HYY) ja Tamperetta (TREY), joiden vaalit järjestettiin syksyllä 2018. Edustajistovaalit järjestetään joka toinen vuosi, poikkeuksen tekee Svenska Handelshögskolans Studentkår (SHS), jossa vaalit järjestetään vuosittain.

Vaalit ovat edessä myös Oulussa, jossa valitaan jäsenet, edaattorit, 37-henkiseen edustajistoon. Maanantaina 16. syyskuuta käynnistyi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajistovaalien ehdokasasettelu.

Vaalikuulutuksen mukaan vaalikelpoisia OYY:n edustajiston jäseniksi ovat kaikki ylioppilaskunnan jäsenet, jotka ovat ilmoittautuneet läsnäoleviksi Oulun yliopiston opiskelijoiksi 16. lokakuuta mennessä. Ehdokkaan on täytettävä 18 vuotta viimeistään varsinaisena vaalipäivänä. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole henkilö, joka on vajaavaltainen. Ehdokkaaksi ilmoittaudutaan vaaliasiakirjoilla, joita saa joko ylioppilaskunnan kansliasta Linnanmaan kampukselta tai OYY:n verkkosivuilta.

Ehdokkaaksi asettumista voi pohtia nyt kuukauden verran, sillä vaaliasiakirjat on jätettävä viimeistään keskiviikkona 16. lokakuuta kello 12 ylioppilaskunnan kansliaan. Myös postitse toimitettujen asiakirjojen on oltava tällöin perillä.

OYY:n edustajistovaalien sähköinen äänestys alkaa perjantaina 1. marraskuuta kello 9 ja päättyy 6. marraskuuta kello 16. Vaaleissa on äänioikeus jokaisella Oulun yliopistoon 2. lokakuuta mennessä läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Äänestämään pääsee osoitteessa vaalit.oyy.fi.

Uuden edustajiston toimikausi alkaa vaalituloksen vahvistamisen jälkeen, kuitenkin aikaisintaan 15. marraskuuta.

Vuoden 2017 ääniharava tuli Oulusta

Äänestysinto edustajistovaaleissa on vaihdellut eri kaupungeissa. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) tilaston mukaan edellisissä vaaleissa valtakunnallinen äänestysprosentti oli 31,9 %. Kaikista hanakimmin äänestettiin Turussa (TYY), jossa äänestysprosentti oli 41,98 %.

Oulussa äänestysprosentti oli syksyllä 2017 28,4 %. Vaikka Oulun äänestysinto jäi hieman valtakunnan keskiarvosta, Oulussa oli vuoden 2017 vaalien valtakunnallinen ääniharava, sillä Kontinkankaan vaaliliittoa (KoVa) edustava Eelis Palokangas sai 230 ääntä.

Kaudella 2017–2019 OYY:n edustajisto valitsi muun muassa uudeksi pääsihteeriksi Kauko Keskisärkän, teki useita sääntömuutoksia ylioppilaskunnan sääntöihin, päätti myydä Puistomannen osakkeet ja valitsi OYY:n hallituksen jäsenet ja Oulun yliopiston hallitukseen opiskelijajäsenet. Viime syyskuussa paljon keskustelua herätti edustajiston päätös lisätä OYY:n linjapaperiin kirjaus automaatiojäsenyydestä luopumisesta.

Lue lisää syksyn 2017 vaaleista: Edustajistovaalien ehdokasmäärä nousi, TeTalla eniten ehdokkaita; OYY lähemmäksi opiskelijoita, Preludi ja Vulcanalia yhteen, jäsenmaksua alemmas – näin ryhmät vastasivat Oulun ylioppilaslehden kysymyksiin; Kontinkankaan vaaliliitto sai kaikki ehdokkaansa läpi, Oulun Akateemiset Perussuomalaiset uutena poliittisena ryhmänä edustajistoon; Edustajistovaalien valtakunnallinen äänestysprosentti nousi, ehdokkaista eniten ääniä sai OYY:n edustajistoon valittu Eelis Palokangas.

Muokattu 30.10.2019 kello 13.41: Korjattu äänestysaikaa koskeva väärä viikonpäivä oikeaksi. 1. marraskuuta on perjantai, ei keskiviikko.

Julkaistu 16.9.201927.11.2019

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Yliopistolla varaudutaan tuleviin ruuhkiin: Juvenes kokeilee itsepalvelukassoja, Uniresta kehittää Medisiinan linjastoa

Kaikki kello kahdeltatoista kampusravintolaan suuntaavat sen huomaavat: lounasjonot ovat pitkät. Ensi vuonna Linnanmaan kampuksella ruokailijoiden määrä kasvaa vielä useilla tuhansilla Oamkin muuton myötä. Myös Kontinkankaan kampuksella ravintola Medisiinassa on ruuhkaisaa. Juvenes kokeilee kahdessa ravintolassa itsepalvelukassoja, myös Uniresta miettii itsepalvelukassojen käyttöönottoa.

Uutiset

TEKSTI Helmi Juntunen

KUVAT Helmi Juntunen

In English

Itsepalvelukassat alkavat olla tavanomainen näky esimerkiksi kaupoissa ja kauppakeskuksissa. Elokuussa itsepalvelukassat saapuivat Linnanmaan kampuksen Juveneksen ravintoloihin Napaan ja Foobariin.

”Itsepalvelukassoilla pyritään helpottamaan ruuhkatilanteita ja siirtämään asiakaspalvelua pois tiskin takaa asiakkaiden joukkoon. Näin henkilökunta etupäässä neuvoisi ja ohjaisi”, Juveneksen business controller Fanni Kempas toteaa.

Kempas sanoo, että nyt toteutettavaa pilottihanketta seurataan muutama kuukausi. Sen jälkeen Juvenes miettii itsepalvelukassojen mahdollisuutta myös muissa ravintoloissaan. Kempas toteaa, että aivan kaikkiin ne eivät sovi ravintoloiden toimintapojen erojen takia.

Itsepalvelukassat ovat tuoneet muutoksia niin asiointiin kuin opiskelijoiden opiskeluoikeuden tarkastamiseenkin. Ruoka maksetaan ensin ja sen jälkeen siirrytään linjastolle. Lisäannokset sekä jälkiruuat maksetaan erikseen.

Opiskelija tunnistautuu kassalla opiskelijaksi Tuudo-sovelluksen avulla ja maksaa sitten lounaan sekä valitsemansa lisätuotteet korttimaksulla – käteinen ei käy maksuvälineenä itsepalvelukassoilla. Kassalla voivat asioida myös Oulun yliopiston henkilökunta, jatko-opiskelijat sekä vierailijat.

Vastaavanlaisia Tuudon kanssa yhteistyössä toteutettuja itsepalvelukassaratkaisuja on Tuudon mukaan tällä hetkellä kahdessa opiskelijaravintolassa pääkaupunkiseudulla.

Itsepalvelukassaprojektin lisäksi Juvenes aloittaa syyskuussa Napassa asiakasvirtojen ja jonojen hallintaan liittyvän projektin yhdessä VTT:n tutkijoiden kanssa. Projekti seuraa asiakkaiden käyttäytymistä linjastossa erillisten seurantalaitteiden avulla.

Projektin tavoitteena on tutkia asiakkaiden reittejä sekä linjastojen pullonkauloja, jotta asioinnista saataisiin sujuvampaa. Seurantalaitteet eivät tallenna dataa, josta olisi mahdollista tunnistaa henkilöitä, joten asiakkaiden yksityisyydensuojaa ei loukata.

Juveneksella on Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella Napan ja Foobarin lisäksi kaksi ravintolaa, Foodoo ja Kylymä, sekä kolme kahvilaa, Tellus, Juicebar ja Cafe Hub.

Uniresta: itsepalvelukassat ovat tulevaisuutta

Juveneksen lisäksi myös Uniresta on harkinnut itsepalvelukassoja ravintoloihinsa. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ja Oulun ylioppilasavun omistamalla Unirestalla on kaksi opiskelijaravintolaa Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksilla; Kastari Linnanmaalla ja Medisiina Kontinkankaalla.

”Tälläkin hetkellä mietimme asiaa, mutta emme halunneet olla etulinjassa. Itsepalvelukassat ovat ehdottomasti sellainen asia, joka jakaa asiakaskuntaa. Kastariin on tullut palautetta siitä, että on ihanaa kun täällä on oikea ihminen tiskin takana”, Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen sanoo.

Silvennoisen mukaan itsepalvelukassat olisivat kaikesta huolimatta hyödyllisiä ja hän sanoo niiden olevan tulevaisuutta.

”Itsepalvelukassojen hyödyn näen siinä, että henkilökuntaa vapautetaan asiakasta paremmin palvelevaan työhön, kun voi tehdä vähemmän mekaanista työtä”, Silvennoinen sanoo.

Itsepalvelukassojen paikat ja sijoitukset olisi mietittävä Silvennoisen mukaan tarkasti.

”Kiireisissä paikoissa ne helpottaisivat ruuhkahuippua. Aluksi, kun käyttöä vielä opetellaan, se ehkä hidastaisi hieman. Uskon kyllä, että meillä Unirestallakin tulee vielä olemaan itsepalvelukassoja”, Silvennoinen toteaa.

Silvennoisen mukaan Unirestan ajankohtaisimpia toiveita olisivat linjaston kehittäminen Kastarissa ja asiakaspaikkojen lisääminen, mutta päätökset tilojen muutoksista tekee yliopisto.

Myös Kontinkaan kampuksen ravintola Medisiina on kärsinyt ruuhkautumisesta. Kaija-Liisa Silvennoinen kertoo ongelman olevan Unirestan tiedossa ja hänen mukaansa ratkaisuja on mietitty.

”Medisiinaan on suunnitelma linjaston kehittämisestä, mutta se vaatisi yliopistolta investointia. Uniresta on ollut asiassa aktiivinen”, Silvennoinen sanoo.

Uniresta kehittäisi Medisiinaan yhden pitkän linjaston, jossa ravintolan henkilökunnan olisi mahdollista työskennellä keskellä ja asiakkaat kulkisivat kahdella puolella linjastoa. Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan suunnitelma on toteuttamista vaille valmis.

”Syyskuun alusta Cafe Galenokseen Kontinkankaalla tulee take away -lounaan mahdollisuus, samoin H2O Campus helpottaa Kastarin tilannetta. Ainakin henkilökunta asioi niissä, mikä osaltaan vähentää tungosta,” Silvennoinen kertoo.

Oulun yliopiston tilapalvelupäällikkö Arto Haverinen ja kiinteistöinsinööri Timo Haverinen toteavat lehdelle, että Medisiinan linjaston muuttamisen tarpeesta on keskusteltu jo jonkin aikaa. Linjastoja muutetaan ensi vuonna Unirestan suunnitelmia vastaaviksi. Kumpikaan ei osannut kommentoida tarkempaa aikataulua Medisiinan muutostöille tai Kastarin tilanteeseen.

Julkaistu 13.9.201913.9.2019

Helmi Juntunen

Oululainen metamoderni antropologi ja mielten välisen etäisyyden avaruuscowgirl.

Lue lisää:

Vulcanalia Festival myytiin loppuun ennakkoon toista vuotta peräkkäin

Tämän vuoden juhla on mahdollisesti viimeinen nykymuotoinen Vulcanalia. OYY ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO ovat suunnitelleet yhteistä lukuvuoden aloitusjuhlaa ensi vuoden syksylle.

Uutiset

TEKSTI Anni Hyypiö

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) järjestämän lukuvuoden avajaisjuhla Vulcanalian liput on myyty loppuun ennakkoon nyt toisena vuonna peräkkäin.

Keskiviikkona 11. syyskuuta Club Teatrialla järjestettävän tapahtuman lipunmyynti käynnistyi 19. elokuuta, ja viimeiset liput myytiin lauantai-iltana 7.9.

Club Teatrialla järjestettävään tapahtumaan oli edellisvuotta enemmän lippuja myynnissä: viime syksynä Areena Ouluun mahtui 2000 juhlijaa, Teatrialle taas noin puolet enemmän.

OYY:n tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntija Asta Salomaa oli tapahtuman loppuunmyynnistä iloinen.

”Se on merkki siitä, että tapahtumaa on onnistuttu kehittämään ja että opiskelijoita kiinnostaa yhteisöllisyys ja konsertit.”

Lippujen menekki oli hänelle yllätys. Viime vuonna lippuja oli myynnissä 2000 ja silloinkin liput myytiin loppuun viime tipassa.

”Ajateltiin, että nyt ainakin mahdollisimman moni pääsee paikalle, vaikka ei tulisikaan loppuunmyyntiä.”

Tämän vuoden Vulcanalia on nyt selvästi aiempia vuosia isompi. Se tulee näkymään illan aikana jonoissa, Salomaa arvioi. Hän arvelee, että pahimmat ruuhkat syntyvät ennen pääesiintyjä Pyhimyksen aloittamista kello 22.30.

”Kehotan ihmisiä tulemaan ajoissa paikoille. Ohjelmaa on koko illaksi, ei pitäisi tulla tylsää.”

Juhla järjestetään 25. kertaa

Ensimmäinen Vulcanalia järjestettiin ravintola Rauhalan edustalla vuonna 1995. Nyt 25. kertaa järjestettävä Vulcanalia on vuosien aikana muuttanut monesti: Rauhalan jälkeen juhlat on järjestetty Kuusisaaressa, Toppilan Möljällä, Ouluhallilla ja Linnanmaalla.

Myös tapahtumaa vuodesta 2017 tuottanut Asta Salomaa siirtyy Vulcanalian jälkeen ylioppilaskunnalta uuteen työpaikkaan.

Miltä viimeisen Vulcanalian järjestäminen tuntuu?

”Tuntuu hienolta, että saa itse olla mukana viimeisessä Vulcanaliassa. On ollut kivaa olla mukana ja olla kehittämässä tapahtumaa. Uuden avajaistapahtuman kehittäminen jatkuu tulevaisuudessa hyvissä käsissä, ja se onkin varmasti vielä aiempaa parempi”, Salomaa arvelee.

”Toivon, että yliopistolaisilla olisi mukava osallistua tähän meidän juttuumme vielä viimeistä kertaa.”

Lavalla Pyhimys, Teekkaritorvet ja Cassiopeia

Tämänvuotisen Vulcanalia Festivalin artisteja ovat Pyhimys, Teekkaritorvet ja Cassiopeia. Artistit paljastettiin 14. elokuuta.

Rap-artisti Pyhimys (Mikko Kuoppala) on tällä hetkellä kovassa nosteessa. Helmikuussa Pyhimys nappasi kuusi Emma-palkintoa, heinäkuussa hän sai ansioituneelle kotimaiselle sanoittajalle myönnettävän Juha Vainio -palkinnon. Hän keikkailee sekä sooloartistina että Teflon Brothersin kanssa.

Teekkaritorvet on vuonna 1970 perustettu, ahkerasti keikkaileva puhallinorkesteri, joka on monelle oululaiselle tuttu suosituista wappukonserteista Rotuaarilla ja Linnasaaressa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sekakuoro Cassiopeia on tuttu näky sekä ylioppilaskunnan että yliopiston tapahtumissa. 40-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä kuoro julkaisi alkuvuonna levyllisen PMMP-tulkintoja. Keväällä 2017 kuoro isännöi Oulussa Pohjoismaista opiskelijakuorofestivaalia.

Tänä vuonna Vulcanalia Festivalin ohjelmaan kuuluvat artistien ohella Glitternistin glitter-kasvomaalaukset ja Oulun korkeakoulujen taidepiiri Tapiirin koristelema photobooth. Lisäksi Teatrialta voi ostaa juotavaa ja pientä syötävää. Vulcanalia-päivään kuuluu myös Linnanmaan kampuksella kello 10–14 pidettävät järjestömessut.

Muokattu 8.9.2019 kello 19.04: Korjattu päivämäärävirhe: lauantai on 7.9., ei 8.9.

Julkaistu 8.9.201914.11.2019

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Yliopiston ja Oamkin hallitukset päättivät yt-neuvotteluiden aloittamisesta – ei henkilöstövähennyksiä, edessä on yhteisten palveluiden suunnittelu

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu käynnistävät yhteisten sisäisten palveluiden järjestämisen suunnittelun. Suunnitelmien kohteena oleviin palveluihin kuuluvat molempien korkeakoulujen koulutuksen ja tutkimuksen tukipalvelut, kirjasto, tilat ja turvallisuus, tietohallinto, talous, henkilöstöpalvelut, viestintä ja hallinto. Koska muutokset vaikuttavat henkilöstöön ja työtehtäviin, korkeakouluissa aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluihin ei sisälly henkilöstövähennyksiä.

Uutiset

TEKSTI Anni Hyypiö

Oulun yliopistossa ja Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) käynnistetään yhteistoimintalain 6 ja 7 luvun mukaiset neuvottelut, korkeakoulujen hallitukset päättivät torstaina 5. syyskuuta. Neuvotteluihin ei sisälly henkilöstövähennyksiä kummassakaan korkeakoulussa.

Syynä neuvotteluille on yliopiston ja Oamkin suunnitelmat palveluidensa yhteisestä organisoimisesta. Näihin suunnitelmien kohteena oleviin palveluihin kuuluvat molempien korkeakoulujen koulutuksen ja tutkimuksen tukipalvelut, kirjasto, tilat ja turvallisuus, tietohallinto, talous, henkilöstöpalvelut, viestintä ja hallinto. Yliopistossa näitä työtehtäviä on 479 ja Oamkissa 179.

Toimenpiteiden tavoitteiksi kerrotaan halu tarjota yhteisiä ja yhdenmukaisia sisäisiä palveluita mahdollisimman laajasti. Ensi vuoden syksyllä valtaosa Oamkista muuttaa Linnanmaan kampukselle. Oulun yliopisto on lisäksi Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n enemmistöomistaja, ja korkeakoulut kuuluvat samaan konserniin.

Alkavissa yt-neuvotteluissa käsitellään toimintojen organisoinnin suunnitelmaa sekä mahdollista työnantajan vaihtumista osalla työntekijöistä. Neuvottelukutsu henkilöstön edustajille on toimitettu hallitusten tekemien päätösten jälkeen 5. syyskuuta.

Korkeakoulut tiedottivat suunnitelmista 29. elokuuta. Asiaa on ideoitu tämän kevään ajan kymmenessä eri toimintoihin keskittyneessä työryhmässä, joissa on ollut edustajia sekä yliopistosta että ammattikorkeakoulusta. Tavoitteena on, että palvelut aloittaisivat uudessa muodossa 1. tammikuuta 2020.

Korkeakoulujen syvenevällä yhteistyöllä on kerrottu olevan paljon hyötyjä ja taloudellista lisäarvoa. Viime vuoden kesäkuussa (8.6.18) Oulun ylioppilaslehden haastattelussa yliopiston rehtori Jouko Niinimäki totesi, että samassa konsernissa toimiminen mahdollistaa Oulun korkeakoulujen yhteisten palveluiden rakentamisen ilman kilpailuttamista.

”Vähintäänkin samalla rahalla saamme huomattavasti parempia palveluita, niin opiskelijoille, opettajille kuin tutkijoillekin”, hän totesi. Haastattelussa Niinimäki arveli myös, että palveluiden tehokkaammasta tuottamisesta seuraa se, että ”pitkän ajan päästä meillä jää enemmän rahaa perustoimintaan, mikä nostaa sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun toiminnan tasoa.”

Oulun yliopistossa käytiin yt-neuvotteluita viimeksi tänä keväänä kahdessa tutkimusyksikössä. Oamkissa yt-neuvottelut käytiin keväällä 2017.

Suurin osa Oulun ammattikorkeakoulun opetuksesta ja toiminnoista muuttaa Oulun yliopiston Linnanmaan kampukselle syksyyn 2020 mennessä. Kontinkankaalle jää sen jälkeen vain Oamkin sosiaali- ja terveysala.

Julkaistu 5.9.20191.10.2019

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio