Linnanmaan ravintolatoimija vaihtuu – kilpailutuksen voitti Juvenes-Yhtiöt

Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen ravintola- ja kahvilapalveluiden tarjoaja vaihtuu Fazer Amicasta Juvenes-Yhtiöiksi. Kampukselle tulee myös kokonaan uusi mehu- ja smoothiebaari, joka avataan Unirestan Campus Shopin paikalle.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen ravintola- ja kahvilapalveluiden tarjoaja vaihtuu Fazer Amicasta Juvenes-Yhtiöiksi.

Juvenes-Yhtiöt sai eniten pisteitä Linnanmaan ravintolakilpailutuksessa. Päätös tarjouskilpailun voittajasta tehtiin keskiviikkona 31. toukokuuta.

Kilpailutuksen piirissä olivat kampuksen kaikki lounasravintolat hallintopäädyn Kastaria lukuunottamatta, keskusaulan kahvila ja Telluksen take away -kahvila.

Kampukselle tulee myös yksi kokonaan uusi mehu- ja smoothiebaari, joka tullaan avaamaan Unirestan Campus Shopin (ent. Paperikauppa) paikalle.

Tarjouspyynnön liitteenä olevan ravintolakonseptisuunnitelman mukaan uudessa smoothiebaarissa on sisällä 128 asiakaspaikkaa, ja ulos terassille laajennettavassa terassiosassa on 40 asiakaspaikkaa. Asiakaspaikkoja on tulossa myös keskusaulan torialueelle. Suunnitelmien mukaan uusi smoothiebaari aloittaisi toimintansa vuoden 2018 alussa.

Uudet ravintolat aloittavat jo tätä ennen: uuden ravintolatarjoajan sopimuskausi alkaa jo heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Sopimus solmitaan viideksi vuodeksi.

 

Uniresta jäi viidenneksi

Ravintolakilpailutukseen osallistui viisi yhtiötä. Kilpailutuksen voittanut Juvenes-Yhtiöt sai 97,85 pistettä, toiseksi tullut Fazer Food Services 91,97 pistettä, ja kolmanneksi tullut Sodexo Oy 88, 97 pistettä. Pistevertailussa neljänneksi tuli Palmia Oy 84, 59 pisteellä, ja viidenneksi Uniresta 83,35 pisteellä.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ja Oulun ylioppilasapu ry:n omistama Uniresta jäi kilpailutuksessa siis viimeiseksi.

”Olo on luonnollisesti pettynyt, mutta Juveneksen puolesta olemme iloisia”, Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen toteaa.

Juvenes-Yhtiön omistajia ovat Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnat.

Linnanmaan ravintolat kilpailutettiin viimeksi vuonna 2015. Silloin tarjouskilpailun voitti Fazer Food Services. Aiempi ravintolatarjoaja Uniresta jäi kilpailussa lopulta Sodexon taakse kolmanneksi.

Uniresta valitti päätöksestä markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuden 16.6.2016 julkaiseman päätöksen mukaan hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö oli hankintasäännösten vastainen, ja Oulun yliopiston hankintayksikön tuli siksi järjestää uusi tarjouskilpailu. Oikeus asetti Oulun yliopistolle lisäksi 300 000 euron uhkasakon.

Keskiviikkona 31.5. ratkenneen kilpailutuksen päätöksestä on mahdollista valittaa yliopiston hankintayksikölle tai markkinaoikeudelle tai molempiin. Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa. Sopimus uuden ravintolatarjoajan kanssa allekirjoitetaan vasta valitusajan päättymisen jälkeen.

Kaija-Liisa Silvennoinen ei osaa vielä ottaa kantaa siihen, aikooko Uniresta valittaa päätöksestä.

”Analysoimme tulokset rauhassa”, hän kommentoi.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Nuorille opiskelijaehdokkaille oli Oulussa kysyntää

Maanantaina 5.6. ensimmäistä kertaa kokoontuvassa uudessa valtuustossa on enemmän opiskelijoita kuin kahdella aiemmalla valtuustokaudella. Monella heistä on tausta oululaisessa opiskelijapolitiikassa. OYY-taustaisista ehdokkaista eniten ääniä saaneen Jaana Isohätälän (vihr.) mukaan uuden kaupunginvaltuuston tärkein tehtävä tulee olemaan työttömyyden vähentäminen.

TEKSTI Eetu Halonen

KUVAT Anni Hyypiö

”Häkellyttävältä tuntuu, vaikka toki tavoittelin valtuustopaikkaa koko ajan. Yllätyin, että tuli näin hyvä tulos. Ehkä se vaikutti, että olin nuori opiskelijaehdokas, jollaisille oli kysyntää”, toteaa Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Jaana Isohätälä. Hän on yksi Oulun kaupunginvaltuuston uusista opiskelijataustaisista valtuutetuista.

Oulun kaupunginvaltuustoon valittiin 9. huhtikuuta pidetyissä kunnallisvaaleissa enemmän opiskelijoita kuin kaksissa aiemmissa kunnallisvaaleissa. Asia käy ilmi oikeusministeriön tulospalvelun vaalidatasta ja sen ehdokastiedoista.

Opiskelijoiden määrä Oulun kaupunginvaltuustossa on noussut tasaisesti kolmena valtuustokautena peräkkäin. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Oulussa pääsi läpi neljä ehdokasta, jotka olivat ilmoittaneet ammatikseen opiskelijan. Vuonna 2012 opiskelijaehdokkaita valittiin viisi.

Maanantaina 5. kesäkuuta ensimmäistä kertaa kokoontuvan uuden kaupunginvaltuuston valtuutetuista neljä oli ilmoittanut ammatikseen opiskelijan. Lisäksi uudessa valtuustossa aloittaa kaksi opiskelevaa OYY:n työntekijää: koulutuspoliittinen asiantuntija Henna Määttä ja viestintäasiantuntija Janne Hakkarainen.

Oulun valtuustossa on kaudella 2017-2021 kuusi opiskelijaa, joista monella on tausta OYY:n toiminnassa.

Näin on myös Jaana Isohätälän kohdalla: hän on toiminut OYY:n hallituksessa ja jatko-opiskelijajaoston puheenjohtajana.

Väitöstutkimusta Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikössä tekevä Isohätälä (vihr.) keräsi OYY-taustaisesta opiskelijaporukasta eniten ääniä, 757 kappaletta. Vihreät esittävät häntä Oulun kaupunginhallitukseen ja Elinkeino- ja työllisyyspalvelut liikelaitoksen (BusinessOulu) johtokunnan puheenjohtajaksi.

Isohätälä uskoo, että OYY-taustaisten valtuutettujen määrä tulee näkymään valtuuston työskentelyssä positiivisesti tulevalla kaudella.

”Ihmiset ovat varmaan OYY:ssä oppineet, kuinka muiden kanssa työskennellään, vaikka ei oltaisi asioista aina samaa mieltä. Heillä on myös kokemusta edunvalvonnasta, joten siellä osataan lobata, ottaa kantaa ja vaikuttaa asioihin. Myös kokoustekniset asiat ovat OYY:n myötä varmasti tulleet tutuiksi. Mielestäni on vahvuus, että tällaista kokemusta löytyy”, Isohätälä sanoo.

Opiskelijaehdokkaista toiseksi eniten ääniä (680) haalinut Sebastian Tynkkynen (ps.) on samoilla linjoilla Isohätälän kanssa.

”Valtuustossa on nyt paljon nuoria ihmisiä, jotka tuntevat toisiaan ja uskon, että tulemme tekemään tiivistä yhteistyötä keskenämme. Uusi valtuusto tulee todennäköisesti huomioimaan opiskelijoiden ja nuorten asiat entistä paremmin”, Tynkkynen arvioi.

 

Linnanmaan kehittäminen tärkeintä

Sekä Isohätälä että Tynkkynen toteavat ykskantaan, että yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiskampus on opiskelijoiden näkökulmasta yksi tärkeimmistä tulevaisuuden hankkeista Oulussa.

”Kampusten yhdistymiseen Linnanmaalla pitää valmistautua. Eli miten saadaan liikenneyhteydet toimimaan siten, että tänne olisi helpompi tulla opiskelijamäärien lisääntyessä. Lisäksi alueen kaavoitus on saatava sujuvasti käyntiin, jotta lähistölle saadaan lisää asuntoja”, Isohätälä sanoo.

Hänen mukaansa on hyvä, että Oulun kaupungilla on olemassa pidemmän tähtäimen suunnitelmia esimerkiksi Kemintien bulevardista ja rakentamisen tiivistämisestä Linnanmaan alueella tulevaisuudessa.

Isohätälän mukaan kesäkuussa aloittavan uuden kaupunginvaltuuston tärkein tehtävä koko Oulua ajatellen tulee olemaan työttömyyden vähentäminen. Hän peräänkuuluttaa yrittäjämyönteistä ilmapiiriä.

”Työllisyysaste on saatava paremmaksi ja uusia yrityksiä syntymään”, Isohätälä toteaa.

”Nuorissa on tällä haavaa paljon yrittäjyyspotentiaalia: viidesosa kokee, että voisi harkita yrittäjyyttä lähivuosina. Olisi mahtavaa, että tämä potentiaali saataisiin käytettyä. Meidän on tuettava nuoria löytämään oma osaamisensa, jonka kautta syntyy motivaatiota tehdä töitä.”

 

Opiskelijat marssivat valtuustoihin myös muualla

Kaikista yliopistokaupungeista eniten opiskelijoita valittiin valtuustoon Turussa, jossa läpi pääsi 11 opiskelijaehdokasta. Jyväskylässä pääsi läpi lähes yhtä monta, kun kymmenen opiskelijaa valittiin valtuustoon.

Itä-Suomen yliopiston kampuskaupungeista Joensuussa valittiin valtuustoon kuusi opiskelijaa ja Kuopiossa kolme.

Helsingissä ja Tampereella valtuustoon valittiin kuusi opiskelijaa.

Vaasassa, Rovaniemellä ja Espoossa valittiin jokaisessa kolme opiskelijaa paikallisiin valtuustoihin, Lappeenrannassa yksi.

Eetu Halonen

Toimittajanplanttuna Oulussa aikaansa viettävä Tampereen siirtolainen. Kiinnostuksen kohteet erästä kirjailijaa mukaillen elämä, maailmankaikkeus ja kaikki. Sana olkoon vapaa, mutta faktat ovat pyhiä. Twitter: @eehalonen

Lue lisää:

Kaivosyhtiöltä miljoonan euron lahjoitus Oulun yliopistolle

Oulun yliopisto saa miljoonan euron lahjoituksen kaivosyhtiö Agnico Eagle Finland Oy:ltä. Yhtiön lahjoitukseen liittyvä lahjakirja allekirjoitettiin Oulun yliopistossa tiistaina 30.5. Agnico Eagle Finland Oy on kanadalaisen kaivosyhtiön Agnico Eagle Minesin Suomen tytäryhtiö. Se omistaa Kittilässä sijaitsevan Suurikuusikon kultakaivoksen. Tiedotteen mukaan lahjoituksen taustalla on yhtiön tavoite toteuttaa kaivostoimintaa pitkäjänteisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti ja turvata alan osaaminen tulevaisuudessa. […]

Oulun yliopisto saa miljoonan euron lahjoituksen kaivosyhtiö Agnico Eagle Finland Oy:ltä.

Yhtiön lahjoitukseen liittyvä lahjakirja allekirjoitettiin Oulun yliopistossa tiistaina 30.5.

Agnico Eagle Finland Oy on kanadalaisen kaivosyhtiön Agnico Eagle Minesin Suomen tytäryhtiö. Se omistaa Kittilässä sijaitsevan Suurikuusikon kultakaivoksen.

Tiedotteen mukaan lahjoituksen taustalla on yhtiön tavoite toteuttaa kaivostoimintaa pitkäjänteisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti ja turvata alan osaaminen tulevaisuudessa.

”Agnico Eaglen tavoite ja toive on, että Pohjois-Suomessa toimii kansainvälisesti korkeatasoinen kaivannaisalan koulutus- ja tutkimuskeskus. Kaivostoiminnan potentiaali ja mahdollisuudet ovat nimenomaan pohjoisella alueella. Koulutuksen ja tutkimuksen sijoittuminen alueelle on siten ensiarvoisen tärkeää”, toteaa Agnico Eagle Finland Oy:n toimitusjohtajana pitkään toiminut Senior Advisor Ingmar Haga tiedotteessa.

Sama yhtiö lahjoitti huhtikuussa 100 000 euroa Lapin yliopistolle. Lahjoitusraha kohdennettiin puoleksi kasvatustieteiden ja puoleksi oikeustieteiden tutkimukseen ja koulutukseen.

Lahjakirjan allekirjoitustilaisuudessa Agnico Eagle Finland Oy:tä edustivat Ingmar Hagayhtiön hallituksen jäsen, vuorineuvos Pertti Voutilainen ja Kittilän kaivoksen johtaja Mikko Korteniemi. Oulun yliopiston puolesta lahjoituksen vastaanottivat rehtori Jouko Niinimäki ja koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä sekä Oulu Mining Schoolin dekaani Juha Pekka Lunkka ja koulutusdekaani Saija Luukkanen.

Suomen yliopistot käynnistivät varainkeruukampanjan syksyllä 2014. Kampanjan aikana valtio maksaa yliopistojen saamille lahjoituksille vastinrahaa. Kampanja on käynnissä kesäkuun loppuun asti. Oulun yliopisto on saanut varainkeruukampanjan aikana lahjoituksia yli 8 miljoonan edestä yli 1600 lahjoittajalta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Mitä tieteessä tapahtuu, viikko 22: Tulevaisuus syntyy silmän ulottumattomissa

Vuoden 2017 alussa Oulun yliopistossa käynnistyneestä I4Future-tohtoriohjelmasta valmistuu tohtoreita, joille tieteidenvälisyys ja akateemisista ympyröistä yritysmaailmaan pomppiminen ovat arkipäivää.

TEKSTI Essi Oikarinen

KUVAT Essi Oikarinen

Yhä laadukkaampia teollisuuden prosesseja, lisää ymmärrystä ilmastonmuutoksen hallintaan, uusiutuvista materiaaleista rakennettuja lentokoneita. Vuoden alussa Oulun yliopistossa alkaneen I4Future-tohtoriohjelman nuorten tutkijoiden tutkimusaiheiden kautta maailma vaikuttaa muuttuvan yhä tehokkaammaksi, nopeammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.

Tohtoriopiskelijat etsivät massiivisiin ongelmiin vastauksia minimittakaavassa, materiaalien rakennetta tutkimalla. Monitieteisen ohjelman opiskelijoilla on pohjatutkintoja eri aloilta lääketieteestä biotieteisiin ja ympäristötutkimuksesta teknologiaan. Yhteistä kaikille on samojen metodien käyttäminen ja kehittäminen.

Ohjelman nimen i-kirjan viittaa sanaan imaging, kuvantaminen. Tieteellinen kuvantaminen ja karakterisointi ovat rypäs menetelmiä, joista jokainen tarjoaa yhden näkökulman materiaalien rakenteeseen. Tutkittava materiaali voi olla mitä tahansa ilmakehän yhdisteistä metalliin tai vaikkapa pesusieneen.

”Lääketieteessäkin ihmiskehoa tutkitaan useiden eri menetelmien avulla. Esimerkiksi röntgensäteillä otetaan selvää luista, magneettikuvauksella päästään tarkastelemaan kudoksia. Samalla tavoin me käytämme eri menetelmiä materiaalien ominaisuuksien tutkimiseen”, ohjelmassa opiskeleva, egyptiläistaustainen Mostafa Ismail selittää.

Kreikkalainen Georgia Michailoudi päätyi ohjelmaan tutkimusongelma edellä. Ympäristöfysiikan maisterintutkinnon jälkeen käteen jäi kiinnostus ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttajiin, joihin hän paneutuu nyt itselleen uusien menetelmien kautta.

Monitieteisessä I4Future-ryhmässä jokainen painii oman tutkimusprojektinsa kanssa, mutta samalla ryhmä tarjoaa tukea uuden oppimiseen.

”Jos en hallitse jotain menetelmää, voin aina kysyä neuvoa opiskelutovereilta. Vastaavasti minä autan heitä jos tulee tarve.”

 

Monta keittäjää väitöskirjasopassa

I4Future-ohjelman 20 tohtoriopiskelijan joukossa on edustettuna 11 eri kansallisuutta. Tulevat tohtorit työskentelevät yhteensä viidessä eri Oulun yliopiston tiedekunnassa. Ohjelmassa keskeistä on, että jokaisella tutkimusprojektilla on myös yliopiston ulkopuolisia yhteistyökumppaneita, yrityksiä tai tutkimusorganisaatioita. Suuri osa rahoituksesta tulee EU:lta.

Opiskelu kestää neljä vuotta, jonka aikana opiskelijat pitävät jatkuvasti yllä tiiviitä yhteyksiä yritysmaailmaan, käyvät vähintään puoli vuotta kestävässä vaihdossa jossakin toisessa yliopistossa ja saavat lopulta väitöskirjansa valmiiksi.

Moneen suuntaan kurottelevan projektin kääntöpuolena on viestimisen vaikeus.

”Sopan keittämisessä monella kokilla on omat haasteensa. Esimerkiksi EU suosii tutkimustulosten julkaisemista avoimesti, mutta yliopistomaailmassa avoimuus ei ole vielä lyönyt kovin vahvasti läpi”, Mostafa Ismail pohtii monitieteistä ja -alaista yhteistyötä.

”Mutta ei tämän toisaalta pidäkään olla helppoa, se on koko homman suola. Selkärankaa me tässä kasvatamme.”

Ismail ja Michailoudi uskovat, että ohjelma tarjoaa valmistumisen jälkeen perinteistä jatkotutkintoa paremmat mahdollisuudet työllistyä myös yritysmaailmaan.

 

Intohimosta energiaa 

Keväällä Mostafa Ismail ja Georgia Michaloudi piipahtivat Japanissa tutkimusnäytteidensä kanssa. Sinne heidät vei synkrotroni, hiukkaskiihdytin, jonka tuottamaa valoa hyödynnetään kuvantamisessa.

Laitteita löytyy myös Euroopasta, mutta ne ovat äärimmäisen varattuja. Japanista nuorille tutkijoille järjestyi ”sädeaikaa”.

”Meidän täytyi työskennellä vuoroissa kolme päivää putkeen, jotta saimme kokeen tehtyä. Sädeaika, beam time, on arvostettua ja jonotettua, joten sitä ei kannata tuhlata nukkumiseen.”

Säteily syntyy, kun elektronit kiitävät ympäri hiukkaskiihdyttimen kilometrien pituista kehää. Kehän varrelle niille varattuihin paikkoihin asetetut tutkimusnäytteet vastaanottavat säteilyn ja tuloksena syntyy kuvia, jotka kertovat näytemateriaalin rakenteesta, kemiallisista ja fysikaalisista ominaisuuksista.

Mostafa Ismaililla oli Japanissa mukanaan kasveista jalostettuja selluloosanäytteitä. Kasviperäisistä materiaaleista kaavaillaan tulevaisuuden rakennusaineita. Jos tarpeeksi kestävä ja tasainen rakenne löytyy, voisi uusiutuvaa selluloosaa tulevaisuudessa löytyä vaikkapa lentokoneista tai tuulivoimaloista, nykyisten uusiutumattomien materiaalien sijaan.

Ismail tutkii selluloosan rakennetta nanotasolla, millimetrien miljoonasosien tarkkuudella.

”Elämme nanoaikakaudella. Kaikki tuntuu nykyään olevan nano-jotain, joten on vain luontevaa, että tutkimme ja kehitämme myös materiaalien nanotason ominaisuuksia”, Ismail pohtii.

Tutkimusmateriaalin lisäksi matkalta tarttui mukaan lisää innostusta omaan tekemiseen.

”Parasta olivat asialleen omistautuneet ihmiset. Täytyy olla aidosti intohimoinen, jos on valmis valvomaan useita vuorokausia tutkimuksensa parissa. Ei tällaista näe yhdeksästä viiteen -töissä.”

 

Muokattu 30.5. 2017 kello 11.42: Täsmennetty kohtaa EU:n rahoituksesta ja hiukkaskiihdyttimestä.

Essi Oikarinen

Tiedeviestinnän opiskelija, joka haluaisi keksiä lisää värejä ja valon aallonpituuksia.

Lue lisää:

Sinä olet arvokas

Jatkossa toivon näkeväni Oulun yliopiston yhteisönä, jossa jokaisella on oma paikkansa ja jokainen tuntee olevansa arvokas, kirjoittaa Henna Määttä.

Oulun yliopistossa on lähes koko kevään ajan käyty yt-neuvotteluita. Huhtikuun lopussa päättyneiden neuvotteluiden seurauksena muusta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöstä vähennetään määräaikaisuuksien ja eläköitymisten lisäksi 35 henkilöä. Samalla palvelurakenteita uudistetaan: 156 nykyisen työpaikan lakkauttamisen vuoksi moni muuhun henkilöstöön kuuluva työntekijä joutuu hakemaan työpaikkaansa uudelleen.

Prosessi vaikuttaa huonosti ajoitetulta tuolileikiltä, jolla tulee olemaan vaikutuksia ihmisten työmotivaatioon ja koko yhteisön ilmapiiriin.

On aivan selvää, että yliopistomme kokoisessa organisaatiossa suurten uudistusten vaikutukset heijastuvat aivan kaikkeen. Ajankohta tälle tuolileikille on yksi pahimmista mahdollisista, sillä se menee päällekkäin muun muassa lukujärjestystyön, opiskelijavalintojen sekä opintosuoritusten ja tutkintojen kirjaamissuman kanssa.

En siksi ihmettele tai ylläty, jos kaikki ei mene aivan kuin Strömsössä. Työnteko on varmasti vaikeaa ajatusten harhaillessa ja työmotivaation ollessa kateissa. Ihmiset reagoivat stressaavaan tilanteeseen eri tavoin: osa haluaa heittää hanskat tiskiin, osa sinnittelee viimeiseen pisteeseen saakka. 

Yksi pahimmista asioista motivaation puutteen ja arvottomuuden tunteiden lisäksi on odottaminen. Päätösten odottamiseen liittyy ahdistusta, tiedon puutetta sekä monenlaisia huhupuheita. Valitettavan usein työntekijöiden osaksi jää miettiä sitä, mitkä puheista pitävät paikkansa ja mitkä taas eivät.

Osaa huhupuheista voidaan onneksi kitkeä pois avoimilla keskustelutilaisuuksilla sekä tarjoamalla tietoiskuja esimerkiksi intrassa. Keskustelulle ja asioiden jäsentämiselle onkin annettava reilusti tilaa, sillä näillä on positiivista vaikutusta henkiseen hyvinvointiin.

 

Uuden organisaation on määrä aloittaa elokuussa. Vaikka tähän päivämäärään onkin vielä aikaa, kesälomien jälkeen elokuun ensimmäinen päivä tulee eteen hyvin nopeasti. Lisäksi elokuun alkuun ajoittuu uusien opiskelijoiden tulo ja orientaatio sekä muun muassa yliopiston auditointi.

Moni kysymys on edelleen vailla vastausta. Mitä uusi organisaatio konkreettisesti tarkoittaa yliopistojen perustoimintojen kannalta? Kuinka työntekijöille tarjotaan perehdytystä uusiin tehtäviin? Miten käy jatkossa esimerkiksi koulutuksen kehittämishankkeiden?

Toivon, että näihin kysymyksiin saadaan vastauksia, mutta ennen kaikkea toivon, että yhteisössämme annetaan jokaiselle yksilölle sekä hänen osaamiselleen ja tekemälleen työlle sen ansaitsema arvostus. 

Jatkossa toivon näkeväni Oulun yliopiston yhteisönä, jossa jokaisella on oma paikkansa ja jokainen tuntee olevansa arvokas. Yhteisönä, jossa epäonnistumisten sijaan keskitytään onnistumisiin ja muistetaan antaa niistä kiitosta. Yhteisönä, jossa on aikaa ja tilaa keskustelulle ja toistemme tukemiselle.

Viime vuosien muutostahti on ollut todella hurja. Näin nopeassa muutostahdissa yksilö katoaa ja pysähtyminen on vaikeaa.

Muutoksesta jää aina jälki ja se jälki voi olla ihmisessä pitkään. Uskon ja tiedän, että tähän mennessä monessa paikassa on itketty, huudettu ja varmaan hieman jo naurettukin. 

Jokaiselle neuvotteluiden piirissä olevalle haluankin sanoa: “Sinä olet merkityksellinen, osaava ja arvokas. Kävi tässä miten tahansa.”

Henna Määttä

Oppimista ja seikkailuja rakastava projektikoordinaattori, joka suhtautuu intohimoisesti laadukkaaseen koulutukseen. Twitter: @HennaMaa

Lue lisää:

Teekkaritalon remontti siirtää alkusyksyn fuksitapahtumat muualle

Opiskelijatapahtumien kiintopiste Teekkaritalo laitettiin remonttiin toukokuun alussa. Paranneltu versio talosta on käytössä lokakuussa.

TEKSTI Sanna Häyrynen

KUVAT Anni Hyypiö

In English

Vuonna 1993 valmistuneeseen Teekkaritaloon tehdään laaja peruskorjaus kesän aikana.

Teekkaritaloa ylläpitävän Teekkarilupi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tero Marin kertoo, että 24 vuoden aikana on ehditty tehdä vain pientä korjausta tarpeen vaatiessa.

”Nyt pinnat ovat päässeet niin huonoon kuntoon, että talolle pitää teettää kattava peruskorjaus”, Marin perustelee.

Viiden kuukauden rupeaman kokonaiskustannukset yltävät reilusti kuusinumeroiseen summaan. Rahallista apua remonttiin antavat yritykset ja yksityishenkilöt.

”Talo on varmasti tarjonnut monille hauskoja hetkiä, hienoja kokemuksia, lämpimiä muistoja ja uusia ystäviä. Nyt on hyvä mahdollisuus antaa talolle takaisin”, Marin sanoo.

Teekkarilupilaiset osallistuvat talkootöin esimerkiksi purkuihin ja materiaalihankintoihin, mutta ammattilaiset hoitavat vaativammat korjaustyöt.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Näin askeettiselta näyttää Teekkaritalolla tällä hetkellä. Koko alakerran lattia uusitaan ja siihen asennetaan lattialämmitys. Kuvassa työmaalla keskiviikkoiltana piipahtanut Tommi Portti.

 

Pitkä to do -lista

Teekkaritalon keittiö kokee muutoksen, kun sinne uusitaan kaikki laitteet ja kalusteet. Marinin mukaan tavoitteissa on aiempaa käytännöllisempi keittiö.

Koko alakerran lattia uusitaan. Lattia valetaan uudestaan ja siihen asennetaan lattialämmitys. Nykyinen laatta ja puu vaihtuvat kumimattoon.

”Korkokenkien kauhut eli ikkunan vieressä olevat patterikourut lähtevät pois. Koska uusi lattiamateriaali ei hengitä, pitää varmistaa, ettei rakenteisiin pääse vettä. Piha salaojitetaan ja sinne asennetaan sadevesiviemäröinti”, Marin listaa.

Pihalle tulee myös viemäri paljua varten. Omaa paljua Teekkaritalo ei ainakaan vielä saa, mutta käyttäjät voivat tuoda vuokrapaljuja mukanaan.

Elämää nähnyt saunarakennuksen ulkopinnan vanerilevy vaihtuu sekä puu- että teräspintoihin. Myös saunan katto huolletaan ja saunasiiven kattoterassi korjataan.

Ulkovaraston tilalle rakennetaan kokonaan uusi, isompi varasto.

”Varastoon on valitettavasti murtauduttu useammankin kerran. Uusi varasto on kestävämpi ja siellä on myös työskentelytilaa”, Marin sanoo.

 

Vaihtoehtoisia tiloja

Remontin valmistuttua syyskuun lopussa toiminnan on tarkoitus jatkua entiseen malliin. Pulmalliseksi voi kuitenkin muodostua syyskuisten fuksitapahtumien järjestäminen, sillä monet niistä on perinteisesti pidetty Teekkaritalolla.

Vaihtoehtona olisi Marinin mukaan ollut aloittaa remontti jo huhtikuussa.

”Silloin vapputapahtumat olisi pitänyt järjestää jossakin muualla. Oli valittava kahdesta pahasta toinen. Kesäkausi on aina hiljainen, joten remontti piti ajoittaa siihen”, Tero Marin sanoo.

Teekkarilupi on suositellut ainejärjestöille, että ne voisivat fuksitapahtumia varten vuokrata esimerkiksi arkkitehtiopiskelijoiden kiltatalon Pikisaaressa.

 

Muokattu 26.5.2017 kello 9.38: Korjattu maininta päärakennuksen kattoterassin korjauksesta saunasiiven kattoterassin korjaukseksi.

Sanna Häyrynen

Tiedeviestinnän maisteri, joka tykkää kuunnella, kun asiantuntija puhuu. Twitter: @sannahayrynen

Lue lisää: