”Häkellyttävältä tuntuu, vaikka toki tavoittelin valtuustopaikkaa koko ajan. Yllätyin, että tuli näin hyvä tulos. Ehkä se vaikutti, että olin nuori opiskelijaehdokas, jollaisille oli kysyntää”, toteaa Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Jaana Isohätälä. Hän on yksi Oulun kaupunginvaltuuston uusista opiskelijataustaisista valtuutetuista.
Oulun kaupunginvaltuustoon valittiin 9. huhtikuuta pidetyissä kunnallisvaaleissa enemmän opiskelijoita kuin kaksissa aiemmissa kunnallisvaaleissa. Asia käy ilmi oikeusministeriön tulospalvelun vaalidatasta ja sen ehdokastiedoista.
Opiskelijoiden määrä Oulun kaupunginvaltuustossa on noussut tasaisesti kolmena valtuustokautena peräkkäin. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Oulussa pääsi läpi neljä ehdokasta, jotka olivat ilmoittaneet ammatikseen opiskelijan. Vuonna 2012 opiskelijaehdokkaita valittiin viisi.
Maanantaina 5. kesäkuuta ensimmäistä kertaa kokoontuvan uuden kaupunginvaltuuston valtuutetuista neljä oli ilmoittanut ammatikseen opiskelijan. Lisäksi uudessa valtuustossa aloittaa kaksi opiskelevaa OYY:n työntekijää: koulutuspoliittinen asiantuntija Henna Määttä ja viestintäasiantuntija Janne Hakkarainen.
Oulun valtuustossa on kaudella 2017-2021 kuusi opiskelijaa, joista monella on tausta OYY:n toiminnassa.
Näin on myös Jaana Isohätälän kohdalla: hän on toiminut OYY:n hallituksessa ja jatko-opiskelijajaoston puheenjohtajana.
Väitöstutkimusta Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikössä tekevä Isohätälä (vihr.) keräsi OYY-taustaisesta opiskelijaporukasta eniten ääniä, 757 kappaletta. Vihreät esittävät häntä Oulun kaupunginhallitukseen ja Elinkeino- ja työllisyyspalvelut liikelaitoksen (BusinessOulu) johtokunnan puheenjohtajaksi.
Isohätälä uskoo, että OYY-taustaisten valtuutettujen määrä tulee näkymään valtuuston työskentelyssä positiivisesti tulevalla kaudella.
”Ihmiset ovat varmaan OYY:ssä oppineet, kuinka muiden kanssa työskennellään, vaikka ei oltaisi asioista aina samaa mieltä. Heillä on myös kokemusta edunvalvonnasta, joten siellä osataan lobata, ottaa kantaa ja vaikuttaa asioihin. Myös kokoustekniset asiat ovat OYY:n myötä varmasti tulleet tutuiksi. Mielestäni on vahvuus, että tällaista kokemusta löytyy”, Isohätälä sanoo.
Opiskelijaehdokkaista toiseksi eniten ääniä (680) haalinut Sebastian Tynkkynen (ps.) on samoilla linjoilla Isohätälän kanssa.
”Valtuustossa on nyt paljon nuoria ihmisiä, jotka tuntevat toisiaan ja uskon, että tulemme tekemään tiivistä yhteistyötä keskenämme. Uusi valtuusto tulee todennäköisesti huomioimaan opiskelijoiden ja nuorten asiat entistä paremmin”, Tynkkynen arvioi.
Linnanmaan kehittäminen tärkeintä
Sekä Isohätälä että Tynkkynen toteavat ykskantaan, että yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiskampus on opiskelijoiden näkökulmasta yksi tärkeimmistä tulevaisuuden hankkeista Oulussa.
”Kampusten yhdistymiseen Linnanmaalla pitää valmistautua. Eli miten saadaan liikenneyhteydet toimimaan siten, että tänne olisi helpompi tulla opiskelijamäärien lisääntyessä. Lisäksi alueen kaavoitus on saatava sujuvasti käyntiin, jotta lähistölle saadaan lisää asuntoja”, Isohätälä sanoo.
Hänen mukaansa on hyvä, että Oulun kaupungilla on olemassa pidemmän tähtäimen suunnitelmia esimerkiksi Kemintien bulevardista ja rakentamisen tiivistämisestä Linnanmaan alueella tulevaisuudessa.
Isohätälän mukaan kesäkuussa aloittavan uuden kaupunginvaltuuston tärkein tehtävä koko Oulua ajatellen tulee olemaan työttömyyden vähentäminen. Hän peräänkuuluttaa yrittäjämyönteistä ilmapiiriä.
”Työllisyysaste on saatava paremmaksi ja uusia yrityksiä syntymään”, Isohätälä toteaa.
”Nuorissa on tällä haavaa paljon yrittäjyyspotentiaalia: viidesosa kokee, että voisi harkita yrittäjyyttä lähivuosina. Olisi mahtavaa, että tämä potentiaali saataisiin käytettyä. Meidän on tuettava nuoria löytämään oma osaamisensa, jonka kautta syntyy motivaatiota tehdä töitä.”
Opiskelijat marssivat valtuustoihin myös muualla
Kaikista yliopistokaupungeista eniten opiskelijoita valittiin valtuustoon Turussa, jossa läpi pääsi 11 opiskelijaehdokasta. Jyväskylässä pääsi läpi lähes yhtä monta, kun kymmenen opiskelijaa valittiin valtuustoon.
Itä-Suomen yliopiston kampuskaupungeista Joensuussa valittiin valtuustoon kuusi opiskelijaa ja Kuopiossa kolme.
Helsingissä ja Tampereella valtuustoon valittiin kuusi opiskelijaa.
Vaasassa, Rovaniemellä ja Espoossa valittiin jokaisessa kolme opiskelijaa paikallisiin valtuustoihin, Lappeenrannassa yksi.
