Halloped käyttää opiskelijan ääntä päätöksenteossa – Sinäkin voit olla dominoefektin käynnistäjä

"Jos opiskelijat eivät itse ole kantaansa kertomassa, heidän näkökulmansa voi unohtua päätöksenteosta", kirjoittaa Sanna Kangasniemi. Hänen mukaansa opiskelijoiden näkökulmien sekä visioiden tulee näkyä ja kuulua yliopistolla.

In English

Mitä tehdä, jos ruuan laatu on heikentynyt, opintosuunnitelma on kohtuuttoman kuormittava tai lukujärjestyksen aikataulu ei vastaa todellisuutta? Silloin voi olla yhteydessä hallinnon opiskelijaedustajaan eli hallopediin. He tekevät arvokasta työtä paremman Oulun yliopiston puolesta toimimalla opiskelijoiden edustajina työryhmissä ja hallinnon päättävissä elimissä. 

Jos opiskelijat eivät itse ole kantaansa kertomassa, heidän näkökulmansa voi unohtua päätöksenteosta. Heitä todella kannattaa kuunnella, ovathan opiskelijat oman opiskelunsa ja arkensa parhaat asiantuntijat.

 

Suomessa niin julkishallinnolliset yliopistolaitokset kuin säätiömuotoiset säätiöyliopistotkin perustuvat ajatukselle akateemisesta yhteisöstä, jonka ytimen muodostavat professorit, yliopiston henkilökunta ja opiskelijat. Näin varmistetaan, että akateeminen yhteisö käyttää päätöksenteossa kaikkea osaamistaan. Nämä kolme ryhmää johtavat myös Oulun yliopistoa edustuksellisesti niissä toimielimissä, joista on säädetty yliopistolaissa ja yliopiston johtosäännössä. Jotta opiskelijoiden näkökulmat ja visiot näkyisivät ja kuuluisivat yliopistolla, tarvitaan juuri hallopedeja. 

Opiskelijaedustajan tehtävässä halloped pääsee tutustumaan suuren tieteellisen laitoksen johtamiseen. Hallopedina opiskelija oppii kokous- ja neuvottelutaitoja ja pääsee avartamaan omaa näkemystään yliopiston päätöksenteosta eri hallinnon tasoilla. Vaikuttamisen paikkoja on monia. Yliopiston ylin päättävä elin on hallitus, joka päättää muun muassa Oulun yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä strategiasta. Vaikuttamistyötä tehdään myös yliopistokollegiossa, koulutusneuvostossa ja koulutuksen johtoryhmässä, tiedekuntien hallituksissa, johtoryhmissä ja koulutustoimikunnissa sekä tutkinto-ohjelmatiimeissä. Lisäksi yliopistolla toimii terveys- ja hyvinvointityöryhmät, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta, tiedekunnittaiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmät sekä kaksi ravintolatoimikuntaa.

Hallopedin tehtävässä oppii siis niin yliopiston laadunhallinnasta, henkilöstöasioista kuin opetuksen kehittämistyöstäkin. Opiskelijaedustaja pääsee myös luomaan kontakteja akateemisen yhteisön muihin edustajiin. Keskustelu ja näkemysten vaihtaminen eri ryhmien kesken ovatkin arvokas osa työtä. 

Yliopiston sisäisten hallinnollisten toimielimien lisäksi opiskelijat vaikuttavat Oulun yliopiston ulkopuolisissa toimielimissä, kuten Unirestan, Oulun ylioppilasavun ja PSOASin hallituksissa, valtakunnallisesti toimivassa YTHS:n valtuuskunnassa ja paikallisesti toimivassa YTHS:n Oulun terveyspalveluyksikön johtokunnassa. Opiskelijoiden äänen kuuluminen ei siis rajoitu vain yliopiston seinien sisälle.

 

Olen itse toiminut hallinnon opiskelijaedustajana duaalimallin toisella puolella ammattikorkeakoulussa. Osallistuin päätöksentekoon korkeakoulun sisäisissä ja ulkoisissa toimielimissä, kuten kampuskohtaisissa opiskelijahyvinvointiryhmissä, kampuksen opintokollegiossa ja tutkinto-ohjelmatiimissä. Opiskelijaedustajana huomasin nopeasti, ettei kaikki ole niin yksinkertaista ja helposti muutettavaa kuin miltä se voi opiskelijan silmin näyttää. Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulussa toisen opintopsykologin tarve oli tunnistettu ja tunnustettu, mutta silti palkkaamiseen johtava päätös vaati ylivuotista lobbaustyötä sekä useita selvityksiä ja konsultointia eri toimielinten kesken. Korkeakoulua pyörittääkin valtava hallinnollinen koneisto, joka tarkkailee ja tekee päätöksiä, jotka vaikuttavat muun muassa opiskelijan hyvinvointiin, opetuksen laatuun ja korkeakoulun  maineeseen. 

Olen silti huomannut, että jo yhdellä päätöksellä voi olla dominoefektin kaltainen vaikutus, jossa yksikin asia tai ihminen saa aikaan tapahtumien sarjan. Siksi kehotan kaikkia hakemaan hallopediksi: juuri sinä voit olla se ensimmäinen domino, joka saa aikaan muutoksen.

Oulun yliopistossa toimii yli sata OYY:n hallituksen tai edustajiston valitsemaa hallinnon opiskelijaedustajaa. Avoimia paikkoja voi hakea lokakuun alusta alkaen halloped.fi -sivuston kautta.

Sanna Kangasniemi

OYY:n sosiaalipoliittinen asiantuntija, jonka mielestä jokainen päivä on mahdollisuus.

Lue lisää:

Vilkas vaalivuosi jatkuu – Nyt alkoi OYY:n edustajistovaalien ehdokasasettelu, itse vaalit käydään marraskuun alussa

Syksyn vaaleissa valitaan edustajat ylioppilaskuntien ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistot päättävät esimerkiksi siitä, kuinka suuri ylioppilaskunnan jäsenmaksu on ja miten jäsenmaksurahat käytetään. Oulussa ehdokkaaksi asettumista voi pohtia nyt kuukauden verran, sillä vaaliasiakirjat on jätettävä viimeistään keskiviikkona 16. lokakuuta kello 12 ylioppilaskunnan kansliaan

Vaalivuosi 2019 jatkuu vilkkaana: keväällä Suomessa äänestettiin jo eduskunta- ja eurovaaleissa, ja nyt syksyllä käydään ylioppilaskunnissa edustajistovaalit.

Syksyn vaaleissa valitaan edustajat ylioppilaskuntien ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistot päättävät esimerkiksi siitä, kuinka suuri ylioppilaskunnan jäsenmaksu on ja miten jäsenmaksurahat oikein käytetään.

Vaalit käydään nyt syksyllä Suomen ylioppilaskunnissa, lukuun ottamatta Helsinkiä (HYY) ja Tamperetta (TREY), joiden vaalit järjestettiin syksyllä 2018. Edustajistovaalit järjestetään joka toinen vuosi, poikkeuksen tekee Svenska Handelshögskolans Studentkår (SHS), jossa vaalit järjestetään vuosittain.

Vaalit ovat edessä myös Oulussa, jossa valitaan jäsenet, edaattorit, 37-henkiseen edustajistoon. Maanantaina 16. syyskuuta käynnistyi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajistovaalien ehdokasasettelu.

Vaalikuulutuksen mukaan vaalikelpoisia OYY:n edustajiston jäseniksi ovat kaikki ylioppilaskunnan jäsenet, jotka ovat ilmoittautuneet läsnäoleviksi Oulun yliopiston opiskelijoiksi 16. lokakuuta mennessä. Ehdokkaan on täytettävä 18 vuotta viimeistään varsinaisena vaalipäivänä. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole henkilö, joka on vajaavaltainen. Ehdokkaaksi ilmoittaudutaan vaaliasiakirjoilla, joita saa joko ylioppilaskunnan kansliasta Linnanmaan kampukselta tai OYY:n verkkosivuilta.

Ehdokkaaksi asettumista voi pohtia nyt kuukauden verran, sillä vaaliasiakirjat on jätettävä viimeistään keskiviikkona 16. lokakuuta kello 12 ylioppilaskunnan kansliaan. Myös postitse toimitettujen asiakirjojen on oltava tällöin perillä.

OYY:n edustajistovaalien sähköinen äänestys alkaa perjantaina 1. marraskuuta kello 9 ja päättyy 6. marraskuuta kello 16. Vaaleissa on äänioikeus jokaisella Oulun yliopistoon 2. lokakuuta mennessä läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Äänestämään pääsee osoitteessa vaalit.oyy.fi.

Uuden edustajiston toimikausi alkaa vaalituloksen vahvistamisen jälkeen, kuitenkin aikaisintaan 15. marraskuuta.

Vuoden 2017 ääniharava tuli Oulusta

Äänestysinto edustajistovaaleissa on vaihdellut eri kaupungeissa. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) tilaston mukaan edellisissä vaaleissa valtakunnallinen äänestysprosentti oli 31,9 %. Kaikista hanakimmin äänestettiin Turussa (TYY), jossa äänestysprosentti oli 41,98 %.

Oulussa äänestysprosentti oli syksyllä 2017 28,4 %. Vaikka Oulun äänestysinto jäi hieman valtakunnan keskiarvosta, Oulussa oli vuoden 2017 vaalien valtakunnallinen ääniharava, sillä Kontinkankaan vaaliliittoa (KoVa) edustava Eelis Palokangas sai 230 ääntä.

Kaudella 2017–2019 OYY:n edustajisto valitsi muun muassa uudeksi pääsihteeriksi Kauko Keskisärkän, teki useita sääntömuutoksia ylioppilaskunnan sääntöihin, päätti myydä Puistomannen osakkeet ja valitsi OYY:n hallituksen jäsenet ja Oulun yliopiston hallitukseen opiskelijajäsenet. Viime syyskuussa paljon keskustelua herätti edustajiston päätös lisätä OYY:n linjapaperiin kirjaus automaatiojäsenyydestä luopumisesta.

 

Lue lisää syksyn 2017 vaaleista: Edustajistovaalien ehdokasmäärä nousi, TeTalla eniten ehdokkaita; OYY lähemmäksi opiskelijoita, Preludi ja Vulcanalia yhteen, jäsenmaksua alemmas – näin ryhmät vastasivat Oulun ylioppilaslehden kysymyksiin; Kontinkankaan vaaliliitto sai kaikki ehdokkaansa läpi, Oulun Akateemiset Perussuomalaiset uutena poliittisena ryhmänä edustajistoon; Edustajistovaalien valtakunnallinen äänestysprosentti nousi, ehdokkaista eniten ääniä sai OYY:n edustajistoon valittu Eelis Palokangas.

Muokattu 30.10.2019 kello 13.41: Korjattu äänestysaikaa koskeva väärä viikonpäivä oikeaksi. 1. marraskuuta on perjantai, ei keskiviikko.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Viimeinen laatuaan: 25. Vulcanalia täytti Teatrian tuhansilla juhlijoilla, katso kuvagalleria juhlaillan hetkistä

Ja taas mentiin! Keskiviikkona 11. syyskuuta järjestetty loppuunmyyty Vulcanalia Festival käynnisti oululaisten yliopisto-opiskelijoiden lukuvuoden 25. kerran. Perinteiseen tapaan tapahtumapaikka oli vaihtunut jälleen viime vuodesta: keskiviikkona Club Teatrian lavalle nousivat OYY:n sekakuoro Cassiopeia, Tekkaritorvet ja pääesiintyjä Pyhimys. Teatrian somistamisesta vastasi Oulun korkeakoulujen taidepiiri Tapiiri. Ensi syksynä oululaisopiskelijoiden juhlakuviot voivat olla aivan toiset, sillä OYY ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO suunnittelevat yhteistä avajaistapahtumaa. Tämä siis saattoi olla viimeinen Vulcanalia. Jenna Tajakan kuvissa näet pieniä hetkiä tuhansien ihmisten täyttämästä juhlasta.

TEKSTI Jenna Tajakka

KUVAT Jenna Tajakka

 Pikkukuvaa klikkaamalla avautuu kuvan suurempi versio.

 

Jenna Tajakka

Oululainen kirjallisuuden opiskelija, joka viihtyy kameran takana.

Lue lisää:

Vulcanalia Festival myytiin loppuun ennakkoon toista vuotta peräkkäin

Tämän vuoden juhla on mahdollisesti viimeinen nykymuotoinen Vulcanalia. OYY ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO ovat suunnitelleet yhteistä lukuvuoden aloitusjuhlaa ensi vuoden syksylle.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) järjestämän lukuvuoden avajaisjuhla Vulcanalian liput on myyty loppuun ennakkoon nyt toisena vuonna peräkkäin.

Keskiviikkona 11. syyskuuta Club Teatrialla järjestettävän tapahtuman lipunmyynti käynnistyi 19. elokuuta, ja viimeiset liput myytiin lauantai-iltana 7.9.

Club Teatrialla järjestettävään tapahtumaan oli edellisvuotta enemmän lippuja myynnissä: viime syksynä Areena Ouluun mahtui 2000 juhlijaa, Teatrialle taas noin puolet enemmän.

OYY:n tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntija Asta Salomaa oli tapahtuman loppuunmyynnistä iloinen.

”Se on merkki siitä, että tapahtumaa on onnistuttu kehittämään ja että opiskelijoita kiinnostaa yhteisöllisyys ja konsertit.”

Lippujen menekki oli hänelle yllätys. Viime vuonna lippuja oli myynnissä 2000 ja silloinkin liput myytiin loppuun viime tipassa.

”Ajateltiin, että nyt ainakin mahdollisimman moni pääsee paikalle, vaikka ei tulisikaan loppuunmyyntiä.”

Tämän vuoden Vulcanalia on nyt selvästi aiempia vuosia isompi. Se tulee näkymään illan aikana jonoissa, Salomaa arvioi. Hän arvelee, että pahimmat ruuhkat syntyvät ennen pääesiintyjä Pyhimyksen aloittamista kello 22.30.

”Kehotan ihmisiä tulemaan ajoissa paikoille. Ohjelmaa on koko illaksi, ei pitäisi tulla tylsää.”

Juhla järjestetään 25. kertaa

Ensimmäinen Vulcanalia järjestettiin ravintola Rauhalan edustalla vuonna 1995. Nyt 25. kertaa järjestettävä Vulcanalia on vuosien aikana muuttanut monesti: Rauhalan jälkeen juhlat on järjestetty Kuusisaaressa, Toppilan Möljällä, Ouluhallilla ja Linnanmaalla.

Tämän vuoden juhla on mahdollisesti viimeinen nykymuotoinen Vulcanalia. OYY ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO ovat suunnitelleet yhteistä lukuvuoden aloitusjuhlaa ensi vuoden syksylle.

Myös tapahtumaa vuodesta 2017 tuottanut Asta Salomaa siirtyy Vulcanalian jälkeen ylioppilaskunnalta uuteen työpaikkaan.

Miltä viimeisen Vulcanalian järjestäminen tuntuu?

”Tuntuu hienolta, että saa itse olla mukana viimeisessä Vulcanaliassa. On ollut kivaa olla mukana ja olla kehittämässä tapahtumaa. Uuden avajaistapahtuman kehittäminen jatkuu tulevaisuudessa hyvissä käsissä, ja se onkin varmasti vielä aiempaa parempi”, Salomaa arvelee.

”Toivon, että yliopistolaisilla olisi mukava osallistua tähän meidän juttuumme vielä viimeistä kertaa.”

Lavalla Pyhimys, Teekkaritorvet ja Cassiopeia

Tämänvuotisen Vulcanalia Festivalin artisteja ovat Pyhimys, Teekkaritorvet ja Cassiopeia. Artistit paljastettiin 14. elokuuta. 

Rap-artisti Pyhimys (Mikko Kuoppala) on tällä hetkellä kovassa nosteessa. Helmikuussa Pyhimys nappasi kuusi Emma-palkintoa, heinäkuussa hän sai ansioituneelle kotimaiselle sanoittajalle myönnettävän Juha Vainio -palkinnon. Hän keikkailee sekä sooloartistina että Teflon Brothersin kanssa.

Teekkaritorvet on vuonna 1970 perustettu, ahkerasti keikkaileva puhallinorkesteri, joka on monelle oululaiselle tuttu suosituista wappukonserteista Rotuaarilla ja Linnasaaressa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sekakuoro Cassiopeia on tuttu näky sekä ylioppilaskunnan että yliopiston tapahtumissa. 40-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä kuoro julkaisi alkuvuonna levyllisen PMMP-tulkintoja. Keväällä 2017 kuoro isännöi Oulussa Pohjoismaista opiskelijakuorofestivaalia.

Tänä vuonna Vulcanalia Festivalin ohjelmaan kuuluvat artistien ohella Glitternistin glitter-kasvomaalaukset ja Oulun korkeakoulujen taidepiiri Tapiirin koristelema photobooth. Lisäksi Teatrialta voi ostaa juotavaa ja pientä syötävää. Vulcanalia-päivään kuuluu myös Linnanmaan kampuksella kello 10–14 pidettävät järjestömessut.

 

Muokattu 8.9.2019 kello 19.04: Korjattu päivämäärävirhe: lauantai on 7.9., ei 8.9.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Sateenkaaria kampuksella: yliopistolla sateenkaariliputus Oulu Priden aikaan tiettävästi ensimmäistä kertaa, liput lahjoitti OYY

Tällä viikolla Oulussa on vietetty Oulu Pride -viikkoa. Viikko on näkynyt esimerkiksi kaupungintalon edustan lipputangoissa liehuvina sateenkaarilippuina ja tapahtumina ympäri kaupunkia. Pride-liput ovat liehuneet myös Oulun yliopiston kampuksilla. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Oulun yliopisto liputtaa Priden aikaan sateenkaarilipuilla. Oulussa Pride on ennen tätä vuotta järjestetty kolme kertaa: vuosina 2010, 2012 ja 2018. Liput yliopistolle […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Tällä viikolla Oulussa on vietetty Oulu Pride -viikkoa. Viikko on näkynyt esimerkiksi kaupungintalon edustan lipputangoissa liehuvina sateenkaarilippuina ja tapahtumina ympäri kaupunkia.

Pride-liput ovat liehuneet myös Oulun yliopiston kampuksilla. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Oulun yliopisto liputtaa Priden aikaan sateenkaarilipuilla. Oulussa Pride on ennen tätä vuotta järjestetty kolme kertaa: vuosina 2010, 2012 ja 2018.

Liput yliopistolle lahjoitti Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY).

”Aiempina vuosina olemme kyllä liputtaneet Priden aikaan omilla erivärisillä yliopiston lipuilla. Aiemmin meillä ei ole omia sateenkaarilippuja ollut, mutta nyt ylioppilaskunta ystävällisesti lahjoitti ne meille”, sanoo Marja Jokinen, yliopiston viestintäjohtaja.

Viikon kestävällä tapahtumalla on useita yhteistyökumppaneita. Tukijoiden joukossa ovat muun muassa Oulun kaupunki, liikuntakeskus Hukka, Uniresta ja Oulun juhlaviikot.

Yksi Oulu Priden virallisista päätukijoista on Oulun ammattikorkeakoulu. Miksei tukijoiden listassa ole Oulun yliopistoa?

”Meitä ei ole pyydetty mukaan yhteistyökumppaniksi. Ei ole tullut erillistä pyyntöä, johon olisi tullut reagoida”, Marja Jokinen sanoo.

”Asia on meille tärkeä, haluamme tukea yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä.”

Oulun yliopisto julkaisi tällä viikolla intranet Notiossa myös kannanoton, jossa muistutettiin yliopistossa olevan myös sukupuolen moninaisuutta. Kannanotossa todettiin yliopiston sukupuolentutkimuksen koordinoivan valtakunnallista SetSTOP-hanketta, jossa kehitetään sukupuolen ja muut erot huomioivan tasa-arvosuunnittelun ja -työn sisältöjä Suomen opettajan- ja opinto-ohjaajan koulutuksiin.

Kannanoton mukaan ”yliopiston keinot puuttua laajempaan sukupuolista moninaisuutta koskevaan sosiaaliseen keskusteluun toteutuvat parhaiten tutkimuksen, sen pohjalta annettavan opetuksen sekä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin osallistumisen kautta.”

”Tarkoituksena on keskustella ja ylittää vuorovaikutusta rajoittavia turhia ennakkoluuloja. Yliopistolla on rooli esimerkillisenä opiskelu- ja työpaikkana, josta hyvät ja moninaisuutta arvostavat toimintamallit välittyvät opiskelijoiden ja henkilökunnan myötä kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Kehotamme yliopistoyhteisön jäseniä asialliseen ja kunnioittavaan käytökseen sekä avoimeen sukupuolen moninaisuuden kohtaamiseen olipa kysymys opiskelijoista tai henkilökunnan jäsenistä”, tekstissä todetaan.

Myös OYY ottaa osaa juhlintaan. Sateenkaarilippujen lahjoittamisen lisäksi ylioppilaskunta kannustaa opiskelijoita osallistumaan Pride-viikon tapahtumiin.

”Olemme kutsuneet kaikki ainejärjestöt ja killat osallistumaan opiskelijoina lauantain Pride-kulkueeseen. OYY:n edustajat tunnistaa kulkueesta ylioppilaskunnan lipusta”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula.

Pride-viikko on ihmisoikeustapahtuma, jonka tarkoituksena on muistuttaa yhtäläisten oikeuksien kuuluvan kaikille seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta riippumatta. Tapahtumaviikon järjestää Oulu Pride ry.

Oulu Pride -tapahtumaviikko on käynnissä nyt. Viikko huipentuu lauantaina 10.8. järjestettävään kulkueeseen ja puistojuhlaan. 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Teko on tärkeä, ei sen tekijä – Riitta Kaleva ei jää kaipaamaan työelämästä pitää-sanaa

Riitta Kaleva työskenteli Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kanslistina lähes viisitoista vuotta. Hänen aikanaan opiskelijoiden huolet pysyivät samoina, mutta heistä on tullut aiempaa raittiimpia ja kohteliaampia. Ensimmäisenä eläkepäivänään hän ulkoilutti reppuaan.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

In English.

Antakaa minun syrjäytyä rauhassa.

Jos Riitta Kaleva saisi päättää, tämä lause olisi hänestä kertovan elokuvan otsikko.

Valinnalle on syynsä. Hän ei ensinnäkään pidä ollenkaan lomakkeista, joissa vaaditaan selvityksiä tai selityksiä. Lisäksi hän on yleensä mieluiten yksin.

Myös tämän haastattelun tekeminen ja kysymyksiin vastaaminen tuntuu hänestä varsin kamalalta. Mutta se on tehtävä, ennen kuin on aika jäädä eläkkeelle.

Näin hän on selvinnyt vaikeista paikoista ylipäänsä: on vain kerättävä palapelin palat uudelleen, tehtävä ikäväkin asia, mentävä sitten eteenpäin.

Siinä missä varsin harva opiskelija kuvaisi ylioppilaskuntaa itselleen läheiseksi, Kaleva tuli kanslistina monelle tutuksi. Hän on liimannut tuhansiin opiskelijakortteihin tuhansia opiskelijatarroja ja Sporttipasseja, antanut ja ottanut vastaan avainnippua Mannen saunalle, ollut aina ensimmäisenä vastassa toimistolle tullessa.

Ja toki vastannut oululaisten opiskelijoiden kysymyksiin, kaikkiin maan ja taivaan välillä.

”Kaikkea on kysytty. Voiko bussissa maksaa setelillä? Tai saako tästä numerosta sukupuolineuvontaa?”

Oululaisten opiskelijoiden eteen tehty työ on huomioitu. Helmikuussa hänet palkittiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan korkeimmalla kunnian- ja kiitollisuudenosoituksella, kunniamerkillä.

Ennen ylioppilaskuntaa Riitta Kaleva työskenteli Siikalatvan kunnassa Piippolan käsi- ja taideteollisuuslaitoksessa (nykyinen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto) asuntola- ja vapaa-ajan ohjaajana. Koulutukseltaan hän on nuorisotyön ohjaaja. Nuorten kanssa hän työskentelikin koko työuransa ajan. ”En tiedä muusta.”

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kanslistina Riitta Kaleva toimi hieman alle viidentoista vuoden ajan. Kanslistin työtä hän haki, koska halusi työskennellä Oulussa. Työ alkoi marraskuun ensimmäisenä päivänä 2005, ja Kaleva mieltyi työhön nopeasti. Aloittaessaan hän totesi ylioppilaskunnan silloiselle pääsihteerille Mikko Nissiselle: tästä lähden vasta eläkkeellä.

Ja näin kävi.

Nykyopiskelijat aiempaa kohteliaampia

Vuosien aikana ylioppilaskunnan toimiston seinät ympärillä vaihtuivat toisiksi, mutta pari asiaa pysyi Kalevalle samana. Muutama tuttu opiskelija haki vuodesta 2005 alkaen joka vuosi uuden opiskelijatarran toimistolta. Myös opiskelijan huolet ja murheet pysyivät vuodesta toiseen pääasiassa samoina, Kaleva arvioi. Tosin huolta ja stressiä opiskelijat tuntuvat kantavan tällä hetkellä ainakin valmistumisesta, hän sanoo.

On muutoksiakin. Kalevan mukaan nykyopiskelijat käyttäytyvät hyvin kauniisti ja kohteliaasti. Lisäksi ryyppäämistä ja muuta epämääräistä rellestämistä esiintyy huomattavasti aiempaa vähemmän.

Ylioppilaskunnan muutto Rauhalan pihapiiristä Mannenkadulta Linnanmaalle yliopiston kielikeskuksen entisiin tiloihin vuonna 2012 triplasi asiakasmäärän ja teki OYY:stä läheisemmän opiskelijalle, Kaleva arvioi.

Mutta Mannenkadun toimistoa hän jäi ikävöimään. Mannenkadulla Kalevalla oli tapana avata ikkuna aina puoleltapäivin, jotta hän kuulisi Tuomiokirkon kellot. Oli sitten kesä tai talvi, ikkuna oli avoinna kellon lyödessä kaksitoista. Linnanmaalle asti ei Tuomiokirkon kellojen kumu enää kuulunut.

Kun ylioppilaskunta muutti syksyllä 2016 uudelleen, nyt kampuksen sisällä keskusaulaan luonnontieteellisen tiedekunnan entiseen opintotoimistoon, tuli toimistolle taas uusia asiakkaita: tietään sokkeloisen ja remonttien takia jatkuvasti muuttuvan Linnanmaan sisällä etsivät.

Taas sai neuvoa, auttaa ja opastaa. Mutta ei se haittaa: Riitta Kaleva toivoo muiden muistavan hänet teoista, joita hän on voinut tehdä muiden hyväksi. Jos on vaikka voinut auttaa.

Tärkeintä ei hänestä ole se, kuka avun on antanut, tai että ihminen aina edes tietää tulleensa autetuksi.  Teko, ei ihminen, on tärkein.

”Tykkään ihmisten auttamisesta.”

Mielenmaisemana meri

Riitta Kalevan mukaan hänen elämänsä suurin onnistuminen on se, että hän on saanut elää kohtuullisen onnellisen elämän.

”Olen aloittanut uuden elämän monta kertaa: olen vaihtanut työpaikkaa, siviilisäätyäkin.”

Varsinaista mottoa Kaleva ei osaa sanoa (”Minulla on niin huono muisti, että varmaan joutuisin vaihtamaan sen viikottain”), mutta iloiseksi hänet tekevät ihmiset. Huolta taas herättää ilmastonmuutos.

Muissa ihmisissä hän arvostaa iloisuutta, avoimuutta, kohteliaisuutta ja uteliaisuutta. Mutta miten hän arvelee muiden kuvailevan häntä?

”Varmaan äitinä. Olen päkättänyt muille niin paljon!”

Vihaiseksi hänet tekee tahallinen ilkeys ja kaltoinkohtelu.

”Vahingossa voi käyttäytyä huonosti, mutta ei tietoisesti! Koskaan ei saa myöskään vaatia ihmiseltä enemmän kuin on valmis itse tekemään.”

Hänen täydellinen päivänsä olisi tällainen: herääminen aamulla mökiltä, istahdus mökin parvekkeelle juomaan aamukahvia merta tuijottaen. Illalla vuorossa olisi siirtyminen iltakahville.

”Meri on mielenmaisemani.”

Mökillä Iissä Kaleva ei ehdi käymään joka viikko, mutta kun hän sinne ehtii, hän on mielellään siellä viikon, kaksikin. Mökillä hän harrastaa myös puutarhanhoitoa: kivikkoiseen maahan kivenkolojen juureen hän istuttaa kurpitsoita ja perunoita. Satoakin saa, toki maltillisen määrän.

”Jos jotain on ikävä, niin omaa puutarhamaata.”

Ei enää pidä

Haastatteluhetkellä OYY:n kanslian seinälle oli kiinnitetty pahvinen, kaksivärinen aamukampa. Haastattelua tehdessä aamukammassa oli jäljellä vielä yksi punainen lappu: Kalevalla oli vielä viimeinen työpäivä jäljellä.

Työpöytä ei ollut silti vielä kokonaan tyhjentynyt: työkoneen näppäimistön vierellä oli vielä opiskelijatarra-arkkeja (”Pari tarraa olen tänään jakanut”) ja YTHS:n tilityslomake.

Elokuussa 2018 OYY:n jäsenpalvelu-hallintosihteerinä aloittanut Nina Schroderus ja Kaleva tekivät töitä samassa huoneessa viime vuoden elokuusta alkaen. Vuoden aikana työt olivat yhä enemmän siirtyneet Schroderukselle.

”En minä aivan helpolla löysää. Aamulla oli vielä päässä lista asioista, joista pitää muistaa sanoa Ninalle. Vielä en ole päästänyt hanskoja tippumaan – ehkä sitten huomenna.”

Työelämästä Kaleva ei jää ikävöimään pitää-sanaa. Pitää tehdä, pitää muistaa, pitää mennä. Eipä enää pidäkään.

Kesälomansa aluksi Riitta Kaleva osti uuden repun. Sen tuli olla kevyt ja kestävä, sellainen, että se on mukava sekä kaukomatkalla että tunturissa, sellainen, että se sopii mille reissulle tahansa.

Ja aivan ensimmäisenä eläkepäivänään, elokuun ensimmäisenä päivänä, Riitta Kaleva jatkoi repun käyttämistä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: