Teurastajan isä

Kasvatustieteitä opiskeleva oululainen sarjakuvataitelija Veli-Matti Ural on tarinankertoja, joka nauttii sanaleikeistä ja sekoiluhuumorista. Sarjakuvia koko ikänsä harrastaneen Uralin ensimmäinen supersankari oli Batmanin kyvyillä varustettu Norsumies.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Elina Korpi

”Newman!” ”These pretzels are making me thirsty!” ”No soup for you!”

Kun stand up –koomikko Jerry Seinfeld manailee arkkivihollisensa käytöstä, villitukkainen Cosmo Kramer hoippuu kuvaan tai vihainen keittokauppias kieltäytyy myymästä keittoa, Veli-Matti Uralia alkaa naurattaa.

Vaikka vanhimmat vitsit ja hokemat ovat lähes kolmekymmentä vuotta vanhoja, yhdysvaltalaisessa Seinfeld-klassikkosarjassa on edelleen se jokin, joka vetoaa Uralin, 25, nauruhermoon.

Samaten Uralia hekotuttaa brittiläisen huumorin klassikkoryhmää Monty Pythonia tai rikossarjoja parodioivia Mies ja alaston ase-elokuvia katsoessa.

”Niistä näkee sen, että tekijätiimillä on ollut myös hauskaa, ettei kirjoitusvaiheessa ole ollut turhia estoja sille, mistä asioista saisi kirjoittaa.”

Uralilla on hauskuuteen erityinen suhde: sarjakuvataiteilijana Ural naurattaa työkseen muita.

Mutta Ural ei urallaan halua vain naurattaa, sillä hänellä on suurempia suunnitelmia.

Uskomaton Norsumies

Sarjakuvaa Ural on piirtänyt aivan lapsesta saakka. Aivan ensimmäiset sarjakuvaruudut hän muistaa piirtäneensä alakoulun kolmannella luokalla. Näissä sarjakuvissa hän esitteli itse keksimiään supersankareita. Yksi heistä oli Norsumies: hahmo joka yhdisti supersankareiden nopeuden, tarkkuuden ja kyvykkyyden norsun ruumiinrakenteeseen.

”Oikeastaan kyse oli aika pitkälti vain Batman-kopiosta, mutta norsun hahmossa”, hän tunnustaa.

Vaikka omat sarjakuvaideat olivat lennokkaita, ensimmäiset Uralin sarjakuvasuosikit olivat klassikkokamaa, Asterixia ja Aku Ankkaa. Mestaripiirtäjä Don Rosan uskomattoman tarkka ja yksityiskohtainen piirustusjälki kiehtoi Uralia jo lapsena.

Ensimmäiset sarjakuvansa Ural piirsi vain omaksi ilokseen, mutta kymmenvuotiaana hän uskaltautui esittelemään niitä kavereilleen ja sukulaisilleen. Sarjakuvat nähneiden naurusta rohkaistuneena yläkouluikäinen Ural uskaltautui esittelemään sarjakuvastrippejään julkisesti. Ensimmäiset stripit hän latasi sarjakuvaharrastajien suositulle verkkosivustolle Kvaak.fi:hin.

Vuonna 2012 Ural osallistui Kalevan järjestämään strippisarjakuvakilpailuun. Voittoa ei tullut, mutta lehti julkaisi yhden Teuras-aiheisesta viidestätoista stripistä. Ne Ural julkaisi myöhemmin Kvaak.fi:ssä.

Sittemmin Uralin luoma sarjakuvahahmo on löytänyt tiensä netissä julkaistuista sarjakuvablogeista viime vuonna julkaistuun kovakantiseen Keijo Teuras –esikoisalbumiin. Teemaa juhlistaa myös kulttuuritalo Valveella perjantaina 10.2. avattava Teuras-teemainen taidenäyttely.

Miksi Teuras ei tapa?

Uralin strippisarjakuvan nimikkohenkilö Keijo Teuras on mafiapomo Pepperonin kätyri.

Francis Ford Coppolan ohjaaman Kummisetä-elokuvan don Vito Corleonen olemuksesta vaikutteita ottanut Pomo Pepperoni antaa alaiselleen tehtäviä, jotka tämä onnistuu aina tavalla tai toisella nolosti mokaamaan.

Tappokäskyt päättyvät poikkeuksetta väärinkäsitykseen, kun Teuras ymmärtää konkreettisesti vertauskuvalliseksi tarkoitetut kalojen kanssa nukkumisen, kurkun leikkaamisen tai vihollisen rei’ittämisen.

Onko Teuras siis tolkuttoman onneton tunari, joka on kykenemätön ymmärtämään yksinkertaistakaan ohjetta? Vai onko mafiamiehen kätyri sittenkin hienostunut humanisti, joka välttelee  tappamista väärinymmärrysten avulla?

Sitä äimistelee myös tappokäskyjen epäonnistumiseen turhautunut Pomo Pepperoni itse.

”Miksi sä toivoton tolvana edes ryhdyit palkkamurhaajaksi?”

Toisaalta Uralin sarjakuvahahmot ihmekin ällistelevät sitä, miksi ihmeessä Pepperoni antaa tappokäskynsä aina koukeroisina vertauskuvina.

Näihin kysymyksiin Ural ei haastattelussa anna vastausta. Hänen mukaansa sarjakuvaa voi tulkita aivan vapaasti molemmilla tavoilla, eikä hän siksi sulje pois kumpaakaan vaihtoehtoa.

Hyvä sarjakuvahahmo onkin Uralista vähän sellainen, ettei sen luonteesta pääse aivan heti selville.

”Sankarillinen, kiinnostava, mutta kuitenkin mahdollisimman sympaattinen”, Ural pohtii.

Esimerkiksi osassa stripeistä vilahtava presidentti Vladimir Putin on Uralin mukaan hieno sarjakuvahahmo: henkilö, johon mahtuu monenlaisia merkityksiä ja erilaisia tulkintoja.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017
Keijo Teuras sekoittaa karahvin kirahviin. Kuva: Veli-Matti Ural.

Kielivitsit naurattavat

Kielellä leikittely naurattaa Uralia itseään, ja niin sanaleikkejä vilisee jatkuvasti myös Teuraan maailmassa. Keijo Teuraan sarjakuvien moninaiset sanaleikkivitsit Ural kertoo kehittelevänsä itse.

Tutunoloinen kielivitsi löytyy myös Uralin suunnittelemasta Oulun ylioppilaslehden uudesta haalarimerkistä, jossa yrmy mieshahmo tutustuu Ylkkäriin.

Merkin tekstinä on jämy kehotus: ”Älä ole öykkäri, lue Ylkkäriä”.

”Halusin löytää sanan, joka rimmaisi Ylkkärin kanssa. Niitä vaihtoehtoja ei kauheasti lopulta ollut.”

Yksi suosituimmista suomalaisista kielivitseihin perustuvista strippisarjakuvista on Pertti Jarlan luoma Fingerpori.

Jarla on jalostanut suositun Fingerporin kymmenen julkaisuvuoden aikana instituutioksi, sarjakuvavastineeksi Marimekon Unikko-kuosille: Heimo Vesan, Rivo-Riitan ja Allan Kurman kasvot tuijottavat vastaan kaikkien suurimpien suomalaisten sanomalehtien sivuilta.

Sarjakuva on jättänyt jälkensä myös poliittiseen retoriikkaan: kun keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen vei perustamansa Kansalaispuolueen puoluerekisteriin, keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska kuvasi ratkaisua ”fingerporimaiseksi.”

Fingerporin tie ei suoranaisesti kiinnosta Uralia. Hän ei halua jumittua viimeisessä ruudussa odottaa mehukas vitsi –formaattiin ikuiseksi ajoiksi. Tulevaisuudessa hän haluaisi tehdä aiempaa pidempää, tarinallisempaa sarjakuvaa.

”Kun Teuras-sarja päättyy, en palaa enää strippisarjakuvaan, ellei joku sitä minulta sitä erikseen tilaa.”

Tämä toive näkyy myös hänen nykyisessä sarjakuvamaussaan. Tällä hetkellä Ural on innostunut pitkistä, polveilevista tarinoista, kuten Hugo Prattin Corto Maltesesta tai Robert Kirkamin käsikirjoittamasta Walking Deadista.

”Oulun Sarjakuvakeskuksella työskentelyssä yksi hyvä puoli on se, että tulee tutustuttua sellaisiin sarjoihin, joita ei aiemmin ole löytänyt. Nyt esimerkiksi Mauri Kunnas näyttäytyy minulle aivan eri tavalla kuin lapsena.”

Strippimuodon ja sanaleikkien lisäksi Jarlaa ja Uralia kuitenkin yhdistää myös kolmas piirre.

Pertti Jarla on kertonut toteuttavansa Fingerpori-stripeissä usein lukijoiden lähettämiä ideoita. Stripeistä löytyy muun muassa kirjailija Roman Schatzin, elokuvatuottaja Aleksi Bardyn ja Kiroileva siili-sarjakuvasta tutun Milla Paloniemen ideoita.

Myös Ural on saanut Keijo Teuraan faneilta omia ehdotuksiaan sarjakuviksi. Eräältä fanilta hän sai kokonaisen sarjakuvakäsikirjoituksen valmiiksi luonnosteltuina kuvineen.

Sarjakuvasta on myös gradun aiheeksi

Komedian ystävät tuntevat Uralin myös harrastajateattereiden näyttämöltä.

Ural on näytellyt useissa Oulun Työväen Näyttämön ja Oulun ylioppilasteatterin näytelmissä, joiden tyylilajina on ollut usein väärinkäsityksiin ja absudereihin yhteensattumiin perustuva farssi. Esimerkiksi kesällä 2013 hän nauratti oululaisia Hietasaaren kesäteatterissa Pokka pitää –sarjan alistuneena Richardina.

Hupaisa ja kepeä farssi naurattaa ja viihdyttää katsojia, mutta itse Ural toivoisi tekevänsä ennemmin vakavampia rooleja.

”Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun Lukiossa (OSYK) draamakursseilla sai näytellä myös vakavimmissa näytelmissä, kuten Shakespearen Macbethissä. Siihen tyylilajiin olisi mukava palata.”

Näyttelemisen ja piirtämisen ohella Ural opiskelee kasvatustieteitä Oulun yliopistossa.  Opiskeltava aine on tosin sekin yhteydessä sarjakuvamaailmaan: Ural on huomannut pedagogian opinnoista olevan hyötyä nykyisessä työssään, johon kuuluu lapsille ja nuorille tarkoitettujen sarjakuvatyöpajojen vetäminen.

Sarjakuva on ollut mukana myös yliopiston opinnäytetöissä. Kandidaatin tutkielman aiheena Uralilla oli sarjakuvan käyttö opetuksessa. Sama teema tulee kulkemaan mukana myös gradussa.

”Sarjakuvan käytöstä pedagogiikassa ei ole Suomessa hirveästi aiempaa tutkimuskirjallisuutta, mutta esimerkiksi Yhdysvalloista sitä löytyy paljonkin.”

Tosin gradun pariin pääseminen edellyttää sitä, että aikaa riittäisi kaikilta muilta kiinnostavilta harrasteilta ja sivutöiltä myös opiskeluille.

”Viime vuosi on käytännössä mennyt välivuotena”, hän tunnustaa.

Uralilla on selvästi mahdollisuuksia monelle uralle – näyttelijäksi, sarjakuvataiteilijaksi tai opettajaksi.

Kysytään kuitenkin vielä: mikä Uralista tulee isona?

Hänelle vastaus on lopulta helppo.

”Näyttelijän hommia pidän edelleen harrastuksena, ja sarjakuvataiteilija mielestäni olen jo. Tosin siihen, että elättäisin itseni pelkillä albumeilla, ihan siinä pisteessä en ole vielä. Mutta varmasti tulee lisää”, hän hymähtää.

 

Kuka?

>>Veli-Matti Ural
>>25-vuotias.
>>Asuu Oulussa.
>>Opiskelee Oulun yliopistossa kasvatustieteitä viidettä vuotta. Töissä Oulun sarjakuvakeskuksella toimintavastaavana. Työ sisältää muun muassa sarjakuvatyöpajojen pitämistä.
>>Piirtänyt Keijo Teuras -strippisarjakuvaa vuodesta 2012. Ensimmäinen albumi julkaistiin viime vuonna.
>>Oulun Sarjakuvaseura ry:n hallituksen jäsen.
>>Vapaa-ajallaan katsoo komediasarja Seinfeldiä dvd:ltä. Harrastaa myös näyttelemistä, on näytellyt esimerkiksi lyhytelokuvissa, mainoksissa ja Oulun Työväen Näyttämön ja Oulun ylioppilasteatterin näytelmissä.
>>Lapsena unelma-ammatti oli paleontologi. ”Valitettavasti Suomesta ei löytynyt töitä tältä alalta.”
>>Toivoo, että kaikki menee niin kuin pitääkin.
>>Haaveilee opintojen saamisesta valmiiksi. ”Ne ovat jääneet sivuraiteille välivuoden pitämisen ajaksi.”

 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Linnanmaan 24/7 -kampuksen testaus on käynnistynyt

Arkkitehtiopiskelijoista koostuva testausryhmä on saanut käyttöönsä ensimmäiset ympärivuorokautisen pääsyn Linnanmaan kampukselle mahdollistavat kulkukortit.

Linnanmaan kampuksella on käynnistynyt kolme kuukautta kestävä pilotti, jonka aikana testiryhmässä olevat arkkitehtiopiskelijat pääsevät kulkukorttien avulla kulkemaan kampuksen ulko-ovista sekä ennalta määrätyissä sisätiloissa ympärivuorokautisesti.

Flexim –kortteihin perustuvat kulkuoikeudet on myönnetty kolmelletoista arkkitehtiopiskelijalle.

Oulun yliopiston Digikampuksen suunnittelijan Janne Rautiaisen mukaan arkkitehtiopiskelijat valittiin testausryhmäksi useasta eri syystä.

”Arkkitehdit tulevat uusina opiskelijoina Linnanmaalle, ja heillä on myös aikaisempi kokemus ympärivuorokautisesta kulkemisesta edellisellä kampuksella. Meillä on myös mahdollisuus testata korttia ja sen taustatoimintoja täysillä, sillä heillä on varalla avaimenperään kiinnitettävä ovenaukaisukortti. Eli mikäli testin aikana ilmenee ongelmia [kulku]kortin osalta, he pääsevät joka tapauksessa sisälle.”

Kolme kuukautta kestävän pilottijakson jälkeen päätetään siitä, laajennetaanko konsepti kaikkien opiskelijoiden käyttöön.

”Tässä vaiheessa näyttää kuitenkin erittäin valoisalta tulevaisuutta ajatellen”, Rautiainen paljastaa.

Kortit voimassa koko opinto-oikeuden ajan

Ympärivuorokautisen kulkemisen mahdollistavat kortit ovat kooltaan luottokortin kokoisia. Niissä on tunnisteina opiskelijan kuva, nimitiedot ja Flexim-siruun koodatut kulkuoikeudet.

Kortit tilataan ja maksetaan Oulun yliopiston oman verkkokaupan kautta, jonka jälkeen opiskelija voi noutaa ne Juvenes Print –painotalon Linnanmaan toimipisteeltä.

”Kulkukorttia kaavaillaan kertamaksulla hankittavaksi tuotteeksi verkkokauppaamme, mutta kaikki käytännöt olevat vielä neuvottelun alla. Korttia ei haluta vuosittain uusittavaksi, vaan kerran ostettuna se tulee toimimaan koko opinto-oikeuden ajan”, Rautiainen kertoo.

Helmikuun ensimmäisenä päivänä käynnistynyt pilotti on osa Oulun yliopiston Digikampus –projektia, jonka visio on kehittää uusia käyttäjälähtöisiä palveluita helpottamaan opiskelijoiden, työntekijöiden ja vierailijoiden elämää ja työskentelyä.

Pilotti toteutetaan yhdessä Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan opiskelijoiden, tietohallinnon, tilapalveluiden, Juvenes Printin, Certegon ja Koodiviidakon kanssa.

 

Korttipohja 1Korttipohja 2Korttipohja 3Korttipohja 4

Kampuksella kulkukortteina käytettävät korttipohjat, joista opiskelija voi valita mieleisensä värivaihtoehdon. Kuvalähde: Oulun yliopiston viestintä & Digikampus.

 

 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun korkeakoululiikunta on Pohjois-Pohjanmaan Vuoden liikuttaja

Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ja Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) yhteinen liikuntapalvelu Oulun korkeakoululiikunta (OKKL) on palkittu Pohjois-Pohjanmaan Vuoden liikuttaja 2016 -palkinnolla. Palkinnon perusteena on toimijoiden onnistunut ja valtakunnallisesti uraa uurtava yhteistyö viimeisen kymmenen vuoden ajalta sekä tuhansien henkilöiden viikoittainen liikuttaminen. Palkinto luovutettiin lauantaina 28.1. Oulussa järjestetyssä Pohjois-Pohjanmaan Urheilugaalassa. Palkinnon vastaanottivat liikuntasuunnittelijat Aki Hentilä (Oamk), Markku Saarela […]

Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ja Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) yhteinen liikuntapalvelu Oulun korkeakoululiikunta (OKKL) on palkittu Pohjois-Pohjanmaan Vuoden liikuttaja 2016 -palkinnolla.

Palkinnon perusteena on toimijoiden onnistunut ja valtakunnallisesti uraa uurtava yhteistyö viimeisen kymmenen vuoden ajalta sekä tuhansien henkilöiden viikoittainen liikuttaminen.

Palkinto luovutettiin lauantaina 28.1. Oulussa järjestetyssä Pohjois-Pohjanmaan Urheilugaalassa.

Palkinnon vastaanottivat liikuntasuunnittelijat Aki Hentilä (Oamk), Markku Saarela (Oulun yliopisto) ja Antti Puotiniemi (OSAO).

”Palkinnon saaminen tuntui oikein hyvältä! Liikuttajapalkinto passaa meille loistavasti, tarjoammehan palveluja paljon ja monipuolisesti. Lisäksi liikutamme viikottain kuitenkin suurtaa määrää ihmisiä, toiminnassamme viikottaisia liikuntakertoja on keskimäärin 6000”, suunnittelija Aki Hentilä kertoo tunnelmistaan.

Korkeakoululiikunnalla on Oulussa pitkät perinteet. Oulun yliopiston liikuntapalvelut perustettiin 1968, ja liikuntasihteeri aloitti kahta vuotta myöhemmin. Oulun ammattikorkeakoulun liikuntapalvelut starttasivat vuonna 2002. Oamk ja yliopisto aloittivat liikuntayhteistyön vuonna 2007, ja OSAO tuli mukaan toimintaan 2013.

Oulun korkeakoululiikunnan tarjoamien palveluiden skaala ulottuu liikunnan alkeista huippu-urheiluun. OKKL järjestää liikuntavuoroja ja -kursseja, liikunta- ja hyvinvointipalveluita yhteistyökumppaneiden kanssa, neuvontaa, koulutusta ja urheiluakatemiatoimintaa.

Korkeakoululiikunnan palveluita käyttävät yliopiston, Oamkin ja ammattiopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) henkilökunta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun kv-maisteriohjelmiin 1425 hakemusta – pudotusta edellisvuodesta 15 prosenttia

Oulun yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin saapui tänä vuonna 1425 hakemusta. Viime vuonna hakemuksia jätettiin 1673 kappaletta, eli määrä on laskenut edellisvuodesta 15 prosenttia. Hakuaika syksyllä 2017 käynnistyviin maisteriohjelmiin päättyi keskiviikkona 25.1. Maisteriohjelmien suosio vaihteli aloittain. Osa tekniikan alan kansainvälisistä maisteriohjelmista sai jopa aiempaa enemmän hakemuksia, kun osassa kauppatieteiden ohjelmia määrät laskivat. Notkahdus hakemusmäärissä oli odotettavissa EU- ja […]

Oulun yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin saapui tänä vuonna 1425 hakemusta. Viime vuonna hakemuksia jätettiin 1673 kappaletta, eli määrä on laskenut edellisvuodesta 15 prosenttia.

Hakuaika syksyllä 2017 käynnistyviin maisteriohjelmiin päättyi keskiviikkona 25.1.

Maisteriohjelmien suosio vaihteli aloittain. Osa tekniikan alan kansainvälisistä maisteriohjelmista sai jopa aiempaa enemmän hakemuksia, kun osassa kauppatieteiden ohjelmia määrät laskivat.

Notkahdus hakemusmäärissä oli odotettavissa EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta perittävien lukuvuosimaksujen käyttöönoton vuoksi. Lukuvuosimaksun alaraja on vähintään 1 500 euroa lukuvuodessa, mutta siitä ylöspäin korkeakoulut voivat määritellä maksun suuruuden itse.

Oulun yliopistossa lukuvuosimaksu on maisteriohjelmasta riippuen 10 000–13 000 euroa. Opiskelija voi saada yliopistolta stipendin maksun kattamiseen.

EU- ja Eta-maiden hakijoiden osuus pienenikin hieman edellisvuodesta. Tänä vuonna EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten hakijoiden hakemuksia oli 87 prosenttia Oulun kv-ohjelmien hakemusten kokonaismäärästä. Viime vuonna vastaava osuus oli 92 prosenttia.

 

Päivitetty 30.1. Korjattu vuoden 2016 hakemusten määrä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Miksi Verba haukkuu teekkareita fuksivalassaan?

Uusien kielten opiskelijoiden ainejärjestö Verballa on ollut syksyyn 2015 saakka käytössään fuksivala, jossa puhutaan hyvin ikävään sävyyn teekkareista: (…) säälinsekaisin väheksynnäntuntein suhtaudun niihin, jotka itseään teekkareiksi kutsuvat ja käytän jokaisen kohdalleni sattuvan tilanteen osoittaakseni heille älykkyyteni ja kaikinpuolisen paremmuuteni (…) Fuksivalan herättämää tuohtumusta on puitu useaan otteeseen ja värikkäin sanakääntein muun muassa keskustelupalsta Jodelissa. Verbalaisia on […]

TEKSTI Minna Koivunen

KUVAT KM/Verba

Uusien kielten opiskelijoiden ainejärjestö Verballa on ollut syksyyn 2015 saakka käytössään fuksivala, jossa puhutaan hyvin ikävään sävyyn teekkareista:

(…) säälinsekaisin väheksynnäntuntein suhtaudun niihin, jotka itseään teekkareiksi kutsuvat ja käytän jokaisen kohdalleni sattuvan tilanteen osoittaakseni heille älykkyyteni ja kaikinpuolisen paremmuuteni (…)

Fuksivalan herättämää tuohtumusta on puitu useaan otteeseen ja värikkäin sanakääntein muun muassa keskustelupalsta Jodelissa. Verbalaisia on Jodelissa moitittu muun muassa väkivaltaisuudesta ja kusipäisyydestä. Osansa kritiikistä ovat saaneet myös Oulun ylioppilaslehti ja oululaishumanistit ylipäänsä.

Verban vuoden 2016 puheenjohtaja Laura Kämäräinen vastasi Oulun ylioppilaslehdelle järjestön fuksivalaa koskeviin kysymyksiin.

 

Onko kyseisen kohdan sisältävä fuksivala Verballa vielä käytössä, Laura Kämäräinen?

”Fuksivala ei ole enää käytössä, sillä vuoden 2016 hallitus päätti luopua siitä. Viimeisen kerran tämä vala on ollut käytössä fuksisuunnistuksessa syksyllä 2015.

Kukaan Verban vuoden 2016 hallituksesta ei ole ollut tietoinen valan sisällöstä, ja sain itsekin kuulla asiasta vasta Oulun ylioppilaslehden yhteydenoton myötä.

Valan sisältö tuli minullekin melkoisena pommina, ja olin järkyttynyt. Jos olisin tiennyt valan sisällöstä, olisimme puuttuneet asiaan jo aiemmin.”

 

Miten hallituksenne ei tiennyt valan sisällöstä?

”Itse olen lausunut valan fuksivuonna 2012, mutta se ei ole jäänyt mieleen. Vala on ollut kirjoitettuna versiona tallessa vain puheenjohtajan muistitikulla, ei esimerkiksi hallituksen yleisissä materiaaleissa.

Lisäksi fuksisuunnistuksessa harvemmin on mukana vanhempia opiskelijoita: vala vannotaan siis kaikkien suunnistuksen päätteeksi papereiden palautuksen jälkeen, jolloin vanhemmat opiskelijat ja rastinpitäjät ovat jo jatkoilla lämmittelemässä. Suunnistuksen jälkeisen mahdollisen humalatilan vuoksi sanat eivät älyttömän hyvin välttämättä jää mieleen.”

 

Miksi tällainen vala on ollut käytössä?

”Se on Verban oma perinne, joka on kuulunut humanistien fuksisuunnistukseen ja lausuttu sen lopuksi. Vaikka vala ei ole ollut meille iso juttu, se ei poista sitä, että se on huono juttu. Emme lakaise asiaa maton alle.

Verba onkin pahoillaan kaikesta fuksivalan aiheuttamasta mielipahasta. Meillä ei ole oikeutta pilkata teekkareita eikä ketään muitakaan. Olemme reagoineet vala-asiaan heti, ja toivon, että toisten väheksyminen loppuu.

Emme tiedä vielä tulevasta, teemmekö uuden fuksivalan vai jätämmekö valan lausumisen kokonaan pois fuksisuunnistuksesta.”

 

Milloin vala on otettu käyttöön?

”Vala on siirretty tietokoneelle vuonna 2005, mutta luulen valan olevan sitä vanhempi. Veikkaan, että sen juuret ovat edellisissä vuosikymmenissä, jolloin asenteet ovat olleet erilaiset. Vielä silloinkin kun olen itse aloittanut opiskelut, asenteet olivat nykyistä kärkkäämpiä.”

 

Oletteko kiltana tehneet jotain sen eteen, ettei eri alojen opiskelijoita mollattaisi?

”Meillä on nollatoleranssi tällaiseen. Jos muita ainejärjestöjä on meidän opiskelijoidemme toimesta mollattu, olemme puuttuneet siihen heti.”

 

Minkä verran teette yhteistyötä muiden kiltojen kanssa?

”Vuonna 2016 Verbassa otettiin linjaus mahdollisimman monen uuden yhteistyökumppanin hankkimisesta. Teimme viime vuonna yhteistyötä humanistien lisäksi myös esimerkiksi Blankon ja Oulun Tietoteekkareiden kanssa. Myös vuodelle 2017 on myös suunnitteilla bileitä ja sitsejä sekä teekkareiden että muiden kanssa.”

 

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Yt-neuvottelut herättävät huolta työntekijöissä ja opiskelijoissa – ”Rampauttaako Oulun yliopisto nyt omaa toimintaansa?”

Oulun yliopiston yt-neuvotteluiden piirissä on esimerkiksi yliopiston kirjaston, hallinnon, koulutuspalveluiden ja tietohallinnon henkilökunta sekä laboratorioiden tukihenkilöstöä. Henkilöstöjärjestöjen mukaan tukihenkilöstöstä leikkaaminen vaikeuttaa merkittävästi opetukseen ja tutkimukseen keskittymistä. ”Keskiportaan tutkijat ja opettajat ovat hyvin väsyneitä”, sanoo pääluottamusmies Annamari Markkola.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Oulun yliopiston keskiviikkoiset yt-uutiset herättävät työntekijöissä huolta työssä jaksamisesta ja ajan riittämisestä.

Pelkona on, että tukihenkilöstöstä leikkaaminen kasvattaa tutkijoiden ja opettajien hallinnollista työtaakkaa entisestään.

Paperisota taas on pois varsinaisesta työstä, tieteen tekemisestä.

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n mukaan Oulun yliopisto tekeekin virheen leikatessaan jo ennestään supistettua tukihenkilöstöä.

”Tehtävä työ ei leikkauksilla vähene, se vain siirtyy nyt muille henkilöille. Opettajien ja tutkijoiden työajasta jo nyt osa menee ihan muuhun, mitä on ajateltu. Sitä myötä tutkimus ja jatko-opinnot viivästyvät, ja juuri näitä asioita mitataan taas rahoitusta myönnättäessä”, sanoo Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen pääluottamusmies Raimo Tervola.

Oulun yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö on yt-neuvotteluiden ulkopuolella.

Tätä Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki perusteli Oulun ylioppilaslehden haastattelussa halulla mahdollistaa yliopiston ydintehtävien hoito, opetus ja tutkimus, mahdollisimman vähillä häiriöillä.

Huoltoinsinöörinä työskentelevän Tervolan mukaan vaikutus on päinvastainen: tukihenkilöstöstä leikatessa vaikutukset näkyvät raskaasti tutkimuksessa ja opetuksessa, kun muun muassa hallinnollinen työ ja laboratorioiden tukitehtävät siirtyvät yhä enemmän yliopisto-opettajien ja tutkijoiden harteille.

”Professoriliittokin on ollut aiheesta jo huolissaan: seitsemän tonnin kuukausipalkalla professori tekee sihteerin työtä. Tuntuu, ettei hallinto oikein ymmärrä tätä, vaan yksisilmäisesti tuijotetaan vain sitä, että opetukseen tai tutkimukseen ei saa puuttua.”

Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jaana Lehtosaari kertoo yllättyneensä siitä, että neuvottelut koskevat pelkästään muuta henkilöstöä, onhan heidän ryhmästään leikattu jo aiemmilla yt-kierroksilla.

Edelliset yt-neuvottelut Oulun yliopistossa käytiin keväällä 2014. Tuolloin yliopistolta lähti irtisanomisten, eläköitymisten, osa-aikaistamisten ja määräaikaisuuksien päättämisten seurauksena 122 työntekijää. Heistä suurin osa (88 työntekijää) kuului tutkimusta ja opetusta tukevaan henkilöstöön.

”Jotta opettajat ja tutkijat pystyisivät keskittymään ydintehtäviinsä, heille tulisi taata siihen mahdollisuus. Tukipalvelutehtäviä on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän opetus- ja tutkimushenkilöstön vastuulle. Kuinka paljon nämä tehtävät kuormittavat tulevaisuudessa?” Lehtosaari kysyy.

Koulutuspalveluissa opintoasiansihteerinä työskentelevän Lehtosaaren mukaan ilmoitettu vähennystarve kuulostaa suhteettoman suurelta.

”Neuvottelujen kohteena on 900 henkilöä, joista tarkoituksena on vähentää enintään 100 henkilöä. Käytännössä se tarkoittaa joka yhdeksättä muuhun henkilöstöön kuuluvaa työntekijää. Se on niin paljon, ettei sitä oikein pysty hahmottamaankaan, lähes yhden pienen tiedekunnan henkilöstön verran. Mietinkin sitä, rampauttaako Oulun yliopisto nyt omaa toimintaansa?”

Kärsiikö tulos henkilöstöleikkauksista?

Yliopiston yt-neuvottelut ovat kova pala myös opetus- ja tutkimushenkilökunnalle.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn pääluottamusmiehen Annamari Markkolan mukaan tieto yt-neuvotteluiden aloittamisesta tuli melkoisena yllätyksenä.

”Meillä on kuitenkin säästetty niin raivokkaasti, ja nokka on saatu pinnalle monessa tiedekunnassa, tulos on parantunut.”

Markkolan mukaan henkilöstö on pienentynyt ilman irtisanomisiakin: eläköityneiden tilalle ei ole palkattu uusia työntekijöitä eikä määräaikaisten työsopimuksia ole jatkettu

”Sen vuoksi opetus jakaantuu yhä pienemmälle joukolle. Joka puolelta viesti on ollut se, että keskiportaan tutkijat ja opettajat ovat hyvin väsyneitä.”

Ekologian ja genetiikan yksikössä yliopistotutkijana ja biologian tutkinto-ohjelmavastaavana toimivan Markkolan mukaan tutkinto-ohjelmia tukevia koulutussuunnittelijoita on jo nyt liian vähän.

Samoin esimerkiksi lääketieteen, biologian ja biokemian aloilla opetus- ja tutkimustyössä avustavan laboratoriohenkilökunnan rooli on tärkeä.

”Jos tukihenkilöstöä joudutaan vähentämään, se vaikuttaa voimakkaasti tulokseen, tutkimuksen ja julkaisujen tekemiseen ja opinnäytetöiden valmistumiseen. Opettajilla ja tutkijoilla tulee myös olemaan entistä vähemmän aikaa hankkia jatko-opiskelijoilleen ja yksiköilleen täydentävää rahoitusta.”

Yt-uutiset puhututtavat myös opiskelijoiden keskuudessa. Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY julkaisi torstaina 19.1. kannanoton, jossa ylioppilaskunta ilmaisee huolensa ohjaus- ja tukipalveluiden laadusta ja riittävyydestä.

”Erityisesti koulutus- ja kirjastopalvelut ovat keskeisiä tuloksellisuuden tukipalveluja koko yliopistolle, puhumattakaan yksittäisestä opiskelijasta. Valtakunnallisessa vertailussa nämä ovat jo nyt niukasti resursoituja. Tukipalveluista leikkaaminen vaikuttaa väistämättä opetukseen, tutkimukseen ja toiminnan kehittämiseen. Opetus- ja tutkimushenkilöstön tulee saada keskittyä ydintehtäviinsä”, hallituksen puheenjohtaja Joel Kronqvist toteaa kannanotossa.

OYY kritisoi myös sitä, että neuvotteluista on päätetty puhelinkokouksessa, jossa päättävässä asemassa olevat henkilöt eivät ole päässeet keskustelemaan asiasta vuorovaikutuksellisesti ja kasvokkain. Ylioppilaskunnan mielestä yliopiston hallituksen päätöksentekoa tulee tukea mahdollistamalla riittävä aika ja määrä kokouksia.

YHL: Budjettipaineita ei ole

Oulun yliopiston mukaan yt-neuvotteluiden syynä on yliopiston rahoituksen väheneminen. Suomen hallitus on leikannut yliopiston rahoituksesta vuosina 2015 – 2017 yhteensä 7,6 miljoonaa euroa.

Tammikuussa käynnistyvien neuvotteluiden tavoitteena on leikata yliopiston kokonaiskustannuksista vuositasolla 3 miljoonaa euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Tämän hetken arvion mukaan vähennys toteutettaneen juuri henkilöstökuluja vähentämällä. Henkilöstökustannusten osuus Oulun yliopiston budjetista on noin 65 prosenttia

YHL:n kantana on, että budjettipaineita Oulun yliopiston henkilöstöleikkauksiin ei ole. Raimo Tervola pitääkin neuvotteluiden aloittamista näin alkuvuonna huonona ratkaisuna, turhana kiirehtimisenä.

Hän sanoo olevansa melko varma siitä, että Oulun yliopiston vuoden 2017 lopullinen tilinpäätös tulee olemaan ylijäämäinen.

”Viime vuoden tulosennuste on 11 kuukauden perusteella reilusti ylijäämäinen. Miksei tätä ylijäämää käytetä menojen paikkaamiseen tänä vuonna? Lähtökohtaisesti pidän pelkän budjetin perusteella alkuvuodesta tehtyjä päätöksiä pelkkänä arvailuna. Vuosien 2010 ja 2014 yt-kierrosten jälkeen huomattiin yliopiston tuloksen olevan lopulta ylijäämäistä jopa useilla miljoonilla. Budjetointi on toki aina vaikeaa, mutta erityisen vaikeaa se on yliopistomaailmassa.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: