Oulun yliopistoon haki korkeakoulujen kevään yhteishaussa yhteensä 10 532 hakijaa. Luku sisältää sekä kandiohjelmiin että kotimaisiin maisteriohjelmiin hakeneet. Oulun ykkösvaihtoehdokseen laittoi hieman yli puolet hakijoista, 5 567 hakijaa. Aloituspaikkoja Oulun kandi- ja maisteriohjelmiin on tarjolla yhteensä 2 131, joten keskimäärin joka viides hakija saa opiskelupaikan. Oulun suosituimpia koulutusaloja olivat kauppatieteet, lääketiede ja luokanopettajakoulutus. Hakijamäärä kasvoi erityisesti kauppatieteiden, logopedian, lääketieteen […]
Oulun yliopistoon haki korkeakoulujen kevään yhteishaussa yhteensä 10 532 hakijaa. Luku sisältää sekä kandiohjelmiin että kotimaisiin maisteriohjelmiin hakeneet.
Oulun ykkösvaihtoehdokseen laittoi hieman yli puolet hakijoista, 5 567 hakijaa.
Aloituspaikkoja Oulun kandi- ja maisteriohjelmiin on tarjolla yhteensä 2 131, joten keskimäärin joka viides hakija saa opiskelupaikan.
Oulun suosituimpia koulutusaloja olivat kauppatieteet, lääketiede ja luokanopettajakoulutus. Hakijamäärä kasvoi erityisesti kauppatieteiden, logopedian, lääketieteen sekä tuotantotalouden hakukohteissa.
Kansainvälisten maisteriohjelmien haku päättyi jo aiemmin tänä vuonna. Oulun yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin saapui tänä vuonna 1425 hakemusta. Viime vuonna hakemuksia jätettiin 1673 kappaletta, eli määrä on laskenut edellisvuodesta 15 prosenttia.
Tämän kevään yhteishaussa korkeakouluihin haki yhteensä 151 600 hakijaa. Hakijamäärä pysyi samalla tasolla edellisvuoden kanssa.
Yliopistoista määrällisesti suosituin hakukohde oli Helsingin yliopisto (23 187 hakijaa), ammattikorkeakoulujen suosikki taas oli Metropolia ammattikorkeakoulu (24 628 hakijaa).
Kevään yhteishaussa yliopistojen suosituimpia koulutusaloja ovat tuttuun tapaan olleet lääketieteellinen, teatteri- ja tanssi- sekä musiikkiala, ammattikorkeakouluissa taas sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä tekniikan ja liikenteen ala.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen tuloksellisuus parani vuonna 2016.
Yliopiston tiedotteen mukaan sekä tieteellisten julkaisujen että tohtorin ja ylempien korkeakoulututkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta.
Oulun yliopistossa julkaistiin vuonna 2016 yhteensä 2869 tieteellistä julkaisua, joista valtaosa (2378) oli kansainvälisiä vertaisarvioituja julkaisuja. Yliopiston julkaisumäärä kasvoi edellisvuodesta 369:llä.
Ylempiä korkeakoulututkintoja valmistui vuoden aikana 1445. Vaikka niiden määrä kasvoi edellisvuodesta 200 tutkinnolla, yliopiston asettamaan 1545 tutkinnon vuositavoitteeseen ei päästy.
Tohtorintutkintoja valmistui viime vuonna 196. Määrä kasvoi edellisvuodesta maltillisesti: uusi tohtoreita valmistui 24 enemmän kuin vuonna 2015.
Vuonna 2016 kasvua tapahtui myös 55 opintopistettä lukuvuoden aikana suorittaneiden opiskelijoiden määrässä. Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelijoista peräti 41,1 prosenttia suoritti lukuvuoden aikana 55 opintopistettä. Vuonna 2015 tämä prosenttiosuus oli 36,9.
Kilpailtu rahoitus kasvoi 3,4 miljoonalla
Oulun yliopisto kasvatti vuonna 2016 sekä kotimaista että kansainvälistä kilpailtua tutkimusrahoitustaan.
Vuonna 2016 yliopistossa kerättiin kilpailtua tutkimusrahoitusta yhteensä 49,1 miljoonaa euroa. Potti kasvoi edellisvuodesta 3,4 miljoonalla.
Keksintöilmoituksia tehtiin vuoden 2016 aikana 44, ensisijaisia patenttihakemuksia 8. Uusia tutkimuslähtöisiä yrityksiä syntyi neljä.
Tulos 5,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen
Oulun yliopiston kokonaistulot vuonna 2016 olivat 223,2 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli lopulta 5,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämästä sijoitustoiminnan tuottojen osuus on 3,7 miljoonaa euroa.
Operatiivinen tulos ilman sijoitustoiminnan tuottoja oli 2 miljoonaa euroa. Siihen sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön joulukuussa maksama miljoonan euron lisäys strategiarahoitukseen.
Yliopiston taseen loppusumma vuoden lopussa oli 236,7 miljoonaa euroa.
Oulun yliopiston hallitus hyväksyi vuoden 2016 tilinpäätöksen 23.3. pidetyssä kokouksessa. Yliopistokollegion on määrä vahvistaa se kokouksessaan toukokuussa.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopisto sijoittuu kuudella tieteenalalla maailman parhaiksi arvioitujen yliopistojen joukkoon uusimmassa QS-tieteenalarankingissa. Oulun yliopistosta uusina aloina ranking-listalle nousivat sähkötekniikka (301–350) ja maatalous- ja metsätieteet (251–300). Muutoin QS-rankingin sijoituksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen. Parhaiten Oulu menestyi maantieteessä (sijalla 101–150), ja sen jälkeen lääketieteessä (sijalla 201–250). Listaukseen pääsivät Oulun yliopiston aloista lisäksi biologiset tieteet (301–350) ja […]
Oulun yliopisto sijoittuu kuudella tieteenalalla maailman parhaiksi arvioitujen yliopistojen joukkoon uusimmassa QS-tieteenalarankingissa.
Oulun yliopistosta uusina aloina ranking-listalle nousivat sähkötekniikka (301–350) ja maatalous- ja metsätieteet (251–300).
Muutoin QS-rankingin sijoituksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen. Parhaiten Oulu menestyi maantieteessä (sijalla 101–150), ja sen jälkeen lääketieteessä (sijalla 201–250).
Listaukseen pääsivät Oulun yliopiston aloista lisäksi biologiset tieteet (301–350) ja tietotekniikka ja tietojärjestelmät (351–400). Edellisvuonna Oulun hammaslääketieteen tutkimus arvioitiin rankingissa sijalle 48, mutta tänä vuonna Oulu tipahti listalta. Hammaslääketieteen listaus on muita aloja lyhyempi, ja sinne listattiin tänä vuonna vain 50 parasta.
QS-rankingin ensimmäisiä sijoja hallitsevat hyvin perinteikkäät ja arvostetut yliopistot. Sähkötekniikan sekä tietotekniikan ja tietojärjestelmien alojen ykkösyliopisto oli Massachusettsin teknologia-instituutti (MIT), maantieteessä Oxfordin yliopisto, lääketieteessä ja biologisissa tieteissä Harvardin yliopisto ja maatalous- ja metsätieteissä Wageningen yliopisto.
Kansainvälinen QS World University Ranking arvioi yliopistoja sekä kokonaisuutena että tieteenalakohtaisesti. Tieteenalakohtaisen rankingin mittareita ovat akateeminen vertaisarviointi, työnantaja-arviointi, tieteellisten julkaisujen viittausten määrä sekä tutkijan julkaisutehokkuutta ja hänen julkaisujensa merkittävyyttä arvioiva Hirsch-indeksi.
Viimeisimmässä, vuoden 2016–2017 yliopistoja kokonaisuutena koskevassa QS-rankingissa Oulun yliopisto sijoittui välille 411–420.
QS World University Rankings by Subject -vertailussa yliopistojen suoriutumista arvioitiin tänä vuonna 46 eri tieteenalalla. Vertailussa oli mukana 4 438 yliopistoa.
QS:n käyttämät tieteenalojen nimet poikkeavat Suomessa yleensä käytetyistä. Esimerkiksi biologisiin tieteisiin luokiteltiin muun muassa biokemia, genetiikka ja solubiologia, kun taas valtaosa biologien julkaisuista luokiteltiin maatalous- ja metsätieteisiin.
QS-ranking poimii tiedot kustannustalo Elsevierin Scopus-tietokannasta, jolloin laskettavat tiedot eivät kaikilta osin noudata Oulun yliopiston tiedekuntarakennetta. Julkaisun ala määräytyy lehden luokituksen perusteella.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan ja kasvatustieteiden tiedekunnan on määrä muuttaa ensi vuonna noin 6 000 neliötä nykyistä pienempiin tiloihin. Muuttosuunnitelmat tarkentuvat kevään aikana, mutta jo nyt tiedetään, että henkilökunnalla tulee olemaan vähemmän omia työhuoneita kuin aikaisemmin. Ainejärjestöt ovat saamassa kiltahuoneita myös uusiin tiloihin, mutta niiden määrä ja koko eivät vielä ole tiedossa.
Alustavan aikataulun mukaan tiedekuntien muuton olisi määrä olla valmis vuoden 2018 lopussa. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiskampus aloittaisi toimintansa vuoden 2020 syksyllä.
Humanistit ja kasvatustieteilijät saavat muuton myötä totutella opiskelemaan entistä tiiviimmin.
Oulun yliopiston tilapäällikön Arto Haverisen mukaan tiedekunnille osoitetut uudet tilat ovat noin 6 000 neliötä pienemmät kuin nykyiset tilat kampuksen pohjoispäädyssä.
”Tiedekuntien nykyiset tilat ovat kooltaan noin 15 000 neliömetriä ja uudet tilat, joihin [tiedekuntien] toimintoja sijoitetaan, ovat noin 9 000 neliötä. Tällä järjestelyllä saavutetaan noin 2,2 miljoonan euron tilakustannussäästöt vuosittain”, Haverinen kertoo.
Esimerkiksi kasvatustieteiden tiedekunta pyrkii pienentämään erityisopetustilojensa kokoa viidenneksellä nykyisestä. Lisäksi tiedekunta aikoo vähentää työhuoneidensa tiloista 15 prosenttia.
Arto Haverisen mukaan kaikkiaan yli kolmasosa tiedekuntien tiloista “tehostuu” muuton seurauksena.
”Tiedekunnat asettavat omia tehostustarpeitaan omille tiloilleen. Lisäksi normaalien opetustilojen käyttöasteita tullaan tehostamaan”, Haverinen selittää.
Tällä haavaa yliopiston perusopetustilojen viikoittainen käyttö keskittyy Haverisen mukaan pahimmillaan tiistaista torstaihin kello 10:n ja kello 14:n väliselle ajalle.
”Maanantait ja perjantait tahtovat olla vähän heikompia. Tavoite on tehostaa opetustilojen käyttöä siten, että opetusta olisi esimerkiksi kahdeksasta neljään.”
Humanistisen Killan hallituksen puheenjohtajan Katri Kiurujoen mukaan humanistiopiskelijoiden tunnelmat muuttoa kohtaan ovat aiempaa toiveikkaammat.
Toiveissa opiskelun perusedellytykset ja puhdasta sisäilmaa
Humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien uudet tilat sijaitsevat Linnanmaan kampuksen keskipaikkeilla. Tältä alueelta on vapautunut tiloja käytettäväksi muun muassa luonnontieteelliseltä tiedekunnalta.
Tiedekuntien uusia tiloja suunnitellaan kevään mittaan kolmessa työryhmässä: molempien tiedekuntien tilatyöryhmissä ja yleisten opetustilojen suunnitteluryhmässä. Suunnitelmien olisi määrä olla valmiit toukokuun loppuun mennessä.
”Tilatyöryhmässämme on kaksi opiskelijaedustajaa, koulutusdekaani, dekaani, arkkitehtipalvelujen edustaja, tiedekunnan johtoa ja asiantuntijoita”, Humanistisen Killan hallituksen puheenjohtaja Katri Kiurujoki kertoo.
Hän sanoo humanistiopiskelijoiden tunnelmien olevan muuton suhteen “vähän huolestuneet”, mutta silti toiveikkaammat kuin aikaisemmin.
”Aikaisemmin emme tienneet tästä muutosta oikein mitään. Nyt on enemmän tietoa, ja asiat ovat helmikuun aikana selkiytyneet. Tilatyöryhmien kautta olemme saaneet lisätietoa, miten prosessi etenee ja vastauksia kysymyksiimme”, Kiurujoki sanoo.
Kiurujoen mukaan humanistit toivovat uusien tilojen olevan yksinkertaisesti tiedekunnan tarpeisiin soveltuvat.
”Toiveissamme olisi saada muun muassa pienempiä luentosaleja kuin nyt ja ryhmätyöhuoneita. Emme välttämättä tarvitse uutta tekniikkaa tai hifistelyä, vaan perusedellytykset opiskeluun.”
”Yksi huolenaihe on, mistä neliöitä otetaan konkreettisesti pois, koska tulevat tilamme ovat pienemmät kuin nykyiset.”
”Lyhyesti kiteytettynä opiskelijoita ei ’hirveästi innosta muuttaa jonnekin pimeisiin käytäviin ktk-päädyn valosta’. Kasvatustieteilijät ovat tottuneet oman päätynsä yleisilmeeseen ja valoisuuteen, eivätkä niin sanotun vanhan puolen kolkot käytävät tästä syystä houkuttele.”
Kasvatustieteiden koulutusohjelmassa opiskelevien ainejärjestön Motiva ry:n hallituksen puheenjohtaja Tuomas Soini kertoo sähköpostitse, että opiskelijoilla on muuttoa kohtaan ristiriitaisia tunteita.
”Päällimmäisenä positiivisena muutoksena toivotaan, että uudet tilat eivät olisi homeessa kuten nämä nykyiset tilat, koska homeongelma on vaikeuttanut useiden meidänkin opiskelijoidemme toimintaa yliopistolla viime aikoina”, Soini sanoo.
”Muutto toivottavasti myös mahdollistaa uusien tilojen suunnittelun alusta asti. Tämä taas luo mahdollisuuden sille, että uudet opetustilat ovat todella pedagogisesti suunniteltuja, muunneltavia ja riittävän kokoisia. Käsitykseni onkin, että tilat, joihin muutamme, on mahdollista remontoida juuri sellaiseksi, kuin opettajat ja opiskelijat nykypäivänä haluavat.”
Soinin mukaan negatiiviset odotukset ovat tiedekunnan opiskelijoiden keskuudessa kuitenkin yleisempiä. Eniten närää aiheuttaa koko muutto ylipäätään.
”Lyhyesti kiteytettynä opiskelijoita ei ’hirveästi innosta muuttaa jonnekin pimeisiin käytäviin ktk-päädyn valosta’. Kasvatustieteilijät ovat tottuneet oman päätynsä yleisilmeeseen ja valoisuuteen, eivätkä niin sanotun vanhan puolen kolkot käytävät tästä syystä houkuttele.”
Henkilökunta toivoo työrauhaa
Opiskelijoiden lisäksi tiedekuntien muutto koskee kaikkiaan noin 300:aa henkilökunnan jäsentä. Myös heillä on edessään totuttelu uudenlaiseen työympäristöön.
”Mietityttää, tuleeko uusista tiloista tarpeeksi rauhalliset, jotta töitä pystyy tekemään. Monet ovat tottuneet työskentelemään omissa huoneissaan, joita ei jatkossa tule olemaan läheskään kaikilla”, humanistisen tiedekunnan dekaani Paula Rossi pohtii.
”Ja jos opiskelijoita ajattelee, herää kysymys, pystyykö heidän kanssaan vastaisuudessa keskustelemaan kahden kesken muita häiritsemättä.”
Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Eila Estola on samoilla linjoilla kollegansa kanssa.
”Uusissa tiloissa pitää olla paikkoja, joissa on mahdollista tehdä hiljaista työtä rauhassa ilman häiriötä. Ja kun meillä on paljon henkilöstöä ja opiskelijoita, pitää olla tiloja, joissa voi käydä ohjauskeskusteluja.”
Yksi humanistipäädyn muuttajista on suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö Suma ry:n kiltahuone Kerhis. Neljännen vuoden opiskelijoiden Teijo Kemppaisen (vas.) ja Jali Moilasen mukaan Kerhiksen sohva on mieluisa hengailupaikka.
Uusien kiltahuoneiden kustannukset tiedekunnille
Opiskelijoiden ainejärjestöjen kiltahuoneet ovat olleet tilatyöryhmissä paljon tapetilla. Esimerkiksi kasvatustieteiden koulutusohjelman opiskelijat toivoisivat saavansa muuton myötä oman kiltahuoneen.
”Olemme tähän asti joutuneet jakamaan kiltahuoneemme [musiikkikasvatuksen ainejärjestö] Mukavan ja [varhaiskasvatuksen ainejärjestö] Lastarien kanssa. Lisäksi nykyisellä kiltahuoneella ei saa juuri viettää jäsenistön kanssa aikaa, koska se sijaitsee henkilökunnan käytävällä, jossa halutaan työrauhaa”, Motivan puheenjohtaja Tuomas Soini toteaa.
Kiltahuoneiden tilakustannukset ovat joka tapauksessa lankeamassa tiedekuntien maksettaviksi, sillä ne sisältyvät niin sanottuihin yliopiston yhteisiin kustannuksiin, jotka viime kädessä jaetaan yliopiston yksiköiden kesken suhteessa kunkin yksikön pinta-alaan.
Tilapäällikkö Arto Haverisen mukaan kiltatiloja tullaan “totta kai” järjestämään, mutta niiden lopullinen sijainti on vielä mysteeri.
”Ne pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle tiedekuntia jonnekin päin yliopistoa. Suunnittelu on vielä niin kesken, että en osaa ennustaa tarkemmin. Mutta varmasti johonkin tulee jotakin”, Haverinen kertoo.
Kiltahuoneiden tilakustannukset ovat joka tapauksessa lankeamassa tiedekuntien maksettaviksi, sillä ne sisältyvät niin sanottuihin yliopiston yhteisiin kustannuksiin, jotka viime kädessä jaetaan yliopiston yksiköiden kesken suhteessa kunkin yksikön pinta-alaan.
”Tilamitoituksessa pyritään mahdollisimman hyvään tasapuolisuuteen ja mahdollisuuksien mukaan myös tilojen yhteiskäyttöön kaikkien kiltojen ja opiskelijajärjestöjen kanssa. [Kiltahuoneiden] Sijainnit tarkentuvat hankesuunnittelun edetessä”, Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru sanoo.
Tilatyöryhmien opiskelijajäsenten ylläpitämän Facebook-yhteisön tietojen mukaan humanistinen tiedekunta olisi saamassa uusiin tiloihinsa tällä haavaa ainakin 3-4 kiltahuonetta. Vastaisuudessa myös Humanistisen Killan omistama Humus-kahvila katsotaan kiltahuoneeksi.
Koska tulevien kiltahuoneiden koko lasketaan läsnäolevien opiskelijoiden määrään perustuvalla kaavalla, kahvilan tarvitsemat neliöt tulevat täten olemaan pois tiedekunnan muiden kiltahuoneiden tiloista.
Sekä Humus-kahvila että humanistisen tiedekunnan kiltahuoneet tulevat sijoittumaan Geokadun ensimmäiseen kerrokseen.
Kasvatustieteiden tiedekunnan kiltahuoneista taas tiedetään, että niitä varten ollaan saamassa aiempaa huomattavasti enemmän tilaneliöitä. Oulun Luokanopettajaopiskelijoiden kahvila OLOhuoneelle on lisäksi suunniteltu erillistä tilaa kiltahuoneiden läheisyydestä.
Humanistien ja kasvatustieteilijöiden kiltahuoneiden tulevaisuus on herättänyt opiskelijoissa huolta. Oma kiltis on tärkeä osa opiskelijan arkea: kiltiksillä hengaillaan, luetaan tentteihin, torkutaan ja kahvitellaan. Kuvan kahvikarhu Suman Kerhikseltä.
Kuka tarvitsee oman työhuoneen?
Tilapäällikkö Arto Haverinen ei osaa vielä tässä vaiheessa ennustaa, minkälaiset uudet opiskelutilat käytännössä tulevat olemaan.
”Sitä juuri näissä työryhmissä mietitään. Tässä pitää ajatella 5-15 vuotta eteen päin: minkälaista opetus tulee olemaan ja minkä kokoisia ryhmiä silloin on?”
”Varmasti tulee olemaan pienempiä, monikäyttöisempiä ja ryhmätyötyyppisiä tiloja. Maaliskuun loppupuolella varmaan saamme nähdä ensimmäisiä suunnitelmia.”
Uusissa tiloissa ei myöskään pitäisi olla sisäilmaongelmia. Haverisen mukaan ongelmia ei ole yliopistolla ylipäätään ilmennyt muualla kuin logopedian vanhoissa tiloissa.
”Tiedekuntien uusissa tiloissa ei ole havaittu tällaisia ongelmia. Ainoastaan logopedian vanhat tilat ovat työllistäneet meitä, ja sieltä siirsimme käyttäjät kirjastoon evakkoon. Sinne on tulossa peruskorjaustason korjaukset ennen Oamkin muuttoa, mutta se on Suomen Yliopistokiinteistöjen ja Oamkin välinen asia.”
Haverinen sanoo, että henkilökunnan omia työhuoneita puolestaan vähennetään, koska niin kutsutuilla monitilaratkaisuilla voidaan tehostaa tilojen käyttöä.
”Se on se nykytrendi. Useampi henkilö voi käyttää siis samoja tiloja verrattuna siihen, että jokaisella olisi oma työhuone, joka on yhden henkilön käytössä vaikka tämä henkilö olisi kolme kuukautta ulkomailla.”
Haverisen mukaan toimistojen monitilaratkaisut kuitenkin mahdollistavat myös kahdenkeskiset keskustelut.
”Silloin pitää käyttää vetäytymistiloja. Tämähän vaatii työskentelemiseltä uutta tapaa ja muiden huomioimista enemmän. Käytettävissä on paljon muitakin tiloja kuin vain se oma huone ja yhteinen kahvitila.”
Haverinen kuitenkin huomauttaa, että joillekin henkilökunnan jäsenille tulee uusissa tiloissa olemaan omat työhuoneet. Tiedekuntien ja yksiköiden päätettäväksi jää, kuka sellaisen jatkossa tarvitsee.
Julkaistu
SHARE
Eetu Halonen
Toimittajanplanttuna Oulussa aikaansa viettävä Tampereen siirtolainen. Kiinnostuksen kohteet erästä kirjailijaa mukaillen elämä, maailmankaikkeus ja kaikki. Sana olkoon vapaa, mutta faktat ovat pyhiä. Twitter: @eehalonen
Oli tyylisi sitten Standard tai Modified, laskuvälineesi perinteinen inttiahkio tai puhallettava pallomeri, Oulussa Raksilan Reikunmäessä on laskiaistiistaina aina kaikille tilaa.
Oulun yliopiston koneinsinöörikillan järjestämä suosittu laskiaistapahtuma täytti tänä vuonna muikeat 50 vuotta.
Juhlan kunniaksi Oulun ylioppilaslehti kiipesi muiden mukana Reikunmäelle seuraamaan laskijoiden suorituksia.
Oulun kaupunki antaa Suomi 100 –juhlavuoden kunniaksi juhlarahaa Oulun yliopistolle ja Oulun ammattikorkeakoululle (Oamk) yhteensä 400 000 euroa. Rahoitus maksetaan Oulun kaupungin kehittämisrahastosta.
Rahoituksen tarkoituksena on Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kansainvälistymisen aktivointi ja tukeminen. Kohderyhmänä ovat kotimaiset ja kansainväliset tutkinto-opiskelijat.
Tiedotteen mukaan juhlarahan tavoitteena on opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden avulla lisätä Oulun kaupungin yritysten ja yhteisöjen elinvoimaa, osaamispohjaa sekä laajentaa niiden kansainvälisiä verkostoja.
Yhteissummasta 400 000 eurosta yliopistolle maksetaan 240 000 euroa ja ammattikorkeakoululle 160 000 euroa.
Rahoituspäätös tehtiin Oulun kaupunginvaltuuston juhlakokouksessa maanantaina 27.2. Samassa kokouksessa käsiteltiin kaupungin juhlapäätös ja -teko.
Valtuuston juhlapäätöksen mukaan Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa vuodeksi 2026. Suomi 100 –juhlatekona hankitaan Hallituskadun vesialtaaseen taidetta ja teknologiaa hyödyntävä valoinstallaatio.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
