Oulun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat marraskuun alussa taas uudet jäsenet edustajistoon.
Vaalitunnelmista saatiin esimakua keskiviikkona 30. lokakuuta Linnanmaan kampuksella järjestetyssä vaalipaneelissa. Emilia Käsmän juontamaan paneeliin osallistui yhteensä kymmenen ehdokasta.
Paikalla olivat Atte Syväniemi (Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitto), Aino-Kaisa Manninen (Vihreä vaaliliitto), Eelis Palokangas (Lääketieteellinen vaaliliitto), Miriam Putula (Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto), Antti Pennala (Kylterien vaaliliitto), Roosa Heinonen (Shared voices -vaaliliitto), Nuuti Vasari (Tieteellisten vaaliliitto), Kalle Parviainen (Humanistinen vaaliliitto), Jarkko Impola (Kasvatustieteellisten alojen vaaliliitto) ja Janne Kilponen (Tieto-Sähkö-Hyvinvointi -vaaliliitto).
Tieto-Sähkö-Hyvinvointi -vaaliliitto ja Kylterien vaaliliitto kuuluvat Tekniikan ja Talouden vaalirenkaaseen (TeTa), Humanistinen vaaliliitto, Kasvatustieteellisten alojen vaaliliitto ja Shared voices -vaaliliitto kuuluvat Poikkitieteelliseen vaalirenkaaseen (PoVa). Vihreä vaaliliitto kuuluu Solidaariseen vaalirenkaaseen yhdessä Vasemmisto-opiskelijoiden vaaliliiton kanssa.
Oamk muuttaa, miten tilat riittävät?
Ensimmäisenä kysymyksenä ehdokkailta tiedusteltiin syytä ehdokkuuteen ja asioita, joihin haluaisi valituksi tullessaan vaikuttaa. Moni mainitsi halun vaikuttaa opiskelijoiden mielenterveyteen, kampuksen tilojen ja palveluiden riittävyyteen ja ylioppilaskunnan rahankäyttöön.
Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliittoa edustava Atte Syväniemi mainitsi pitävänsä opiskelijoiden edunvalvontaa tärkeänä. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) tulevan muuton myötä on ”suuria tuulia tulossa”, joten kampusalue pitää saada mahdollisimman toimivaksi. Tärkeänä hän piti myös opintotuen tulorajojen poistoa. Samaa on vaatinut tänä vuonna Kokoomusnuorten vt. puheenjohtaja Ali-Reza Abdalikin.
OYY:n pääsihteerinä keväästä 2016 loppuvuoteen 2018 toiminut, nyt edustajistoon ehdolla oleva Aino-Kaisa Manninen mainitsi Vihreälle vaaliliitolle tärkeinä teemoina olevan opiskelijoiden hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja panostamisen järjestöihin. Hän piti tärkeänä myös kampusten palveluiden toimivuutta ja kestävää kehitystä.
Lääketieteellisen vaaliliiton Eelis Palokangas nosti esille OYY:n näkyvyyden Kontinkankaan kampuksella sekä palveluiden toimivuuden kampuksilla. Lääketieteelliselle vaaliliitolle tärkeiksi asioiksi hän mainitsi ”hyvän talouspolitiikan” lisäksi ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä luopumisen.
Viime syyskuussa OYY:n poliittista linjaa määrittävään linjapaperiin lisättiin juuri Palokankaan esityksestä kirjaus tavoite automaatiojäsenyydestä luopumisesta. Voit lukea lisää aiheesta Oulun ylioppilaslehden aiemmasta jutusta.
Tänä vuonna OYY:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Miriam Putula Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitosta listasi ryhmänsä teeseiksi ”lisää happea kampuksille, mielelle ja ylioppilaskunnan talouteen”. Se tarkoittaa kampuskehittämistyötä, panostusta opiskelijoita tukeviin ennaltaehkäiseviin palveluihin ja OYY:n talouden kehittämistä.
Kylterien vaaliliiton Antti Pennala perusteli ehdokkuuttaan halulla vaikuttaa yliopistolla yhteisiin asioihin. Hän oli kiinnostunut myös kampuksen kehittämisestä. Hän nosti esille myös varautumisen automaatiojäsenyyden mahdolliseen poistumiseen.
Tänä vuonna OYY:n hallituksessa toimiva Tieteellisten vaaliliiton Nuuti Vasari kertoi aiemmin kitisseensä kiltiksellä siitä, kuinka ”kaikki oli skeidaa”, mutta päättäneensä sitten vaikuttaa itse. Hän piti tärkeänä, että ylioppilaskunta ajaisi esimerkiksi opetukseen liittyvissä asioissa aktiivisesti sitä, että opiskelijat valmistuisivat luonnontieteellisestä tiedekunnasta ajoissa.
Shared voices -vaaliliiton Roosa Heinonen kertoo seuranneensa humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien muuttoja läheltä, ja kiinnostuneensa sen myötä edunvalvonnasta ja vaikuttamisesta. Hän kertoi haluavansa vaikuttaa ylioppilaskunnan saavuttavuuteen ja opintojen esteettömyyteen. Esimerkiksi halloped-paikkojen tulisi olla aidosti kaksikielisiä.
Humanistista vaaliliittoa edustava Kalle Parviainen totesi, että koko Poikkitieteelliselle vaalirenkaalle tärkeää on järjestöjen tukeminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Hän mainitsi omaksi tavoitteeksi myös linjapaperin avaamisen ja automaatiojäsenyydestä luopumista koskevan maininnan poistamisen sieltä.
Kasvatustieteellisten alojen vaaliliiton Jarkko Impola piti puolestaan tärkeänä, että päätöksenteossa kuuluvat myös tiedealakohtaiset äänet. Oamkin muutto puhututtaa opiskelijoiden keskuudessa, ja Impola haluaa olla mukana varmistamassa, että infra varmasti riittää isommallekin opiskelijamäärälle: ravintoloissa riittää istumapaikkoja ja busseihin mahtuu.
Tieto-Sähkö-Hyvinvointi -vaaliliitosta ehdolla oleva Janne Kilponen mainitsi myös omana kiinnostuksenaiheenaan kampusalueen kehittämisen ja Oamkin muuton aiheuttamat muutokset. ”Oamk tulee, se jo tiedetään, mutta millä tavalla voidaan valmistautua siihen, että opiskelu olisi täällä mahdollisimman sujuvaa.” Toisaalta häntä kiinnosti myös ylioppilaskunnan järkevä rahankäyttö: ”Mietitään, paljonko rahaa on ja mihin rahaa kannattaa käyttää.”
Yhteistyössä esimerkiksi tapahtumia järjestämään
Ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan OSAKOn ja OYY:n yhteistyötä pidettiin ehdokkaiden joukossa yleisesti tärkeänä. Jo aiemmin OYY:n edustajisto on lausunut, että järjestöjen lukuvuoden avajaisjuhlat Vulcanalia ja Preludi tulisi tulevaisuudessa yhdistää.
Jarkko Impola piti yhteistä lukuvuoden avajaisia toivottavana. Hän huomautti pitävänsä tärkeänä, ettei Linnanmaalle muodostu kaksi hierarkkisesti erillistä opiskelijayhteisöä, jotka kyräilevät toisiaan tai kokevat olevansa toistensa tiellä.
Parviainen komppasi Impolaa: samalla kampuksella ollaan samaa korkeakouluyhteisöä. Yhteinen avajaistapahtuma on hänestä hyvä keino lähteä kehittämään yhteistyötä jatkossa. Heinonen oli samoilla linjoilla: ”Yhteiskampus on hieno, poikkitieteellinen yhteistyötä korostava asia. Erilaisia tapahtumia, projekteja, mielekästä toimintaa molempien järjestöjen jäsenille näen toivottavana ja positiivisena asiana.”
Nuuti Vasarin mukaan helppo ja taloudellinen tapa tehdä yhteistyötä olisi palkata yhteisiä työntekijöitä. ”Jos on yhteisiä tapahtumia, miksei voisi olla sama työntekijä? Molempien korkeakoulujen opiskelijat painivat samojen ongelmien kanssa, miksei voisi olla sama asiantuntija?”
Antti Pennala lähtisi kannustamaan molempien korkeakoulujen ainejärjestöjä järjestää tapahtumia yhdessä: esimerkiksi kylterit voisivat tehdä tradenomien kanssa yhteistyötä.
Janne Kilponen piti tärkeänä molempien korkeakoulujen opiskelijaperinteiden säilyttämistä, puolin ja toisin: ”Oamkilaisilla on omat perinteet, teekkareilla omat perinteet, halutaan vaalia niitä, eivät saa sekoittua liikaa. Se ei toki tarkoita sitä, ettei tapahtumia voitaisi järjestää yhdessä.” OYY voisi hänestä kannustaa korkeakoulujen ainejärjestöjä yhteistyöhön.
Tapahtumat hauskoja, mutta edunvalvonta tärkeintä
Sopuisassa yhteisymmärryksessä sujuneen paneelin kenties yksimielisin vastaus koski OYY:n tärkeintä tehtävää, joka panelistien mielestä oli yksimielisesti edunvalvonta.
”Tapahtumat on hauskoja, mutta edunvalvonta on tärkeintä”, tiivisti Jarkko Impola.
Paljon mainintoja sai myös hallinnon opiskelijaedustajien, eli hallopedien nimeäminen ja kouluttaminen. Nuuti Vasari huomauttikin, että YTHS-lakimuutoksen jälkeen hallopedien nimittämien toimielimiin jää ylioppilaskunnan ainoaksi lakisääteiseksi tehtäväksi.
Yliopistolaissa ylioppilaskunnalle on tosiaan nimetty kolme erityistehtävää: nimetä opiskelijoiden edustajat yliopiston toimielimiin, nimetä opiskelijoiden edustajat yliopiston opintotukilautakuntaan sekä osallistua tarvittaessa opiskelijan perusterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen.
Kahdessa erityistehtävässä on jo tapahtunut muutoksia: korkeakoulujen opintotukilautakuntia ei enää ole, sillä nämä asiat ratkaistaan nyt Kelassa. Samoin tulevaisuudessa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu ja YTHS-maksun kerääminen siirtyy Kelalle.
Samaa mieltä oltiin panelistien kesken myös siitä, että vaikka viestintää englanniksi voisi ja pitäisi tehdä vielä nykyistä enemmän, edustajiston kokousten ei pitäisi toimia kokonaan englanniksi. Nyt edustajiston kokouksessa on istunut tulkki, joka on selostanut kokouksen etenemistä kääntämistä tarvitseville edustajiston jäsenille.
Eelis Palokangas piti kielen vaihtamista huonona siksi, että kokouksessa argumentointi olisi vaikeaa muille kuin englanninkielisille. Hän piti nykyistä systeemiä hyvänä.
Samaa mieltä oli myös Roosa Heinonen: nykysysteemi kääntäjineen on hyvä. Kalle Parviainen pohdiskeli, voisiko kokouksissa kokeilla käännöskuulokkeita: ”Tärkeintä on osallistumisen mahdollistaminen.”
Aino-Kaisa Manninenkaan ei kannattanut kokonaan englanninkielisiä kokouksia, mutta ehdotti, että esimerkiksi keskeisistä päätöksistä voisi laatia englanninkieliset tiivistykset.
Ylioppilaskunnan tarjoamista jäsenpalveluista eniten kiitosta sai OYY:n asiantuntijoiden tarjoama edunvalvonta.
”Asiantuntijat ovat paras palvelu, jota voidaan tarjota”, tiivisti Miriam Putula. Hän nosti esille myös opiskelijakortin ja toimistolta saatavat Starin edulliset leffaliput.
Samaten asiantuntijoita kiitellyt Eelis Palokangas nosti esille myös edustajiston taannoisen päätöksen lakkauttaa ylioppilaskunnan paperinen lukuvuosikalenteri: ”Tappiollisten palveluiden tarkasteleminen kriittisesti ja niiden karsiminen voi olla tarpeellista.”
Vaikka palveluita pidettiin yleensä varsin hyvinä, niistä kaivattiin lisää tiedottamista. Janne Kilponen huomautti, että ylioppilaskunnan tarjoamista palveluista pitäisi kantautua tieto kaikkien opiskelijoiden korviin, ei vain heidän, jotka ovat muutenkin jo aktiivisia. ”Tiedottamista ja tiedonkulkua voisi kehittää.”
Atte Syväniemen mukaan olisi tärkeää tarkastella myös jäsenpalveluiden käyttöastetta.
Mutta kuuluuko ylioppilaskunnan ottaa kantaa muihin kuin tiukasti opiskelijan koulutukseen liittyviin asioihin? Esimerkiksi vuonna 2013 OYY:n edustajisto asettui kannattamaan Tahdon-lakialoitetta.
Kysymys jakoi varsin miedosti ehdokkaiden kantoja. Suurimmalle osalle ehdokkaista kannanotto oli ok, jos edustajisto näin itse haluaa linjata.
”Voi ottaa kantaa vaikka maataloustukiin, jos edustajisto niin päättää. Mutta on eri asia, onko se kannattavaa. Pitää olla perusteltavissa, miten se liittyy opiskelijan asiaan. Esimerkiksi [yliopiston] unisex-vessoja koskevassa keskustelussa pitää huomioida, että se vaikuttaa siihen, onko opiskelijalla turvallinen olo täällä kampuksella”, Miriam Putula totesi.
Eelis Palokankaan mukaan automaatiojäsenyydestä seuraa, että ylioppilaskunnan pitää harkita kannanottojaan, kun ”kuitenkin puhutaan kaikkien suulla”. ”Silti edari voi halutessaan aina linjata. Se on asiakohtaista, edustajistolla on viimeinen sana.”
Liiallisista kannanotoista pidättäytymisen puolella oli myös Atte Syväniemi: ”Meidän pitää kunnioittaa sitä, että edustetaan kaikkia opiskelijoita. On kuitenkin monia eri järjestöjä, joissa voi vaikuttaa muihin asioihin.”
Toista mieltä olivat Aino-Kaisa Manninen, Roosa Heinonen ja Kalle Parviainen, joiden mukaan opiskelijat eivät elä tyhjiössä, erossa muusta maailmasta. ”Jos edari niin päättää, voi ottaa kantaa”, Heinonen totesi.
”Muutos lähtee nuorista”, Manninen muistutti.
Ei lukukausimaksuille tai lisätapahtumille
Paneelin viimeisessä osuudessa ehdokkaat saivat ottaa kantaa lyhyesti. Kyllä – ei -mielipiteet näytettiin peukuilla. Ajatus lukukausimaksuista kaikille opiskelijoille käänsi kaikkien peukalot alaspäin, yhteinen avajaistapahtuma sai taas kaikilta yläpeukut. Duaalimallin purku sai yläpeukun yksin Nuuti Vasarilta, samaten enemmän ylioppilaskunnan järjestämiä tapahtumia toivoi yksin Kalle Parviainen. Sukupuolineutraaleja vessoja kampukselle toivoi seitsemän, pari oli kannastaan epävarma.
Peukkujen jälkeen ehdokkaat saivat vielä halutessaan ottaa kantaa itselleen tärkeisiin kysymyksiin. Eniten puhututti taas automaatiojäsenyys, joka sai viisi yläpeukkua ja viisi alapeukkua.
Eelis Palokangas perusteli puheenvuorossaan automaatiojäsenyyden purkua sillä, että pakkojäsenyys rikkoo perustuslaissa mainittua yhdistymisvapautta. Ylioppilaskunnat eivät tosin juridisesti ole yhdistyksiä, vaan julkisoikeudellisia yhteisöjä.
Tähän Aino-Kaisa Manninen kommentoi, että esimerkiksi peruskouluissa ja lukioissa kuulutaan automaattisesti oppilas- tai opiskelijakuntaan: ”Mielestäni tämä on kaikista vaikuttavin tapa järjestää opiskelijatoiminta.”
Janne Kilponen totesi kyllä kannattavansa automaatiojäsenyyden poistoa, mutta totesi, että ylioppilaskunnan pitää varautua jäsenmäärän tippumiseen. Jos jäsenmäärä tippuu, pienenevät myös jäsenmaksutuotot. ”Miten ylioppilaskunta pystyy varmistamaan tällöin hoitamaan tärkeimmän tehtävänsä, eli edunvalvonnan?”
Automaatiojäsenyyden puolesta peukun nostanut Jarkko Impola totesi, että ylioppilaskunnan on vaikea edustaa kaikkien opiskelijoiden etua, jos kaikki eivät ole jäseniä. Myös nykyisiä palveluita olisi vaikea tarjota ilman automaatiojäsenyyttä, Impola totesi.
Kalle Parviainen kehotti tutustumaan viime vuoden edustajiston kokouksesta tehtyyn videotallenteeseen: ”Siinä kuulette molemmat kannat.”
Paneelin päätti Nuuti Vasarin synkähkö tulevaisuuskuva: ”Ylioppilasliike tekee hidasta kuolemaa, ja vapaaehtoinen jäsenyys on luonteva jatko sille.”
Vaalikylä ja -paneeli järjestetään 31. lokakuuta myös Kontinkankaan kampuksella. Vaalikylä on avoinna kello 10–14 Kieppi-rakennuksen aulassa, paneeli järjestetään Kiepin aulassa kello 12 alkaen. Linnanmaan paneelin tallenne löytyy OYY:n Facebook-sivulta.
OYY:n edustajistovaalien sähköinen äänestys alkaa perjantaina 1. marraskuuta kello 9 ja päättyy 6. marraskuuta kello 16. Vaaleissa on äänioikeus jokaisella Oulun yliopistoon 2. lokakuuta mennessä läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Ehdokaslistaus löytyy OYY:n sivuilta ja vaalikone tämän linkin takaa. Äänestämään pääsee osoitteessa vaalit.oyy.fi.
