Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalien äänestysprosentti jäi poikkeuksellisen alhaiseksi

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajistovaalit käytiin 30.10.–6.11. Ääntään käytti 24,1 % ylioppilaskunnan jäsenistä.

Yliopisto-opiskelijat ympäri maan ovat jälleen loppusyksystä äänestäneet edustajat ylioppilaskuntiensa ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 12 ylioppilaskunnassa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajistovaalit käytiin 30.10.–6.11. Ääntään käytti 24,1 % ylioppilaskunnan jäsenistä. Äänestysprosentti laski reilusti edellisistä vaaleista, jolloin äänestysprosentti oli 33,3.

Vaaleissa oli ehdolla 100 ehdokasta, jotka muodostivat kaksi vaalirengasta ja 14 vaaliliittoa. Lisäksi ehdolla oli kuusi vaaliliittoihin ja -renkaisiin kuulumatonta ehdokasta.

Edustajistovaaleissa oli ehdolla 100 ehdokasta. Eniten ääniä keräsi Tekniikan ja Talouden vaalirengas, joka sai yhteensä 15 paikkaa. Vaalien ääniharavaksi nousi Mikko Mali Lääketieteellisestä vaaliliitosta 122 äänellä. Vaalitulokset ovat nähtävissä kokonaisuudessaan OYY:n nettisivuilta.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Kolmasosa opiskelijoista äänesti OYY:n edarivaaleissa

Yliopisto-opiskelijat ympäri maan ovat jälleen loppusyksystä äänestäneet edustajat ylioppilaskuntiensa ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 11 ylioppilaskunnassa. Oulussa yllettiin hieman kansallisen keskiarvon yläpuolelle äänestysprosentissa. Tänä vuonna OYY:n äänestysprosentti oli 33,3%. Äänioikeutettuja oli 12 305, joista 4101 käytti ääntään vaaleissa. ”Pientä laskua oli havaittavissa viime vaaleista äänestysprosentissa. Toki keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana olisin toivonut, että äänestysprosentti […]

TEKSTI Tuuli Heikura

KUVAT Tuuli Heikura

Yliopisto-opiskelijat ympäri maan ovat jälleen loppusyksystä äänestäneet edustajat ylioppilaskuntiensa ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 11 ylioppilaskunnassa. Oulussa yllettiin hieman kansallisen keskiarvon yläpuolelle äänestysprosentissa.

Tänä vuonna OYY:n äänestysprosentti oli 33,3%. Äänioikeutettuja oli 12 305, joista 4101 käytti ääntään vaaleissa. ”Pientä laskua oli havaittavissa viime vaaleista äänestysprosentissa. Toki keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana olisin toivonut, että äänestysprosentti olisi ollut suurempi, mutta huonomminkin olisi voinut mennä”, keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Tiitu-Lotta Paju kommentoi. Äänestysprosentti laski edellisen vuoden vaaleista, jolloin OYY:n edustajistovaaleissa päästiin historialliseen 39 prosentin äänestysaktiivisuuteen.

Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 11 ylioppilaskunnassa. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan valtakunnallinen äänestysprosentti oli tänä vuonna 29,1. Äänioikeutettuja oli noin 143 673, joista noin 41 800 opiskelijaa äänesti. Oulussa pysyttiin siis edelleen hieman kansallisen keskiarvon yläpuolella äänestysprosentissa.

”Vaalit onnistuivat kokonaisuudessaan hyvin. Äänestysprosentti saatiin kohtuullisen korkeaksi ja yli kansallisen keskiarvon, mikä on aina hyvä asia. Viimeisenä vaalipäivänä saatiin vielä hieno äänestysryntäys aikaiseksi”, edustajistovaalikoordinaattori Iikka Meriläinen kommentoi vaalirupeamaa.

Oulussa ääniharavan tittelin saa tänä vuonna Iida Vahtola Vasemmisto-opiskelijoiden vaaliliitosta 179 äänellä. Vahtola oli ehdolla ensimmäistä kertaa. ”Olen todella häkeltynyt ja otettu luottamuksesta mitä olen saanut”, Vahtola kommentoi. Vahtola kertoo ensisijaisiksi tavoitteikseen edustajistokaudella tasa-arvon edistämisen yliopistolla kautta linjan, kiusaamisen ja häirinnän vastaisen toiminnan edistämisen sekä että kaikissa toiminnoissa toteutetaan ekokriisin vastaista toimintaa.

Tekniikan ja talouden vaaliliitto poimi eniten ääniä 1130 äänellä. Poikkitieteellinen vaalirengas kasvatti paikkamääräänsä edustajistossa kymmeneen.

Edustajistovaaleissa oli ehdolla 100 opiskelijaa yhdeksästä eri vaalirenkaasta tai -liitosta, joista äänestyksen perusteella muodostettiin 37-henkinen edustajisto varajäsenineen.  Paikat vaaliliitoittain jakautuivat seuraavasti:

Poikkitieteellinen vaalirengas PoVa 10 paikkaa

Humanistien vaaliliitto HuVa 4 paikkaa

Kasvatustieteiden ja psykologian vaaliliitto KaPy 6 paikkaa

Tekniikan ja Talouden vaalirengas (TeTa) 11 paikkaa

Kylterien vaaliliitto 2 paikkaa

TST:n Teekkarien vaaliliitto 2 paikkaa

Arkkitehtuurin, Tuotannon & Koneen vaaliliitto 5 paikkaa

Ympäristörakentajien ja Prosessin vaaliliitto 2 paikkaa

Kokoomus vaaliliitto (Kok) 4 paikkaa

Tieteelliset vaaliliitto (Tiet) 3 paikkaa

Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto (KEXI) 3 paikkaa

Lääketieteellisen edustajistoryhmän vaalilitto (LED) 5 paikkaa

Vasemmisto-opiskelijoiden vaaliliitto 1 paikka.

Uutista muokattu 9.11. klo 8.55: Lisätty Ympäristörakentajien ja koneen vaaliliitto 2 paikkaa. Lisätty SYL:n tiedot äänestyksistä.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Edarivaaleissa ehdolla 100 opiskelijaa – ehdokasmäärä tipahti reilusti edellisistä vaaleista

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon pyrkii tänä syksynä 100 opiskelijaa. Ehdokasmäärä laski edellisistä vaaleista reippaasti, sillä vuonna 2021 ehdokkaita oli 170.  Ehdokasmäärissä on vuosien aikana tultu reilusti alaspäin. Kun vuonna 2009 edustajistoon pyrki vielä lähes 300 ehdokasta, kymmenen vuotta myöhemmin vuoden 2019 vaaleissa määrä oli tippunut jo 134 opiskelijaan.  Vuonna 2021 oli trendi näytti jo kääntyneen […]

TEKSTI Tuuli Heikura

KUVAT Tuuli Heikura

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon pyrkii tänä syksynä 100 opiskelijaa. Ehdokasmäärä laski edellisistä vaaleista reippaasti, sillä vuonna 2021 ehdokkaita oli 170. 

Ehdokasmäärissä on vuosien aikana tultu reilusti alaspäin. Kun vuonna 2009 edustajistoon pyrki vielä lähes 300 ehdokasta, kymmenen vuotta myöhemmin vuoden 2019 vaaleissa määrä oli tippunut jo 134 opiskelijaan. 

Vuonna 2021 oli trendi näytti jo kääntyneen nousuun, kun ehdokasmäärässä päästiin 170 ehdokkaaseen. Mikä vaikutti ehdokasmäärän nousuun vuonna 2021? “Vuonna 2021 edustajistovaalien aikaan oli pinnalla yliopistoon ja ylioppilaskuntaan liittyviä asioita enemmän kuin nyt, joten uskon että silloin ihmisillä oli enemmän tarmoa lähteä päätöksentekoon mukaan. Käsitykseni mukaan vaalien järjestelyissä ei ole suuria eroja viime vaaleihin nähden”, keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Tiitu-Lotta Paju kertoo. 

Nyt vuoden 2023 vaaleissa trendi palasi voimakkaaseen laskusuhdanteeseen, kun opiskelijoita asettui ehdolle vain 100. OYY:n edustajistovaalikoordinaattori Iikka Meriläisen mukaan kyse on valtakunnallisesta trendistä, joka näkyy myös Oulussa, mutta syy voi löytyä myös sähköisen järjestelmän käyttöönotosta ehdokasasettelussa. 

“Yksi syy on varmasti näissä vaaleissa ollut se, että kaikki tuli tehdä sähköisesti ja HAKA-kirjautumisen kautta. Tämä on näkynyt ehdokashankinnassa varmasti siten, että se on vaatinut yksittäiseltä ehdokkaalta enemmän.  Ehdolle lähteminen ei ole siis hoitunut siten, että tuodaan lappu, joka täytetään ja toinen opiskelija hoitaa asian loppuun”, Meriläinen kertoo. 

Meriläinen kokee myös, että jonkinasteinen väsyminen yleiseen riitaisaan poliittiseen ilmapiiriin voi olla heijastunut ehdokasmäärään. Paju uskoo, että myös opiskelijoiden lisääntynyt kuormittuneisuus on vaikuttanut opiskelijoiden aktiivisuuteen luottamustehtäviin hakeutumisessa. “Yleisesti on yhä vaikeampi löytää luottamustehtäviin henkilöitä”, Paju sanoo.

Tavoitteena aiempaa kovempi äänestysprosentti

Äänestysaktiivisuus edustajistovaaleissa on ollut pitkään vaisua. Edellisissä edustajistovaaleissa Oulussa päästiin valtakunnallisen keskiarvon yläpuolelle, kun äänestysprosentti oli historialliset 39%. Edellisen kerran äänestysprosentti on ollut korkeampi vuonna 1979, jolloin 44% opiskelijoista käytti ääntään edustajistovaaleissa. 

Meriläisen ja Pajun mukaan on mahdollista, että pienempi ehdokasmäärä näkyy myös äänestysinnokkuudessa. “Tämä on tietysti mahdollista, sillä pienemmästä ehdokasjoukosta ei välttämättä löydy kaikille sopivaa ehdokasta. Äänestysaktiivisuuteen vaikuttaa kuitenkin myös muut asiat, joten pelkästään pientä ehdokasmäärää ei voi syyttää mikäli äänestysprosentti jää pieneksi”, Paju kommentoi. 

“Pyrimme myös aktiivisesti tekemään työtä sen eteen, että mahdollisimman moni äänestäisi”, Meriläinen sanoo. Toiveena myös on, että joka vaaleissa pystyttäisiin parantamaan edellisestä kerrasta. 

Tänäkin syksynä ehdokkaita ovat asettaneet sekä tieteenalaan perustuvat ryhmittymät että puoluepoliittiset ryhmät, jotka muodostavat kaksi vaalirengasta ja 11 vaaliliittoa. Näissä vaaleissa ehdokkaista 95 on ehdolla vaaliliiton kautta, ja viisi on asettunut ehdolle yksittäisinä ehdokkaina.

Keskusvaalilautakunta on rohkaissut ehdokkaita ja vaaliliittoja aktiiviseen kampanjointiin sekä järjestänyt vaalitoreja ja -paneeleja, jonne ehdolle asettuneet ovat voineet tulla kertomaan vaaliteemoistaan. “Ilahduttavan moni vaaliliitto saapui kertomaan teemoistaan vaalitoreille”, Meriläinen sanoo. 

Kampanjointi tapahtuu kuitenkin pitkälti sosiaalisessa mediassa, kuten ajan henkeen kuuluu. Esimerkiksi kampuksilla oleville ilmoitustauluille eivät kaikki ehdokkaat tai vaaliliitot ole edes käyneet asettamassa omia ehdokaslistojaan nähtäville.

Ehdokkaiden vähyys näkyy myös ehdokaslistoille varatuilla ilmoitustauluilla.

Meriläinen ja Paju ovat samoilla linjoilla, että ehdokkaat ovat olleet aktiivisia ja keskusvaalilautakunnan tarjoamia mahdollisuuksia kampanjointiin on hyödynnetty kohtuullisen hyvin. 

“Haluan kannustaa jokaista äänestämään, jotta OYY:lle saadaan jäsenien näköinen ja mahdollisimman hyvin jäseniä edustava edustajisto”, Paju sanoo. Meriläinen toivoo, että opiskelijat lähtisivät rohkeasti mukaan ylioppilaskunnan päätöksentekoon, joko ehdokkaana tai äänestäjänä. Hän muistuttaa, että ylioppilaskunta edustaa kuitenkin kaikkia opiskelijoita, jolloin erilaisten näkökulmien ja ajatusten tulisi tulla kuulluksi päätöksenteossa. 

Edustajistovaaleissa opiskelijat valitsevat edustajat ylioppilaskunnan edustajistoon. Ehdokkaista muodostetaan äänestyksen perusteella 37-henkinen edustajisto, joka kokoontuu noin 7 kertaa vuodessa. Edustajisto päättää muun muassa OYY:n toimintasuunnitelmasta ja budjetista tehden kaikki ylioppilaskuntaa koskevat suuret taloudelliset ja poliittiset päätökset. Lisäksi edustajisto vastaa vuosittain OYY:n hallituksen valitsemisesta. ”Edustajisto on loistava ja turvallinen paikka nähdä ja kasvaa päätöksentekijänä”, Meriläinen tiivistää.

OYY:n edustajistovaalien äänestysaika on 1.–8. marraskuuta. Äänestys päättyy keskiviikkoana 8. marraskuuta kello 16. Äänestys on sähköinen, ja se tapahtuu mobiilisovellus Tuudossa. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki Oulun yliopistoon läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneet ylioppilaskunnan jäsenet. Voit lukea lisää vaaleista Oulun yliopiston ylioppilaskunnan nettisivuilta.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

OYY:n edustajistovaaleissa äänestettiin valtakunnallista keskivertoa enemmän

Yliopisto-opiskelijat ympäri maan ovat loka-marraskuun vaihteessa äänestäneet edustajat ylioppilaskuntiensa ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 11 ylioppilaskunnassa. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan valtakunnallinen äänestysprosentti oli tänä vuonna 29,4. Valtakunnallisesti äänestysaktiivisuus laski jonkin verran, vuonna 2019 äänestäneitä oli 32,4%. Ylioppilaskuntien edustajistovaalit järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna OYY:n äänestysprosentti oli historialliset 39%. Äänioikeutettuja vaaleissa […]

Yliopisto-opiskelijat ympäri maan ovat loka-marraskuun vaihteessa äänestäneet edustajat ylioppilaskuntiensa ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 11 ylioppilaskunnassa. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan valtakunnallinen äänestysprosentti oli tänä vuonna 29,4. Valtakunnallisesti äänestysaktiivisuus laski jonkin verran, vuonna 2019 äänestäneitä oli 32,4%. Ylioppilaskuntien edustajistovaalit järjestetään joka toinen vuosi.

Tänä vuonna OYY:n äänestysprosentti oli historialliset 39%. Äänioikeutettuja vaaleissa 11 486, joista 4476 käytti äänensä vaaleissa. Äänestysprosentti nousi lähes 10% vuoden 2019 vaaleihin, jolloin äänestysprosentti oli 29,3%. Äänestysprosentti on ollut korkeampi edellisen kerran vuonna 1979, jolloin äänioikeutetuista edustajistovaaleissa äänesti 44,1%.

OYY:n edustajistovaaleissa siis äänestettiin lähes 10% valtakunnallista keskiarvoa enemmän, kun huomioidaan kaikkien 11 ylioppilaskunnan vaalien kokonaistulos. Äänioikeutettuja oli noin 134 015, ja heistä yhteensä 39 401 opiskelijaa äänesti.

Oulussa ääniharavan tittelin saa tänä vuonna Eerik Silvén Kokoomuksen vaaliliitosta 114 äänellä. Poikkitieteellinen vaalirengas poimi eniten ääniä ja kasvatti paikkamääräänsä edustajistossa yhdeksään.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Pitäisikö jäsenmaksua nostaa, millaista yhteistyötä OSAKOn kanssa tulisi tehdä? – Kysyimme ehdolla olevilta ryhmiltä kannat seitsemään kysymykseen

In English Taas saa äänestää! Ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa, nimittäin. Kahdessatoista Suomen ylioppilaskunnassa valitaan taas tänä syksynä edustajat ylioppilaskunnan korkeimpiin päättäviin elimiin, eli edustajistoihin. Oulussa edustajistoon valitaan 37 jäsentä ja heidän varajäsenensä. Äänestys käynnistyi Oulussa perjantaina 1. marraskuuta kello 9. Sähköisessä vaalijärjestelmässä oli heti perjantaiaamuna ongelmia, sillä järjestelmä ei parin tunnin ajan näyttänyt ehdolla olevien ryhmien nimiä. […]

In English

Taas saa äänestää! Ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa, nimittäin.

Kahdessatoista Suomen ylioppilaskunnassa valitaan taas tänä syksynä edustajat ylioppilaskunnan korkeimpiin päättäviin elimiin, eli edustajistoihin. Oulussa edustajistoon valitaan 37 jäsentä ja heidän varajäsenensä.

Äänestys käynnistyi Oulussa perjantaina 1. marraskuuta kello 9. Sähköisessä vaalijärjestelmässä oli heti perjantaiaamuna ongelmia, sillä järjestelmä ei parin tunnin ajan näyttänyt ehdolla olevien ryhmien nimiä. Ehdokkaiden nimet ja numerot olivat oikein. Ongelma oli sekä suomenkielisessä että englanninkielisessä järjestelmässä. Lue lisää jutustamme.

Päättyvällä kaudella OYY:n 37-henkisen edustajiston suurin ryhmä on ollut Tekniikan ja talouden vaalirengas (TeTa), jolla on ollut nyt 13 edustajaa. Muut ryhmät kokojärjestyksessä ovat Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas (HuKa, 9 edustajaa), Kontinkankaan vaaliliitto (KoVa, 5 edustajaa), Tieteellisten vaaliliitto (5 edustajaa), Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto (3 edustajaa) ja Akateemiset perussuomalaiset (1 edustaja) ja Vihreä vaaliliitto (1 edustaja).

Oulun ylioppilaslehti esitti ehdolla oleville ryhmille seitsemän kysymystä koskien OYY:n toimintaa nyt ja tulevaisuudessa. Saimme vastaukset kaikilta ryhmiltä Oulun Akateemisten Perussuomalaisten vaaliliittoa lukuunottamatta.

Ryhmät ovat vastauksissa aakkosjärjestyksessä. Ryhmien toimittamia vastauksia ei ole muokattu kirjoitusvirheiden korjaamista ja lyhenteiden avaamista lukuun ottamatta.

 

1. Esitelkää ryhmänne lyhyesti. Keitä olette, kenen asiaa ajatte, kuinka montaa paikkaa haette vaaleissa ja millä vaaliteemoilla?

2. Mikä on mielestänne ylioppilaskunnan tärkein tehtävä?

3. Mihin asioihin haluatte tulevalla kaksivuotiskaudella erityisesti vaikuttaa? Mainitkaa ainakin kaksi konkreettista tavoitetta. 

4. Millaisiin asioihin ylioppilaskunta voi mielestänne ottaa kantaa? Mihin taas ei?

5. Valtaosa Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) toiminnoista muuttaa Linnanmaalle vuonna 2020. Millaista yhteistyötä OYY:n tulisi tehdä Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKOn kanssa?

6. Onko OYY:n jäsenmaksussa (nyt 57 euroa, yhdessä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n osuuden kanssa 114 euroa) mielestänne muutettavaa? Näettekö maksussa korotuspainetta, tarvetta sen laskemiseen, vai onko maksun määrä säilytettävä ennallaan?

7. OYY:n poliittista linjaa määrittävässä linjapaperissa todetaan, että OYY:n tulee varautua mahdolliseen automaatiojäsenyydestä luopumiseen. Linjapaperin mukaan ylioppilaskunnille varataan muutosta varten riittävän pitkä siirtymäaika, ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen tulisi varautua taloudellisesti myös ennen siirtymäaikaa. Millaisia toimia tämä mielestänne vaatii?

 

Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto

1. Olemme Oulun Keskustaopiskelijat ja sitoutumattomat (KEXI). Meillä on 17 aivan timanttista ehdokasta laajasti yliopiston eri tiedekunnista. Tavoitteena on kasvattaa paikkamäärää ja jatkaa järkevää edunvalvontaa edustajistossa. Vaaliteemamme liittyvät yliopiston tilojen viihtyvyyteen ja riittävyyteen, opiskelijoiden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä OYY:n kestävään talouden hallintaan.

2. Opiskelijoiden edunvalvonta.

3. Yliopiston suuntaan on tehtävä edunvalvontatyötä omaopettajajärjestelmän kehittämisessä. Opintojen on joustettava opiskelijan elämäntilanteen mukaan. Korkeakoululiikunta ja mielenterveyspalvelut tarvitsevat lisäresursseja. Oulun ammattikorkeakoulun muuttaessa Linnanmaan kampukselle on huolehdittava viihtyisien ja turvallisten opiskelutilojen riittävyydestä sekä lounasravintoloiden sujuvuudesta. OYY:n on oltava näkyvä myös Kontinkankaalla niin jäsenpalveluiden lähisaatavuuden, kuin edunvalvonnan osalla. Ruokailuruuhkia pitäisi pystyä purkamaan myös Kontinkankaan kampuksella.

4. Ylioppilaskunta voi ottaa kantaa opiskelijoihin liittyviin asioihin. Muihin asioihin liittyen ylioppilaskunnan on pidättäydyttävä ottamasta kantaa.

5. OYY:n ja OSAKOn on jatkossakin oltava omia toimijoita. Kuitenkin opiskelijoiden yhteiset tapahtumat ja yhteinen edunvalvonta ovat toisinaan perusteltuja. 

6. Jäsenmaksua tulisi saada alemmas. OYY:n tulee varautua automaatiojäsenyyden poistumiseen ja kehitettävä taloutta vähemmän jäsenmaksuista riippuvaan suuntaan. YTHS:n osuuden maltilliseen kasvattamiseen Oulun Keskustaopiskelijat ja sitoutumattomat ovat valmiita, mikäli se tarkoittaa lisäpanostuksia opiskelijoiden hyvinvointiin, esimerkiksi mielenterveyspalveluihin.

7. Ylioppilaskunnan taloutta tulee jo nyt tarkastella kriittisesti ja pyrkiä saamaan se vakaaksi ja kevyemmäksi. Ylioppilaskunnalla on erilaisia omistuksia, kuten Uniresta, ja sijoituksia, ja näiden suhteen on harjoitettava  rohkeaa ja vahvaa omistajaohjausta, jotta omistukset hyödyttävät opiskelijoita mahdollisimman paljon. Uutta liiketoimintaa on aloitettava. Yritys- ja yhteistyökoordinaattoriin panostaminen lisää taloudellisia mahdollisuuksia, esimerkiksi tapahtumien tulee olla voitollisia, minkä sponsorit tekevät mahdolliseksi. Tappiollisia tapahtumia ei tule järjestää. Kaupungin kanssa tehtävää yhteistyötä on tiivistettävä ja sieltä on pyrittävä saamaan taloudellista tukea erilaisiin hankkeisiin.

 

Lääketieteellinen vaaliliitto

1. Lääketieteellinen Vaaliliitto jatkaa edarissa KoVa:n jalanjäljissä, eli haluamme ajaa Kontinkankaan ja lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden etua. Vaaliteemojamme ovat Kontinkankaan palvelut, vastuullinen taloudenpito ja ylioppilaskuntien vapaaehtoinen jäsenyys.

2. Tärkein tehtävä on opiskelijoiden edunvalvonta.

3. Kontinkankaalle on YTHS-uudistuksen yhteydessä saatava oma toimipiste. Vapaaehtoisen jäsenyyden toteutumista on lobattava aiempaa voimakkaammin.

4. Kannan ottaminen on aina oltava harkittua pakkojäsenyyden vuoksi. Toisaalta opiskelijoita koskettavia asioita ei aina yksiselitteisesti voi rajata. Loppujen lopuksi päätös mihin voidaan ottaa kantaa ja mihin ei on edarin päätettävissä.

5. Avajaistapahtuma on luonteva aloitus. Yhteiskampukselta löytyy varmasti monia yhteisiä tiloihin ja kaupunkirakenteeseen liittyviä edunvalvontatavoitteita, joita on hyödyllistä ajaa yhdessä. OYY ja OSAKO voisivat fasillitoida myös yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun ainejärjestöjen kesken.

6. Maksua ei saa nostaa entisestään, vaan mieluiten viime kauden korotus täytyy perua. Pitkällä aikajänteellä maksua tulee laskea vastaamaan sitä tasoa, jonka jäsenet olisivat vapaaehtoisen jäsenyyden astuessa voimaan valmiita maksamaan OYY:n palveluista.

7. Keinoja on monia, eikä mitään tule jättää käyttämättä. Lakisääteisten tehtävien ja edunvalvonnan turvaaminen on etusijalla ja näistä täytyy viestiä entistä tavoittavammin. Ylioppilaskunnan jäsenyydellä saataviin asioihin voisi tulevaisuudessa lukeutua esimerkiksi etuajo-oikeus Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö PSOASin asuntoihin, Sporttipassin palveluita ja enemmän paikallisia jäsenetuja. Yritysyhteistyöhön ja mainosmyyntiin tulee panostaa tapahtumissa ja ylioppilaskunnan julkaisuissa. Kaikkia jäsenpalveluita täytyy osata arvioida jatkossa niiden houkuttelevuuden ja jäsenistölle tuotetun hyödyn kannalta.

 

Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitto

1. Olemme Kokoomuksen edustajistovaalilista. Haemme 4 paikkaa vaaleissa. Vaaliteemamme keskittyvät opiskelijoiden ahkeruuden ja mielenterveyden puolustamiselle. Ylioppilaskunnan pitäisi keskittyä opiskelijoiden edunvalvontaan ja vastuulliseen taloudenpitoon.

2. Opiskelijoiden edunvalvonta.

3. OYY:n on ajettava opintotuen korotusta ja pyrittävä saamaan se Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kannaksi. OYY:n on myös keskityttävä erityisen tarkasti opiskelijoiden edunvalvontaan. Ammattikorkeakoulun muutto tulee aiheuttamaan uusia haasteita, joten OYY:n oltava hereillä ettei opiskelijoiden asema heikkene

4. Mielestämme OYY:n tulee ottaa kantaa ainoastaan opiskelijoita koskettaviin asioihin.

5. Tilojen, tapahtumien ja työntekijöiden osalta yhteistyömahdollisuuksia on selvitettävä. Tärkein asia olisi yhdistää voimat edunvalvonnassa.

6. Jäsenmaksua pitäisi laskea. Se voidaan kustantaa leikkaamalla esimerkiksi järjestöavustuksista tai tapahtumakuluista. YTHS-maksun osalta palveluiden laadun on säilyttävä, joten vuosien saatossa inflaation seurauksena maksu tulee nousemaan.

7. Olemme tyytyväisiä OYY:n linjasta pakkojäsenyyden suhteen. Mielestämme on erityisen tärkeää hoitaa taloutta vastuullisesti, jotta taloudellinen vakaus säilyy myös mahdollisella siirtymäajalla.

 

Poikkitieteellinen vaalirengas

1. Olemme POVA eli poikkitieteellinen vaalirengas, ja meihin kuuluvat Humanistinen vaaliliitto, Kasvatustieteellisten alojen vaaliliitto, sekä Shared Voices -vaaliliitto. Porukkamme koostuu eri tieteenalojen opiskelijoista: joukostamme löytyy niin kasvatustieteen, kielten, historian, biologian kuin markkinoinnin opiskelijoita. Kaikkia meitä yhdistää opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen.

2. Opiskelijan hyvän elämän edistäminen. Tämä saavutetaan timanttisen edunvalvonnan kautta.

3. OYY:n jakamien järjestöavustusten lisääminen sekä lisäresurssointi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin.

4. Ylioppilaskunta voi ottaa kantaa kaikkeen opiskelijoiden elämään liittyvään, kuten vaikka asumiseen ja liikkumiseen. Edustajisto voi sitten päättää, missä opiskelijaelämään liittyvien asioiden raja menee, ja olisiko joihinkin asioihin parempi ottaa kantaa muita reittejä pitkin.

5. Koska olemme saman katon alla, on järkevää ja molempia osapuolia hyödyttävää tehdä yhteistyötä, kunhan tämä yhteistyö on selkeästi määritelty ja molemmat osapuolet hyväksyvät ja sitoutuvat siihen. Yhtenä esimerkkinä on väläytelty yhteistä tapahtumatuottajaa, ja tämähän olisi ehkä ihan fiksua, jos lukuvuoden avajaistapahtuma on yhteinen.

6. Edellisen jäsenmaksun maltillisen noston myötä ylioppilaskunnan talous on aika hyvin tasapainossa, joten tällä hetkellä paineita nostamiseen tai laskemiseen ei juuri ole. 114 euroa on iso raha monelle opiskelijalle, joten jäsenmaksu on hyvä pitää korkeintaan siinä.

7. Opiskelijoiden tulisi olla tietoisempia OYY:n jäsenyyden hyödyistä, joten ylioppilaskunnan täytyy aina välillä keskittyä ”itsensä myymiseen”. Automaatiojäsenyyden aikanakin OYY:n tulee tietysti pyrkiä olemaan mahdollisimman houkutteleva, että opiskelijat kokevat halua kuulua siihen ja kokevat saavansa rahoilleen vastinetta. OYY:n sijoitusvarallisuuden ollessa aika pientä, radikaalit muutokset toimintaympäristössä vaarantaisivat edunvalvonnan toimivuuden, joten vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarvitaan, ja näitä onkin viimeisen noin vuoden aikana ideoitu. Kannatamme automaatiojäsenyyttä. Vapaaehtoisen jäsenyyden myötä näemme ongelmaksi muun muassa ns. vapaamatkustajat, joten tulisi määritellä tarkoin, ketkä jäsenyydestä hyötyvät.

 

Solidaarinen vaalirengas

1. Solidaarisessa vaalirenkaassa on mukana sekä Vasemmisto-opiskelijoiden että Vihreiden vaaliliitot. Olemme siis punavihreisiin arvoihin sitoutuneita ehdokkaita eri opintoaloilta. Meille tärkeitä teemoja ovat opiskelijoiden hyvinvointi, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, kestävä kehitys kampuksella ja toimiva yhteiskampus Oamkin muuton myötä. Haemme edustajistovaaleissa renkaalle kahta paikkaa.

2. OYY:n, kuten muidenkin ylioppilaskuntien, tarkoituksena on yliopistolain mukaan toimia jäsentensä yhdyssiteenä, edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Lisäksi ylioppilaskunta osallistuu yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen sekä nimeää hallinnon opiskelijaedustajat yliopiston päätöksentekoelimiin. Näistä tehtävistä näemme ylioppilaskunnan tärkeimmäksi tehtäväksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikallisesti, valtakunnallisesti ja globaalisti. 

3. Opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvät teemat ovat keskeisimpiä ensi vaalikaudella. Tähän liittyy oikeastaan kaikki opiskelijoita koskevat päätökset opintotuesta sujuviin opintoihin, kurssien suoritusmahdollisuuksiin ja mielenterveyspalveluihin. OYY:n piirissä toimivilla järjestöillä on merkittävä rooli yliopisto-opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäjänä ja yliopistoyhteisöön kiinnittymisessä. Siksi näemme tarpeellisena, että OYY tukee järjestöjä enemmän rahallisesti ja kouluttamalla toimijoita. OYY:n piirissä toimivat elinvoimaiset järjestöt hyödyttävät sekä opiskelijoita hyvinvointina että ylioppilaskuntaa vaikuttavana yhteisönä.

4. OYY voi ottaa hyvin laajastikin kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, koska on vain harvoja asioita, jotka eivät koskettaisi opiskelijoita. Jokainen ylioppilaskunnan kanta on kompromissi ja ne ovat päätetty demokraattisesti valitussa edustajistossa. Jos pitää miettiä, mihin OYY ei voi ottaa kantaa, niin esimerksi ei pelkästään ammattikorkeakouluopiskelijoita koskeviin asioihin, sillä heillä on sitä varten omat järjestönsä, paikallisesti OSAKO ja valtakunnallisesti Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK).

5. Yhteistyötä voidaan tehdä kaikessa mahdollisessa, missä se koetaan molemmissa yhteisöissä mielekkääksi. Yhteinen avajaistapahtuma ja vaikuttaminen kampusasioissa, paikallisesti Oulun kaupunkiin ja valtakunnallisesti eduskuntaan voisivat olla esimerkkejä olemassa olevasta ja tulevasta yhteistyöstä. 

6. Yleisen kustannuskehityksen (inflaatio) takia myös OYY:n menot kasvavat koko ajan. Siinä mielessä jäsenmaksussa on aina tietty korotuspaine taustalla. Jos jäsenmaksua ei tietyin väliajoin koroteta, niin toiminnasta pitää karsia tai löytää muita keinoja rahoittaa toimintaa. OYY:n jäsenmaksuosuuden kehitys on pysynyt maltillisena viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka jäsenmäärä on tippunut rajusti yliopiston passiivirekisterin käyttöönoton myötä.  

7. Ylioppilaskunnan jäsenpalveluiden vahvistamista ja kehittämistä. Ylioppilaskunta tarvitsee osaavia ihmisiä työntekijöiksi ja hallitukseen tulevina vuosina, jotka voivat kehittää jäsenpalveluita, koulutuksia ja tapahtumia, siten että jokainen jäsen kokee ylioppilaskunnan omakseen. Jos automaatiojäsenyydestä luovutaan, tapahtumilla on keskeinen rooli yhteisöllisyyden rakentajana, jäsenhankinnassa ja näkyvyydessä opiskelijoille. Voittoa tuottavilla tapahtumilla voidaan turvata paremmin rahoitus myös opiskelijoiden laadukasta edunvalvontaa varten. Järjestöt ja opiskelijaedustajien verkosto ovat elintärkeitä ylioppilaskunnan vaikuttavuuden kannalta, joten myös näihin tarvitaan suunnitelmallista kehitystyötä ja rahallisia panostuksia. Lisäksi ylioppilaskunnan sijoitusomaisuuden määrää pitää kasvattaa suunnitelmallisesti.

 

Tekniikan ja Talouden vaalirengas

1. TeTa eli Tekniikan ja Talouden ryhmä on poliittisesti sitoutumaton, heterogeeninen edustajistoryhmä, koostuen teekkareista ja kyltereistä. Rakennamme järjen ääntä kuunnellen paremmin toimivaa ylioppilaskuntaa kaikille opiskelijoille, riippumatta nimestämme tai edaattoriemme taustoista. TeTa soveltaa nk. ryhmäkuria hyvin harvoin, ja meillä jokainen voi olla vapaasti omaa mieltään eri asioista. Haluamme vähintään säilyttää nykyisen paikkamäärän (13) edustajistossa ja realistisena pidämme myös yhden paikkamäärän lisäystä.

2. Edunvalvonta! Opiskelijoiden päivittäiseen elämään kampuksella ja kaupungissa vaikuttaminen.

3. Oamkin muuton myötä tilat tulee olemaan kaikissa eri muodoissa (ruokailu, opiskelu, parkkipaikat, bussit) entistä enemmän kortilla. OYY:n tulee vaikuttaa siihen, että jokainen pääsee matkustamaan yliopistolle, syömään lounasaikana ja että itsenäiseen opiskeluun soveltuvia tiloja on riittävästi. OYY:n tulisi vaikuttaa myös koulutuksen laatuun ja luennoitsijoiden pedagogiseen osaamiseen. Esimerkiksi voisi vaikuttaa siihen, että yliopisto järjestäisi pari pakollista kurssia luennoitsijoille pedagogisista taidoista.

4. Kirkkaimpana mielessä tulisi pitää opiskelijoiden edunvalvontaan ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset. OYY:n ei ole mielekästä kategorisesti rajata keskustelu- tai kannanottoaiheita pois, jotta emme itse rajoita omaa mahdollisuuttamme ajaa erilaisia asioita. Joka tapauksessa, pakkojäsenyyden ollessa voimassa, keskustelunavaukset tulee harkita tarkoin, sillä periaatteella, että selkeästi suurin osa ylioppilaskunnan jäsenistä pystyy seisomaan niiden avausten takana. Vahvasti mielipiteitä opiskelijoiden keskuudessa jakavia aiheita tulee välttää.

5. Pre-Analia 2020! Vulcanalian ja Preludin yhdistäminen (kenties paremman nimen alle), samoin muut OYY:n ja OSAKOn yhteiset tapahtumat voisi olla luonteva, matalan kynnyksen paikka käynnistää läheisempää yhteistyötä! Hallintopuolen toiminnoista ja edunvalvonnasta voi alkaa etsiä yhtymäkohtia joissa tehtäisiin yhteistyötä, mikäli se on lainsäädännöllisesti mahdollista erilaisista organisaatioista johtuen.

6. Kun jäsenmaksua historiassa on nostettu, sitä hyvin harvoin on saatu enää laskemaan. Emme voi joka vuosi keksiä uusia menoja, jotka rahoitetaan opiskelijoiden jäsenmaksua korottamalla. Jäsenmaksu voidaan tässä tilanteessa pitää ennallaan, kun samalla tulee varautua pakkojäsenyyden ja jäsenmaksutulojen laskuun.

7. Olennaista on pitää huoli siitä, että jokainen opiskelija haluaa kuulua ylioppilaskuntaan, vaikka se olisi vapaaehtoista.  Jokaista OYY:n toimintoa tulee kuitenkin uskaltaa tarkastella avoimen kriittisesti ja rakenteita organisaatiossa voidaan tarvittaessa muuttaa.
Haluamme määritellä uudessa edustajistossa suuret linjat näihin kysymyksiin, jotta varautuminen on johdonmukaista:

1. Mitkä ovat OYY:n ydintehtävät, jotka ovat tärkeimpiä toteuttaa?

2. Kuinka suuren positiivisen tuloksen haluamme vuosittain ennen pakkojäsenyyden poistoa? Onko kassavirtaa saatavilla muualta kuin jäsenmaksuista?

3. Mitä tehtävien toteuttamiseen parhaalla mahdollisella tavalla tällä annetulla budjetilla vaaditaan?

 

Tieteellisten vaaliliitto

1.  Me‌ ‌olemme‌ ‌Tieteelliset,‌ ‌puoluepoliittisesti‌ ‌sitoutumaton‌ ‌vaaliliitto.‌ ‌Edustamme‌ ‌luonnontieteiden‌ ‌opiskelijoita‌ ‌ja‌ ‌ajamme‌ ‌erityisesti‌ ‌heidän‌ ‌asiaansa‌ ‌edustajistossa.‌ ‌Pyrimme‌ ‌kasvattamaan‌ ‌paikkamääräämme‌ ‌viidestä.‌ ‌Kantavat‌ ‌vaaliteemamme‌ ‌ovat‌ ‌luonnontieteilijöiden‌ ‌edunvalvonnan‌ ‌takaaminen‌ ‌sekä‌ ‌opiskelijoiden‌ ‌yhdenvertaisuus.‌ ‌

2. Ylioppilaskunnan‌ ‌on‌ ‌pidettävä‌ ‌huolta‌ ‌siitä,‌ ‌että‌ ‌mahdollisuudet‌ ‌opiskeluun‌ ‌ovat‌ ‌jo‌ ‌peruslähtökohtien‌ ‌osalta‌ ‌laadukkaat,‌ ‌esimerkiksi‌ ‌tilojen‌ ‌ja‌ ‌välineiden‌ ‌osalta.‌ ‌
Opiskelijoiden‌ ‌hyvinvoinnista‌ ‌on‌ ‌pidettävä‌ ‌huolta‌ ‌tehokkaan‌ ‌edunvalvonnan‌ ‌kautta,‌ ‌esimerkiksi‌ ‌mielenterveyspalveluja‌ ‌lobbaamalla‌ ‌ja‌ ‌varmistamalla,‌ ‌että‌ ‌edustamiemme‌ ‌alojen‌ ‌hallinnon‌ ‌opiskelijaedustajat‌ ‌ovat‌ ‌hyvin‌ ‌tehtäviensä‌ ‌tasalla.‌ ‌ ‌

3. Haluamme‌ ‌varmistaa,‌ ‌että‌ ‌ylioppilaskunta‌ ‌on‌ ‌mukana‌ ‌vaikuttamassa‌ ‌siihen,‌ ‌että‌ ‌luonnontieteellisten‌ ‌alojen‌ ‌koulutusta‌ ‌viedään‌ ‌siihen‌ ‌suuntaan,‌ ‌että‌ ‌koulutuksen‌ ‌ja‌ ‌tutkimuksen‌ ‌laatu‌ ‌ei‌ ‌kärsi‌ ‌yliopistojen‌ ‌rahoitusmallin‌ ‌muutoksesta.‌ ‌Lisäksi‌ ‌haluamme,‌ ‌että‌ ‌OYY‌ ‌on‌ ‌mukana‌ ‌varmistamassa‌ ‌jokaiselle‌ ‌alalla‌ ‌riittävän‌ ‌uraohjauksen.‌ ‌ ‌
‌Yksi‌ ‌polttava‌ ‌teema‌ ‌on‌ ‌myös‌ ‌Oamkin‌ ‌muutto‌ ‌Linnanmaalle‌ ‌ja‌ ‌tuleva‌ ‌yhteistyö‌ ‌OSAKOn kanssa.‌ ‌Tieteellisten‌ ‌pyrkimyksenä‌ ‌on,‌ ‌että‌ ‌yhteistyö‌ ‌palvelee‌ ‌molempia‌ ‌järjestöjä‌ ‌ja‌ ‌
niiden‌ ‌jäsenistöä‌ ‌parhaalla‌ ‌mahdollisella‌ ‌tavalla.‌ ‌ ‌

4. OYY‌ ‌voi‌ ‌ottaa‌ ‌kantaa‌ ‌asioihin,‌ ‌joista‌ ‌edustajisto‌ ‌on‌ ‌päättänyt‌ ‌linjata.‌ ‌Erityisesti‌ ‌ylioppilaskunta‌ ‌voi‌ ‌ottaa‌ ‌kantaa‌ ‌sellaisiin‌ ‌asioihin,‌ ‌jotka‌ ‌koskettavat‌ ‌suoraan‌ ‌opiskelijan‌ ‌hyvää‌ ‌elämää.‌ ‌Näissä‌ ‌kannanotoissa‌ ‌tulee‌ ‌kuitenkin‌ ‌käyttää‌ ‌harkintaa,‌ ‌jotta‌ ‌ne‌ ‌eivät‌ ‌leimaa‌ ‌jäsenistöä‌ ‌poliittisesti‌ ‌tai‌ ‌aatteellisesti.‌ ‌

5. Tehokas‌ ‌yhteistyön‌ ‌keino‌ ‌olisi‌ ‌mielestämme‌ ‌yhteiset‌ ‌henkilöstöresurssit.‌ ‌Esimerkiksi‌ ‌yhteinen‌ ‌tapahtumatuottaja‌ ‌ja‌ ‌edunvalvonta-asiantuntijoiden‌ ‌resurssien‌ ‌yhdistäminen‌ ‌ovat‌ ‌
keinoja,‌ ‌joilla‌ ‌voidaan‌ ‌saada‌ ‌myös‌ ‌taloudellisia‌ ‌etuja,‌ ‌palveluiden‌ ‌laadun‌ ‌kärsimättä.‌ ‌ ‌

6. Jäsenmaksun‌ ‌venkslaamisen‌ ‌sijaan‌ ‌mielestämme‌ ‌tärkeämpää‌ ‌olisi‌ ‌keskittyä‌ ‌tehokkaaseen‌ ‌ja‌ ‌järkevään‌ ‌rahankäyttöön,‌ ‌jolloin‌ ‌opiskelijoiden‌ ‌saama‌ ‌hyöty‌ ‌jäsenmaksulle‌ ‌olisi‌ ‌suurin‌ ‌mahdollinen.‌ ‌ ‌

7. OYY:lle‌ ‌on‌ ‌valmisteltu‌ ‌vuoden‌ ‌2019‌ ‌aikana‌ ‌taloudellinen‌ ‌varautumissuunnitelma,‌ ‌johon‌ ‌on‌ ‌listattu‌ ‌keinoja,‌ ‌joilla‌ ‌ylioppilaskunta‌ ‌pystyy‌ ‌varautumaan‌ ‌vapaaehtoisjäsenyyteen.‌ ‌
Mielestämme‌ ‌ylioppilaskunnan‌ ‌tulee‌ ‌noudattaa‌ ‌varautumissuunnitelmassa‌ ‌esitettyjä‌ ‌keinoja‌ ‌ja‌ ‌tätä‌ ‌kautta‌ ‌varautua‌ ‌jäsenmäärän‌ ‌laskuun‌ ‌tulevaisuudessa.‌ ‌Tieteelliset‌ ‌seisoo‌ ‌siis‌ ‌
valmistellun‌ ‌suunnitelman‌ ‌takana.‌ ‌

 

OYY:n edustajistovaalien sähköinen äänestys alkoi perjantaina 1. marraskuuta kello 9 ja päättyy 6. marraskuuta kello 16. Vaaleissa on äänioikeus jokaisella Oulun yliopistoon 2. lokakuuta mennessä läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Ehdokaslistaus löytyy OYY:n sivuilta ja vaalikone tämän linkin takaaÄänestämään pääsee osoitteessa vaalit.oyy.fi.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Edarivaalien äänestys alkoi Oulussa, vaalijärjestelmä ei aluksi näyttänyt vaaliliittojen nimiä – vika nyt korjattu

Valtaosassa Suomen ylioppilaskunnista valitaan taas tänä syksynä edustajat ylioppilaskunnan korkeimpiin päättäviin elimiin, eli edustajistoihin. Myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon valitaan 37 jäsentä ja heidän varajäsenensä. Sähköinen äänestys käynnistyi Oulussa perjantaina 1. marraskuuta kello 9. Vaalijärjestelmässä ilmeni kuitenkin heti perjantaiaamuna ongelmia, sillä järjestelmä ei äänestyksen alkaessa näyttänyt ehdolla olevien vaaliliittojen nimiä, vaan niiden tilalla oli sekalaisia […]

Valtaosassa Suomen ylioppilaskunnista valitaan taas tänä syksynä edustajat ylioppilaskunnan korkeimpiin päättäviin elimiin, eli edustajistoihin.

Myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon valitaan 37 jäsentä ja heidän varajäsenensä.

Sähköinen äänestys käynnistyi Oulussa perjantaina 1. marraskuuta kello 9. Vaalijärjestelmässä ilmeni kuitenkin heti perjantaiaamuna ongelmia, sillä järjestelmä ei äänestyksen alkaessa näyttänyt ehdolla olevien vaaliliittojen nimiä, vaan niiden tilalla oli sekalaisia kirjain- ja merkkisarjoja tai ei tekstiä ollenkaan. Ongelma oli sekä suomenkielisessä että englanninkielisessä näkymässä. Toinen ongelma oli vaalijärjestelmään kirjauduttaessa esille hypännyt pieni ponnahdusikkuna.

Vika ei sinänsä estänyt äänestämistä. Ehdokkaiden nimet ja numerot olivat koko ajan esillä, ja ryhmienkin nimet tulivat esille kello 11 maissa.

”Vaalijärjestelmää testattaessa listojen nimiin oli päässyt pieni bugi. Se sotki vaaliliittojen nimet”, sanoo OYY:n pääsihteeri Kauko Keskisärkkä.

Äänestysaika kuitenkin käynnistyi heti aamusta, ja tavallisesti ensimmäinen äänestyspäivä on varsin vilkas. Oliko vialla mahdollisesti vaikutusta äänestämiseen, kun äänestäjä ei voinut nähdä liittojen nimiä?

”Äänestys on lähtenyt ongelmista huolimatta hyvin käyntiin. Useampi sata on kerennyt tähän mennessä jo äänestää”, Keskisärkkä sanoo. Hänen mukaansa liittojen nimien näkymättömyydestä ei vian aikana tullut palautetta.

”Muutama yhteydenottopyyntö muista asioista on saapunut keskusvaalilautakunnalle. Myös muut vaalijärjestelmään kirjauduttaessa esille tulleet ongelmat on nyt korjattu.”

 

Lue lisää: Oulussa edarivaaleissa ehdolla 134 opiskelijaa – TeTalla taas eniten ehdokkaita, humanistit ja kasvatustieteilijät mukana uudella vaalirenkaallaEi lisää tapahtumia, enemmän tiedotusta palveluista – OYY:n edarivaalipaneelissa eniten puhututti automaatiojäsenyys, Pitäisikö jäsenmaksua nostaa, millaista yhteistyötä OSAKOn kanssa tulisi tehdä? – Kysyimme ehdolla olevilta ryhmiltä kannat seitsemään kysymykseen

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: