Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on tehnyt uuden sopimuksen sähköisen opiskelijakortin toimittajasta. OYY on loppukesällä päättänyt yhteistyönsä Frank Studentsin kanssa ja tehnyt sopimuksen OP Ryhmään kuuluvan Pivon kanssa.
Pivo on vuonna 2013 julkaistu mobiilisovellus, jolla voi maksaa ostoksia verkkokaupoissa ja kassoilla sekä lähettää ja pyytää rahaa riippumatta omasta tai vastaanottajan pankista. Pivosta löytyy myös digitaalinen opiskelijakortti, joka on käytössä 20 opiskelijajärjestössä – ja nyt myös Oulussa.
Tammikuussa Oulun yliopiston opiskelijoille tuli käyttöön myös Tuudo-mobiilisovelluksessa oleva opiskelijatunniste. Opiskelija voi siis tästä syksystä alkaen käyttää joko Tuudosta löytyvää sähköistä opiskelijakorttia tai Pivon korttia. Myös valtakunnallista Frank Appia voi edelleen käyttää, vaikka OYY onkin irtisanonut sopimuksensa.
”Opiskelijat voivat käyttää korttia vanhan JOLLA-koontirekisteriyhteyden varjolla siihen asti, että meillä on uusi rekisteröitymisputki auki, jonka jälkeen varmennamme esimerkiksi Oulun yliopiston opiskelijoiden opiskelijastatuksen sitä kautta”, sanoo Frankin toimitusjohtaja Tiia Lehtola.
Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula perustelee Pivo-yhteistyötä sillä, että Pivo ja Tuudo ovat palveluntarjoajana erilaisia.
”Tuudo tarjoaa alustan erilaisille palveluille, joita opiskelija tarvitsee. Pivo tarjoaa kortin lisäksi Slicen neuvottelemia opiskelijaetuuksia. Palvelukonsepti on erilaisempi, hyvin Frankin tyyppinen.”
OYY:n hallitus päätti elokuussa, ettei se tee uutta sopimusta Frankin kanssa opiskelijakortin toimittamisesta. Putula ei kommentoi Frankin sopimuksen sisältöä, mutta sanoo sen sisältäneen kohtia, jotka ovat ylioppilaskunnalle epäedullisia.
”Haluamme tarjota opiskelijoille mahdollisimman laajasti palveluita, se oli esteellinen siihen suuntaan.”
Frankin sopimuksen päättymisen jälkeen OYY tilaa uudet muoviset opiskelijakortit Antennasta. Jo tilattua ja käytössä olevaa Frankin muovisen opiskelijakortin käyttöä voi jatkaa normaalisti.
Pivon digikortti on ollut käytössä jo useamman vuoden Tampereen ylioppilaskunnassa ja tästä elokuusta alkaen myös Vaasan yliopiston ylioppilaskunnassa. Pivon sovelluksessa ja verkkosivuilla ovat listattuna ylioppilaskunnista lisäksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (LTKY) ja Itä-Suomen ylioppilaskunta (ISYY), tosin LTKY:n omilla verkkosivuilla mainitaan opiskelijakortin toimittajana Frank ja ISYY:lla Frank ja Pivo.
Oulun ylioppilaslehti kertoi sähköisten opiskelijakorttien myllerryksestä alkuvuonna. Voit lukea jutun tämän linkin takaa.
Pivo ja Slice yhteistyöhön
Myös Pivolla itsellään on ollut loppukesällä tiedotettavaa. Pivo ja Satakunnassa perustettu opiskelijaetupalvelu Slice kertoivat yhteistyöstä 7. elokuuta.
Liiketoimintaomistaja Matti Rusila kertoo yhteistyön tarkoittavan käytännössä sitä, että Slice voi tarjota neuvottelemiaan opiskelijaetuja Pivon kanssa sopimuksen tehneille järjestöille. Lisäksi ne järjestöt, jotka olivat aiemmin Slicen oman opiskelijakortin käyttäjiä, tulivat nyt Pivon kortin piiriin.
”Slicen vahvuutena ovat edut, meillä taas on iso alusta. Näin on hyvä tehdä yhteistyötä.”
Miten Pivo hyötyy yhteistyökuviosta? Matti Rusilan mukaan Pivo haluaa tarjota korttiaan mahdollisimman laajalle ja olla markkinoilla merkittävä toimija. Koska opiskelijakorttimarkkina on tällä hetkellä Rusilan mukaan melko sirpaleinen, Slice ja Pivo huomasivat voimien yhdistämisen olevan vain järkevää.
Mitä kuuluu, Frank?
Mutta mitä kuuluu Frank Students Ab:lle? Frank oli Suomessa digitaalisten opiskelijakorttien pioneeri: Frank App lanseerattiin kolme vuotta sitten. Vaikka ideaa digikortista pidettiinkin edistyksellisenä ja hyvänä, kritiikkiä satoi sovelluksessa olevista mainoksista ja erilaisista ongelmista sen käytössä.
Oulun ylioppilaslehti kertoi Frank Appin saamasta kritiikistä alkuvuonna julkaistussa jutussaan. Yksi kritiikin kohde oli digikortin maksullisuus.
Frank Appin digitaalisen opiskelijakortin on saanut jälleen ilmaiseksi 25. kesäkuuta alkaen. Nyt Frankin digikortti on ilmainen niin Danske Bankin maksuominaisuuden sisältävän muovikortin kanssa kuin ilmankin. Uutena täkynä on myös se, että maksuominaisuuden sisältävän kortin kanssa opiskelija saa ilmaiseksi myös viiden vuoden kansainvälisen ISIC-opiskelijatunnisteen (arvo 16 euroa). Pelkkä muovinen opiskelijakortti ilman Danske Bank -yhteistyötä Frankilta tilattuna maksaa 16,10 euroa plus toimituskulut.
Frankin tuloksessa näkyvät aiemmin tehdyt investoinnit palvelun kehittämiseen. Vuoden 2018 tilikauden lopussa omavaraisuusaste oli miinuksella 68 prosenttia. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 952 000 euroa, ja liiketoiminnan tulos oli miinuksella 362 000 euroa. Siinäkin oli tosin jo reilu nousu vuoteen 2017, jolloin tulos oli miinuksella 674 000 euroa.
Frankin toimitusjohtajan Tiia Lehtolan mukaan viime vuoden luvuissa päästiin siihen, mitä haettiinkin.
”On totta, että taustalla on isot investoinnit, kasvu vaatii investointeja. Olemme investoineet vuodesta 2016 digitaalisen palvelumme kehitykseen. Viime vuoden luvuissa käyttökate, tulos ja kertaeristä puhdistettu liikevaihto parani. Ainahan sitä mietitään, miten kasvun kulmakerrointa saataisiin isommaksi, ja siihen liittyen on keskusteluita auki.”
Nyt Frankissa ollaan sillä polulla, millä halutaankin olla, Lehtola sanoo.
”Alkuvuosi on tehty hyvää tulosta. Nyt ollaan suunnitellulla ja halutulla polulla.”
Frank tekee tällä hetkellä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnista enää Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (PolAmk) ja Ahvenanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan kanssa. Muut opiskelijakunnat ovat irtisanoneet sopimuksensa.
”Toki meitä harmittaa, että opiskelijajärjestöt eivät ole nähneet sitä lisäarvoa palvelussamme, mitä me pystymme heille tarjoamaan. Haluttaisiin tietysti olla opiskelijajärjestöjen valinta, sillä uskotaan siihen, että rakennamme opiskelijajärjestöille lisäarvoa, ja voimme toimia jatkossa entistä paremmin jäsenhankinnan tukena. Me koetaan todella tärkeänä opiskelijajärjestöjen yhteistyö, ja siksi kehitämme uusia palveluita myös heille – yksittäisten opiskelijoiden lisäksi”, Tiia Lehtola sanoo.
Lehtolan toiveena on, että jo yhteistyönsä päättäneet järjestöt kiinnostuisivat vielä uudelleen Frankin palveluista: yritys nimittäin haluaisi olla järjestöjen jäsenhankinnan tukena. Uusina avauksina järjestöille suunnatuista palveluista Lehtola mainitsee ainakin edustajistovaaleihin liittyvän viestinnän ylioppilaskunnille, jota pilotoidaan ensin Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) kanssa. Lisäksi ainejärjestöille on luvassa ”jotain kivaa”.
”Kerromme siitä lisää, kun asia tulee ajankohtaiseksi.”
SYL:lla ei myyntiaikeita
Frankin omistajia ovat matkatoimisto Kilroy ja valtakunnalliset opiskelijajärjestöt Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK), Suomen lukiolaisten liitto (SLL) ja Suomen Ammattiin Opiskelevien liitto (SAKKI). Vuonna 2017 tehtyjen kauppojen myötä Frankin enemmistöomistus on nyt Kilroylla.
Mutta miltä tilanne näyttää SYL:n kannalta, jos ylioppilaskunnatkin päättävät luopua Frankista? Kannattaako ylioppilaskuntien olla omistajana vielä jatkossa? Ovathan Oulun, Vaasan ja Tampereen ylioppilaskunnat Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kautta myös Frankin omistajia. Tampere tosin poikkeaa muista ylioppilaskunnasta siinä, ettei Frank ole ollut käytössä siellä aiemminkaan. Tampereen korkeakoulut eivät lähteneet mukaan Frankiin, eivätkä myöskään Frankia edeltäneeseen Lyyraan.
Liiton pääsihteeri Eero Mannisen mukaan SYL:ssa ei ole käyty keskustelua omistajuudesta. Myyntiaikeita ei siis ole tiedossa.
Vaikka ammattikorkeakouluopiskelijoita edustava SAMOK on myymässä omistustaan, Mannisen mukaan muut omistajajärjestöistä ovat sitoutuneet omistukseen.
Ylioppilaskuntien päätöksiä Frankin yhteistyöstä luopumisesta hän pitää harmillisena. Silti keskustelu sekä Vaasan että Oulun kanssa on ollut hyvää ja rakentavaa, hän sanoo.
”Ymmärsin, että Oulussakaan ei olla suljettu ovia lopullisesti yhteistyöltä tulevaisuudessa.”
”Jotenkin toivoisi, että ymmärrettäisiin se, että Frank on ainutlaatuinen firma. Ainakin niistä Euroopan maista joista tiedän, Frank on ainoa, jossa opiskelijajärjestöt ovat itse isolla paikalla omistamassa ja päätöksiä tekemässä. Sen arvon näkeminen ylioppilaskunnassa ja korkeakoulukentällä olisi hienoa. Mutta se ei riitä nykymaailmassa: pitää tietysti olla myös sellainen palvelu, jota opiskelijat tykkää käyttää.”
Frankia on kritisoitu opiskelijoiden taholta niin App Storen ja Google Playn kaupoissa kuin viime marraskuussa SYL:n liittokokouksessakin. Liittokokous on vuosittain kokoontuva SYL:n ylin päättävä elin, johon jokainen liiton jäsen eli ylioppilaskunta lähettää delegaationsa päättämään liiton seuraavan vuoden toiminnasta ja taloudesta sekä valitsemaan seuraavan vuoden hallituksen.
Eero Mannisen mukaan erityisesti viime vuoden syksy oli vaikeaa aikaa. Hän ymmärtää sen, miksi kritiikkiä kuului niin paljon.
”Jälkiviisaana kun katsoo, niin asioita tehtiin liikaa lyhyellä aikavälillä. Ymmärrän närkästyksen: palvelu ei toiminut niin hyvin kuin olisi pitänyt. Palautetta purettiin yhdessä Frankin ja ylioppilaskuntien kanssa. Tämän vuoden puolella on skulannut hyvin. Toivotaan, että jatkossakin.”
Mannisen mukaan liittokokouksessa esitetty Frank-kritiikki tuli yllättäen, eikä SYL ollut varautunut siihen. Keskustelu olisi voinut mennä paremminkin, Manninen arvioi.
”Keskustelussa ei silti menty isommin omistukseen asti, vaan oltiin tyytymättömiä toimivuuteen ja digikortin maksullisuuteen.”
Frank avautumassa kaikille
Tällä hetkellä opiskelijan pitää kuulua Frankin kanssa yhteistyötä tekevään opiskelijajärjestöön saadakseen Frankin opiskelijakortin. Tämä on muuttumassa, mahdollisesti vielä tämän syksyn aikana, Tiia Lehtola sanoo.
Frank valmistelee paraikaa toista polkua, jota kautta opiskelija voisi hankkia Frankin kortin, riippumatta siitä, onko hän opiskelijajärjestön jäsen, tai tekeekö juuri hänen järjestönsä yhteistyötä Frankin kanssa vai ei.
Lanseeraushetkeä Lehtola ei vielä kerro.
”Viestimme, kun asia tulee ajankohtaiseksi. Tuotekehitys etenee sykleissä. Mutta alustava aikataulu on, että se olisi tämän syksyn aikana käytössä.”
Lehtola sanoo, että muutos tullaan tekemään vaiheissa: palvelu ei siis luultavasti avaudu yhtä aikaa kaikille opiskelijoille.
Aikooko Pivo tulevaisuudessa tarjota opiskelijakorttiaan muuten kuin järjestöjen kautta?
”Tieto opiskelijuudesta voitaisiin saada muutakin kautta kuin järjestöiltä. On katsottu, että reiluin tapa on toimia järjestöjen kanssa yhteistyössä, eli tarjota kortti järjestön jäsenille”, Matti Rusila sanoo.
Tulevaisuuskuva positiivinen
Opiskelijatietojen vapautuminen on avannut aivan uudenlaiset markkinat opiskelijakorttien tarjonnalle.
Kun korttimarkkinoita nyt myllerretään, miksi järjestöjen edes pitäisi omistaa yhtä opiskelijakorttia?
SYL:n pääsihteerillä Eero Mannisella on asialle monta perustetta. Yksi tärkeimmistä ei ole muuttunut myllerrysvuosien aikana miksikään.
”Perusperiaate on muuttumaton: se, että saadaan olla kehittämässä ja sanomassa toiveitamme Suomen suurimpaan opiskelija-ID:n tarjoamaan firmaan. Sillä on oma arvonsa, että voidaan saada ajantasaista, opiskelijoiden toiveita mukailevaa palvelua.”
Toki Frankin omistuksessa voisi olla myös mahdollisuus tienaamiseen, Manninen sanoo.
”Jos tuon markkinan saisi isosti haltuunsa ja kansainvälistyisi, se olisi iso tulolähde. Sitä on Frankin perustamisesta asti ajateltu. Tosi monet kaupalliset yhteistyökumppanitkin näkevät sen erittäin merkittävänä lisäaarvona, että yrityksessä ovat mukana valtakunnalliset opiskelijajärjestöt. Myös toiselle omistajalle, Kilroylle, opiskelijajärjestöjen mukanaolo on ensiarvoisen tärkeää.”
Kun korttitoimittajia on monia ja niin järjestöt kuin opiskelijat voivat valita monesta eri vaihtoehdosta, miksi valinta sattuisi juuri Frankiin?
Tiia Lehtola listaa monia etuja. On verkkokauppaintegraatiota, kortin helppokäyttöisyys, ISIC-yhteistyö.
Iso myyntivaltti on etutarjonta, eli opiskelija-alennukset milloin mistäkin: maanantaina 19.8. nopealla selauksella vastaan tulevat muun muassa Thaimaan matka jopa 70 prosentin alennuksella, opiskelijalippu Helsingin kaupunginorkesteriin (8 euroa) ja 25 prosentin alennus urheiluliike Stadiumiin.
Paikallisia etuja Frankissa on ollut kuitenkin muille kuin helsinkiläisille varsin vähän.
”On keskitytty valtakunnalliseen etuihin, koska palvelemme toisen ja korkea-asteen opiskelijoita valtakunnallisesti, ja tunnettuihin brändeihin, koska ne on todettu opiskelijoita kiinnostavaksi. Mutta haluamme lisätä myös paikallisetutarjontaa. Paikallisedut pääsevät palveluumme tälläkin hetkellä ilmaiseksi”, Lehtola sanoo.
Onko Frankin kansainvälistyminen edelleen suunnitelmissa?
”On se edelleen mahdollinen tulevaisuuden skenaario. Selvityksiä tehdään, keskusteluja käydään. Siitä ei ole tehty varsinaisia päätöksiä.”
Missä Frank on viiden vuoden päästä, Tiia Lehtola?
”Frank on jokaisen suomalaisen, tai Suomessa opiskelevan, opiskelijan palvelu. Ollaan siinä pisteessä, että jokainen opiskelija voi löytää meidän tarjoamat hyödyt. Meidän ISIC-yhteistyö on sujunut tosi hyvin Suomessa, katsotaan, olisiko jotain annettavaa myös kansainvälisesti – ainakin tällaisia asioita näkyy kristallipallossa. Katsotaan, mitä muita asioita alalla tapahtuu.”
SYL:n pääsihteeri Eero Manninen suhtautuu Frankin tulevaisuuteen positiivisesti.
”Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Frankin tuote on hyvä, myös kehitysideat on hyvää tavaraa. Toivotaan, että saadaan kovaan lentoon, että se olisi kannattava bisnes tulevaisuudessa ja valtakunnallinen ykköstoimija tulevaisuudessakin.”
Mutta jos SYL päätyisi joskus myymään omistustaan, mitä kautta se tapahtuisi? Eero Manninen pitää tätä skenaariota hyvin kaukaisena, mutta arvioi, että tilanteesta riippuen asiasta päätettäisiin joko SYL:n hallituksen kesken tai ylimääräisessä liittokokouksessa.
”Mutta toivoisin, että koska kyse on bisneksestä, se olisi jotain ihan muuta kuin järjestöpoliittinen päätös.”
Muokattu 30.8.2019 kello 8.27: Täsmennetty kohtaa ylioppilaskunnista, joissa Pivo on käytössä.
