Oululaisille taas lisää vaihtoehtoja digikortille: OYY irtisanoi Frankin sopimuksen ja teki sopimuksen sähköisestä opiskelijakortista Pivon kanssa

Opiskelijakorttimarkkinoilla tapahtuu taas muutoksia. Tänä syksynä Oulun yliopiston opiskelijalla voi olla joko Pivon, Tuudon tai Frankin opiskelijakortti puhelimessaan.

In English.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on tehnyt uuden sopimuksen sähköisen opiskelijakortin toimittajasta. OYY on loppukesällä päättänyt yhteistyönsä Frank Studentsin kanssa ja tehnyt sopimuksen OP Ryhmään kuuluvan Pivon kanssa.

Pivo on vuonna 2013 julkaistu mobiilisovellus, jolla voi maksaa ostoksia verkkokaupoissa ja kassoilla sekä lähettää ja pyytää rahaa riippumatta omasta tai vastaanottajan pankista. Pivosta löytyy myös digitaalinen opiskelijakortti,  joka on käytössä 20 opiskelijajärjestössä – ja nyt myös Oulussa.

Tammikuussa Oulun yliopiston opiskelijoille tuli käyttöön myös Tuudo-mobiilisovelluksessa oleva opiskelijatunniste. Opiskelija voi siis tästä syksystä alkaen käyttää joko Tuudosta löytyvää sähköistä opiskelijakorttia tai Pivon korttia. Myös valtakunnallista Frank Appia voi edelleen käyttää, vaikka OYY onkin irtisanonut sopimuksensa.

”Opiskelijat voivat käyttää korttia vanhan JOLLA-koontirekisteriyhteyden varjolla siihen asti, että meillä on uusi rekisteröitymisputki auki, jonka jälkeen varmennamme esimerkiksi Oulun yliopiston opiskelijoiden opiskelijastatuksen sitä kautta”, sanoo Frankin toimitusjohtaja Tiia Lehtola.

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula perustelee Pivo-yhteistyötä sillä, että Pivo ja Tuudo ovat palveluntarjoajana erilaisia.

”Tuudo tarjoaa alustan erilaisille palveluille, joita opiskelija tarvitsee. Pivo tarjoaa kortin lisäksi Slicen neuvottelemia opiskelijaetuuksia. Palvelukonsepti on erilaisempi, hyvin Frankin tyyppinen.”

OYY:n hallitus päätti elokuussa, ettei se tee uutta sopimusta Frankin kanssa opiskelijakortin toimittamisesta. Putula ei kommentoi Frankin sopimuksen sisältöä, mutta sanoo sen sisältäneen kohtia, jotka ovat ylioppilaskunnalle epäedullisia.

”Haluamme tarjota opiskelijoille mahdollisimman laajasti palveluita, se oli esteellinen siihen suuntaan.”

Frankin sopimuksen päättymisen jälkeen OYY tilaa uudet muoviset opiskelijakortit Antennasta. Jo tilattua ja käytössä olevaa Frankin muovisen opiskelijakortin käyttöä voi jatkaa normaalisti.

Pivon digikortti on ollut käytössä jo useamman vuoden Tampereen ylioppilaskunnassa ja tästä elokuusta alkaen myös Vaasan yliopiston ylioppilaskunnassa. Pivon sovelluksessa ja verkkosivuilla ovat listattuna ylioppilaskunnista lisäksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (LTKY) ja Itä-Suomen ylioppilaskunta (ISYY), tosin LTKY:n omilla verkkosivuilla mainitaan opiskelijakortin toimittajana Frank ja ISYY:lla Frank ja Pivo.

Oulun ylioppilaslehti kertoi sähköisten opiskelijakorttien myllerryksestä alkuvuonna. Voit lukea jutun tämän linkin takaa.

Pivo ja Slice yhteistyöhön

Myös Pivolla itsellään on ollut loppukesällä tiedotettavaa. Pivo ja Satakunnassa perustettu opiskelijaetupalvelu Slice kertoivat yhteistyöstä 7. elokuuta.

Liiketoimintaomistaja Matti Rusila kertoo yhteistyön tarkoittavan käytännössä sitä, että Slice voi tarjota neuvottelemiaan opiskelijaetuja Pivon kanssa sopimuksen tehneille järjestöille. Lisäksi ne järjestöt, jotka olivat aiemmin Slicen oman opiskelijakortin käyttäjiä, tulivat nyt Pivon kortin piiriin.

”Slicen vahvuutena ovat edut, meillä taas on iso alusta. Näin on hyvä tehdä yhteistyötä.”

Miten Pivo hyötyy yhteistyökuviosta? Matti Rusilan mukaan Pivo haluaa tarjota korttiaan mahdollisimman laajalle ja olla markkinoilla merkittävä toimija. Koska opiskelijakorttimarkkina on tällä hetkellä Rusilan mukaan melko sirpaleinen, Slice ja Pivo huomasivat voimien yhdistämisen olevan vain järkevää.

Mitä kuuluu, Frank?

Mutta mitä kuuluu Frank Students Ab:lle? Frank oli Suomessa digitaalisten opiskelijakorttien pioneeri: Frank App lanseerattiin kolme vuotta sitten. Vaikka ideaa digikortista pidettiinkin edistyksellisenä ja hyvänä, kritiikkiä satoi sovelluksessa olevista mainoksista ja erilaisista ongelmista sen käytössä.

Oulun ylioppilaslehti kertoi Frank Appin saamasta kritiikistä alkuvuonna julkaistussa jutussaan. Yksi kritiikin kohde oli digikortin maksullisuus.

Frank Appin digitaalisen opiskelijakortin on saanut jälleen ilmaiseksi 25. kesäkuuta alkaen. Nyt Frankin digikortti on ilmainen niin Danske Bankin maksuominaisuuden sisältävän muovikortin kanssa kuin ilmankin. Uutena täkynä on myös se, että maksuominaisuuden sisältävän kortin kanssa opiskelija saa ilmaiseksi myös viiden vuoden kansainvälisen ISIC-opiskelijatunnisteen (arvo 16 euroa).  Pelkkä muovinen opiskelijakortti ilman Danske Bank -yhteistyötä Frankilta tilattuna maksaa 16,10 euroa plus toimituskulut.

Frankin tuloksessa näkyvät aiemmin tehdyt investoinnit palvelun kehittämiseen. Vuoden 2018 tilikauden lopussa omavaraisuusaste oli miinuksella 68 prosenttia. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 952 000 euroa, ja liiketoiminnan tulos oli miinuksella 362 000 euroa. Siinäkin oli tosin jo reilu nousu vuoteen 2017, jolloin tulos oli miinuksella 674 000 euroa.

Frankin toimitusjohtajan Tiia Lehtolan mukaan viime vuoden luvuissa päästiin siihen, mitä haettiinkin.

”On totta, että taustalla on isot investoinnit, kasvu vaatii investointeja. Olemme investoineet vuodesta 2016 digitaalisen palvelumme kehitykseen. Viime vuoden luvuissa käyttökate, tulos ja kertaeristä puhdistettu liikevaihto parani. Ainahan sitä mietitään, miten kasvun kulmakerrointa saataisiin isommaksi, ja siihen liittyen on keskusteluita auki.”

Nyt Frankissa ollaan sillä polulla, millä halutaankin olla, Lehtola sanoo.

”Alkuvuosi on tehty hyvää tulosta. Nyt ollaan suunnitellulla ja halutulla polulla.”

Frank tekee tällä hetkellä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnista enää Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (PolAmk) ja Ahvenanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan kanssa. Muut opiskelijakunnat ovat irtisanoneet sopimuksensa.

”Toki meitä harmittaa, että opiskelijajärjestöt eivät ole nähneet sitä lisäarvoa palvelussamme, mitä me pystymme heille tarjoamaan. Haluttaisiin tietysti olla opiskelijajärjestöjen valinta, sillä uskotaan siihen, että rakennamme opiskelijajärjestöille lisäarvoa, ja voimme toimia jatkossa entistä paremmin jäsenhankinnan tukena. Me koetaan todella tärkeänä opiskelijajärjestöjen yhteistyö, ja siksi kehitämme uusia palveluita myös heille – yksittäisten opiskelijoiden lisäksi”, Tiia Lehtola sanoo.

Lehtolan toiveena on, että jo yhteistyönsä päättäneet järjestöt kiinnostuisivat vielä uudelleen Frankin palveluista: yritys nimittäin haluaisi olla järjestöjen jäsenhankinnan tukena. Uusina avauksina järjestöille suunnatuista palveluista Lehtola mainitsee ainakin edustajistovaaleihin liittyvän viestinnän ylioppilaskunnille, jota pilotoidaan ensin Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) kanssa. Lisäksi ainejärjestöille on luvassa ”jotain kivaa”.

”Kerromme siitä lisää, kun asia tulee ajankohtaiseksi.”

SYL:lla ei myyntiaikeita

Frankin omistajia ovat matkatoimisto Kilroy ja valtakunnalliset opiskelijajärjestöt Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK), Suomen lukiolaisten liitto (SLL) ja Suomen Ammattiin Opiskelevien liitto (SAKKI). Vuonna 2017 tehtyjen kauppojen myötä Frankin enemmistöomistus on nyt Kilroylla.

Mutta miltä tilanne näyttää SYL:n kannalta, jos ylioppilaskunnatkin päättävät luopua Frankista? Kannattaako ylioppilaskuntien olla omistajana vielä jatkossa? Ovathan Oulun, Vaasan ja Tampereen ylioppilaskunnat Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kautta myös Frankin omistajia. Tampere tosin poikkeaa muista ylioppilaskunnasta siinä, ettei Frank ole ollut käytössä siellä aiemminkaan. Tampereen korkeakoulut eivät lähteneet mukaan Frankiin, eivätkä myöskään Frankia edeltäneeseen Lyyraan.

Liiton pääsihteeri Eero Mannisen mukaan SYL:ssa ei ole käyty keskustelua omistajuudesta. Myyntiaikeita ei siis ole tiedossa.

Vaikka ammattikorkeakouluopiskelijoita edustava SAMOK on myymässä omistustaan, Mannisen mukaan muut omistajajärjestöistä ovat sitoutuneet omistukseen.

Ylioppilaskuntien päätöksiä Frankin yhteistyöstä luopumisesta hän pitää harmillisena. Silti keskustelu sekä Vaasan että Oulun kanssa on ollut hyvää ja rakentavaa, hän sanoo.

”Ymmärsin, että Oulussakaan ei olla suljettu ovia lopullisesti yhteistyöltä tulevaisuudessa.”

”Jotenkin toivoisi, että ymmärrettäisiin se, että Frank on ainutlaatuinen firma. Ainakin niistä Euroopan maista joista tiedän, Frank on ainoa, jossa opiskelijajärjestöt ovat itse isolla paikalla omistamassa ja päätöksiä tekemässä. Sen arvon näkeminen ylioppilaskunnassa ja korkeakoulukentällä olisi hienoa. Mutta se ei riitä nykymaailmassa: pitää tietysti olla myös sellainen palvelu, jota opiskelijat tykkää käyttää.”

Frankia on kritisoitu opiskelijoiden taholta niin App Storen ja Google Playn kaupoissa kuin viime marraskuussa SYL:n liittokokouksessakin. Liittokokous on vuosittain kokoontuva SYL:n ylin päättävä elin, johon jokainen liiton jäsen eli ylioppilaskunta lähettää delegaationsa päättämään liiton seuraavan vuoden toiminnasta ja taloudesta sekä valitsemaan seuraavan vuoden hallituksen.

Eero Mannisen mukaan erityisesti viime vuoden syksy oli vaikeaa aikaa. Hän ymmärtää sen, miksi kritiikkiä kuului niin paljon.

”Jälkiviisaana kun katsoo, niin asioita tehtiin liikaa lyhyellä aikavälillä. Ymmärrän närkästyksen: palvelu ei toiminut niin hyvin kuin olisi pitänyt. Palautetta purettiin yhdessä Frankin ja ylioppilaskuntien kanssa. Tämän vuoden puolella on skulannut hyvin. Toivotaan, että jatkossakin.”

Mannisen mukaan liittokokouksessa esitetty Frank-kritiikki tuli yllättäen, eikä SYL ollut varautunut siihen. Keskustelu olisi voinut mennä paremminkin, Manninen arvioi.

”Keskustelussa ei silti menty isommin omistukseen asti, vaan oltiin tyytymättömiä toimivuuteen ja digikortin maksullisuuteen.”

Frank avautumassa kaikille

Tällä hetkellä opiskelijan pitää kuulua Frankin kanssa yhteistyötä tekevään opiskelijajärjestöön saadakseen Frankin opiskelijakortin. Tämä on muuttumassa, mahdollisesti vielä tämän syksyn aikana, Tiia Lehtola sanoo.

Frank valmistelee paraikaa toista polkua, jota kautta opiskelija voisi hankkia Frankin kortin, riippumatta siitä, onko hän opiskelijajärjestön jäsen, tai tekeekö juuri hänen järjestönsä yhteistyötä Frankin kanssa vai ei.

Lanseeraushetkeä Lehtola ei vielä kerro.

”Viestimme, kun asia tulee ajankohtaiseksi. Tuotekehitys etenee sykleissä. Mutta alustava aikataulu on, että se olisi tämän syksyn aikana käytössä.”

Lehtola sanoo, että muutos tullaan tekemään vaiheissa: palvelu ei siis luultavasti avaudu yhtä aikaa kaikille opiskelijoille.

Aikooko Pivo tulevaisuudessa tarjota opiskelijakorttiaan muuten kuin järjestöjen kautta?

”Tieto opiskelijuudesta voitaisiin saada muutakin kautta kuin järjestöiltä. On katsottu, että reiluin tapa on toimia järjestöjen kanssa yhteistyössä, eli tarjota kortti järjestön jäsenille”, Matti Rusila sanoo.

Tulevaisuuskuva positiivinen

Opiskelijatietojen vapautuminen on avannut aivan uudenlaiset markkinat opiskelijakorttien tarjonnalle.

Kun korttimarkkinoita nyt myllerretään, miksi järjestöjen edes pitäisi omistaa yhtä opiskelijakorttia?

SYL:n pääsihteerillä Eero Mannisella on asialle monta perustetta. Yksi tärkeimmistä ei ole muuttunut myllerrysvuosien aikana miksikään.

”Perusperiaate on muuttumaton: se, että saadaan olla kehittämässä ja sanomassa toiveitamme Suomen suurimpaan opiskelija-ID:n tarjoamaan firmaan. Sillä on oma arvonsa, että voidaan saada ajantasaista, opiskelijoiden toiveita mukailevaa palvelua.”

Toki Frankin omistuksessa voisi olla myös mahdollisuus tienaamiseen, Manninen sanoo.

”Jos tuon markkinan saisi isosti haltuunsa ja kansainvälistyisi, se olisi iso tulolähde. Sitä on Frankin perustamisesta asti ajateltu. Tosi monet kaupalliset yhteistyökumppanitkin näkevät sen erittäin merkittävänä lisäaarvona, että yrityksessä ovat mukana valtakunnalliset opiskelijajärjestöt. Myös toiselle omistajalle, Kilroylle, opiskelijajärjestöjen mukanaolo on ensiarvoisen tärkeää.”

Kun korttitoimittajia on monia ja niin järjestöt kuin opiskelijat voivat valita monesta eri vaihtoehdosta, miksi valinta sattuisi juuri Frankiin?

Tiia Lehtola listaa monia etuja. On verkkokauppaintegraatiota, kortin helppokäyttöisyys, ISIC-yhteistyö.

Iso myyntivaltti on etutarjonta, eli opiskelija-alennukset milloin mistäkin: maanantaina 19.8. nopealla selauksella vastaan tulevat muun muassa Thaimaan matka jopa 70 prosentin alennuksella, opiskelijalippu Helsingin kaupunginorkesteriin (8 euroa) ja 25 prosentin alennus urheiluliike Stadiumiin.

Paikallisia etuja Frankissa on ollut kuitenkin muille kuin helsinkiläisille varsin vähän.

”On keskitytty valtakunnalliseen etuihin, koska palvelemme toisen ja korkea-asteen opiskelijoita valtakunnallisesti, ja tunnettuihin brändeihin, koska ne on todettu opiskelijoita kiinnostavaksi. Mutta haluamme lisätä myös paikallisetutarjontaa. Paikallisedut pääsevät palveluumme tälläkin hetkellä ilmaiseksi”, Lehtola sanoo.

Onko Frankin kansainvälistyminen edelleen suunnitelmissa?

”On se edelleen mahdollinen tulevaisuuden skenaario. Selvityksiä tehdään, keskusteluja käydään. Siitä ei ole tehty varsinaisia päätöksiä.”

Missä Frank on viiden vuoden päästä, Tiia Lehtola?

”Frank on jokaisen suomalaisen, tai Suomessa opiskelevan, opiskelijan palvelu. Ollaan siinä pisteessä, että jokainen opiskelija voi löytää meidän tarjoamat hyödyt. Meidän ISIC-yhteistyö on sujunut tosi hyvin Suomessa, katsotaan, olisiko jotain annettavaa myös kansainvälisesti – ainakin tällaisia asioita näkyy kristallipallossa. Katsotaan, mitä muita asioita alalla tapahtuu.”

SYL:n pääsihteeri Eero Manninen suhtautuu Frankin tulevaisuuteen positiivisesti.

”Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Frankin tuote on hyvä, myös kehitysideat on hyvää tavaraa. Toivotaan, että saadaan kovaan lentoon, että se olisi kannattava bisnes tulevaisuudessa ja valtakunnallinen ykköstoimija tulevaisuudessakin.”

Mutta jos SYL päätyisi joskus myymään omistustaan, mitä kautta se tapahtuisi? Eero Manninen pitää tätä skenaariota hyvin kaukaisena, mutta arvioi, että tilanteesta riippuen asiasta päätettäisiin joko SYL:n hallituksen kesken tai ylimääräisessä liittokokouksessa.

”Mutta toivoisin, että koska kyse on bisneksestä, se olisi jotain ihan muuta kuin järjestöpoliittinen päätös.”

 

Muokattu 30.8.2019 kello 8.27: Täsmennetty kohtaa ylioppilaskunnista, joissa Pivo on käytössä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Self-Hack korvaa Future Factoryn: innovaatioiden ideoimisen sijaan fuksit suunnittelevat syksyllä nyt opintoja ja elämäänsä

Tulevana syksynä Future Factory -tapahtuman korvaa uusi Self-Hack. Järjestäjät toivovat opiskelijoiden saavan tapahtumasta työkaluja opintojensa suunnitteluun.

Viimeisen kolmen vuoden ajan Oulun yliopiston fuksit ovat aloittaneet opiskelunsa Future Factory -tapahtuman merkeissä. Vuonna 2016 lanseeratussa tapahtumassa ideoitiin pienryhmissä innovaatioita tulevaisuuden ongelmien ratkaisemiseen. Tapahtuman idea on koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilän. 

Syksyllä orientaatioviikon toiminta muuttuu, kun tapahtuman korvaa itsetutkiskelua korostava Self-Hack.

Syynä Future Factorystä luopumiselle on tapahtumasta saatu kielteinen palaute.

“Koulutuksen johtoryhmän käsittelystä kävi ilmi että Future Factory sai aika paljon huonoa palautetta. Toki se sai hyvääkin palautetta, mutta huonon palautteen takia konseptin muuttaminen oli järkevää”, koulutuspalveluiden johtaja Vesa-Matti Sarenius kertoi lehdelle puhelimitse 10. toukokuuta.

Future Factoryn korvaava UniOulu Self-Hack perustuu Stanfordin yliopistossa opetettuun Design your life -konseptiin ja keskittyy innovoinnin sijaan opiskelijaan itseensä. Kyse on päivän kestävästä tapahtumasta, jossa uudet opiskelijat pääsevät miettimään mitä haluavat tehdä tulevilla opiskeluvuosillaan, kertoo tapahtumaa järjestävä Telluksen suunnittelija Nina Jackson.

Konseptin tarkoituksena on tukea yksilöä oman elämän suunnittelussa antamalla työkaluja omien vahvuuksien, haaveiden ja tavoitteiden tunnistamiseen, kertoo toinen tapahtumaa järjestävistä suunnittelijoista Niina Marostenmäki.

“Mietitään ensin oman elämän juttuja: mitä osaan ja mitä haluan tehdä. Myöhemmin voi miettiä miten voi auttaa maailmaa.”

Tapahtumien väliltä löytyy myös yhtäläisyyksiä. Future Factoryn tavoitteena oli luoda opiskelijoita aktivoiva tapahtuma vastapainoksi orientaatioviikon tietoähkylle. Self-Hackissa sama ajatus jatkuu: järjestäjät haluavat uusille opiskelijoille aloitustapahtuman, jossa he pääsevät itse aktivoitumaan, Marostenmäki kuvailee.

Järjestäjät kokevat, että opintojen suunnittelu tulee ajankohtaiseksi usein liian myöhään. He eivät kuitenkaan oleta, että vasta aloittaneet opiskelijat pystyvät heti ensimmäisellä viikolla suunnittelemaan opinnoistaan kaiken.

“Orientoivalla viikolla fukseilla on paljon muutakin mielessä, eikä kaikkea pysty suunnittelemaan. Haluamme kuitenkin tarjota työkalut suunnitteluun niin, että oman polun rakentaminen kulkisi opintojen aikana koko ajan mukana”, Jackson sanoo.

Vaikka tapahtuman aihepiirinä ovatkin opinnot, on tarkoituksena tutkailla elämää kokonaisuutena. Järjestäjät toivovat tapahtuman tukevan kokonaisvaltaista hyvinvointia esimerkiksi auttamalla opiskelijoita hahmottamaan, mikä osa elämästä on opintoja ja mitä muita osa-alueita elämästä löytyy.

“Tarkoitus on opetella asettamaan tavoitteita tasapainoisesti, ettei opiskelukaan mene ihan överiksi”, Jackson sanoo.

Self-Hack-päivän aikana opiskelijat työskentelevät oman alansa pienryhmissä ja työstävät tehtäväpapereita ja keskustelevat ryhmissä fasilitaattorien, eli ohjaajien, johdolla, Marostenmäki kertoo.

Uutta on vanhempien opiskelijoiden mukana olo. Fasilitaattorit ovat järjestäjien kouluttamia ylempien vuosikurssien opiskelijoita, jotka auttavat ja ohjeistavat pienryhmiä päivän aikana.

Järjestäjät toivovat Self-Hackin olevan koko yliopiston yhteinen tapahtuma, joka toisi mahdollisimman monta tahoa saman asian ääreen.

“Toivomme, että yliopistona puhallettaisiin yhteen hiileen, jotta fukseille saataisiin mielekäs startti opintoihin”, Jackson sanoo.

 

Self-Hack järjestetään osana uusien opiskelijoiden orientaatioviikkoa perjantaina 6. syyskuuta kello 8–16. Oulun yliopiston tapahtuman järjestää Telluksen lisäksi tamperelainen Creativity Squads.

Myös vanhempien vuosikurssien opiskelijoilla on mahdollisuus päästä mukaan fasilitaattoreina ja saada tästä opintopisteitä. Lisätietoa fasilitaattoriksi ryhtymisestä löydät täältä.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Miten esittelisit Oulua ministereille, kuinka ehkäisisit opiskelijoiden mielenterveysongelmia, millä lailla käsittelet kritiikkiä – Kysyimme, rehtorihakijat vastasivat

Oulun yliopiston rehtoriksi kaudelle 2020–2024 hakeneista loppusuoralle pääsi kolme: nykyinen rehtori Jouko Niinimäki, koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä ja Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila. Rehtorivalinnasta päättää yliopiston hallitus. Valintaa käsitellään seuraavan kerran hallituksen kokouksessa keskiviikkona 12. kesäkuuta. Oulun ylioppilaslehti esitti kaikille loppusuoralle päässeille hakijoille ajankohtaisia kysymyksiä, jotka koskevat rehtorin työtä, Oulun yliopistoa ja myös laajemmin korkeakoulumaailmaa. Pyysimme kysymyksiä myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnalta ja Oulun yliopiston henkilöstöyhdistyksiltä. Lue alta, mitä rehtorihakijat vastasivat.

 

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki. Kuvassa myös Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala ja Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso.
Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki. Kuvassa myös Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala ja Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso.

Jouko Niinimäki, Oulun yliopiston rehtori, mekaanisen prosessitekniikan professori.

”Olen systemaattinen, oikeudenmukainen, keskusteleva ja ystävällinen. Noilla keinoilla saan asioita eteenpäin kohti yhteistä tavoitetta.”

Mitkä ovat mielestäsi kolme tärkeintä asiaa, joilla Oulusta tehdään kansallisesti ja kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella?

”Opiskelijakokemuksen hakuvaiheesta valmistumiseen asti täytyy olla erinomainen. Koulutuksen laatuun, ympäristöihin ja resursseihin on panostettava yhä enemmän. Opiskelijakokemuksen lisäksi kaupunkiviihtyvyys ja työpaikkojen tarjonta alueella ovat asioita, joihin pystymme yhdessä kaupungin ja yritysten muiden kanssa vaikuttamaan. Hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä on Oulussa hieno juttu.”

Millä sanoilla esittelisit Oulun yliopistoa uudelle opetusministerille Li Anderssonille (vas.) ja tiede- ja kulttuuriministerille Annika Saarikolle (kesk.)?

”Oulun yliopisto on laadukas nopeasti kehittyvä pohjoinen tiedeyliopisto, joka on Suomen menestymisenkin kannalta tärkeä. Olemme ylpeitä siinä, mitä teemme ja pystymme jatkuvasti parempaan.”

Mitkä ovat mielestäsi Oulun yliopiston kehittämisen painopisteet seuraavien viiden vuoden aikana?

”Meillä on nyt hyvä kehittämisohjelma. Panostamme koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden lisäksi erityisesti yhteisön hyvinvointiin, fyysiseen ja digitaaliseen kampusympäristöön, sisäiseen ja ulkoiseen viestintään sekä hyviin kotimaisiin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin.”

Millaista yhteistyötä Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun tulisi tehdä lähitulevaisuudessa? Millaisena näet duaalimallin tulevaisuuden?

”Yliopiston ja ammattikorkeakoulun profiilit kirkastuvat jatkossa entisestään. Yliopisto on tieteellinen ja teoreettisempi toimija ja ammattikorkeakoulu taas käytännönläheisempi toimija. Pystymme tekemään paljon yhdessä. Dentopolis on hyvä esimerkki oppimisympäristöstä, jossa yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevat tekevät töitä rinta rinnan jo opiskeluaikana. Tutkimuksessa ammattikorkeakoulu pystyy auttamaan erityisesti vaikuttavuuden puolella. Duaalimalli tulee säilymään, eikä sen purkaminen ole tarpeellista.”

Miten yliopiston henkilöstön jaksamista ja kehittymistä tulisi tukea? Kuinka parantaisit apurahatutkijoiden asemaa yliopistolla ja sen piirissä?

”Apurahatutkijoiden aseman tulisi olla sama kuin muidenkin tutkijoiden. Esimerkiksi terveydenhuoltopalvelut tulisi taata heille, kuten muillekin. Monissa osissa yliopistoa näin jo onkin, mutta jossakin on vielä parannettavaa. Kehittämiseen suhtaudutaan yleisesti positiivisesti.” 

Millaisia toimenpiteitä Oulun yliopiston pitäisi tehdä taloutensa turvaamiseksi? Tarvitaanko vielä säästötoimenpiteitä?

”Oulun yliopiston talous on nyt vahva. Ei tarvita säästötoimenpiteitä.”

Mitkä olisivat vahvuutesi rehtorina? Entä heikkoutesi?

”Olen systemaattinen, oikeudenmukainen, keskusteleva ja ystävällinen. Noilla keinoilla saan asioita eteenpäin kohti yhteistä tavoitetta. Heikkoudeksi joku saattaa kokea sen, että olen liian tinkimätön kiusaamisen ja häirinnän saralla ja tartun noihin asioihin liian helposti. Tämmöistä olen kuullut.”

Millä tavalla käsittelet itseesi kohdistuvaa arvostelua ja painetta?

”Rakentava kritiikki on aina tarpeellista ja tervetullutta. Epäasiallinen henkilöön käyvä arvostelu tuntuu ikävältä, mutta kestän sen. Palautteesta oppii.”

Mikäli sinut valitaan rehtoriksi, mitkä asiat tai painotukset Oulun yliopistossa muuttuisivat?

”Jos minut valitaan, niin jatkan nyt sovitulla kehityspolulla. Oulun yliopistolla menee hyvin ja olemme menossa oikeaan suuntaan sopivalla nopeudella. Jos topimintaympäristö muuttuu, niin reagoidaan siihen tarkoituksenmukaisesti.”

Kysymykset opiskelijoilta, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajalta Miriam Putulalta:
Lähes kolmasosa korkeakouluopiskelijoista kärsii jossain muodossa mielenterveysongelmista opintojensa aikana. Millä tavoin ongelmaa tulisi mielestäsi ehkäistä?

”Mielenterveyspalveluiden tarjonnan täytyy olla riittävää. Tärkeää on myös ennaltaehkäisy, jota voidaan tehdä parantamalla yhteisöllisyyttä ja välttämällä turhien paineiden kasaamista opiskelijoille. Ainejärjestöillä voisi olla nykyistä isompi rooli hyvinvoinnissa. Tätä meidän kannattaisi miettiä.”

Uusi periodijako herätti vastikään oululaisten yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa huolta siitä, onko opiskelijoilla jatkossa enää ollenkaan lomaa opinnoista. Pitäisikö mielestäsi opiskelijoiden olla vapaalla joulun välipäivät sekä myös syksyisin ja keväisin, jotta varmistetaan, etteivät opiskelijat pala loppuun opinnoissaan?

”Lepo on meille kaikille tärkeää. Sopiva määrä breikkejä oikein ajoitettuna auttaa jaksamaan. Kukaan ei jaksa ilman asiallisia lepojaksoja ja loppuunpalaminen on vakava asia, mille ketään ei tule altistaa. Ihmisiä on myös kannustettava lepäämään, eikä lomajaksoista olla luopumassa.”

 Kysymys Professoriliiton Oulun paikallisosaston puheenjohtajalta Matti Alatalolta:
Pitäisikö rehtorin toimikaudet rajata kahteen? Miksi/miksi ei?

”Hallituksen oikeus ja velvollisuus on huolehtia siitä, että yliopistoa johtaa paras mahdollinen henkilö. Monet rehtorin vahvuudet, esimerkiksi verkostot ja yhteiskunnan luottamus, kehittyvät kokemuksen myötä. Täytyy muistaa, että hallituksella on mahdollisuus vapauttaa rehtori jopa kauden aikana.”

 Kysymys Oulun yliopistolaiset JHL:n puheenjohtajalta Vaili Jämsä-Uusitalolta:
 Jokaisella yliopiston henkilöstöryhmällä on oma substanssi hoidettavana ja kukaan ei tule toimeen ilman toisia. Yliopiston onnistumisen ja menestymisen tulisi olla yhteinen kokemus, sillä se antaa voimaa kiireessäkin tehdä töitä. Kuinka rehtori tehtävässään toteuttaa tätä tärkeää yhdistämisen ja voimaannuttamisen tehtävää?

”Eri henkilöstöryhmien yhdessä tekeminen on tärkeää. Yhteinen vastuunkanto ja yhteinen iloitseminen tuloksista ja kovan työn jälkeen ansaittu lepo voimaannuttaa meitä kaikkia. Yliopisto koostuu moniosaavista ryhmistä, joiden yhteenkuuluvuutta täytyy tukea. Yliopisto ei sinänsä menesty, vaan yliopistolaiset menestyvät. Silloin kun monet yliopistolaiset pärjäävät hyvin, tavataan toki sanoa, että yliopisto menestyy.”

 

 

Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä kuvattuna Oulun yliopiston Rantakadun yksikössä. Arkistokuva.
Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä. Kuva: Joel Karppanen/arkistokuva.

Vahvuuteni ovat kotimainen ja kansainvälinen monipuolinen työkokemus ja verkostot, kattava johtamiskokemus mukaan lukien koulutusrehtorin tehtävä ja Oulun yliopiston tuntemus sekä kuunteleva ja ratkaisukeskeinen johtamistyylini.”

Helka-Liisa Hentilä, Oulun yliopiston koulutusrehtori, yhdyskuntasuunnittelun professori.

Mitkä ovat mielestäsi kolme tärkeintä asiaa, joilla Oulusta tehdään kansallisesti ja kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella?

”Nämä asiat ovat yliopiston vastuulla:  Kiinnostavat ja korkeatasoiset tutkinto-ohjelmat ja muu koulutustarjonta, opiskelijalähtöinen oppimista edistävä ohjaus ja opetus moderneissa fyysisissä ja verkko-oppimisympäristöissä sekä opintojen aikana hankitut työelämävalmiudet ja -verkostot, jotka edistävät koulutusta vastaavaa työllistymistä. Olosuhdeasioissa teemme sidosryhmien kanssa yhteistyötä, kuten edullinen laadukas opiskelija-asuminen, kampusten saavutettavuus ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet.”

Millä sanoilla esittelisit Oulun yliopistoa uudelle opetusministerille Li Anderssonille (vas.) ja tiede- ja kulttuuriministerille Annika Saarikolle (kesk.)?

”Tiede- ja kulttuuriministerille kertoisin Oulun yliopiston olevan monitieteinen kansainvälinen tiede- ja sivistysyliopisto, jolla on tärkeä rooli ”puolen Suomen” tutkimuksen ja korkeimman koulutuksen veturina profiilialoillaan. Toteaisin, että voisimme varmistaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta sekä kansainvälisen tason osaamiskeskittymän rakentamista ja elinvoiman lisäämistä vielä paremmin, jos rahoituspohjamme olisi vahvempi. Kertoisin myös oululaisten opiskelijoiden ja muun yliopistoyhteisön isosta panoksesta Oulun alueen kulttuurielämään. Toteaisin, että Oulu 2026 -kulttuuripääkaupunkistatus olisi oiva piristysruiske koko pohjoiselle Suomelle.

Opetusministerille kertoisin tutkimusperusteisesta opettajankoulutuksestamme, ulottuen varhaiskasvatuksesta eri alojen aineenopettajakoulutukseen, saamenkielisten opettajien koulutusta unohtamatta. Toteaisin, että kyetäksemme vastaamaan esimerkiksi erityisopettajien kysyntään ja siten edistämään koulutuksellista tasa-arvoa, voisimme kouluttaa heitä enemmänkin, jos OKM:n määrittämä tutkintokatto antaisi myöten ja sitä kautta saisimme tähän enemmän resursseja.”

Mitkä ovat mielestäsi Oulun yliopiston kehittämisen painopisteet seuraavien viiden vuoden aikana?

”Yliopistoilta odotetaan yhä parempaa tuloksellisuutta etenkin tutkinto- ja täydennyskoulutuksessa. Tämän takia on tärkeää, että aidosti arvostamme, panostamme ja toimintarakenteemme tukevat laadukasta opiskelijalähtöistä opetusta, ohjausta ja oppimista. 

Jatkamme edelleen tutkimuksen kansainvälistämistä, huippututkimuksen ja tohtorikoulutuksen tukemista sekä infrastruktuurien pitkäjänteistä kehittämistä, mutta olemme avoimia uusille avauksille ja tuemme myös nousevaa tutkimusta ja tutkimuksellista riskinottoa, jotta olemme jatkossakin tiedonluomisen etujoukoissa.  Huolehdimme siitä, että olemme entistä kytkeytyneempiä kotimaisiin ja kansainvälisiin edelläkävijäverkostoihin ja maailmaa muuttaviin innovaatioekosysteemeihin. Toimimme niin, että yliopistoyhteisön osaaminen, monitieteisyys ja monikulttuurisuus on kehittämisen ja hyvinvoinnin lisäämisen voimavara. Rekrytointeihin panostamisen ohella kehitämme päämäärätietoisesti koko yliopistoyhteisön osaamista, jotta menestymme digitalisoituvassa avoimen tieteen ja avoimen oppimisen maailmassa. ”

Millaista yhteistyötä Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun tulisi tehdä lähitulevaisuudessa? Millaisena näet duaalimallin tulevaisuuden?

”Yhteistyötä valmistellaan tilojen käytön, palveluiden, infrastruktuurien (esimerkiksi pajat) sekä koulutuksen osalta. Yhteistyön tulee luoda lisäarvoa molemmille. Kirjastopalvelut ovat hyvä esimerkki, jossa yhteistyön avulla voidaan kehittää molempien organisaatioiden opiskelijoiden, henkilökunnan ja sidosryhmien palveluita.

Pitemmällä aikavälillä arvelen, että vaikka jatkossakin tarvitaan eri tutkintojen tuottamaa moninaista osaamista, organisaatiorakenteet voivat joskus muuttua. Koska uudessa hallitusohjelmassa on maininta, että duaalimalli säilyy, en usko lähivuosina kuitenkaan tapahtuvan tältä osin muutoksia.”

Miten yliopiston henkilöstön jaksamista ja kehittymistä tulisi tukea? Kuinka parantaisit apurahatutkijoiden asemaa yliopistolla ja sen piirissä?

”Jokaisen meistä jaksaminen ja kehittyminen lähtee toisen työn ja osaamisen vastavuoroisesta arvostuksesta. Se on myös sivistystä. Asiantuntijaosaamisen hyödyntäminen, mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja vaikuttaa, hyvä esimiestyö ja vuorovaikutteiset toimintatavat edistävät työhyvinvointia.

Olisi tavoiteltavaa, että kaikilla aktiivisilla apurahatutkijoilla olisi esimerkiksi yliopiston sähköpostiosoite käytössä. Apurahatutkijoiden asemaa parantaisi kuitenkin eniten se, että vahva ja tulevaisuudessa toivottavasti yhä vahvistuva rahoitusasemamme mahdollistaisi useamman tohtorikoulutettavan palkkaamisen koko nelivuotisen tutkijakoulutuksen ajaksi. Tällöin apurahoitus olisi enemmän täydentävä (esimerkiksi matka-apuraha) tai osa-aikaisesti muun työn ohella väittelevien käyttämä rahoituskeino.”

Millaisia toimenpiteitä Oulun yliopiston pitäisi tehdä taloutensa turvaamiseksi? Tarvitaanko vielä säästötoimenpiteitä?

”Laadukas ja vaikuttava ydintehtävien (tutkimus, koulutus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus) hoitaminen auttaa meitä parhaiten rahoituspohjan turvaamisessa. Henkilöstön osaaminen ja osaamisen kehittäminen sekä opiskelijoiden sitoutuminen opintoihinsa ratkaisee, miten menestymme. Kytkeytyminen edelläkävijäverkostoihin sekä tutkijaliikkuvuus on tärkeää osaamisen kerryttämisessä ja edistää esimerkiksi EU:n tutkimusrahoituksessa menestymistä.

 Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että seuraavien vuosien aikana yliopistojen OKM-rahoituskehys kasvaa – toki tällä rahalla on maassamme monta ottajaa.”

Mitkä olisivat vahvuutesi rehtorina? Entä heikkoutesi?

”Vahvuuteni ovat kotimainen ja kansainvälinen monipuolinen työkokemus ja verkostot, kattava johtamiskokemus mukaan lukien koulutusrehtorin tehtävä ja Oulun yliopiston tuntemus sekä kuunteleva ja ratkaisukeskeinen johtamistyylini. Heikkoutena varmaankin se, että odotan joskus asioiden tapahtuvan aika nopeasti. Kokemus on kuitenkin tuonut lisää malttia.”

Millä tavalla käsittelet itseesi kohdistuvaa arvostelua ja painetta?

”Monenlaisia tilanteita on tullut vastaan jo aiemmissa työ- ja johtotehtävissä. Lasken tarvittaessa kymmeneen ja nukun yön yli. Kritiikki luo myös molemminpuolisen mahdollisuuden oppia, esimerkiksi lisää puolin ja toisin ymmärrystä siitä, miksi jotakin muutosta tehdään ja mitä vaikutuksia siitä syntyy.”

Mikäli sinut valitaan rehtoriksi, mitkä asiat tai painotukset Oulun yliopistossa muuttuisivat?

”Olemme viime vuosina tehneet monia muutoksia mm. organisaatioon, palveluihin ja tiloihin. Henkilöstö on ollut kovilla ja muutokset ovat vaikuttaneet myös opiskelijoihin. Omia tavoitteitani olisivat aloitettujen muutosprosessien saattaminen valmiiksi, tiedon avulla johtamisen kulttuurin vahvistaminen sekä panostukset yhteisön osaamisen kehittämiseen erityisesti mitä tulee avoimeen tieteeseen ja avoimeen oppimiseen. Myös kansainvälistyminen sekä verkostojen ja opiskelijalähtöisyyden vahvistaminen edellyttää resursointia, unohtamatta sitä, että meidän tulee edelleen panostaa tutkimuksen tekemisen hyviin yleisedellytyksiin. ”

Kysymykset opiskelijoilta, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajalta Miriam Putulalta:
Lähes kolmasosa korkeakouluopiskelijoista kärsii jossain muodossa mielenterveysongelmista opintojensa aikana. Millä tavoin ongelmaa tulisi mielestäsi ehkäistä?

”Opiskeluaikaisen toimeentulon tulisi olla riittävää, jotta täysipäiväinen opiskelu on mahdollista. Muita ehkäisykeinoja ovat opintojen hops-ohjaus ja opinto-ohjauksen yksilöllistäminen sekä omien opiskelu- ja ajanhallintaitojen kehittäminen, tutkintojen kuormittavuuden tarkastelu ja mitoituksen tarkistaminen, lukujärjestyksen suunnittelu siten, että sujuva ja esteetön opiskelu on mahdollista, pullonkaulakurssien tunnistaminen, monipuolisten osaamisen arviointimenetelmien kehittäminen (so. muitakin oppimisen osoittamistapoja kuin tentit), pienryhmäohjaus, laadukas omaopettajatoiminta, riittävät opintopsykologin ohjauspalvelut sekä huolehtiminen siitä, että syntyy mahdollisuuksia vertaisoppimiseen ja ryhmäytymiseen.

Palautteen saaminen ja sujuva vuorovaikutus opettajien kanssa on tärkeää, sillä joskus yksikin positiivinen sana kantaa pitkälle. Kiusaamiseen ja häirintään tulee olla nollatoleranssi ja toimivat menettelytavat, jos ongelmia esiintyy. Työnhakuvalmiuksien kehittäminen ja urapalvelut edistävät valmistumisen jälkeistä työllistymistä ja vähentävät stressiä työllistymisen epävarmuudesta. Myös erilainen harrastus-, kilta- ja ylioppilaskuntatoiminta tuo elämään muuta sisältöä ja lisää hyvinvointia. Luonnollisesti myös mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistaminen ja YTHS:n palveluiden saatavuus on tärkeää.”

Uusi periodijako herätti vastikään oululaisten yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa huolta siitä, onko opiskelijoilla jatkossa enää ollenkaan lomaa opinnoista. Pitäisikö mielestäsi opiskelijoiden olla vapaalla joulun välipäivät sekä myös syksyisin ja keväisin, jotta varmistetaan, etteivät opiskelijat pala loppuun opinnoissaan?

”Yliopistolain mukaan yliopiston lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Oulun yliopiston periodijako on jo useita vuosia mahdollistanut vapaaehtoisen opiskelun myös kesäaikana niille, ketkä eivät ole lomalla, töissä tai harjoittelussa vaan haluavat edistää opintojaan myös kesäaikana. Sikäli tässä ei varsinaisesti mitään muuttunut aiempaan nähden. Periodeihin sisältyviä syys- ja talvilomaviikkoja sekä joulun aikaa voidaan edelleen käyttää itsenäiseen opiskeluun, harjoitteluihin tai lomaan, kuten on tehty aiemminkin. Opiskelijoiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on keskeinen asia.”

Kysymys Professoriliiton Oulun paikallisosaston puheenjohtajalta Matti Alatalolta:
Pitäisikö rehtorin toimikaudet rajata kahteen? Miksi/miksi ei?

”Mielestäni voisi harkita. Nopeasti muuttuvassa yliopistojen toimintaympäristössä tarvitaan eri aikoina erilaista johtajuutta. Rehtorin tehtävä on myös kuluttava, 24/7 -työtä, joten sen määräaikainen hoitaminen voi olla henkilökohtaisen elämänlaadun kannaltakin hyvä asia.”

Kysymys Oulun yliopistolaiset JHL:n puheenjohtajalta Vaili Jämsä-Uusitalolta:
Jokaisella yliopiston henkilöstöryhmällä on oma substanssi hoidettavana ja kukaan ei tule toimeen ilman toisia. Yliopiston onnistumisen ja menestymisen tulisi olla yhteinen kokemus, sillä se antaa voimaa kiireessäkin tehdä töitä. Kuinka rehtori tehtävässään toteuttaa tätä tärkeää yhdistämisen ja voimaannuttamisen tehtävää?

”Yliopiston johtamisen ja esimiestyön tulee olla yliopiston asiantuntijoiden osaamista arvostavaa sekä avoimuuden ja luottamuksen kulttuuria rakentavaa. Tunne ja tieto oikeudenmukaisuudesta ja tasavertaisuudesta on tärkeä, hyvästä työstä tulee voida palkita kaikkia. Kiitosta ei meistä varmaan kukaan muista työkaverille sanoa niin usein kun kuuluisi. Lupaan, että ainakin yrittäisin.”

 

 

Seppo Parkkila on Tampereen yliopiston anatomian professori. Hän työskenteli tutkimuksesta vastaavana vararehtorina Tampereen yliopistossa vuosina 2016–2018. Kuva: Seppo Parkkila.

Seppo Parkkila, Tampereen yliopiston anatomian professori.

Vahvuuksiani ovat dynaamisuus, uudet ideat, vuosikymmenten kokemus tutkijana, ryhmänjohtajana ja opettajana sekä kokemukset vararehtorina erittäin suuresta yliopiston muutosprosessista Tampereella.”

Mitkä ovat mielestäsi kolme tärkeintä asiaa, joilla Oulusta tehdään kansallisesti ja kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella?

Koulutuksen laadun nostaminen, tieteellisen tason nostaminen ja kansainvälisyyden lisääminen (kansainvälisen henkilökunnan rekrytointi, opiskelijavaihto, yliopistoverkostot ja niin edelleen).”

Millä sanoilla esittelisit Oulun yliopistoa uudelle opetusministerille Li Anderssonille (vas.) ja tiede- ja kulttuuriministerille Annika Saarikolle (kesk.)?

”Oulun yliopisto on ”puolen Suomen yliopisto” ja tähtäämme lujasti siihen, että se nousee kansainvälisesti arvostetuksi tiedeyliopistoksi. Meillä on selvä visio, jonka toteuttamiseen tarvitsemme riittävät resurssit.”

Mitkä ovat mielestäsi Oulun yliopiston kehittämisen painopisteet seuraavien viiden vuoden aikana?

”Uuden strategiatyön käynnistäminen välittömästi, koulutuksen laadun nostaminen, tieteellisen tason nostaminen, ulkoisen tutkimusrahoituksen lisääminen, kansainvälisyyden lisääminen (kansainvälisen henkilökunnan rekrytointi, opiskelijavaihto, yliopistoverkostot ja niin edelleen). Mahdolliset merkittävät puutteet infrastruktuurien osalta on kartoitettava ja korjattava resurssien puitteissa.”

Millaista yhteistyötä Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun tulisi tehdä lähitulevaisuudessa? Millaisena näet duaalimallin tulevaisuuden?

”Olen vastikään itse ollut suunnittelemassa Tampereen kahden tiedeyliopiston fuusiota ja konsernia, johon tuli mukaan myös ammattikorkeakoulu. Uskon, että kokemukseni tästä prosessista olisivat hyödyllisiä myös Oulussa. Konkreettisin suurin hyöty tulee alkuun joustavista opintopoluista. Ammattikorkeakoulun opiskelijat voivat joustavasti hyödyntää tiedeyliopiston opetustarjontaa ja yliopiston opiskelijat voivat myös opiskella ammattikorkeakoulun kursseja. Itse olen ollut yllättynyt uusista mahdollisuuksista, joita tulee erityisesti tutkimuksen puolella. AMK:lla on erityisosaamista tutkimuksen soveltamisessa käytäntöön ja työskentelystä yritysrajapinnassa. Näiden lisäksi on selvää, että varsinkin pidemmällä tähtäimellä monia tutkimuksen ja koulutuksen tukipalveluja voidaan ja kannattaa yhdistää.

Uskon, että duaalimalli tulee säilymään vielä pitkään. Meillä on erilliset yliopistolaki ja ammattikorkeakoululaki. Toki viimekädessä duaalimallin jatkuminen tai purkaminen on poliittinen päätös.”

Miten yliopiston henkilöstön jaksamista ja kehittymistä tulisi tukea? Kuinka parantaisit apurahatutkijoiden asemaa yliopistolla ja sen piirissä?

”Rehtorin tulee johtaa yliopistoa edestäpäin. Yliopiston tärkein resurssi ovat työntekijät ja opiskelijat. Tärkeää on toinen toisensa arvostaminen, luottamus ja yhteistyö. Kun työn tekeminen on mukavaa ja palkitsevaa, silloin myös jaksaa paremmin. Tunnen apurahatutkijoiden tilanteen vuosikymmenten ajalta, koska oma tutkimusryhmänikin on pääasiassa erilaisten apurahojen kautta palkattuna. Työsopimukset tulisi kirjoittaa aina niin pitkälle ajalle kuin rahoitus sallii. Suuri haaste on apurahakausien lyhyt kesto, mikä johtaa valitettavasti lyhyisiin työsopimuksiin. Tähän ongelmaan tulisi tarttua kansallisella tasolla.”

Millaisia toimenpiteitä Oulun yliopiston pitäisi tehdä taloutensa turvaamiseksi? Tarvitaanko vielä säästötoimenpiteitä?

”Tarkkaa taloudenpitoa on jatkettava joka tapauksessa. Viimeaikaisten uutisten perusteella OKM:n kautta tuleva yliopistojen perusrahoitus on toivottavasti kääntymässä positiivisempaan suuntaan. Talouden hoito on oltava realistista, mutta haluaisin kuitenkin kääntää usein liian negatiivisen viestinnän positiiviseen. Myös varainhankinnalla on tärkeä merkitys. Sijoitustoimintaa on toteutettava ja seurattava ammattimaisesti kuten varmasti on tehty tähänkin saakka.”

Mitkä olisivat vahvuutesi rehtorina? Entä heikkoutesi?

”Vahvuuksiani ovat dynaamisuus, uudet ideat, vuosikymmenten kokemus tutkijana, ryhmänjohtajana ja opettajana sekä kokemukset vararehtorina erittäin suuresta yliopiston muutosprosessista Tampereella. Heikkoutena on luonnollisesti se, että en enää tunne Oulun yliopiston asioita kovin hyvin. Toisaalta uskon, että ulkopuolelta tulevat ajatukset voivat olla merkittävä askel uuteen nousuun. ” 

Millä tavalla käsittelet itseesi kohdistuvaa arvostelua ja painetta?

”Paineensietokyky on tullut testattua lukemattomia kertoja lääkärintyössä, ryhmänjohtajana, muutosjohtajana ja hieman jopa politiikassa. Mielestäni kestän arvostelua ja painetta hyvin. Johtamisessa tehdään myös virheitä. Jos ja kun näin tapahtuu jokaiselle johtajalle, niin se on tunnustettava ja kurssia on reivattava oikeaan suuntaan.”

Mikäli sinut valitaan rehtoriksi, mitkä asiat tai painotukset Oulun yliopistossa muuttuisivat?

”Toivon, että entistä enemmän voidaan tehdä asioita yhdessä. Yliopisto on asiantuntijaorganisaatio. Sellaisen organisaation omaa asiantuntemusta kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon. Lähtisin omilla toimillani rakentamaan kansainvälisesti arvostettua tiedeyliopistoa, josta työntekijät ja opiskelijat ovat ylpeitä. Luottamus, avoimuus ja toinen toisensa arvostaminen ovat tärkeitä tukipilareita.”

Kysymykset opiskelijoilta, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajalta Miriam Putulalta:
Lähes kolmasosa korkeakouluopiskelijoista kärsii jossain muodossa mielenterveysongelmista opintojensa aikana. Millä tavoin ongelmaa tulisi mielestäsi ehkäistä?

”Tämä kysymys liittyy todella valitettavan yleiseen ongelmaan, jonka tunnen hyvin oman koulutus- ja työtaustani kautta. Itse asiassa tämän tyyppistä kysymystä käsittelin viimeksi tänä keväänä neljännen vuosikurssin lääketieteen opiskelijoiden kanssa eräässä tutoriaalissa. Yksi tärkeä keino näkyy vastauksestani seuraavaan kysymykseen, eli riittävästä levosta on huolehdittava. Meitä kaikkia haastaa nykyinen some- ja digihumppa. Ihmiset ovat mentaalisesti koko ajan ’online’. Jos siihen liittyy myös epävarmuutta omasta tulevaisuudesta, ihmissuhteista ja taloudesta, niin aikamoinen oravanpyörä on valmis.

Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on tärkeää. Opettajatutorit ja henkilökohtainen opintojen ohjaus antavat turvallisuutta ja vakautta opiskeluun. On myös varmistettava, että mielenterveyspalvelut ovat saatavilla silloin kun niitä tarvitaan. En myöskään halua unohtaa opiskelijoiden antamaa vertaistukea toinen toisilleen. Ystävyydellä ja toinen toisensa välittämisellä on valtava positiivinen voima.”

Uusi periodijako herätti vastikään oululaisten yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa huolta siitä, onko opiskelijoilla jatkossa enää ollenkaan lomaa opinnoista. Pitäisikö mielestäsi opiskelijoiden olla vapaalla joulun välipäivät sekä myös syksyisin ja keväisin, jotta varmistetaan, etteivät opiskelijat pala loppuun opinnoissaan?

”Opiskelijat tarvitsevat lomia kuten muutkin työntekijät. Aivot ylikuormittuvat ilman lepoa. Yliopisto-opiskelun kuvaan tulisi kuulua se, että joulun välipäivät ovat vapaita ja lisäksi kesätauko on kohtuullisen pitkä. Toki jotkut haluavat opiskella soveltuvia kursseja myös kesäisin, mikä on luonnollisesti OK. On myös melkeinpä sääntö, että opiskelijat tekevät palkkatyötä loma-aikoinaan ja monet myös samanaikaisesti opiskelun kanssa. Palkkatyö on usein välttämätöntä taloudellisten syiden takia ja toki siitä saa arvokasta työkokemusta. On kuitenkin tärkeää levätä opiskeluaikana riittävästi.”

Kysymys Professoriliiton Oulun paikallisosaston puheenjohtajalta Matti Alatalolta:
Pitäisikö rehtorin toimikaudet rajata kahteen? Miksi/miksi ei?

”Minulla ei ole vahvaa kantaa tähän kysymykseen puolesta tai vastaan. Jos voisin valita näistä kahdesta vaihtoehdosta, niin kallistuisin hieman rajaamisen puolelle. Kaksi kautta rehtorin tehtävässä on pitkä aika erittäin vastuullisessa työssä. Toisaalta tunnetaan kyllä rehtoreita, jotka ovat erittäin menestyksellisesti hoitaneet tehtäväänsä pidempäänkin kuin kaksi kautta.”

Kysymys Oulun yliopistolaiset JHL:n puheenjohtajalta Vaili Jämsä-Uusitalolta:
Jokaisella yliopiston henkilöstöryhmällä on oma substanssi hoidettavana ja kukaan ei tule toimeen ilman toisia. Yliopiston onnistumisen ja menestymisen tulisi olla yhteinen kokemus, sillä se antaa voimaa kiireessäkin tehdä töitä. Kuinka rehtori tehtävässään toteuttaa tätä tärkeää yhdistämisen ja voimaannuttamisen tehtävää?

”Erittäin tärkeä kysymys! Rehtori johtaa tiedoillaan, taidoillaan ja persoonallaan. Olen todennut, että yliopiston tärkein voimavara ovat ihmiset. Parhaimmat tulokset tehdään yhdessä. Lopputulos on yleensä erinomainen kun on mukava tehdä työtä ja työntekijät näkevät, että heidän työtään arvostetaan ja heihin luotetaan.”

 

Lue lisää: Rehtorihakijoista Jouko Niinimäki, Helka-Liisa Hentilä ja Seppo Parkkila kutsuttiin haastatteluun – valinta tehdään kesäkuussa

Rehtorihakijoiden esittelyvideot ovat esillä yliopiston intranetissä Notiossa. Videot toimivat yliopiston verkossa olevilla koneilla, yliopiston ulkopuolella ota VPN-yhteys.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kuvagalleria: Helvetin kuuseen rakennettu siperialainen tehdas muuttuu ja kasvaa

Onko Linnanmaan kampus eristyksessä, helvetin kuusessa sijaitseva siperialainen tehdas? Ehkä sitäkin.

”Seuraavan päivän ohjelmassa oli sitten tutustuminen Oulun yliopiston uuteen rakennuskompleksiin, joka sijaitsi jossain helvetin kuusessa, bussimatka oli pitkä ja minä kiroilin sitä neropattia, joka keksi että keskikaljan juomisen vähentämiseksi julkisilla paikoilla pullot on varustettava kruunukorkein, mutta kuljettajalla oli avaaja. Uusi yliopistorakennus oli huippumoderni, käytävien katossa kulki erivärisiä viivoja, joita seuraamalla löysi haluamaansa paikkaan.”

Näin kuvaili tuntojaan Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella vieraillut runoilija Pentti Saarikoski proosateoksessaan Asiaa tai ei (1980).

Linnanmaan kampuksesta kirjoitti myös kirjallisuuden apulaisprofessorina Oulun yliopistossa vuosina 1978–1981 työskennellyt Kirsti Simonsuuri. Hänen arvionsa alueesta oli Pohjoisessa yökirjassa (1981) vielä tylympi: ”- – pöyhkeä, itsetietoinen yritys rakentaa yliopistoa. Räikeitä perusvärejä ja lapsenomaisia laatikkotaloja suon keskellä. Tämä on siperialainen tehdas.”

Kampuksen suunnittelusta vastannut arkkitehti Kari Virta muisteli taannoin Kalevan haastattelussa (17.4.2007), kuinka ”ajatuksena oli, ettei kampukselta tarvitsisi poistua ollenkaan. Jotkut kritisoivat sitä, että opiskelijoita ei saisi sillä tavalla sulkea eristyksiin kuten luostariin.”

Siis eristyksessä, helvetin kuusessa sijaitseva siperialainen tehdas? Ehkä sitäkin.

Mutta myös jatkuvasti kasvava ja muuttuva alue, toinen Oulun yliopiston kampuksista, koti kuudelle tiedekunnalle. Tai kuten Oulun kaupungin markkinointimateriaalissa nyt tituleerataan: Oulu Campus Linnanmaa.

Kesän alkamisen kunniaksi: Oulun ylioppilaslehden kokoamassa kuvagalleriassa katsaus opiskelijaelämään Linnanmaalla vuosikymmenten aikana. (Ilman selityksiä, vuosilukuja tai tarkempia kuvauksia.)

Linnanmaan kampus on ollut parin viime vuoden ajan suurten myllerrysten keskellä. Arkkitehtiopiskelijat muuttivat Oulun keskustasta Linnanmaalle vuoden 2017 alussa. Viime vuoden elokuussa humanistinen tiedekunta muutti Linnanmaan pohjoispäädystä remontoituihin tiloihin vanhalle puolelle, ja vuoden lopussa muuttovuoro oli kasvatustieteilijöilläOulun ammattikorkeakoulun Teuvo Pakkalan ja Kotkantien kampukset seuraavat perässä syksyllä 2020.

Vuodet vaihtuvat, tiedekunnat muuttavat, kampusravintoloiden ravintoloitsijat vaihtuvat, mutta yksi pysyy: opiskelijoiden ja työntekijöiden loputon virta.

 

 

Toim. huom: Tämän kuvagallerian kuvat ovat peräisin lehden järjestelemättömästä kuva-arkistosta. Mikäli bongaat joukosta kuvan, joka ei mielestäsi ole Linnanmaalta, huikkaa asiasta toimitukselle (). 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

”Aikaa on löytynyt, kun vain osaa sovitella” – Vuoden Opiskelijalla Tuomas Majurilla on aina jotain meneillään

Vuoden Opiskelijalle Tuomas Majurille lääketieteellisen pääsykokeet olivat tähänastisen elämän vaikein asia, ja myös suoritus, josta hän on eniten ylpeä. Elämästä hän on oppinut tämän: ympäröi itsesi ihmisillä, jotka tekevät paljon työtä tavoitteidensa eteen.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Millainen olisi täydellinen päivä?

Sellainen, että saisi tehtyä kaikki ne asiat jotka vaativat tekemistä, ja ehtisi huomioimaan ne ihmiset, joiden pitää tulla huomioiduksi.

Näin kuvailee Tuomas Majuri, 23, kolmannen vuoden lääketieteen opiskelija.

Täydellisen päivän tavoitteleminen ei ehkä koskaan lopu, sillä Majurilla on aina jotain meneillään.

Hänellä on tällä hetkellä työn alla kolme tutkintoa: lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluvien opintojen lisäksi hän suorittaa Oulussa lääketieteen tohtoriopintoja ja Itä-Suomen avoimessa yliopistossa terveystaloustieteen opintoja.

Puuhaa riittää opintojen ulkopuolellakin. Oulun yliopiston Abipäivillä Majuri on kertonut lukiolaisille opiskelusta lääkiksessä, FiMSICin projekteissa hän ollut Oulun seudun yläkouluissa pitämässä seksuaalikasvatustunteja nuorille ja osana Nallesairaala-projektia hoitamassa lasten pehmoleluja nallelääkärinä. Kontinkankaalla hän on vaikuttanut niin Oulun Lääketieteellisen Killan valtuuston jäsenenä kuin Killan futsaljoukkueessa, ja järjestänyt vapaa-ajan toimikunnassa poikkitieteellisiä ja oman tiedekuntansa juhlia ja tapahtumia. 

Majuri kokee, ettei ole viime vuosien tiiviistä tahdista huolimatta joutunut luopumaan mistään. Eipä hänellä toisaalta ole ollut opintojen aikana oikein tylsiä hetkiäkään.

Koko ajan on nimittäin pakko olla jokin projekti, jota edistää, Majuri toteaa.

Jos ei muussa, niin ainakin skitsofreniasta toipumista käsittelevässä väitöskirjassa olisi aina jotain tehtävää.

”Toki välillä on ihan kiva katsoa kotona televisiota, mutta ei sitäkään pitkään jaksa.”

Puuhakkuus palkitaan – Tuomas Majuri on Oulun yliopiston Vuoden Opiskelija 2019.

Vuoden Opiskelijalta odotetaan opiskeluaikana osoitettua aktiivisuutta opiskelijoiden ja yliopistoyhteisön hyväksi sekä opintojen hyvää etenemistahtia. Vuoden Opiskelija innostaa, edistää yhteisöllisyyttä ja motivoi ihmisiä tekemisellään – hän on hyvä tyyppi, mutta myös tekijä niin opiskeluissaan kuin vapaa-ajallaan.

Vuoden Opiskelijan palkinto myönnettiin 13. toukokuuta Oulun yliopistopäivän alumnijuhlan yhteydessä nyt yhdeksättä kertaa. Oulun yliopistoseura valitsee palkittavan Rauhala-klubin esityksestä. Opiskelijajärjestöt saivat ehdottaa opiskelijoita palkittavaksi 5. huhtikuuta asti.

Palkinnon valintaperusteissa Majurin kerrotaan osoittaneen suurta esimerkillisyyttä ja aktiivisuutta opiskelijoiden, yliopistoyhteisön ja yliopiston ulkopuolistenkin tahojen hyväksi. Hänet tunnetaan opiskelijayhteisössään yhteisöllisenä ja kollegiaalisena persoonana, joka jeesaa kanssaopiskelijoitaan monilla tavoin: milloin tekemällä ja jakamalla kurssien oppimista helpottavia opintomateriaaleja, milloin selvittämällä sitä, miten tutkintoon kuuluvat harjoittelut pitäisi suorittaa.

Majuri pitää palkintoa todella hienona kunnianosoituksena, jonka hän ottaa nöyränä vastaan.

”Tämä motivoi tekemään jatkossakin yliopistoyhteisöä edistäviä asioita.”

Yliopistossa oli aikaa potkia palloa

Lapsena Tuomas Majuri kuvailee olleensa samanlainen kuin muutkin: hän piti koulusta ja harrasti ahkerasti urheilua.

Majurin isä on lakimies, äiti koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Majuria yhä edelleen ohjaavat periaatteet tulevat kotikasvatuksesta: tee nöyrästi töitä asioiden eteen, ole kiitollinen kaikesta siitä, mitä itselle suodaan.

Majuri pelasi viisivuotiaasta asti sekä jääkiekkoa ja jalkapalloa. Jalkapalloa hän pelasi ensin FC Kasiysissä ja myöhemmin FC Espoossa, jääkiekkoa hän harrasti Espoon Bluesin junioreissa.

Kiire karsi harrastuksia. Ensin pois jäi jääkiekko, myöhemmin lukiossa jalkapallokin loppui, koska lähestyvien kirjoitusten vuoksi yhä kiireisempi opiskeluaikataulu tuntui vaativan kaiken ajan.

Onneksi yliopistossa oli taas aikaa taas myös potkia palloa, Majuri toteaa.

Majuri pelaa Oulun Lääketieteellisen Killan futsaljoukkueessa, MBKU:ssa (Medicinar bollklubben i Uleåborg). Vuonna 2014 perustettu joukkue pelaa futsalin Pohjois-Suomen Kakkosdivisioonassa ja Oulun seudun epävirallisessa futsalin kilpasarjassa Futsal Oulu Openissa.

Puhuessaan futsalista Majuri syttyy.

Futsal on jalkapalloa muistuttava, mutta yleensä pienemmällä kentällä ja nurmen sijaan urheiluhallissa pelattava palloilulaji. Lajin nimi tulee portugalin kielen termistä fútebol de salão, salijalkapallo. Peliympäristön lisäksi futsalin erottaa jalkapallosta esimerkiksi pienempi ja raskaampi pallo ja erot esimerkiksi vaihtoja koskevissa säännöissä.

Sille, että medisiinarit pelaavat futsalia, on myös käytännölliset syyt, Majuri selittää: futsalia pelataan sisällä halleissa lukukausien ajan syksystä kevääseen, kun taas jalkapallon kulta-aikana loppukeväästä alkusyksyyn opiskelijat ovat töissä, kuka missäkin terveyskeskuksessa tai sairaalassa ympäri Suomen.

Lukukausienkin aikana kyllä ehtii pelata.

Majuri laskee, että kuluneella kaudella MBKU:n kakkosdivioonapelejä oli 12, Futsal Oulu Open pelejä oli kolmettoista playoffit, joiden lisäksi SM-kisoissa pelejä kertyi seitsemän. Lisäksi syksyllä joukkue osallistui Futsalin Suomen Cupiin, jossa se tosin putosi ensimmäisessä ottelussa liigajoukkue Tervareita vastaan. Sen lisäksi joukkue pelasi muutaman harjoituspelin. Heinäkuun EM-kisoissa pelejä oli yhteensä seitsemän.

”Nämä kun laskee yhteen, niin kalenterivuoden sisään otteluita on mahtunut vähän päälle 40. Muutamia pelejä olen missannut menojen vuoksi, mutta ihan kelpo lukema silti. Lisäksi futsalharjoituksia tähän päälle vielä yhdestä kahteen kertaa viikossa syksystä kevääseen.”

Pelien lisäksi tärkeää on yhteisö

Tuomas Majuri sanoo suhtautuvansa pelaamiseen intohimoisesti. Kun kerran pelataan, pelataan sitten tosissaan. Ei nyt hampaat raivoisassa irvessä, mutta silti tosimielellä.

Pelaamisen hän aloitti syksyllä 2017 Futsal Oulu Openiin osallistuvassa joukkueessa, jonka jälkeen ovet aukenivat kilpailullisempaan toimintaan. Majurin pelipaikaksi on ajan myötä muotoutunut keskushyökkääjää muistuttava pivot.

Pelaajana hän arvioi olevansa melko fyysinen ja hyvä suojaamaan palloa, vahvuuksikseen hän kertoo pallonriistot ja muun joukkueen motivoimisen omalla tekemisellä. Jalkapallojuniorina Majuri oli pelannut pääasiassa puolustajana, jonka vuoksi pivotin rooli oli hänelle aluksi varsin vieras.

”Paljon on vielä kehittämistä futsalinkin saralla. Maalinteko-ominaisuudet ovat kehittyneet eniten kuluneen vuoden aikana.”

Joulukuussa 2017 MBKU voitti Vierumäellä Suomen urheiluopistolla järjestetyissä opiskelijoiden SM-kisoissa futsal-sarjassa kultaa. Sen seurauksena joukkue pääsi viime heinäkuussa osallistumaan opiskelijoiden futsalin EM-turnaukseen.

Tuo pelireissu on ollut Majurille tähänastisten opintojen mieleenpainuvin hetki. Portugalissa Coimbran kaupungissa järjestettyjen kisojen taso oli kova, Majuri muistelee – espanjalaisten opiskelijoiden joukkueessa taisi olla mukana MM-tason pelaajiakin. Turnauksen voitti Ateenan teknillisen yliopiston joukkue. MBKU voitti kaksi ja hävisi kolme ottelua, sijoittuen 24 joukkueen joukossa sijalle 19.

Viime joulukuussa MBKU nappasi Vierumäen vierailulta SM-hopeaa. Nytkin joukkueella olisi ollut mahdollisuus osallistua heinäkuussa Portugalin Bragassa pidettäviin EM-kisoihin, mutta lähtöä kisoihin tänä kesänä tuskin tulee, Majuri arvelee.

Futsalin pelaaminen merkitsee Majurille kuitenkin paljon muutakin kuin suuria turnauksia, tai pelkkiä pelejä ylipäänsä. Hän nostaa esille myös pelien oheistoiminnan: harjoitukset, saunaillat, yhdessä olemisen: ”Pallonpotkimisen lisäksi on tosi mukava yhteisö.”

Tänä vuonna Majuri on vastannut MBKU:n sponsorihankinnan lisäksi Futsal Oulu Open -sarjassa pelaavien kahden lääketieteen ja hammaslääketieteen joukkueiden organisoinnista.

”Kun on koittanut joukkueen sponsorihommaa edistää niin, että pelireissu tulisi halvemmaksi, tai sovitellut pelien aikatauluja sellaisiksi, että muut voivat vain tulla paikalle – silloin näkee, että työstä on ollut jotain hyötyäkin muille.”

Tee työtä ja etsi rajoja

Elämästä Tuomas Majuri sanoo oppineensa tämän: ympäröi itsesi ihmisillä, jotka ovat kovia tekemään työtä asioiden eteen. Asenne tarttuu itseen, ja siirtyy taas itsestä muihin.

Haastattelun aikana Tuomas Majuri puhuu moneen otteeseen rajojen koettelemisesta. Hän on aina tykännyt kokeilla uusia asioita ja laajentaa perspektiiviään.

”On kiva koetella omia rajoja. Kyllä tuntuu, että aikaa on aina hyvin löytynyt, kun osaa vain sovitella.”

Tästä hän nostaa esimerkiksi pääsykokeisiin lukemisen armeija-aikana.

Majuri suoritti asepalveluksensa heti abivuoden jälkeen ruotsinkielisen Uudenmaan prikaatin Dragsvikin varuskunnassa. Varuskunta sijaitsee Tammisaaressa, alle sata kilometriä Helsingistä.

Lääkis oli ollut Majurille selvä tavoite jo lukioon mennessä, hänellä ei edes ollut muita vaihtoehtoja tulevalle uralle. Alassa häntä kiehtoo potilastyö ja ihmisten auttaminen, mutta myös ammatin vaikeus ja haasteet – lääkäri ei ole koskaan valmis, alasta ei voi koskaan tietää kaikkea.

Ennen Dragsvikiä taustalla oli jo yksi hakukerta lääkikseen. Kun paikka ei vielä ensihaulla irronnut, Majuri päätti lukea seuraaviin pääsykokeisiin armeijassa, leirien, marssien, ampumaharjoitusten lomassa. Vaikka tupakaverit koittivat houkutella häntä munkille sotilaskotiin, tiukassa lukuaikataulussa houkutuksille ei ollut sijaa – oli tavoite, joka piti saavuttaa.

Ruotuväen haastattelussa (16.1.2017) Majuri muisteli lukeneensa kuulosuojaimet korvissa iltaisin tuvassa taskulampun valossa, sotilaskodin kirjastossa sekä varusmiestoimikunnan tiloissa. Peruskoulutuskauden jälkeen luvut jatkuivat tyhjissä tuvissa ja komppanian vapaa-ajan tilassa.

Majuri pitää armeija-aikaa positiivisena kokemuksena. Armeija opetti sotilastaitoja ja antoi johtamiskokemusta, erilaista perspektiiviä, ystäviä, kielitaitoa – onhan Dragsvikin koulutuskieli ruotsi. Suomenkielinen Majuri oppi siis palveluksen aikana puhumaan myös ruotsia.

Lääkikseen pääsy kaikista vaikeinta ja hienointa

Pääsykokeisiin lukeminen armeijan aikana on Majurin mukaan hänen elämänsä vaikein asia, ja samalla myös suoritus, josta hän on eniten ylpeä. Majuri kuvaakin myös itseään näin: kova tekemään töitä sen eteen, mitä haluaa.

Itsestään hän muuttaisi sen, että haluaisi huomioida ystäväpiirinsä vielä paremmin. Kun aika on tiiviisti kiinni opinnoissa ja urheiluhallissa, ei kaikkiin kavereihin ehdi pitää samalla tavalla yhteyttä, hän sanoo.

”Että löytäisi aikaa ja jaksaisi pitää ystäväverkkoja vielä lähempänä.”

Pettymyksiin hän kertoo suhtautuvansa käytännöllisesti. Pettymykset on hyväksyttävä ja tehtävä entistä enemmän työtä päästäkseen eteenpäin – onhan huonosti sujuneen pelinkin jälkeen edessä revanssi.

Viime joulukuun hopeamitali jäikin kyllä vähän kaivelemaan. Se olisi mukava kirkastaa kullaksi.

Kymmenen vuoden päästä Tuomas Majuri toivoo olevansa valmistunut lääkäriksi ja kehittyvänsä hyväksi ammatissaan. Perhe on hänelle tärkeä, sen merkitys kasvanee vielä entisestään iän karttuessa, hän arvioi.

Tämän kesän hän on töissä, kesäkuun Oulun yliopistollisen sairaalan lastentautien osastolla, heinä-elokuun kaupunginsairaalassa osastolla. Omien laskujensa mukaan hänellä on nyt kymmenisen päivää kesälomaa.

Siinäkin ajassa ehtii jo lomailla – tai vaikka jo hieman kyllästyä lomaan.

 

Kuka?

Tuomas Majuri

» 23-vuotias.
» Kolmannen vuoden lääketieteen opiskelija.
» Vuoden Opiskelija 2019.
» Kotoisin Espoosta, asuu Oulussa.
» Oulun Lääketieteellisen Killan valtuuston jäsen vuodesta 2017. Oulun Lääketieteellisen Killan futsaljoukkue MBKU:n aktiivijäsen. Toiminut muun muassa vapaaehtoisena esittelijänä Oulun yliopiston Abipäivillä, pitänyt osana FiMSICin vertaiskasvatus- ja seksuaaliterveysprojektia Oulun seudun yläasteilla seksuaalikasvatustunteja nuorille ja ollut mukana myös Nallesairaala-projektin merkeissä nallelääkärinä hoitamassa lasten pehmoleluja. Finalisti Suomen Medisiinariliiton ja Terveystalon Vuoden kandi-innovaatio -projektissa.
» Harrastaa futsalia, kuntosalia ja tutkimuksen tekemistä.
» Haaveilee tulevansa hyväksi ammatissaan ja menestyvänsä opinnoissa ja tutkimuksen saralla.

Mikä?

Vuoden Opiskelija

» Vuodesta 2011 lähtien Oulun yliopistopäivänä alumnijuhlassa on julkistettu Vuoden Alumnin ohella Vuoden Opiskelija.
» Vuoden Opiskelijan valinnan kriteereinä ovat opiskeluaikana osoitettu aktiivisuus opiskelijoiden ja yliopistoyhteisön hyväksi sekä opintojen hyvä etenemistahti. Hän innostaa, motivoi ja tsemppaa muita ja edistää yhteisöllisyyttä.
» Vuoden Opiskelijaksi nimettävän henkilön tulee olla perustutkinto-opiskelija. Esitettävä henkilö ei voi olla ylioppilaskunnan hallituksen jäsen tai toimihenkilö eikä yliopiston ylimpien päätöksentekoelinten jäsen.
» Päätöksen tekee Oulun yliopistoseura Oulun yliopiston ylioppilaskunnan alumniyhdistys Rauhala-klubin esityksestä.
» Vuonna 2017 Vuoden Opiskelijaksi valittiin arkkitehtiopiskelija Senni Suhonenvuonna 2018 geologiaa opiskeleva Emmi-Kaisa Molkkari

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Liikenneonnettomuus esti osalta hakijoista pääsyn Linnanmaalle lääketieteellisten alojen pääsykokeisiin – yliopisto pahoittelee, mutta uusintakoetta ei voi järjestää

Tänään Oulussa Linnanmaan kampuksella on järjestetty lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmien valintakokeet sekä Helsingin yliopiston eläinlääketieteen valintakoe. Osa hakijoista myöhästyi kokeesta liikenneonnettomuuden vuoksi. Uusintakoetta ei voi järjestää, kertoo Oulun yliopisto. Hakijoiden pitää siis pyrkiä lääketieteelliseen ensi vuonna uudestaan.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Iida Putkonen

Nelostiellä Simossa keskiviikkoaamuna 15.5. tapahtunut vakava liikenneonnettomuus esti osalta pohjoisesta Ouluun lääketieteellisten alojen valintakokeeseen matkanneilta osallistumisen kokeeseen, kertoo Kaleva.

Asiasta uutisoi myös Yle.

Kemin lyseon lukion rehtori Pekka Mäkelä kertoi Kalevalle rehtorin kansliaan tulleen aamuyhdeksältä joukko kokeeseen matkanneita abeja, jotka olivat kääntyneet takaisin poliisin ja pelastuslaitoksen katkaistua tien onnettomuuspaikan pelastus- ja raivaustöiden vuoksi. Lisäksi onnettomuuspaikan kiertotiellä ajettiin kello 10.30 maissa niin ikään kolari. Seuraava juna Ouluun olisi lähtenyt vasta kello 11, eikä sillä olisi ehtinyt enää kokeeseen.

Lääketieteellisten alojen valintakoe pidetään keskiviikkona 15.5. samaan aikaan viidessä eri yliopistossa: Oulussa, Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Itä-Suomen yliopistossa. Hakija osallistuu kokeeseen yliopistossa, jonka hän on asettanut ylimmäksi hakukohteeksi yhteisvalinnassa.

Tänään Oulussa Linnanmaan kampuksella on järjestetty lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmien valintakokeet sekä Helsingin yliopiston eläinlääketieteen valintakoe.

Kokeet alkoivat Linnanmaalla aamuyhdeksältä ja päättyivät kello 14. Koetta koskevien ohjeiden mukaan myöhästyneidenkin pitää olla paikalla kello 9.40 mennessä.

Yhteisvalinnan koordinaattori Minna Hallia oli tapahtuneesta hyvin pahoillaan. Hänen mukaansa asialle ei ole kuitenkaan tehtävissä mitään. Hakijoiden pitää siis pyrkiä lääketieteelliseen ensi vuonna uudestaan.

”Tämä on niin harmittava tilanne, mutta hakijan vastuulla on olla paikalla aamulla. On todella ikävää, että tällaista tapahtuu.”

Oulun yliopisto pahoitteli asiaa tiedotteessa. Myös tiedotteessa todettiin, ettei uusintakoetta ole mahdollista järjestää, vaikka yksittäinen yliopisto näin haluaisi.

Seuraava mahdollisuus pyrkimiseen on ensi vuonna.

”Vertailukelpoisia ovat vain täysin samaan valintakokeeseen osallistuneet hakijat. Jos järjestettäisiin eri koe, pisteytys ei olisi vertailukelpoinen. Asetelma laittaisi kaikki noin 8600 lääketieteellisten alojen hakijaa eriarvoiseen asemaan. Lisäksi valintakoetta valmistellaan yliopistojen yhteisellä työryhmällä yli puoli vuotta”, sanoo lääketieteellisten alojen valtakunnallisen valintatoimikunnan puheenjohtaja Petri Kulmala yliopiston tiedotteessa.

”Olen omastakin puolestani erittäin pahoillani tilanteeseen joutuneiden hakijoiden puolesta.”

Valintakokeesta on mahdollista myöhästyä neljälläkymmenellä minuutilla, mutta sen jälkeen koesaliin ei enää pääse. Kokeeseen osallistuneilla on mahdollista poistua salista aikaisintaan kymmeneltä. Jos saliin pääsisi tekemään koetta tuon jälkeen, olisi riski, että kokeesta olisi päätynyt jo tietoja tai jopa koko kopio verkkoon, Hallia sanoo.

”Koe on valtakunnallinen, se järjestetään joka paikassa samaan aikaan, ja osallistujia on yhteensä 8600. Siirtämisen organisoiminen ei onnistu valtakunnallisessa kokeessa.”

Minna Hallian mukaan aikaisempina hakuvuosina on käynyt muun muassa niin, että hakijan autosta on puhjennut rengas matkalla, jonka jälkeen hän on tullut taksilla valintakokeeseen.

Kemin lyseon lukion rehtori Mäkelä sanoo Oulun ylioppilaslehdelle, että aamulla rehtorin kansliaan saapuneita kemiläisiä abeja oli neljä. Kokeesta myöhästyneitä hakijoita saattaa olla enemmänkin, hän arvelee. Toki osa oli saattanut matkustaa Ouluun jo edellisiltana.

”Sen tiedän, että lukuisia ihmisiä meiltä oli hakemassa [lääketieteelliseen]. On se kova paikka. Epäilen, että Kemi-Tornio-Rovaniemi -alueelta oli muitakin menossa.”

Lääketieteellisen opiskelijat pitivät keskiviikkona infopistettä hakijoille Linnanmaalla vihreillä naulakoilla. Infopisteellä yhdeltä päivystämässä ollut opiskelija Sylvia Myller kertoi, että aamulla paikalla oli käynyt muutama surullinen hakija, jotka koettivat päästä saleihin myöhässä.

Kokeen viralliset valvojat olivat keskiviikkona L9-salissa. Haastatelluista valvojista kukaan ei ollut tavannut hakijoita, jotka eivät olleet ehtineet pääsykoesaliin onnettomuuden takia. Valvojista Anniina Mikkonen kertoi lehdelle, että ainakin kaksi onnettomuuden suunnalta tullutta opiskelijaa oli ehtinyt viime tingassa kokeeseen.

Kokeessa valvojana toiminut johtava koulutusasiantuntija Piia Rantakokko kertoi, että hänelle oli jätetty pitkin aamua soittopyyntöjä. Hän kertoi soittaneensa hakijoille ja käyneensä tilanteen läpi näiden kanssa puhelimitse.

 

Kirjoittajat: Anni Hyypiö ja Iida Putkonen

 

Muokattu 15.5.2019 kello 15.27: Täydennetty juttua Oulun yliopiston uudessa tiedotteessa olleilla päivitetyillä tiedoilla koskien hakijoiden määrää ja Petri Kulmalan sitaattia.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: