OYY:n uutta viestintäasiantuntija Liisa Komminahoa haastavat ylioppilaskunnan strategiapäivitykset ja alati muuttuva koronatilanne

OYY valitsi kesäkuussa uudeksi viestintäasiantuntijakseen Liisa Komminahon. Inspiraationa työnhakuun toimivat Komminahon kiinnostus viestintään ja järjestötoimintaan.

TEKSTI Anna-Sofia Tastula

KUVAT Iida Putkonen

Liisa Komminaho valittiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) viestintäasiantuntijaksi kesäkuussa 2020. Komminahon vahva kiinnostus viestintään ja järjestötoimintaan ohjasivat hänet hakemaan työpaikkaa. Viestinnästä hän on suorittanut sivuaineopinnot, ja varsinainen kiinnostus alan töihin vahvistui työharjoittelussa Oulun yliopiston viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet -yksikössä.

“Tämä on minulle sopiva työpaikka, koska eri kiinnostuksen kohteet yhdistyvät tässä tosi hyvin”, Komminaho kertoo.

Viestintäasiantuntijan työhön kuuluu hallinnoida ylioppilaskunnan viestintäkanavia, kuten sosiaalista mediaa ja nettisivuja, sekä suoratoistaa edustajiston kokoukset ja auttaa muuta henkilökuntaa viestintäasioissa. Komminaho kirjoittaa ylioppilaskunnan viikkokirjeet, työstää ylioppilaskunnan Instagram-postauksia ja muun muassa taittaa fuksiliitteen Oulun ylioppilaslehden tulevaan printtilehteen.

Komminaho on aikaisemmin toiminut luottamustoimissa keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana, ylioppilaskunnan edustajiston varajäsenenä ja hallinnon opiskelijaedustajana, eli hallopedina. Ylioppilaskunnan toimisto on ympäristönä hänelle siis jo ennestään tuttu. Sopeutuminen ei tuottanut vaikeuksia alkuhitauden jälkeen.

“Ensimmäisellä viikolla tuntui, että kaikki kaikki tapahtui itsellä tosi hitaasti. Olen kuitenkin päässyt hyvin mukaan porukkaan”, uusi viestintäasiantuntija sanoo.

Komminaho aloitti pestissään pari viikkoa sitten, ja työt ovat lähteneet luistamaan mukavasti. Myös odotukset ovat toteutuneet: työnkuva on vastannut ylioppilaskunnan hakuilmoitusta. Komminaho kehuu työpaikan ilmapiiriä ja muuta henkilökuntaa.

“On aina mukava tulla töihin aamulla”, Komminaho hymyilee.

Strategiatyötä ja teknologiaa

Tähän mennessä Komminaho on päässyt tekemään muun muassa ylioppilaskunnan someviestintää ja päivittämään koronaohjeistuksia ylioppilaskunnan nettisivuille. Virallisten ohjeistusten kirjoittaminen on tarkkuutta vaativaa työtä, sillä kaiken on mentävä oikein.

Komminaho on erityisen kiinnostunut oppimaan työnsä kautta videotuotantoa ja toivookin voivansa tuottaa ylioppilaskunnalle toimivaa videoviestintää. Hän korostaa, että ylioppilaskunnan on pysyttävä ajan hermolla viestinnässä ja käytettävä samoja kanavia jäsentensä kanssa. Oppia on ehtinyt jo puolessatoista viikossakin, vaikka työssä on Komminaholle paljon tuttua. Tähän mennessä hän on oppinut teknisiä yksityiskohtia viestintään liittyen.

“Olen jo vähän parempi käyttämään WordPressiä kuin olin puolitoista viikkoa sitten”, Komminaho naurahtaa.

Komminaho pitää mielenkiintoisena haasteena tulevia strategiapäivityksiä, jotka tehdään vuodelle 2021 ja siitä eteenpäin. Strategiapäivitykset tehdään 3–4 vuodeksi kerrallaan ja niiden tarkoituksena on muistuttaa työntekijöitä työnsä päämääristä ja arvoista. Nykyinen strategia on voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Viestintästrategia painottuu päämäärien ja arvojen lisäksi siihen, miten asioista tiedotetaan opiskelijoita ja miten viestintää voisi kehittää.

“On seurattava, millä äänensävyllä opiskelijoille viestitään ja mitä kanavia pitkin”, Komminaho selittää.

Strategioiden saaminen kestäviksi ja toimiviksi on vaativaa, koska tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Hankalaa on myös päivityksen pitäminen ajankohtaisena, mutta uusi viestintäasiantuntija ottaa haasteen vastaan.

“On osattava katsoa eteenpäin ja nähtävä, mitkä voisivat olla tulevaisuuden trendit ja haasteet”, Komminaho sanoo.

Komminahon mukaan tulevaisuudessa vaativaa tulee olemaan myös koronatilanteesta johtuvat nopeat ja yllättävätkin muutokset, joista on tiedotettava. Sen lisäksi, että viestintäasiantuntijan on nähtävä tulevaisuuteen on myös pysyttävä ajan tasalla.

“Tässä tehtävässä täytyy olla aina valmiina viestimään nopeasti, jotta viesti tavoittaisi opiskelijat mahdollisimman hyvin”, Komminaho sanoo.

Komminaho kuvailee itseään helposti innostuvaksi ja hyvin sosiaaliseksi. Näitä ominaisuuksia tarvitaankin viestinnän alalla, jossa sisältöä tuotetaan ihmisiä varten. Hänestä on myös mukavaa työskennellä toimistolla ihmisten parissa.

 “Minulle saavat opiskelijat ja toimiston henkilökunta tulla aina puhumaan. Juttelen aina mielelläni ihmisten kanssa kaikenlaisista asioista”, Komminaho kehottaa.

Kuka?

Liisa Komminaho

» 33-vuotias

» Oulun yliopiston ylioppilaskunnan viestintäasiantuntija

» Filosofian maisteri pääaineenaan informaatiotutkimus

» Paljasjalkainen oululainen

» Vapaa-aikanaan maalaa vesiväreillä ja katselee jalkapalloa

» Pitää syksyssä eniten uusista aluista

Anna-Sofia Tastula

Maisterivaiheen kirjallisuuden opiskelija ja syksyn toimittajaharjoittelija. Lapsenmielinen noolikontti, joka on kiinnostunut kuolemasta, kirjallisuudesta ja kuolemasta kirjallisuudessa.

Lue lisää:

OYY:n koronakysely: Oulussa poikkeuskevät vaikeutti opiskelua ja kuormitti, tiedekuntien välillä vaihtelua tyytyväisyydessä opetukseen ja tiedotukseen

Oululaiset yliopisto-opiskelijat listasivat OYY:n kyselyssä opiskeluidensa vaikeutuneen esimerkiksi opintojaksoon vaadittavien välineiden puutteen, lisääntyneen työmäärän sekä toimeentulon vaarantumisen vuoksi. Helpotusta tilanteeseen ovat antaneet opintojaksojen järjestelyiden joustavuus ja toimivuus.

In English

Poikkeuksellinen kevät on aiheuttanut monelle oululaiselle yliopisto-opiskelijalle kuormitusta, lisätyötä ja hidastanut opintojen etenemistä. Opiskelijat ovat tarvinneet eniten ohjausta tai tukea eristyksissä olemiseen ja yhteisöllisyyden puuttumiseen sekä tilanteen aiheuttamaan epävarmuuteen ja ahdistukseen liittyen. Etäopetukseen on oltu pääasiassa tyytyväisiä, ja pienellä osalla poikkeustila on jopa helpottanut opiskelua.

Nämä tiedot selviävät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) kyselystä Oulun yliopiston opiskelijoille. Kyselyyn vastasi 1603 Oulun yliopiston opiskelijaa, eli 12 prosenttia kaikista yliopiston opiskelijoista. Kysely oli avoinna perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi jatko- ja vaihto-opiskelijoille sekä avoimen yliopiston opiskelijoille.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista koki poikkeusolojen vaikeuttaneen opiskelua hieman (47 %). Vastanneista lähes neljäsosa (24 %) koki poikkeusolojen vaikuttaneen opiskeluihin merkittävästi.

Hieman yli puolet vastaajista (57 %) koki, että heidän oli ollut mahdollista edistää opintojaan suunnitellusti poikkeusoloista huolimatta. 32 prosenttia vastanneista taas näki, etteivät opinnot olleet edenneet halutulla tavalla.

Toisaalta 13 prosenttia vastaajista koki poikkeusolojen jopa helpottaneen opiskelua joko hieman (9 %) tai merkittävästi (5 %). Lisäksi 15 prosenttia vastanneista arvioi, etteivät poikkeusolot olleet helpottaneet eivätkä vaikeuttaneet opiskelua.

Oulun yliopistossa siirryttiin koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vuoksi etäopetukseen lyhyellä siirtymäajalla. Koronarajoitusten asteittainen purkaminen kampuksilla alkoi 14.5., mutta etäopetus jatkuu vielä toistaiseksi. Oulun ylioppilaslehti kertoi neljän opiskelijan etäopiskelukokemuksista 31.3. julkaistussa jutussa.

Laboratoriot jäivät lukkojen taakse

Mahdollisuus edistää opintoja suunnitelmien mukaan on vaihdellut tiedekunnittain. Kyselyn mukaan parhaiten opinnot ovat edenneet lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla. Verraten hyvin opintoja on voinut edistää myös kasvatustieteiden tiedekunnassa, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa ja luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Kyselyn perusteella teknillisessä tiedekunnassa opintoja on voitu edistää keskiarvoa huonommin. Eniten vaikeuksia opintojen edistämisessä on ollut biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa, humanistisessa tiedekunnassa ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa.

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan koulutusdekaani Tuomo Glumoffin mukaan ilmiselvä syy opintojen edistymisen vaikeuksille on tiedekunnassa annetun opetuksen luonne: biokemia on laboratoriotiede. Kun kampusten ovet suljettiin maaliskuussa, sulkeutuivat samalla opetuslaboratoriot. Kaksi laboratoriossa tehtäviä harjoituksia sisältänyttä kurssia jäi keskeneräisiksi, ja niiden suorittamista siirrettiin toukokuulle. Edelleenkin voimassa on poikkeusmenettely, jonka mukaan laboratoriossa saa olla samaan aikaan korkeintaan yhdeksän opiskelijaa ja yksi assistentti.

Osalla tiedekunnan opiskelijoista jäi kesken myös gradun kokeellinen osuus. He, joilla olisi edessä valmistuminen viimeistään 31.7., pääsivät Glumoffin mukaan poikkeusluvalla takaisin laboratorioon jo pari viikkoa sitten, ja muillakin työ jatkui 14. toukokuuta alkaen.

”Laboratoriotaitoja ei voi oppia kirjekurssilla, vaan pitää itse päästä tekemään.”

Glumoffin mukaan osaa kevään kursseista on muokattu sellaisiksi, että niitä voi suorittaa myös etänä. Esimerkiksi joitain käytännön töitä on muokattu ongelmatehtäväksi, jota voi ratkoa myös laboratorion ulkopuolella.

”Laboratoriotaitoja ei voi oppia kirjekurssilla, vaan pitää itse päästä tekemään.”

OYY:n koulutuspoliittisen asiantuntijan Aino Rossin mukaan noin neljä prosenttia kevään opinnoista on ollut sellaisia, ettei niitä ole voitu syystä tai toisesta järjestää etäopetuksena. Näistä osa on joko siirretty toiseen ajankohtaan tai järjestetty kampuksella poikkeusluvalla. Rossin mukaan opintojen siirtäminen suunnitellusta vaikeuttaa myös opintojen etenemistä.

OYY:n sosiaalipoliittisen asiantuntijan Sanna Kangasniemen mukaan osalla opiskelijoista toimeentulo on vaarantunut töiden vuoksi. Se taas vaikuttaa siihen, miten opinnot etenevät – tai voiko opintoja ylipäänsä jatkaa.

Kyselyn mukaan toimeentulon vaarantuminen oli vaikeuttanut vastaajien opintoja 23 prosentilla hieman ja 13 prosentilla merkittävästi. Henkilökohtaiset syyt vaikeuttivat opintoja 31 prosentilla hieman ja 21 prosentilla merkittävästi.

Avoimista vastauksista ilmeni, että merkittävästi tai hieman opintoja vaikeuttaneita henkilökohtaisia syitä olivat esimerkiksi stressiin, motivaatioon sekä omaan tai muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tekijät.

Poikkeusolojen kielteisiksi vaikutuksiksi opiskelijat listasivat kyselyssä muun muassa opiskelumateriaalien ja fyysisten opiskeluympäristöjen muuttuneen saatavuuden, opintojaksoon vaadittavien välineiden puutteen, opintojaksojen lisääntyneen työmäärän, vaikeudet opintojaksojen toimivuudessa, toimeentulon vaarantumisen ja henkilökohtaiset syyt.

Kyselyssä on listattu opiskelua vaikeuttaviksi asioiksi myös esimerkiksi lapsen jääminen kotiin tai vaikeudet tiedon saamisessa, neuvonnassa ja kommunikaatiossa.

Helpotusta asiaan taas on saatu opintojaksojen järjestelyiden joustavuudesta ja toimivuudesta.

Nopea muutos kuormitti

Suurin osa kyselyn vastaajista arvioi etäopiskeluun siirtymisen ja etäopiskelun olleen hieman, kohtalaisen tai todella kuormittavaa. 

Etäopiskeluun siirtymisen ja etäopiskelemisen koki kohtalaisen kuormittavana 26 prosenttia vastanneista ja todella kuormittavaa se oli 16 prosentille. 28 prosenttia vastanneista arvioi siirtymän ja etäopiskelun olevan hieman kuormittavaa.

Sen sijaan 28 prosenttia vastanneista näki, että siirtymä ja etäopiskelu eivät olleet kuormittaneet heitä lainkaan.

”Avoimissa vastauksissa puhuttiin paljon viikoittaisista tehtävistä. Jos kursseja ja niissä olevia viikoittaisia tehtäviä on paljon, on se iso muutos siihen, että olisi luentojen lisäksi vain oppimispäiväkirja tai tentti.”

OYY:n asiantuntijoiden mukaan kokemusta kuormittumisesta voivat selittää esimerkiksi muuttuneet suoritustavat.

”Avoimissa vastauksissa puhuttiin paljon viikoittaisista tehtävistä. Jos kursseja ja niissä olevia viikoittaisia tehtäviä on paljon, on se iso muutos siihen, että olisi luentojen lisäksi vain oppimispäiväkirja tai tentti”, Aino Rossi sanoo.

Kuormitusta on lisännyt myös siirtymän nopeus ja toteutus.

”Kun on ollut poikkeuksellinen tilanne ja tehty nopeasti niin sanottu digiloikka, on ollut hankaluutta opintojen organisoimisessa ja epävarmuutta siinä, miten tehtäviä tehdään. Sekin vaikuttaa kokemukseen työmäärästä”, Sanna Kangasniemi toteaa.

Viestinkulussa vaihtelua tiedekunnissa

Viestintä on poikkeustilanteissa yleensä aina kritiikin kohteena. Myös Oulun yliopiston viestintää etenkin koronakriisin alussa kritisoitiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja Ylen uutisessa (13.3.).

Kyselyn mukaan suurin osa vastaajista koki saaneensa tietoa yliopiston ja tiedekunnan linjauksista ja ohjeista sekä opintojaksojen suorittamisesta hyvin tai todella hyvin. Puolet vastanneista koki saaneensa tietoa ohjeista hyvin, 19 prosenttia sai tietoa todella hyvin.

Vastanneista 11 prosenttia koki saaneensa tietoa huonosti, 3 prosenttia taas todella huonosti. Vastanneista 16 prosenttia vastasi, ettei kokenut saaneensa tietoa hyvin eikä huonosti, 2 prosenttia ei osannut sanoa.

Kysely näyttää eri tiedekunnissa olevan eroja siinä, kuinka hyvin tieto kulkee.

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa opiskelevista yksikään ei kertonut kyselyssä saaneensa tietoa tiedekuntien linjauksista huonosti tai todella huonosti. Samaten tiedekunta pärjäsi parhaiten myös opintojaksojen suorittamista koskevassa tiedottamisessa.

Tuomo Glumoffin mukaan tiedekunnassa on järjestetty kriisin alusta lähtien viikottaisia infotilaisuuksia Zoomissa.

”Funktiona oli tiedon antamisen lisäksi se, että kun opiskelijat eivät pääse kampuksille, yhteisöllisyys kärsii. Nyt ainakin kerran viikossa tavataan Zoomissa. Tästä on ollut monenlaista hyötyä: opiskelijat sai ajankohtaista tietoa ja vastauksia kysymyksiin. Lisäksi opiskelijoiden antamasta ehdotuksesta voidaan pitää kaksi kurssia kesäopintoina, joita ei olisi muuten pidetty. ”

Kyselyn mukaan verraten hyvin linjauksistaan ja ohjeistaan tiedottaneita tiedekuntia ovat kasvatustieteiden tiedekunta ja lääketieteellinen tiedekunta.

Verraten kohtalaisesti linjauksistaan tiedottaneita ovat tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, teknillinen tiedekunta, luonnontieteellinen tiedekunta ja humanistinen tiedekunta.

Verraten huonosti linjauksistaan ja ohjeistaan on kyselyn mukaan tiedottanut Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu. Se erottui joukosta negatiivisessa mielessä myös opintojaksojen suorittamisen tiedottamisen osalta.

Miksi tieto ei ole keväällä kulkenut?

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun koulutusdekaani, laskentatoimen professori Janne Järvinen toteaa, että tiedekunnassa on keskenään hyvin erilaisia oppiaineita, ja niissä taas erilaisia kurssien suoritustapoja. Kenties siksi tiedotuksessa on ollut sekavuutta, Järvinen pohtii.

Vastuu kurssien järjestämisestä tiedottamisesta on ollut kurssien opettajilla. Viestintää on tehty myös kauppatieteilijöiden ainejärjestön Finanssin kautta.

”[Tiedekunnassa] ei järjestetty omia infoja, niitä olisi toki voinut olla. Toki BMTK on [kauppakorkeakoulua] pienempi tiedekunta. Opiskelijajärjestön kanssa on oltu yhteydessä ja ajateltu, että sieltä menee tieto eteenpäin. Finanssin kanssa on keskusteltu hyvin rakentavasti. Olisi [tiedottamiseen] varmasti voinut olla erilaisia keinojakin”, Järvinen toteaa.

Janne Järvinen huomauttaa, että tilanteen nopea muuttuminen on kuormittanut opiskelijoiden lisäksi myös opettajia. Nopeassa muutoksessa olisivat lisäresurssit tai apukädet olleet tarpeen.

”Kaikilla on ollut kiire opetuksen kanssa: minullakin oli keskeneräisiä kursseja, joista piti siirtyä etäopetukseen muutaman päivän varoitusajalla. Voi olla iso kandikurssi jossa on satoja opiskelijoita, ja vaihtoehtoiset tavat opetukseen piti kehittää parissa päivässä. Ymmärrän, että on ollut hirveän haastava tilanne, mutta kohtuullisen hyvin selvittiin.”

Finanssin koulutuspoliittinen vastaava Lotta Leinonen kertoo järjestön keräävän kokemuksia koronan vaikutuksista nyt myös omalla, yhdessä tiedekunnan kanssa tehtävällä kyselyllä.

Finanssin jäsenille tarkoitettu kysely on avoinna vielä toukokuun loppuun saakka, mutta nyt annettujen vastausten perusteella muutama pointti toistuu.

Leinosen mukaan yleiskuva opetuksen toteutumisesta kevään aikana on positiivinen. Kiitosta ovat saaneet etenkin videoidut luennot ja graduohjaus. ”Erityisesti maisterivaiheessa löytyy kursseja, joista on tullut kiitosta.”

Leinosen mukaan etenkin fuksivuoden opiskelijoilla on ollut joitakin kursseja, joissa etäopetusta ei ole ollut juuri lainkaan, tai tentti oli korvattu viikoittaisilla tehtävillä. Leinosen mukaan ne vetävät kaikkea palautetta alaspäin.

”Jos on kurssi, jossa ei saa yhteyttä [opettajaan] tai työmäärä on kasvanut aiemmasta, se heijastuu heti kyselyn tuloksiin.”

Viestimisen osalta kritiikkiä on tullut Finanssin kyselyyn tilanteista, joissa tentin järjestelyistä on tiedotettu myöhään. Palautetta on annettu myös siitä, jos jollain kurssilla etäopetus on järjestynyt lähes samalla tavalla kuin lähiopetuskin, mutta toisella taas ei ole ollut minkäänlaisia luentoja: ”Miksi toisella kurssilla opetus voitiin järjestää sataprosenttisesti verkkoon, toisella taas jätettiin kokonaan pois.”

Osalla opinnot joustivat, osalla eivät

Myös työmäärän lisääntymisen ja opintojakson järjestelyiden joustavuuden osalta oli hajontaa tiedekunnittain.

Työmäärän lisääntymisen haitallista vaikutusta opintoihin kokivat keskimääräistä enemmän opiskelijat kasvatustieteiden tiedekunnassa, humanistisessa tiedekunnassa, luonnontieteiden tiedekunnassa ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Verraten parhaat tulokset olivat biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa sekä lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Opintojaksojen joustavuuden osalta keskimääräistä paremmin pärjäsivät biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta. Keskimääräistä enemmän joustavuuden puute vaikeutti opintoja kauppakorkeakoulussa ja humanistisessa tiedekunnassa.

Vastanneista kauppakorkeakoulun opiskelijoista 19 prosenttia arvioi joustavuuden puuttumisen vaikeuttaneen opintoja hieman ja 14 prosenttia merkittävästi.

Koulutusdekaani Janne Järvisen mukaan kauppakorkeakoulun opinnoissa joustavuuden toteutumiseen vaikuttaa opintojen rakenne. Kandivaiheessa on maisteriopintoja vähemmän mahdollisuuksia joustavuuteen ja vaihtoehtoisiin suoritustapoihin.

Järvisen mukaan moni kyselyyn vastanneista kauppakorkeakoulun opiskelijoista on ollut juuri kandivaiheen opiskelija. Se vaikuttaa myös siihen, kuinka kuormittavalta opinnot tuntuvat. Opintojen alkuvaiheessa tukea tarvittaisiin ylipäänsä enemmän ja poikkeustilanteessa tuen tarve vain kasvaa.

Lotta Leinosen mukaan joustavuuden osalta huolta opiskelijoissa on aiheuttanut myös harjoitteluiden peruuntumisten vaikutus opintoihin.

”Kun korona on vienyt harjoittelupaikan ja pakollista harjoittelua ei voi korvata uudistetussa kandiohjelmassa käytännössä millään muulla, se on ollut huolenaihe – ei kai valmistuminen jää siitä kiinni.”

Janne Järvisen mukaan myös kandikurssien kilpailullisuus vaikuttaa kokemukseen.

”Kandiohjelmassa tietyillä kursseilla menestyminen ratkaisee pääsyn suosittuihin pääaineisiin. Osa koki kurssin työmäärän kuormittavuuden kasvavan, ja samanaikaisesti on ollut painetta saada hyvä arvosana.”

Tälle kilpailuasetelmalle tiedekunta ei voi mitään: ”Pääaineissa on rajattu määrä paikkoja, ja jos sinne haluaa enemmän kuin mahtuu, syntyy arvosanoilla ratkaistava kilpailu. Näkisin, että heillä, joilla akateeminen suoriutuminen ei ole huipputasoa, tilanne stressaa ja kuormittaa.”

Lotta Leinosen mukaan kurssin suoritustavan vaihtuminen tentistä tehtäviin on stressannut kandivaiheen opiskelijoita.

”Jos on aikaisemmin on ollut pelkkä tentti, on ollut helpompaa arvioida sitä, kuinka paljon pitää osata hyvän arvosanan saamiseksi. Nyt kun toteutustapa on vaihtunut tentistä viikoittaisiin tehtäviin, se on ollut kyllä oppimisen kannalta hyvä, mutta jos on ollut kovat tavoitteet, se on lisännyt painetta: [tehtävien kohdalla] on vaikeampaa arvioida, miten paljon täytyy osata hyvän arvosanan saamiseksi. On se varmasti tuottanut lisästressiä heille, jotka stressaisivat siitä muutenkin. ”

Entä itse etäopetus?

Kyselyn perusteella etäopetus on toiminut Oulussa verraten hyvin, mutta tulos vaihtelee taas tiedekunnittain.

Niistä vastaajista, joilla etäopetusta on opinnoissa ollut, 67 prosenttia koki etäopetuksen toimineen hyvin tai todella hyvin.

Vastaajista 12 prosentilla etäopetus on toiminut huonosti ja kolmella prosentilla todella huonosti. Kyselyn perusteella tiedekuntien keskiarvoa paremmin etäopetus on onnistunut lääketieteellisessä tiedekunnassa, heikoiten taas Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Lääkärilehti uutisoi 24.4., että lääketieteen opiskelijat ympäri Suomen ovat olleet varsin tyytyväisiä opetuksen järjestelyihin ja toteutukseen.

Moni vastaaja kertoi kotona opiskelun vaikeuttaneen rutiinin ylläpitoa, ajanhallintaa ja yleistä elämänhallintaa.

Muiden haasteiden osalta kysely osoitti, että erityisesti mielenterveyteen ja elämänhallintaan sekä toimeentuloon ja opetuksen järjestelyihin liittyvät asiat ovat vaikeuttaneet opiskelua.

Vastauksissa ilmeni esimerkiksi vaikeuksia työharjoitteluiden ja harjoitustuntien järjestelyissä, ongelmia liittyen toimeentuloon sekä pelkoa opintojen ja valmistumisen viivästymisestä. Lisäksi kyselyssä mainittiin vaikeudet kommunikaatiossa, tiedon saannissa sekä opintojaksojen vastuuopettajien tavoitettavuudessa.

Moni vastaaja kertoi kotona opiskelun vaikeuttaneen rutiinin ylläpitoa, ajanhallintaa ja yleistä elämänhallintaa.

Kyselyssä selviteltiin myös eri suoritustapojen toimivuutta.

Tenttien osalta kotitentit ja Moodle-tentit sekä muiden kirjallisten suoritteiden osalta esseet, raportit, referaatit ja tiivistelmät toimivat pääosin hyvin. Huonoimpana taas koettiin etänä tehtävät ryhmätyöt. 

Kyselyssä selvitettiin vaikeuksien lisäksi myös kevään onnistumisia. Suurin osa opiskelijoiden kiitoksista koski etäopetusta, luentoja ja seminaareja, joiden yhteydessä vastaajat kehuivat etäopetuksen sujuvuutta ja opettajien osaamista etävälineiden ja opetuksen osalta. Erityisesti luentojen tallentamista pidettiin hyvänä, sillä asioihin palaamisen mahdollisuus koettiin helpottaneen oppimista ja tuoneen joustavuutta opiskelun aikataulutukseen. 

Opiskelun välineiden ja tilojen osalta erityiskiitosta saivat IT-palveluiden sekä tiedekirjasto Pegasuksen järjestelyt ja etävälineistä Zoom ja Moodle. Myös useita yksittäisiä opettajia ja tiedekuntia kiitettiin erityisen hyvästä toiminnasta.

Opinnot etenivät ja laatu pysyi hyvänä

Vaikka OYY:n kyselyssä ilmeni kritiikkiä niin tiedotukseen, joustavuuteen kuin kuormitukseen liittyen, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden opinnot ovat kevään aikana edenneet eikä valmistuminen ole viivästynyt.

Tätä Janne Järvinen pitää tärkeänä.

”Viikkotehtävien seurannan perusteella tehtävien palautusprosentit ovat olleet korkeat ja arvioitu [laadultaan] hyväksi. Tiedekunnan näkökulmasta tämä on hyvä asia.”

”Jotkut kokivat, että työmäärä lisääntyi. Sanotaanko näin, että työskentely on hyväksi – oliko joku odottanut, että asiat muuttuisi helpommaksi tässä tilanteessa.”

Voisiko opintoihin tuoda jatkossa lisää joustavuutta? Janne Järvisen mukaan opintojen järjestämisessä on iso ero kandi- ja maisteriohjelmien välillä. Hänen mukaansa kandiohjelma on käytännössä ”putki”, johon nykyisillä opiskelija- ja opettajamäärillä ei voi tehdä muutoksia.

”Opetus on käytännössä suurten väkijoukkujen hallintaa. Kandiopiskelussa haasteena on, että opetus olisi tästä huolimatta laadukasta. Olen varma, että kandiopintomme ovat laadukkaita, mutta suuruus tuo niihin omat erityispiirteensä.”

Sen sijaan ”maisteriopinnoissa voi olla taas ihan eri systeemit”.

Esimerkkinä maisterivaiheen vaihtoehtoisesta järjestämistavasta Järvinen nostaa esille keväällä pitämänsä etägraduseminaarin. Etänä osallistuminen sopii erityisen hyvin heille, jotka tekevät töitä gradun ohella: nyt kokonaista työpäivää ei tarvitse ottaa vapaaksi seminaariin osallistumiseksi.

Janne Järvisen mukaan vaihtoehtoisten suoritustapojen käyttöönoton ongelmana on toisaalta vaatimus tehokkuudesta: tulosta, eli valmiita tutkintoja, tulisi syntyä.

”Vaihtoehtoisten suoritustapojen käyttäminen aiheuttaa käytännössä prosessin viivästymistä. Meidän täytyy saada isoja määriä opiskelijoita laadukkaasti ja ajoissa ulos. Se on realiteetti: yliopiston rahanjakomallissa [kauppatieteet] ovat matalan kustannuskertoimen ala.”

Eri koulutusalojen opetuksen järjestämisen kalleus yliopistoille vaihtelee muun muassa opetuksen vaatimasta laitteistosta ja kontaktiopetuksen määrästä riippuen. Osa tutkinnoista onkin yliopistoille toisia kalliimpia, ja ne huomioidaan rahoitusmallissa korkeammalla kustannuskertoimella.

Jos opetus jatkuisi etänä myös syksyllä, Finanssin kyselyn perusteella jäsenistölle mieluisaa olisi saada lisää verkkoluentoja ja enemmän tietoa opintojen suorittamisesta ja niiden aikataulutuksesta. Toisaalta videoluennot voisivat olla ratkaisu myös muulloin kuin korona-aikaan, sillä ne voisivat mahdollistaa työssäkäyvän opiskelijan osallistumisen läsnäolopakollisille kursseille, Leinonen sanoo.

Janne Järvisen mukaan tiedekunta käy kyselyiden tulokset läpi tiedekunnan omissa toimielimissä.

”Olemme hyvin kiinnostuneita siitä, mitä kyselyissä on ilmennyt.”

Mitä seuraavaksi?

Oulun yliopiston ylioppilaskunnalta kyselyn tulokset vaativat reagointia, Sanna Kangasniemi arvioi. Tulokset on välitetty yliopistolle, ja raportti kokonaisuudessaan on julkistettu myös OYY:n verkkosivuilla.

”Toki meillä on tällä hetkellä on vain tietoa poikkeustilanteesta – olisi kiinnostavaa, että meillä olisi myös normaalioloista saatua dataa. Näidenkin tulosten perusteella on seikkoja, joihin oli jo reagoitu ennen kyselyä. Nyt lähdetään kohdentamaan vielä lisää huomiota niihin.”

”Emme vielä tiedä, miten kauan tilanne jatkuu. Opiskelijat olivat toivoneet, että hyviksi todettuja käytäntöjä voisi jatkaa, vaikka ei olisi koronapandemiakaan.”

Kangasniemen mukaan kyselyssä kiitosta saanut opintojen joustavuus on OYY:n linjojen mukaista. OYY aikoo ajaa sen edistämistä jatkossakin.

”Emme vielä tiedä, miten kauan tilanne jatkuu. Opiskelijat olivat toivoneet, että hyviksi todettuja käytäntöjä voisi jatkaa, vaikka ei olisi koronapandemiakaan.”

Onko OYY saanut palautetta edunvalvonnan onnistumisesta koronan aikaan?

Sanna Kangasniemen mukaan kyselyn avoimissa vastauksissa oli muutamia yksittäisiä kysymyksiä siitä, miksei ylioppilaskunta tee mitään.

Aino Rossi sanoo, ettei ole saanut suoraa palautetta. Neuvontapyyntöjä on keväänkin aikana tullut, ja se on vain toivottavaa. Rossia ovat työllistäneet esimerkiksi kysymykset tenteistä ja opinnäytteistä: ”Opinnäytteet ovat kriittisiä, kun ollaan valmistumassa.”

Lisäksi kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla huolta ovat aiheuttaneet syksyn lukukausimaksut.

Kangasniemen mukaan opiskelijoiden sosiaalipoliittisina huolina ovat olleet muun muassa opintotuki, lomautukset sekä perheellisten opiskelijoiden kohdalla se, voiko nostaa opintorahaa, jos on joutunut jäämään lapsen kanssa kotiin.

Kangasniemen mukaan olisi mielenkiintoista tehdä vastaavanlainen kysely vielä syksyllä, oli edessä sitten etäopetuksen jatkuminen tai paluu arkeen.

”Siinä näkisi, mitä muutoksia tämänhetkiseen tilanteeseen on tehty.”

Mikä?

OYY:n koronakysely

»Koronan vaikutuksia selvittänyt verkkokysely oli avoinna 3.–11. huhtikuuta. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille Oulun yliopiston opiskelijoille, eli perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi mukaan kuuluivat myös jatko-opiskelijat, avoimen yliopiston opiskelijat ja vaihto-opiskelijat.
» Kyselyyn vastasi 1603 opiskelijaa, eli 12 prosenttia kaikista Oulun yliopiston opiskelijoista.
» Vastaajista valtaosa (93 prosenttia) vastasi kyselyyn suomeksi ja 7 prosenttia englanniksi.
» Kyselyyn tuli vastauksia kaikista tiedekunnista.
» OYY:n mukaan biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan kohdalla kyselyn vastaajamäärä oli tiedekunnan opiskelijamäärään suhteessa edustava otos. Hieman yliedustettuina olivat lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat, ja hieman aliedustettuja taas teknillisen sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan opiskelijat.
» Oulun yliopiston tutkijakoulun (UniOGS) merkitsi tiedekunnakseen 2 prosenttia vastaajista. Tiedekunnittain jaoteltuna kyselyn tuloksissa on mukana myös jatko-opiskelijoita.
» Koko kysely löytyy suomeksi ja englanniksi OYY:n verkkosivuilta.

Lue lisää: Kampus karanteenissa – Miten etäopiskelu onnistuu eri tiedekunnissa?, Miten korona muutti opiskelija-arjen? Kokemuksia kerätty kyselyillä, julkaistujen tulosten mukaan etäopinnot kasvattaneet työmäärää

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:n edustajiston puheenjohtajaksi valittiin Janne Kilponen, hallituksen puheenjohtajaksi Eetu Leinonen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto on valinnut ylioppilaskunnalle uuden hallituksen ja edustajiston puheenjohtajiston. Kokous pidettiin 10. joulukuuta Linnanmaalla. Edustajiston puheenjohtajaksi vuodelle 2020 valittiin Janne Kilponen, 23-vuotias sähkötekniikan opiskelija, joka on toiminut muun muassa Sähköinsinöörikillassa ja Oulun Teekkariyhdistyksessä. Edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin varhaiskasvatuksen opiskelija Salla Karhunen. Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2020 edustajisto valitsi Eetu Leinosen. Leinonen on 21-vuotias suomen kielen […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto on valinnut ylioppilaskunnalle uuden hallituksen ja edustajiston puheenjohtajiston. Kokous pidettiin 10. joulukuuta Linnanmaalla.

Edustajiston puheenjohtajaksi vuodelle 2020 valittiin Janne Kilponen, 23-vuotias sähkötekniikan opiskelija, joka on toiminut muun muassa Sähköinsinöörikillassa ja Oulun Teekkariyhdistyksessä. Edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin varhaiskasvatuksen opiskelija Salla Karhunen.

Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2020 edustajisto valitsi Eetu Leinosen. Leinonen on 21-vuotias suomen kielen ja tilastotieteen opiskelija. Hän on toiminut aiemmin Oulun luonnontieteilijöiden hallituksen puheenjohtajana. Kuluneen vuoden aikana hän on toiminut myös OYY:n talousvaliokunnan ja edunvalvontajaoston puheenjohtajana.

Hallituksen jäseniksi valittiin Eevasisko Mehtätalo, Petra Nieminen, Reeta Mäki-Pollari, Santeri Siira, Jarkko Impola ja Tia Rahkila. Hakemuksensa oli jättänyt myös tänä vuonna hallituksessa ollut Edgar Minyoi.

Samaten kokouksessa hyväksyttiin OYY:n toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2020. Osana talousarviokeskustelua päätettiin OYY:n myöntämistä järjestöavustuksista ensi vuodelle. Voit lukea paljon puhututtaneesta päätöksestä lisää täältä.

Samassa kokouksessa tehtiin myös muita henkilövalintoja.

Yliopistokollegioon kaudelle 2020–2021 valittiin Teemu Virtanen (varalle Eevasisko Mehtätalo), Erno Oikarinen (varalle Petteri Hollanti), Zacharias Hellberg (varalle Nuuti Vasari), Kalle Kaisko (varalle Tapani Laine), Anca-Maria Catana (varalle Jenny Vaara), Miriam Putula (varalle Annakaisa Tikkinen) ja Lauri Koskela (varalle Anni Vakkuri).

Edustajisto valitsi talousvaliokunnan puheenjohtajaksi vuodelle 2020 Nuuti Vasarin ja jäseniksi kaudelle 2020–2021 Lotta Karjalaisen, Kalle Kaiskon ja Samuli Virtasen. Keskusvaalilautakuntaan vuodelle 2020 valittiin puheenjohtajaksi Miriam Putula, varapuheenjohtajaksi Aino-Kaisa Manninen ja jäseniksi Eevasisko Mehtätalo, Olli Joki ja Jaakko Vähämäki.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Järjestöavustukset puhututtavat edustajiston kokouksessa – Lääketieteellisen vaaliliiton edustajistoryhmä esittää ensi vuonna jaettavaan summaan leikkausta ja rajausta tuensaajiin

Tiistaina 10. joulukuuta järjestettävässä edustajiston kokouksessa odotettavasti eniten keskustelua tulee aiheuttamaan aine- ja harrastejärjestöille maksettavat toiminta-avustukset. Ylioppilaskunnan hallitus tuo kokoukseen kaksi pohjaesitystä: toisessa avustuksia maksettaisiin 25 000 euroa, toisessa 17 750 euroa. Nyt kokoukseen on tulossa Lääketieteellisen vaaliliiton edustajistoryhmältä muutosesitys, jossa jaettavaa summaa leikattaisiin merkittävästi. Summan lisäksi muuttuisi se, kenelle tukea myönnettäisiin: muutosesityksen mukaan avustuksia tulisi jakaa vain poikkitieteellisille, kaikille OYY:n jäsenille avoimille, pääasiassa harrastetoimintaa järjestäville yhdistyksille. Poikkeuksena tästä tukea jaettaisiin pienimmille ainejärjestöille, joiden jäsenmäärä on alle 100 henkilöä.

In English

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) päättää tiistaina 10. joulukuuta kokouksessaan ensi vuoden talousarviosta. Talousarviossa oletettavasti eniten keskustelua aiheuttavat OYY:n aine- ja harrastejärjestöille maksamat toiminta-avustukset.

OYY:n hallitus tuo kokoukseen ensi vuoden talousarviosta kaksi pohjaesitystä. Ne ovat muuten samat, mutta toisessa vaihtoehdossa avustuksia jaettaisiin ensi vuonna 25 000 euroa, toisessa 17 750 euroa. Tänä vuonna avustuksia maksettiin 17 736 euroa, josta ainejärjestöille 10 070 euroa ja harrastejärjestöille 7665 euroa.

Nyt kokoukseen on tulossa Lääketieteellisen vaaliliiton edustajistoryhmältä (LED) muutosesitys, jonka mukaan avustuksia jaettaisiin vuonna 2020 10 600 euroa. Summan lisäksi muuttuisi se, kenelle tukea ylipäänsä myönnettäisiin: muutosesityksen mukaan avustuksia tulisi jakaa ”ainoastaan poikkitieteellisille, kaikille OYY:n jäsenille avoimille, pääasiassa harrastetoimintaa järjestäville yhdistyksille. Poikkeuksena tästä tukea jaettaisiin pienimmille ainejärjestöille, joiden jäsenmäärä on alle 100 henkilöä.”

Muutosesityksessä ehdotetaan maksettavaksi näille pienemmille ainejärjestöille 1 400 euroa, ja loput 9 200 euroa ohjattaisiin harrastejärjestöille.

”Käytännössä kaikki OYY:n tulot ovat jäsenmaksutuloja. Kun jokaisen yliopisto-opiskelijan on maksettava jäsenmaksu, on oltava myös painavat perusteet jäsenmaksun käytölle. Toinen lähtökohtamme on, että nyt avustukset eivät hyödytä kaikkia, vaan isot järjestöt ja tietyt tiedekunnat jäävät paitsioon. Kasvatustieteiden tiedekunnalle, humanistiselle ja luonnontieteelliselle tiedekunnalle menee valtaosa tuista, ja muut saavat loput. Tämä johtuu osittain prosessista, osittain hakuinnostakin – mutta lopputulos on vääristynyt”, perustelee edustajistoryhmän jäsen Eelis Palokangas.

Palokankaan mukaan näistä syistä johtuen avustukset ovat tällaisenaan turhaa tulonsiirtoa opiskelijalta toiselle. Palokangas sanoo, että ainejärjestöillä on muitakin tulonhankkimiskeinoja: tuen menetystä kompensoidakseen voi korottaa jäsenmaksua tai tehdä enemmän töitä varainhankinnassa.

Mutta millaisia vaikutuksia esityksellä oikein olisi toteutuessaan järjestöjen toimintaan?

”Jos katsoo tiedekunnittain sitä, paljonko rahaa menee per opiskelija, eniten tukea saavissa tiedekunnissa (KTK, HUTK, LUTK) tuet ovat keskimäärin 2 euroa per opiskelija. Katsomme, että tämän määrän korvaaminen ei ole mahdoton tehtävä ainakaan suuremmille ainejärjestöille. Mutta varmasti tämä koskettaa enemmän pienempiä järjestöjä. Alle sadan hengen järjestöille olisi ehdotuksessamme tarkoitus turvata se sama tuki, jonka ovat saaneet tänä vuonna”, Palokangas sanoo.

Onko lääketieteilijöiden ehdotukselle syynä se, että esimerkiksi Oulun Lääketieteellinen Kilta on liikevaihdoltaan ollut liian suuri toiminta-avustuksen hakemiseen? Toiminta-avustusten kriteereissä nimittäin todetaan, että jos yhdistyksen tulot ja menot ovat yhteensä yli 100 000 euroa, ei sille myönnetä ​lähtökohtaisesti toiminta-avustusta. Kriteereissä kuitenkin sanotaan myös, että tällaisenkin yhdistyksen on mahdollista saada toiminta-avustusta, mikäli perustelee avustuksen tarvettaan hakemuksessaan kohdassa “muuta”.

”Jos miettii sitä, että meillä on lääketieteellisessä tiedekunnassa yli 1000 opiskelijaa ja vain muutama prosentti maksetuista jäsenmaksuista palautuu Terveystieteiden Killalle, on se nähty epäreiluna systeeminä. Mutta kun tätä esitystä on mietitty, on tultu lopputulokseen, että tämä järjestelmä on turha. Toki jos avustuskriteerit avataan niin, että kaikki voivat tukea hakea, olisi se jo askel eteenpäin. Mielestämme purkaminen olisi parempi vaihtoehto, siksikin, että on myös opiskelijoita, jotka eivät halua kuulua ainejärjestöön eivätkä hyödy tästä [maksetusta tuesta]”, Palokangas sanoo.

OYY:n edustajistoryhmistä Poikkitieteellinen vaalirengas (PoVa), Vihreä vaaliliitto ja Tieteelliset julkaisivat 10.12. yhdessä kannanoton, jossa he ilmoittivat kannattavansa OYY:n hallituksen esitystä turvata järjestöavustukset jatkossakin aine- ja harrastejärjestöille OYY:n talousarviossa.

Kannanotossa todetaan, että ”elinvoimaiset opiskelijajärjestöt hyödyttävät koko yliopistoyhteisöä. Esimerkiksi ainejärjestöt tuottavat opiskelijakulttuuria, tapahtumia ja palveluita sekä muuta toimintaa, joiden avulla opiskelijoiden on helpompi kiinnittyä yliopistoyhteisöön. Yhdessä OYY ja ainejärjestöt voivat olla vaikuttavampia opiskelijoiden edunvalvojia yliopistolla ja yhteiskunnassa”.

Kannanoton allekirjoittaneiden ryhmien mukaan vastaesitys on tuotu edustajistolle kiireellä, eikä sen kaikkia vaikutuksia ei ole ehditty punnita kunnolla.

”Esimerkiksi avustusleikkaukset vaikuttavat voimakkaasti niihin ainejärjestöihin, jotka perivät jäsenmaksun ainoastaan liittymisen yhteydessä. Eri aloilla on myös erilainen tarkoitus yhteiskunnassa ja erilaiset mahdollisuudet hankkia merkityksellisiä sponsoreita tukemaan toimintaansa. Edustajiston jäseninä meidän tulee taata kaikille Oulun yliopistossa toimiville ainejärjestöille mahdollisuudet toimia opiskelijan hyvän elämän eteen.”

Muista ryhmistä Tekniikan ja Talouden vaalirengas (TeTa), Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitto tai Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto eivät tiettävästi ole julkaisseet ennen kokousta kannanottoja aiheesta.

OYY:n edustajisto on 37-henkinen. Tällä edustajistokaudella TeTalla on 14 paikkaa, LEDillä 5, Tieteellisten vaaliliitolla 5, PoValla 5, Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitolla 4, Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitolla 3 ja Vihreällä vaaliliitolla 1.

Kuka saa hakea?

Järjestöille maksettavien avustusten kokonaismäärärahasta päätetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Avustussumma on vuosien aikana elänyt ja muuttunut: esimerkiksi vuonna 2016 avustuksia maksettiin järjestöille yhteensä 23 497 euroa, vuonna 2017 14 874 ja vuonna 2018 16 969 euroa. Vuodesta 2018 ei ole jaettu enää erikseen projektiavustuksia tai erityistoiminta-avustuksia, vaan kaikki OYY:n järjestöavustukset jaetaan nyt toiminta-avustuksina.

OYY:n hallitus päättää summan jakamisesta hakuajan jälkeen hakijamäärien perusteella. Tänä vuonna toiminta-avustusten hakuaika alkoi 24. huhtikuuta ja päättyi 19. toukokuuta.

OYY:n toiminta-avustukseen ovat oikeutettuja ne rekisteröidyt yhdistykset, jotka ovat ilmoittautuneet toimivansa OYY:n piirissä. Järjestön on myös kuluvan vuoden aikana pitänyt päivittää tietonsa OYY:n järjestöportaaliin yhdistysluetteloon.

Ehtoina avustuksen saamiselle ovat olleet lisäksi seuraavat seikat: jäsenistö sitoutuu OYY:n arvoihin, järjestön toiminta ja periaatteet ovat sellaiset, että OYY voi ne hyväksyä, järjestön toiminta ei ole ristiriidassa OYY:n strategian tai tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman kanssa, järjestö​ muistuttaa jäseniään tilaamaan OYY:n viikkokirjeen​ ja OYY myös näkyy avustetun järjestön viestinnässä hyvän avustuskäytännön mukaisesti, järjestön edustajat osallistuvat OYY:n järjestämiin järjestökoulutuksiin säännöllisesti, järjestön talousvastaava on kouluttautunut tehtäväänsä, järjestön hallitus​ on ajan tasalla yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta ja järjestön tapahtumissa on huomioitu yhdenvertaisuus- ja esteettömyysnäkökulmat.

Toiminta-avustuskriteerit vuodelle 2019 löytyvät OYY:n sivuilta.

 

Vuoden 2020 talousarviosta päätetään OYY:n edustajiston kokouksessa 10. joulukuuta kello 17 alkaen. Samassa kokouksessa valitaan esimerkiksi myös OYY:n hallitus vuodelle 2020, yliopistokollegion opiskelijajäsenet ja heidän varajäsenensä kaudelle 2020–2021 ja päätetään toimintasuunnitelmasta vuodelle 2020.

Kokous järjestetään Linnanmaan kampuksella salissa L2, ja siitä lähetetään myös livestream OYY:n Facebook-sivulla. Oulun ylioppilaslehti seuraa kokouksen etenemistä Twitter-seurantana. Kokoukseen paikan päällä voivat osallistua kaikki OYY:n jäsenet.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Suomalaisen opiskelijapolitiikan huipulle on noustu neuvotteluiden seurauksena, nyt ilmassa on muutosta

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa on neuvotteluiden seurauksena sovittu luottamushenkilövalinnoista jo ennen äänestystä. Nyt moni liittokokoukseen osallistuvista ryhmistä on ilmoittanut haluavansa neuvottelukulttuuriin muutosta. Yksi neuvottelemattomuudesta ilmoittaneista on Oulun yliopiston ylioppilaskunta.

Marraskuussa Suomen ylioppilasliike kokoontuu taas kahdeksi päiväksi päättämään Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ensi vuoden toiminnasta. Samalla valitaan liitolle ensi vuoden puheenjohtaja ja hallitus.

Ylioppilaskunnat lähettävät kokoukseen delegaation. Liittokokouksessa käytettävissä oleva äänimäärä lasketaan ylioppilaskunnan jäsenmäärän mukaan, yksi ääni per alkavaa tuhatta jäsentä kohti. Esimerkiksi Oulun yliopiston ylioppilaskunnalla (OYY) on tänä vuonna liittokokouksessa käytettävänä 12 ääntä.

Vaikka ääniä olisi käytössä paljonkin, yhden ylioppilaskunnan äänet eivät yleensä käytännössä riitä ehdokkaan läpipääsyyn. Syynä on se, että delegaatit ryhmittyvät äänestyksissä myös muihin kuin ylioppilaskunnan joukkoon, kuten poliittisiin (esimerkiksi Kokoomusopiskelijat, Keskustaopiskelijat ja Vihreät nuoret) ja opintoalan mukaisiin ryhmiin (esimerkiksi Lääketieteen ja oikeustieteen opiskelijoiden liitto LOL).

SYL:n hallitusta ja puheenjohtajaa valittaessa on perinteisesti käyty neuvotteluita eri ryhmien välillä. Neuvotteluissa ryhmittymät sopivat neuvottelijoiden johdolla siitä, kuinka liittokokousdelegaattien tulisi vaaleissa äänestää, jotta heidän kannaltaan edullisimmat ehdokkaat menestyisivät joko puheenjohtaja- tai hallitusvaalissa.

Neuvotellaanko vai ei?

Tämän liittokokouksen alla on käyty keskustelua siitä, tulisiko neuvottelukulttuuria muuttaa.

OYY:n edustajisto hyväksyi 15. lokakuuta pidetyssä kokouksessa ohjeistuksen neuvottelemattomuudesta. Ohjeistuksen mukaan edustajisto “toivoo ja suosittelee vahvasti, että OYY:n liittokokousdelegaatio ei suorita henkilövaaleihin liittyviä neuvotteluita SYL ry:n liittokokoukseen. Delegaatio ei myöskään nimitä erillistä neuvottelijaa delegaation tueksi.“

Neuvottelemattomuudesta ovat ilmoittaneet myös ainakin Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, Vaasan yliopiston ylioppilaskunta, Vihreät nuoret, Demariopiskelijat, Keskustaopiskelijat ja Vasemmisto-opiskelijat. Määrä voi todellisuudessa olla paljon suurempikin, sillä kaikki ryhmät eivät ole julkistaneet kantojaan.

Yksi neuvotteluista pidättäytyvistä ylioppilaskunnista on Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Pääsihteeri Aaro Riitakorpi arvelee, ettei tulevassa kokouksessa neuvotella. Kun molemmat puheenjohtajaehdokasta tarjoavista ylioppilaskunnista (AYY ja HYY) on ilmoittanut, ettei neuvottele, ei neuvotteluille ole oikeastaan järjellistä tarvetta.

Riitakorpi itse on toiminut aiemmin neuvottelijana useana vuonna, mutta ei aio tänä vuonna edes osallistua liittokokoukseen.

Neuvottelemattomuutta on perusteltu sillä, että se toisi päätösvallan liittokokousdelegaateille. 

Sen sijaan Kokoomusopiskelijat on ilmoittanut kannattavansa neuvotteluita. Heidän mukaansa neuvotteluista luopuminen loisi “valtatyhjiön, jossa neuvottelevat osapuolet saisivat suhteellista etua neuvottelemattomiin osapuoliin”. Sopimus neuvottelemattomuudesta siirtäisi edun “verkostoituneimmille liittokokousdelegaateille, jotka pystyisivät lobbaamaan itseään tai haluamaansa ehdokasta henkilökohtaisesti”. Tämän seurauksena neuvottelut siirtyisivät pois näkyvistä ja muuttuisivat satunnaisemmiksi.

SYL:n pääsihteerin Eero Mannisen mukaan toive ja tarve neuvottelukulttuurin muutokseen on tullut ylioppilaskunnilta itsestään. SYL on tämän vuoden ajan fasilitoinut aiheeseen liittyviä keskusteluja hallitusten puheenjohtajien ja pääsihteerien tapaamisissa. Keskusteluita on seurannut johdon seminaarissa syntynyt suositus siitä, ettei liittokokouksessa neuvoteltaisi.

Manninen huomauttaa, ettei kyseessä ole silti virallisen päätöksentekoelimen päätös vaan suositus.

SYL ei varaa tässä liittokokouksessa aikaa hakijoiden yksilökohtaisille henkilöhaastatteluille tänä vuonna, vaan hakijoille pidetään yhteinen haastattelutilaisuus suuressa salissa. Myöskään neuvotteluja varten ei varata liittokokouspaikalta huoneita.

Liittokokouksessa äänestetään ensin seuraavan vuoden puheenjohtajasta enemmistöäänestyksellä. Tämän jälkeen valitaan hallitus käyttäen siirtoäänivaalitapaa.

Siirtoäänivaalissa äänestäjä merkitsee äänestyslippuunsa ehdokkaat mieluisuusjärjestyksessä. Ensimmäisellä kierroksella lasketaan vain ykkösäänet, eli vaalilipussa ensimmäiseksi merkitylle ehdokkaalle annetut äänet. Nämä äänikynnyksen ylittäneet ehdokkaat katsotaan valituiksi.

Näiltä valituilta siirretään ylijäämä-osa kustakin hänen saamastaan äänestä kyseisellä vaalilipulla seuraavaksi merkitylle ehdokkaalle. Jos paikkoja on edelleen täyttämättä kun kaikki ylijäämä-äänet on siirretty, karsitaan pois vähimmässä äänimäärässä oleva ehdokas ja kukin tälle laskettu ääni siirretään kyseisessä vaalilipussa seuraavaksi merkitylle ehdokkaalle.

Mikään valintatapa ei ongelmaton

Mutta mitä äänestystä edeltävissä neuvotteluissa oikein tapahtuu?

Asiaa valaisee OYY:n entinen pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen, joka on toiminut OYY:n neuvottelijana vuosina 2016–2018. Hän on itse ollut myös SYL:n hallituksessa vuonna 2013.

“Neuvotteluissa haetaan tukea muista ryhmistä oman ryhmän intresseille ja käydään niistä keskusteluja”, Manninen kuvailee.

Itse neuvottelut sujuvat Mannisen mukaan aika nopeaan tahtiin. Kahtena edellisenä vuonna neuvottelijat ovat kokoontuneet yhteen ennen neuvotteluita ja kertoneet oman delegaationsa puheenjohtajaa ja paria hallituksen jäsentä koskevat preferenssinsä avoimesti.

Hänen mukaansa neuvottelijoilla on ollut tiettyjä ennakkoon sovittuja pelisääntöjä. Esimerkiksi neuvotteluiden tulisi alkaa vasta ehdokashaastattelujen jälkeen ja neuvotteluissa ei saa valehdella.

Hänen neuvotteluvuosinaan on kokouksessa ollut aina myös heitä, jotka eivät neuvottele. Määrä on vaihdellut vuosittain.

Tänä vuonna Manninen on mukana OYY:n hallitusehdokkaan Teemu Virtasen kampanjassa. Hän toivoo, ettei kokouksessa neuvoteltaisi, koska niin moni on ilmoittautunut sitoutuvansa neuvottelemattomuuteen.

“Toivon, että jokaiselle delegaatille annetaan rauha tutustua ehdokkaisiin ja muodostaa oma käsityksensä ehdokkaiden pätevyydestä. Toki delegaation jäsenet juttelevat keskenään muodostaakseen omaa kantansa, joten kaverin suosituksella jonkun ehdokkaan puolesta on painoarvoa. ”

Toisaalta mikään valintatapa ei ole ongelmaton, hän huomauttaa.

Neuvotteluita on perusteltu sillä, että ne takaisivat alueellisesti tasapainoisen ja taustoiltaan monipuolisen hallituksen, jolloin myös pienet ylioppilaskunnat tulisivat huomioiduksi valinnoissa.

“Jos seuraavina vuosina näyttää siltä, että hallitukseen valitut tulevat ainoastaan suurista ja eteläisistä ylioppilaskunnista, on aika tehdä muutoksia valintatapaan.”

 

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous järjestetään 15.–16. marraskuuta Lahdessa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Ei lisää tapahtumia, enemmän tiedotusta palveluista – OYY:n edarivaalipaneelissa eniten puhututti automaatiojäsenyys

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat marraskuun alussa taas uudet jäsenet edustajistoon. Vaalitunnelmista saatiin esimakua keskiviikkona 30. lokakuuta Linnanmaan kampuksella järjestetyssä vaalipaneelissa. Emilia Käsmän juontamaan paneeliin osallistui yhteensä kymmenen ehdokasta. Paikalla olivat Atte Syväniemi (Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitto), Aino-Kaisa Manninen (Vihreä vaaliliitto), Eelis Palokangas (Lääketieteellinen vaaliliitto), Miriam Putula (Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto), Antti Pennala (Kylterien vaaliliitto), Roosa Heinonen (Shared […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat marraskuun alussa taas uudet jäsenet edustajistoon.

Vaalitunnelmista saatiin esimakua keskiviikkona 30. lokakuuta Linnanmaan kampuksella järjestetyssä vaalipaneelissa. Emilia Käsmän juontamaan paneeliin osallistui yhteensä kymmenen ehdokasta.

Paikalla olivat Atte Syväniemi (Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitto), Aino-Kaisa Manninen (Vihreä vaaliliitto), Eelis Palokangas (Lääketieteellinen vaaliliitto), Miriam Putula (Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto), Antti Pennala (Kylterien vaaliliitto), Roosa Heinonen (Shared voices -vaaliliitto), Nuuti Vasari (Tieteellisten vaaliliitto), Kalle Parviainen (Humanistinen vaaliliitto), Jarkko Impola (Kasvatustieteellisten alojen vaaliliitto) ja Janne Kilponen (Tieto-Sähkö-Hyvinvointi -vaaliliitto).

Tieto-Sähkö-Hyvinvointi -vaaliliitto ja Kylterien vaaliliitto kuuluvat Tekniikan ja Talouden vaalirenkaaseen (TeTa), Humanistinen vaaliliitto, Kasvatustieteellisten alojen vaaliliitto ja Shared voices -vaaliliitto kuuluvat Poikkitieteelliseen vaalirenkaaseen (PoVa). Vihreä vaaliliitto kuuluu Solidaariseen vaalirenkaaseen yhdessä Vasemmisto-opiskelijoiden vaaliliiton kanssa.

Oamk muuttaa, miten tilat riittävät?

Ensimmäisenä kysymyksenä ehdokkailta tiedusteltiin syytä ehdokkuuteen ja asioita, joihin haluaisi valituksi tullessaan vaikuttaa. Moni mainitsi halun vaikuttaa opiskelijoiden mielenterveyteen, kampuksen tilojen ja palveluiden riittävyyteen ja ylioppilaskunnan rahankäyttöön.

Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliittoa edustava Atte Syväniemi mainitsi pitävänsä opiskelijoiden edunvalvontaa tärkeänä. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) tulevan muuton myötä on ”suuria tuulia tulossa”, joten kampusalue pitää saada mahdollisimman toimivaksi. Tärkeänä hän piti myös opintotuen tulorajojen poistoa. Samaa on vaatinut tänä vuonna Kokoomusnuorten vt. puheenjohtaja Ali-Reza Abdalikin.

OYY:n pääsihteerinä keväästä 2016 loppuvuoteen 2018 toiminut, nyt edustajistoon ehdolla oleva Aino-Kaisa Manninen mainitsi Vihreälle vaaliliitolle tärkeinä teemoina olevan opiskelijoiden hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja panostamisen järjestöihin. Hän piti tärkeänä myös kampusten palveluiden toimivuutta ja kestävää kehitystä.

Lääketieteellisen vaaliliiton Eelis Palokangas nosti esille OYY:n näkyvyyden Kontinkankaan kampuksella sekä palveluiden toimivuuden kampuksilla. Lääketieteelliselle vaaliliitolle tärkeiksi asioiksi hän mainitsi ”hyvän talouspolitiikan” lisäksi ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä luopumisen.

Viime syyskuussa OYY:n poliittista linjaa määrittävään linjapaperiin lisättiin juuri Palokankaan esityksestä kirjaus tavoite automaatiojäsenyydestä luopumisesta. Voit lukea lisää aiheesta Oulun ylioppilaslehden aiemmasta jutusta.

Tänä vuonna OYY:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Miriam Putula Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitosta listasi ryhmänsä teeseiksi ”lisää happea kampuksille, mielelle ja ylioppilaskunnan talouteen”. Se tarkoittaa kampuskehittämistyötä, panostusta opiskelijoita tukeviin ennaltaehkäiseviin palveluihin ja OYY:n talouden kehittämistä.

Kylterien vaaliliiton Antti Pennala perusteli ehdokkuuttaan halulla vaikuttaa yliopistolla yhteisiin asioihin. Hän oli kiinnostunut myös kampuksen kehittämisestä. Hän nosti esille myös varautumisen automaatiojäsenyyden mahdolliseen poistumiseen.

Tänä vuonna OYY:n hallituksessa toimiva Tieteellisten vaaliliiton Nuuti Vasari kertoi aiemmin kitisseensä kiltiksellä siitä, kuinka ”kaikki oli skeidaa”, mutta päättäneensä sitten vaikuttaa itse. Hän piti tärkeänä, että ylioppilaskunta ajaisi esimerkiksi opetukseen liittyvissä asioissa aktiivisesti sitä, että opiskelijat valmistuisivat luonnontieteellisestä tiedekunnasta ajoissa.

Shared voices -vaaliliiton Roosa Heinonen kertoo seuranneensa humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien muuttoja läheltä, ja kiinnostuneensa sen myötä edunvalvonnasta ja vaikuttamisesta. Hän kertoi haluavansa vaikuttaa ylioppilaskunnan saavuttavuuteen ja opintojen esteettömyyteen. Esimerkiksi halloped-paikkojen tulisi olla aidosti kaksikielisiä.

Humanistista vaaliliittoa edustava Kalle Parviainen totesi, että koko Poikkitieteelliselle vaalirenkaalle tärkeää on järjestöjen tukeminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Hän mainitsi omaksi tavoitteeksi myös linjapaperin avaamisen ja automaatiojäsenyydestä luopumista koskevan maininnan poistamisen sieltä.

Kasvatustieteellisten alojen vaaliliiton Jarkko Impola piti puolestaan tärkeänä, että päätöksenteossa kuuluvat myös tiedealakohtaiset äänet. Oamkin muutto puhututtaa opiskelijoiden keskuudessa, ja Impola haluaa olla mukana varmistamassa, että infra varmasti riittää isommallekin opiskelijamäärälle: ravintoloissa riittää istumapaikkoja ja busseihin mahtuu.

Tieto-Sähkö-Hyvinvointi -vaaliliitosta ehdolla oleva Janne Kilponen mainitsi myös omana kiinnostuksenaiheenaan kampusalueen kehittämisen ja Oamkin muuton aiheuttamat muutokset. ”Oamk tulee, se jo tiedetään, mutta millä tavalla voidaan valmistautua siihen, että opiskelu olisi täällä mahdollisimman sujuvaa.” Toisaalta häntä kiinnosti myös ylioppilaskunnan järkevä rahankäyttö: ”Mietitään, paljonko rahaa on ja mihin rahaa kannattaa käyttää.”

Yhteistyössä esimerkiksi tapahtumia järjestämään

Ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan OSAKOn ja OYY:n yhteistyötä pidettiin ehdokkaiden joukossa yleisesti tärkeänä. Jo aiemmin OYY:n edustajisto on lausunut, että järjestöjen lukuvuoden avajaisjuhlat Vulcanalia ja Preludi tulisi tulevaisuudessa yhdistää.

Jarkko Impola piti yhteistä lukuvuoden avajaisia toivottavana. Hän huomautti pitävänsä tärkeänä, ettei Linnanmaalle muodostu kaksi hierarkkisesti erillistä opiskelijayhteisöä, jotka kyräilevät toisiaan tai kokevat olevansa toistensa tiellä.

Parviainen komppasi Impolaa: samalla kampuksella ollaan samaa korkeakouluyhteisöä. Yhteinen avajaistapahtuma on hänestä hyvä keino lähteä kehittämään yhteistyötä jatkossa. Heinonen oli samoilla linjoilla: ”Yhteiskampus on hieno, poikkitieteellinen yhteistyötä korostava asia. Erilaisia tapahtumia, projekteja, mielekästä toimintaa molempien järjestöjen jäsenille näen toivottavana ja positiivisena asiana.”

Nuuti Vasarin mukaan helppo ja taloudellinen tapa tehdä yhteistyötä olisi palkata yhteisiä työntekijöitä. ”Jos on yhteisiä tapahtumia, miksei voisi olla sama työntekijä? Molempien korkeakoulujen opiskelijat painivat samojen ongelmien kanssa, miksei voisi olla sama asiantuntija?”

Antti Pennala lähtisi kannustamaan molempien korkeakoulujen ainejärjestöjä järjestää tapahtumia yhdessä: esimerkiksi kylterit voisivat tehdä tradenomien kanssa yhteistyötä.

Janne Kilponen piti tärkeänä molempien korkeakoulujen opiskelijaperinteiden säilyttämistä, puolin ja toisin: ”Oamkilaisilla on omat perinteet, teekkareilla omat perinteet, halutaan vaalia niitä, eivät saa sekoittua liikaa. Se ei toki tarkoita sitä, ettei tapahtumia voitaisi järjestää yhdessä.” OYY voisi hänestä kannustaa korkeakoulujen ainejärjestöjä yhteistyöhön.

Tapahtumat hauskoja, mutta edunvalvonta tärkeintä

Sopuisassa yhteisymmärryksessä sujuneen paneelin kenties yksimielisin vastaus koski OYY:n tärkeintä tehtävää, joka panelistien mielestä oli yksimielisesti edunvalvonta.

”Tapahtumat on hauskoja, mutta edunvalvonta on tärkeintä”, tiivisti Jarkko Impola.

Paljon mainintoja sai myös hallinnon opiskelijaedustajien, eli hallopedien nimeäminen ja kouluttaminen. Nuuti Vasari huomauttikin, että YTHS-lakimuutoksen jälkeen hallopedien nimittämien toimielimiin jää ylioppilaskunnan ainoaksi lakisääteiseksi tehtäväksi.

Yliopistolaissa ylioppilaskunnalle on tosiaan nimetty kolme erityistehtävää: nimetä opiskelijoiden edustajat yliopiston toimielimiin, nimetä opiskelijoiden edustajat yliopiston opintotukilautakuntaan sekä osallistua tarvittaessa opiskelijan perusterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen.

Kahdessa erityistehtävässä on jo tapahtunut muutoksia: korkeakoulujen opintotukilautakuntia ei enää ole, sillä nämä asiat ratkaistaan nyt Kelassa. Samoin tulevaisuudessa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu ja YTHS-maksun kerääminen siirtyy Kelalle.

Samaa mieltä oltiin panelistien kesken myös siitä, että vaikka viestintää englanniksi voisi ja pitäisi tehdä vielä nykyistä enemmän, edustajiston kokousten ei pitäisi toimia kokonaan englanniksi. Nyt edustajiston kokouksessa on istunut tulkki, joka on selostanut kokouksen etenemistä kääntämistä tarvitseville edustajiston jäsenille.

Eelis Palokangas piti kielen vaihtamista huonona siksi, että kokouksessa argumentointi olisi vaikeaa muille kuin englanninkielisille. Hän piti nykyistä systeemiä hyvänä.

Samaa mieltä oli myös Roosa Heinonen: nykysysteemi kääntäjineen on hyvä. Kalle Parviainen pohdiskeli, voisiko kokouksissa kokeilla käännöskuulokkeita: ”Tärkeintä on osallistumisen mahdollistaminen.”

Aino-Kaisa Manninenkaan ei kannattanut kokonaan englanninkielisiä kokouksia, mutta ehdotti, että esimerkiksi keskeisistä päätöksistä voisi laatia englanninkieliset tiivistykset.

Ylioppilaskunnan tarjoamista jäsenpalveluista eniten kiitosta sai OYY:n asiantuntijoiden tarjoama edunvalvonta.

”Asiantuntijat ovat paras palvelu, jota voidaan tarjota”, tiivisti Miriam Putula. Hän nosti esille myös opiskelijakortin ja toimistolta saatavat Starin edulliset leffaliput.

Samaten asiantuntijoita kiitellyt Eelis Palokangas nosti esille myös edustajiston taannoisen päätöksen lakkauttaa ylioppilaskunnan paperinen lukuvuosikalenteri: ”Tappiollisten palveluiden tarkasteleminen kriittisesti ja niiden karsiminen voi olla tarpeellista.”

Vaikka palveluita pidettiin yleensä varsin hyvinä, niistä kaivattiin lisää tiedottamista. Janne Kilponen huomautti, että ylioppilaskunnan tarjoamista palveluista pitäisi kantautua tieto kaikkien opiskelijoiden korviin, ei vain heidän, jotka ovat muutenkin jo aktiivisia. ”Tiedottamista ja tiedonkulkua voisi kehittää.”

Atte Syväniemen mukaan olisi tärkeää tarkastella myös jäsenpalveluiden käyttöastetta.

Mutta kuuluuko ylioppilaskunnan ottaa kantaa muihin kuin tiukasti opiskelijan koulutukseen liittyviin asioihin? Esimerkiksi vuonna 2013 OYY:n edustajisto asettui kannattamaan Tahdon-lakialoitetta.

Kysymys jakoi varsin miedosti ehdokkaiden kantoja. Suurimmalle osalle ehdokkaista kannanotto oli ok, jos edustajisto näin itse haluaa linjata.

”Voi ottaa kantaa vaikka maataloustukiin, jos edustajisto niin päättää. Mutta on eri asia, onko se kannattavaa. Pitää olla perusteltavissa, miten se liittyy opiskelijan asiaan. Esimerkiksi [yliopiston] unisex-vessoja koskevassa keskustelussa pitää huomioida, että se vaikuttaa siihen, onko opiskelijalla turvallinen olo täällä kampuksella”, Miriam Putula totesi.

Eelis Palokankaan mukaan automaatiojäsenyydestä seuraa, että ylioppilaskunnan pitää harkita kannanottojaan, kun ”kuitenkin puhutaan kaikkien suulla”. ”Silti edari voi halutessaan aina linjata. Se on asiakohtaista, edustajistolla on viimeinen sana.”

Liiallisista kannanotoista pidättäytymisen puolella oli myös Atte Syväniemi: ”Meidän pitää kunnioittaa sitä, että edustetaan kaikkia opiskelijoita. On kuitenkin monia eri järjestöjä, joissa voi vaikuttaa muihin asioihin.”

Toista mieltä olivat Aino-Kaisa Manninen, Roosa Heinonen ja Kalle Parviainen, joiden mukaan opiskelijat eivät elä tyhjiössä, erossa muusta maailmasta. ”Jos edari niin päättää, voi ottaa kantaa”, Heinonen totesi.

”Muutos lähtee nuorista”, Manninen muistutti.

Ei lukukausimaksuille tai lisätapahtumille

Paneelin viimeisessä osuudessa ehdokkaat saivat ottaa kantaa lyhyesti. Kyllä – ei -mielipiteet näytettiin peukuilla. Ajatus lukukausimaksuista kaikille opiskelijoille käänsi kaikkien peukalot alaspäin, yhteinen avajaistapahtuma sai taas kaikilta yläpeukut. Duaalimallin purku sai yläpeukun yksin Nuuti Vasarilta, samaten enemmän ylioppilaskunnan järjestämiä tapahtumia toivoi yksin Kalle Parviainen. Sukupuolineutraaleja vessoja kampukselle toivoi seitsemän, pari oli kannastaan epävarma.

Peukkujen jälkeen ehdokkaat saivat vielä halutessaan ottaa kantaa itselleen tärkeisiin kysymyksiin. Eniten puhututti taas automaatiojäsenyys, joka sai viisi yläpeukkua ja viisi alapeukkua.

Eelis Palokangas perusteli puheenvuorossaan automaatiojäsenyyden purkua sillä, että pakkojäsenyys rikkoo perustuslaissa mainittua yhdistymisvapautta. Ylioppilaskunnat eivät tosin juridisesti ole yhdistyksiä, vaan julkisoikeudellisia yhteisöjä.

Tähän Aino-Kaisa Manninen kommentoi, että esimerkiksi peruskouluissa ja lukioissa kuulutaan automaattisesti oppilas- tai opiskelijakuntaan: ”Mielestäni tämä on kaikista vaikuttavin tapa järjestää opiskelijatoiminta.”

Janne Kilponen totesi kyllä kannattavansa automaatiojäsenyyden poistoa, mutta totesi, että ylioppilaskunnan pitää varautua jäsenmäärän tippumiseen. Jos jäsenmäärä tippuu, pienenevät myös jäsenmaksutuotot. ”Miten ylioppilaskunta pystyy varmistamaan tällöin hoitamaan tärkeimmän tehtävänsä, eli edunvalvonnan?”

Automaatiojäsenyyden puolesta peukun nostanut Jarkko Impola totesi, että ylioppilaskunnan on vaikea edustaa kaikkien opiskelijoiden etua, jos kaikki eivät ole jäseniä. Myös nykyisiä palveluita olisi vaikea tarjota ilman automaatiojäsenyyttä, Impola totesi.

Kalle Parviainen kehotti tutustumaan viime vuoden edustajiston kokouksesta tehtyyn videotallenteeseen: ”Siinä kuulette molemmat kannat.”

Paneelin päätti Nuuti Vasarin synkähkö tulevaisuuskuva: ”Ylioppilasliike tekee hidasta kuolemaa, ja vapaaehtoinen jäsenyys on luonteva jatko sille.”

 

Vaalikylä ja -paneeli järjestetään 31. lokakuuta myös Kontinkankaan kampuksella. Vaalikylä on avoinna kello 10–14 Kieppi-rakennuksen aulassa, paneeli järjestetään Kiepin aulassa kello 12 alkaen. Linnanmaan paneelin tallenne löytyy OYY:n Facebook-sivulta.

 

Lue lisää: Oulussa edarivaaleissa ehdolla 134 opiskelijaa – TeTalla taas eniten ehdokkaita, humanistit ja kasvatustieteilijät mukana uudella vaalirenkaalla

OYY:n edustajistovaalien sähköinen äänestys alkaa perjantaina 1. marraskuuta kello 9 ja päättyy 6. marraskuuta kello 16. Vaaleissa on äänioikeus jokaisella Oulun yliopistoon 2. lokakuuta mennessä läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Ehdokaslistaus löytyy OYY:n sivuilta ja vaalikone tämän linkin takaaÄänestämään pääsee osoitteessa vaalit.oyy.fi.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: