Kuvituskuva: Unsplash.com.

Suomalaisen opiskelijapolitiikan huipulle on noustu neuvotteluiden seurauksena, nyt ilmassa on muutosta

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa on neuvotteluiden seurauksena sovittu luottamushenkilövalinnoista jo ennen äänestystä. Nyt moni liittokokoukseen osallistuvista ryhmistä on ilmoittanut haluavansa neuvottelukulttuuriin muutosta. Yksi neuvottelemattomuudesta ilmoittaneista on Oulun yliopiston ylioppilaskunta.

Teksti Anni Hyypiö

Marraskuussa Suomen ylioppilasliike kokoontuu taas kahdeksi päiväksi päättämään Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ensi vuoden toiminnasta. Samalla valitaan liitolle ensi vuoden puheenjohtaja ja hallitus.

Ylioppilaskunnat lähettävät kokoukseen delegaation. Liittokokouksessa käytettävissä oleva äänimäärä lasketaan ylioppilaskunnan jäsenmäärän mukaan, yksi ääni per alkavaa tuhatta jäsentä kohti. Esimerkiksi Oulun yliopiston ylioppilaskunnalla (OYY) on tänä vuonna liittokokouksessa käytettävänä 12 ääntä.

Vaikka ääniä olisi käytössä paljonkin, yhden ylioppilaskunnan äänet eivät yleensä käytännössä riitä ehdokkaan läpipääsyyn. Syynä on se, että delegaatit ryhmittyvät äänestyksissä myös muihin kuin ylioppilaskunnan joukkoon, kuten poliittisiin (esimerkiksi Kokoomusopiskelijat, Keskustaopiskelijat ja Vihreät nuoret) ja opintoalan mukaisiin ryhmiin (esimerkiksi Lääketieteen ja oikeustieteen opiskelijoiden liitto LOL).

SYL:n hallitusta ja puheenjohtajaa valittaessa on perinteisesti käyty neuvotteluita eri ryhmien välillä. Neuvotteluissa ryhmittymät sopivat neuvottelijoiden johdolla siitä, kuinka liittokokousdelegaattien tulisi vaaleissa äänestää, jotta heidän kannaltaan edullisimmat ehdokkaat menestyisivät joko puheenjohtaja- tai hallitusvaalissa.

Neuvotellaanko vai ei?

Tämän liittokokouksen alla on käyty keskustelua siitä, tulisiko neuvottelukulttuuria muuttaa.

OYY:n edustajisto hyväksyi 15. lokakuuta pidetyssä kokouksessa ohjeistuksen neuvottelemattomuudesta. Ohjeistuksen mukaan edustajisto “toivoo ja suosittelee vahvasti, että OYY:n liittokokousdelegaatio ei suorita henkilövaaleihin liittyviä neuvotteluita SYL ry:n liittokokoukseen. Delegaatio ei myöskään nimitä erillistä neuvottelijaa delegaation tueksi.“

Neuvottelemattomuudesta ovat ilmoittaneet myös ainakin Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, Vaasan yliopiston ylioppilaskunta, Vihreät nuoret, Demariopiskelijat, Keskustaopiskelijat ja Vasemmisto-opiskelijat. Määrä voi todellisuudessa olla paljon suurempikin, sillä kaikki ryhmät eivät ole julkistaneet kantojaan.

Yksi neuvotteluista pidättäytyvistä ylioppilaskunnista on Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Pääsihteeri Aaro Riitakorpi arvelee, ettei tulevassa kokouksessa neuvotella. Kun molemmat puheenjohtajaehdokasta tarjoavista ylioppilaskunnista (AYY ja HYY) on ilmoittanut, ettei neuvottele, ei neuvotteluille ole oikeastaan järjellistä tarvetta.

Riitakorpi itse on toiminut aiemmin neuvottelijana useana vuonna, mutta ei aio tänä vuonna edes osallistua liittokokoukseen.

Neuvottelemattomuutta on perusteltu sillä, että se toisi päätösvallan liittokokousdelegaateille. 

Sen sijaan Kokoomusopiskelijat on ilmoittanut kannattavansa neuvotteluita. Heidän mukaansa neuvotteluista luopuminen loisi “valtatyhjiön, jossa neuvottelevat osapuolet saisivat suhteellista etua neuvottelemattomiin osapuoliin”. Sopimus neuvottelemattomuudesta siirtäisi edun “verkostoituneimmille liittokokousdelegaateille, jotka pystyisivät lobbaamaan itseään tai haluamaansa ehdokasta henkilökohtaisesti”. Tämän seurauksena neuvottelut siirtyisivät pois näkyvistä ja muuttuisivat satunnaisemmiksi.

SYL:n pääsihteerin Eero Mannisen mukaan toive ja tarve neuvottelukulttuurin muutokseen on tullut ylioppilaskunnilta itsestään. SYL on tämän vuoden ajan fasilitoinut aiheeseen liittyviä keskusteluja hallitusten puheenjohtajien ja pääsihteerien tapaamisissa. Keskusteluita on seurannut johdon seminaarissa syntynyt suositus siitä, ettei liittokokouksessa neuvoteltaisi.

Manninen huomauttaa, ettei kyseessä ole silti virallisen päätöksentekoelimen päätös vaan suositus.

SYL ei varaa tässä liittokokouksessa aikaa hakijoiden yksilökohtaisille henkilöhaastatteluille tänä vuonna, vaan hakijoille pidetään yhteinen haastattelutilaisuus suuressa salissa. Myöskään neuvotteluja varten ei varata liittokokouspaikalta huoneita.

Liittokokouksessa äänestetään ensin seuraavan vuoden puheenjohtajasta enemmistöäänestyksellä. Tämän jälkeen valitaan hallitus käyttäen siirtoäänivaalitapaa.

Siirtoäänivaalissa äänestäjä merkitsee äänestyslippuunsa ehdokkaat mieluisuusjärjestyksessä. Ensimmäisellä kierroksella lasketaan vain ykkösäänet, eli vaalilipussa ensimmäiseksi merkitylle ehdokkaalle annetut äänet. Nämä äänikynnyksen ylittäneet ehdokkaat katsotaan valituiksi.

Näiltä valituilta siirretään ylijäämä-osa kustakin hänen saamastaan äänestä kyseisellä vaalilipulla seuraavaksi merkitylle ehdokkaalle. Jos paikkoja on edelleen täyttämättä kun kaikki ylijäämä-äänet on siirretty, karsitaan pois vähimmässä äänimäärässä oleva ehdokas ja kukin tälle laskettu ääni siirretään kyseisessä vaalilipussa seuraavaksi merkitylle ehdokkaalle.

Mikään valintatapa ei ongelmaton

Mutta mitä äänestystä edeltävissä neuvotteluissa oikein tapahtuu?

Asiaa valaisee OYY:n entinen pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen, joka on toiminut OYY:n neuvottelijana vuosina 2016–2018. Hän on itse ollut myös SYL:n hallituksessa vuonna 2013.

“Neuvotteluissa haetaan tukea muista ryhmistä oman ryhmän intresseille ja käydään niistä keskusteluja”, Manninen kuvailee.

Itse neuvottelut sujuvat Mannisen mukaan aika nopeaan tahtiin. Kahtena edellisenä vuonna neuvottelijat ovat kokoontuneet yhteen ennen neuvotteluita ja kertoneet oman delegaationsa puheenjohtajaa ja paria hallituksen jäsentä koskevat preferenssinsä avoimesti.

Hänen mukaansa neuvottelijoilla on ollut tiettyjä ennakkoon sovittuja pelisääntöjä. Esimerkiksi neuvotteluiden tulisi alkaa vasta ehdokashaastattelujen jälkeen ja neuvotteluissa ei saa valehdella.

Hänen neuvotteluvuosinaan on kokouksessa ollut aina myös heitä, jotka eivät neuvottele. Määrä on vaihdellut vuosittain.

Tänä vuonna Manninen on mukana OYY:n hallitusehdokkaan Teemu Virtasen kampanjassa. Hän toivoo, ettei kokouksessa neuvoteltaisi, koska niin moni on ilmoittautunut sitoutuvansa neuvottelemattomuuteen.

“Toivon, että jokaiselle delegaatille annetaan rauha tutustua ehdokkaisiin ja muodostaa oma käsityksensä ehdokkaiden pätevyydestä. Toki delegaation jäsenet juttelevat keskenään muodostaakseen omaa kantansa, joten kaverin suosituksella jonkun ehdokkaan puolesta on painoarvoa. ”

Toisaalta mikään valintatapa ei ole ongelmaton, hän huomauttaa.

Neuvotteluita on perusteltu sillä, että ne takaisivat alueellisesti tasapainoisen ja taustoiltaan monipuolisen hallituksen, jolloin myös pienet ylioppilaskunnat tulisivat huomioiduksi valinnoissa.

“Jos seuraavina vuosina näyttää siltä, että hallitukseen valitut tulevat ainoastaan suurista ja eteläisistä ylioppilaskunnista, on aika tehdä muutoksia valintatapaan.”

 

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous järjestetään 15.–16. marraskuuta Lahdessa.

Julkaistu 12.11.2019

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja tiedeviestinnän opiskelija. Twitter: @AnniHyypio

Lue seuraavaksi

The Student Council cuts the grants for societies to around 10,000 euros in 2020, only the smallest subject societies continue to receive funding

Anni Hyypiö

In English

13.12.2019

Oamk ja Oulun yliopisto yhdistävät sisäiset palvelunsa, 137 ammattikorkeakoulun työntekijää siirtyy yliopiston palkkalistoille

Anni Hyypiö

Uutiset

12.12.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821