Kuvagalleria: Helvetin kuuseen rakennettu siperialainen tehdas muuttuu ja kasvaa

Onko Linnanmaan kampus eristyksessä, helvetin kuusessa sijaitseva siperialainen tehdas? Ehkä sitäkin.

”Seuraavan päivän ohjelmassa oli sitten tutustuminen Oulun yliopiston uuteen rakennuskompleksiin, joka sijaitsi jossain helvetin kuusessa, bussimatka oli pitkä ja minä kiroilin sitä neropattia, joka keksi että keskikaljan juomisen vähentämiseksi julkisilla paikoilla pullot on varustettava kruunukorkein, mutta kuljettajalla oli avaaja. Uusi yliopistorakennus oli huippumoderni, käytävien katossa kulki erivärisiä viivoja, joita seuraamalla löysi haluamaansa paikkaan.”

Näin kuvaili tuntojaan Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella vieraillut runoilija Pentti Saarikoski proosateoksessaan Asiaa tai ei (1980).

Linnanmaan kampuksesta kirjoitti myös kirjallisuuden apulaisprofessorina Oulun yliopistossa vuosina 1978–1981 työskennellyt Kirsti Simonsuuri. Hänen arvionsa alueesta oli Pohjoisessa yökirjassa (1981) vielä tylympi: ”- – pöyhkeä, itsetietoinen yritys rakentaa yliopistoa. Räikeitä perusvärejä ja lapsenomaisia laatikkotaloja suon keskellä. Tämä on siperialainen tehdas.”

Kampuksen suunnittelusta vastannut arkkitehti Kari Virta muisteli taannoin Kalevan haastattelussa (17.4.2007), kuinka ”ajatuksena oli, ettei kampukselta tarvitsisi poistua ollenkaan. Jotkut kritisoivat sitä, että opiskelijoita ei saisi sillä tavalla sulkea eristyksiin kuten luostariin.”

Siis eristyksessä, helvetin kuusessa sijaitseva siperialainen tehdas? Ehkä sitäkin.

Mutta myös jatkuvasti kasvava ja muuttuva alue, toinen Oulun yliopiston kampuksista, koti kuudelle tiedekunnalle. Tai kuten Oulun kaupungin markkinointimateriaalissa nyt tituleerataan: Oulu Campus Linnanmaa.

Kesän alkamisen kunniaksi: Oulun ylioppilaslehden kokoamassa kuvagalleriassa katsaus opiskelijaelämään Linnanmaalla vuosikymmenten aikana. (Ilman selityksiä, vuosilukuja tai tarkempia kuvauksia.)

Linnanmaan kampus on ollut parin viime vuoden ajan suurten myllerrysten keskellä. Arkkitehtiopiskelijat muuttivat Oulun keskustasta Linnanmaalle vuoden 2017 alussa. Viime vuoden elokuussa humanistinen tiedekunta muutti Linnanmaan pohjoispäädystä remontoituihin tiloihin vanhalle puolelle, ja vuoden lopussa muuttovuoro oli kasvatustieteilijöilläOulun ammattikorkeakoulun Teuvo Pakkalan ja Kotkantien kampukset seuraavat perässä syksyllä 2020.

Vuodet vaihtuvat, tiedekunnat muuttavat, kampusravintoloiden ravintoloitsijat vaihtuvat, mutta yksi pysyy: opiskelijoiden ja työntekijöiden loputon virta.

 

 

Toim. huom: Tämän kuvagallerian kuvat ovat peräisin lehden järjestelemättömästä kuva-arkistosta. Mikäli bongaat joukosta kuvan, joka ei mielestäsi ole Linnanmaalta, huikkaa asiasta toimitukselle (). 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

”Aikaa on löytynyt, kun vain osaa sovitella” – Vuoden Opiskelijalla Tuomas Majurilla on aina jotain meneillään

Vuoden Opiskelijalle Tuomas Majurille lääketieteellisen pääsykokeet olivat tähänastisen elämän vaikein asia, ja myös suoritus, josta hän on eniten ylpeä. Elämästä hän on oppinut tämän: ympäröi itsesi ihmisillä, jotka tekevät paljon työtä tavoitteidensa eteen.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Millainen olisi täydellinen päivä?

Sellainen, että saisi tehtyä kaikki ne asiat jotka vaativat tekemistä, ja ehtisi huomioimaan ne ihmiset, joiden pitää tulla huomioiduksi.

Näin kuvailee Tuomas Majuri, 23, kolmannen vuoden lääketieteen opiskelija.

Täydellisen päivän tavoitteleminen ei ehkä koskaan lopu, sillä Majurilla on aina jotain meneillään.

Hänellä on tällä hetkellä työn alla kolme tutkintoa: lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluvien opintojen lisäksi hän suorittaa Oulussa lääketieteen tohtoriopintoja ja Itä-Suomen avoimessa yliopistossa terveystaloustieteen opintoja.

Puuhaa riittää opintojen ulkopuolellakin. Oulun yliopiston Abipäivillä Majuri on kertonut lukiolaisille opiskelusta lääkiksessä, FiMSICin projekteissa hän ollut Oulun seudun yläkouluissa pitämässä seksuaalikasvatustunteja nuorille ja osana Nallesairaala-projektia hoitamassa lasten pehmoleluja nallelääkärinä. Kontinkankaalla hän on vaikuttanut niin Oulun Lääketieteellisen Killan valtuuston jäsenenä kuin Killan futsaljoukkueessa, ja järjestänyt vapaa-ajan toimikunnassa poikkitieteellisiä ja oman tiedekuntansa juhlia ja tapahtumia. 

Majuri kokee, ettei ole viime vuosien tiiviistä tahdista huolimatta joutunut luopumaan mistään. Eipä hänellä toisaalta ole ollut opintojen aikana oikein tylsiä hetkiäkään.

Koko ajan on nimittäin pakko olla jokin projekti, jota edistää, Majuri toteaa.

Jos ei muussa, niin ainakin skitsofreniasta toipumista käsittelevässä väitöskirjassa olisi aina jotain tehtävää.

”Toki välillä on ihan kiva katsoa kotona televisiota, mutta ei sitäkään pitkään jaksa.”

Puuhakkuus palkitaan – Tuomas Majuri on Oulun yliopiston Vuoden Opiskelija 2019.

Vuoden Opiskelijalta odotetaan opiskeluaikana osoitettua aktiivisuutta opiskelijoiden ja yliopistoyhteisön hyväksi sekä opintojen hyvää etenemistahtia. Vuoden Opiskelija innostaa, edistää yhteisöllisyyttä ja motivoi ihmisiä tekemisellään – hän on hyvä tyyppi, mutta myös tekijä niin opiskeluissaan kuin vapaa-ajallaan.

Vuoden Opiskelijan palkinto myönnettiin 13. toukokuuta Oulun yliopistopäivän alumnijuhlan yhteydessä nyt yhdeksättä kertaa. Oulun yliopistoseura valitsee palkittavan Rauhala-klubin esityksestä. Opiskelijajärjestöt saivat ehdottaa opiskelijoita palkittavaksi 5. huhtikuuta asti.

Palkinnon valintaperusteissa Majurin kerrotaan osoittaneen suurta esimerkillisyyttä ja aktiivisuutta opiskelijoiden, yliopistoyhteisön ja yliopiston ulkopuolistenkin tahojen hyväksi. Hänet tunnetaan opiskelijayhteisössään yhteisöllisenä ja kollegiaalisena persoonana, joka jeesaa kanssaopiskelijoitaan monilla tavoin: milloin tekemällä ja jakamalla kurssien oppimista helpottavia opintomateriaaleja, milloin selvittämällä sitä, miten tutkintoon kuuluvat harjoittelut pitäisi suorittaa.

Majuri pitää palkintoa todella hienona kunnianosoituksena, jonka hän ottaa nöyränä vastaan.

”Tämä motivoi tekemään jatkossakin yliopistoyhteisöä edistäviä asioita.”

Yliopistossa oli aikaa potkia palloa

Lapsena Tuomas Majuri kuvailee olleensa samanlainen kuin muutkin: hän piti koulusta ja harrasti ahkerasti urheilua.

Majurin isä on lakimies, äiti koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Majuria yhä edelleen ohjaavat periaatteet tulevat kotikasvatuksesta: tee nöyrästi töitä asioiden eteen, ole kiitollinen kaikesta siitä, mitä itselle suodaan.

Majuri pelasi viisivuotiaasta asti sekä jääkiekkoa ja jalkapalloa. Jalkapalloa hän pelasi ensin FC Kasiysissä ja myöhemmin FC Espoossa, jääkiekkoa hän harrasti Espoon Bluesin junioreissa.

Kiire karsi harrastuksia. Ensin pois jäi jääkiekko, myöhemmin lukiossa jalkapallokin loppui, koska lähestyvien kirjoitusten vuoksi yhä kiireisempi opiskeluaikataulu tuntui vaativan kaiken ajan.

Onneksi yliopistossa oli taas aikaa taas myös potkia palloa, Majuri toteaa.

Majuri pelaa Oulun Lääketieteellisen Killan futsaljoukkueessa, MBKU:ssa (Medicinar bollklubben i Uleåborg). Vuonna 2014 perustettu joukkue pelaa futsalin Pohjois-Suomen Kakkosdivisioonassa ja Oulun seudun epävirallisessa futsalin kilpasarjassa Futsal Oulu Openissa.

Puhuessaan futsalista Majuri syttyy.

Futsal on jalkapalloa muistuttava, mutta yleensä pienemmällä kentällä ja nurmen sijaan urheiluhallissa pelattava palloilulaji. Lajin nimi tulee portugalin kielen termistä fútebol de salão, salijalkapallo. Peliympäristön lisäksi futsalin erottaa jalkapallosta esimerkiksi pienempi ja raskaampi pallo ja erot esimerkiksi vaihtoja koskevissa säännöissä.

Sille, että medisiinarit pelaavat futsalia, on myös käytännölliset syyt, Majuri selittää: futsalia pelataan sisällä halleissa lukukausien ajan syksystä kevääseen, kun taas jalkapallon kulta-aikana loppukeväästä alkusyksyyn opiskelijat ovat töissä, kuka missäkin terveyskeskuksessa tai sairaalassa ympäri Suomen.

Lukukausienkin aikana kyllä ehtii pelata.

Majuri laskee, että kuluneella kaudella MBKU:n kakkosdivioonapelejä oli 12, Futsal Oulu Open pelejä oli kolmettoista playoffit, joiden lisäksi SM-kisoissa pelejä kertyi seitsemän. Lisäksi syksyllä joukkue osallistui Futsalin Suomen Cupiin, jossa se tosin putosi ensimmäisessä ottelussa liigajoukkue Tervareita vastaan. Sen lisäksi joukkue pelasi muutaman harjoituspelin. Heinäkuun EM-kisoissa pelejä oli yhteensä seitsemän.

”Nämä kun laskee yhteen, niin kalenterivuoden sisään otteluita on mahtunut vähän päälle 40. Muutamia pelejä olen missannut menojen vuoksi, mutta ihan kelpo lukema silti. Lisäksi futsalharjoituksia tähän päälle vielä yhdestä kahteen kertaa viikossa syksystä kevääseen.”

Pelien lisäksi tärkeää on yhteisö

Tuomas Majuri sanoo suhtautuvansa pelaamiseen intohimoisesti. Kun kerran pelataan, pelataan sitten tosissaan. Ei nyt hampaat raivoisassa irvessä, mutta silti tosimielellä.

Pelaamisen hän aloitti syksyllä 2017 Futsal Oulu Openiin osallistuvassa joukkueessa, jonka jälkeen ovet aukenivat kilpailullisempaan toimintaan. Majurin pelipaikaksi on ajan myötä muotoutunut keskushyökkääjää muistuttava pivot.

Pelaajana hän arvioi olevansa melko fyysinen ja hyvä suojaamaan palloa, vahvuuksikseen hän kertoo pallonriistot ja muun joukkueen motivoimisen omalla tekemisellä. Jalkapallojuniorina Majuri oli pelannut pääasiassa puolustajana, jonka vuoksi pivotin rooli oli hänelle aluksi varsin vieras.

”Paljon on vielä kehittämistä futsalinkin saralla. Maalinteko-ominaisuudet ovat kehittyneet eniten kuluneen vuoden aikana.”

Joulukuussa 2017 MBKU voitti Vierumäellä Suomen urheiluopistolla järjestetyissä opiskelijoiden SM-kisoissa futsal-sarjassa kultaa. Sen seurauksena joukkue pääsi viime heinäkuussa osallistumaan opiskelijoiden futsalin EM-turnaukseen.

Tuo pelireissu on ollut Majurille tähänastisten opintojen mieleenpainuvin hetki. Portugalissa Coimbran kaupungissa järjestettyjen kisojen taso oli kova, Majuri muistelee – espanjalaisten opiskelijoiden joukkueessa taisi olla mukana MM-tason pelaajiakin. Turnauksen voitti Ateenan teknillisen yliopiston joukkue. MBKU voitti kaksi ja hävisi kolme ottelua, sijoittuen 24 joukkueen joukossa sijalle 19.

Viime joulukuussa MBKU nappasi Vierumäen vierailulta SM-hopeaa. Nytkin joukkueella olisi ollut mahdollisuus osallistua heinäkuussa Portugalin Bragassa pidettäviin EM-kisoihin, mutta lähtöä kisoihin tänä kesänä tuskin tulee, Majuri arvelee.

Futsalin pelaaminen merkitsee Majurille kuitenkin paljon muutakin kuin suuria turnauksia, tai pelkkiä pelejä ylipäänsä. Hän nostaa esille myös pelien oheistoiminnan: harjoitukset, saunaillat, yhdessä olemisen: ”Pallonpotkimisen lisäksi on tosi mukava yhteisö.”

Tänä vuonna Majuri on vastannut MBKU:n sponsorihankinnan lisäksi Futsal Oulu Open -sarjassa pelaavien kahden lääketieteen ja hammaslääketieteen joukkueiden organisoinnista.

”Kun on koittanut joukkueen sponsorihommaa edistää niin, että pelireissu tulisi halvemmaksi, tai sovitellut pelien aikatauluja sellaisiksi, että muut voivat vain tulla paikalle – silloin näkee, että työstä on ollut jotain hyötyäkin muille.”

Tee työtä ja etsi rajoja

Elämästä Tuomas Majuri sanoo oppineensa tämän: ympäröi itsesi ihmisillä, jotka ovat kovia tekemään työtä asioiden eteen. Asenne tarttuu itseen, ja siirtyy taas itsestä muihin.

Haastattelun aikana Tuomas Majuri puhuu moneen otteeseen rajojen koettelemisesta. Hän on aina tykännyt kokeilla uusia asioita ja laajentaa perspektiiviään.

”On kiva koetella omia rajoja. Kyllä tuntuu, että aikaa on aina hyvin löytynyt, kun osaa vain sovitella.”

Tästä hän nostaa esimerkiksi pääsykokeisiin lukemisen armeija-aikana.

Majuri suoritti asepalveluksensa heti abivuoden jälkeen ruotsinkielisen Uudenmaan prikaatin Dragsvikin varuskunnassa. Varuskunta sijaitsee Tammisaaressa, alle sata kilometriä Helsingistä.

Lääkis oli ollut Majurille selvä tavoite jo lukioon mennessä, hänellä ei edes ollut muita vaihtoehtoja tulevalle uralle. Alassa häntä kiehtoo potilastyö ja ihmisten auttaminen, mutta myös ammatin vaikeus ja haasteet – lääkäri ei ole koskaan valmis, alasta ei voi koskaan tietää kaikkea.

Ennen Dragsvikiä taustalla oli jo yksi hakukerta lääkikseen. Kun paikka ei vielä ensihaulla irronnut, Majuri päätti lukea seuraaviin pääsykokeisiin armeijassa, leirien, marssien, ampumaharjoitusten lomassa. Vaikka tupakaverit koittivat houkutella häntä munkille sotilaskotiin, tiukassa lukuaikataulussa houkutuksille ei ollut sijaa – oli tavoite, joka piti saavuttaa.

Ruotuväen haastattelussa (16.1.2017) Majuri muisteli lukeneensa kuulosuojaimet korvissa iltaisin tuvassa taskulampun valossa, sotilaskodin kirjastossa sekä varusmiestoimikunnan tiloissa. Peruskoulutuskauden jälkeen luvut jatkuivat tyhjissä tuvissa ja komppanian vapaa-ajan tilassa.

Majuri pitää armeija-aikaa positiivisena kokemuksena. Armeija opetti sotilastaitoja ja antoi johtamiskokemusta, erilaista perspektiiviä, ystäviä, kielitaitoa – onhan Dragsvikin koulutuskieli ruotsi. Suomenkielinen Majuri oppi siis palveluksen aikana puhumaan myös ruotsia.

Lääkikseen pääsy kaikista vaikeinta ja hienointa

Pääsykokeisiin lukeminen armeijan aikana on Majurin mukaan hänen elämänsä vaikein asia, ja samalla myös suoritus, josta hän on eniten ylpeä. Majuri kuvaakin myös itseään näin: kova tekemään töitä sen eteen, mitä haluaa.

Itsestään hän muuttaisi sen, että haluaisi huomioida ystäväpiirinsä vielä paremmin. Kun aika on tiiviisti kiinni opinnoissa ja urheiluhallissa, ei kaikkiin kavereihin ehdi pitää samalla tavalla yhteyttä, hän sanoo.

”Että löytäisi aikaa ja jaksaisi pitää ystäväverkkoja vielä lähempänä.”

Pettymyksiin hän kertoo suhtautuvansa käytännöllisesti. Pettymykset on hyväksyttävä ja tehtävä entistä enemmän työtä päästäkseen eteenpäin – onhan huonosti sujuneen pelinkin jälkeen edessä revanssi.

Viime joulukuun hopeamitali jäikin kyllä vähän kaivelemaan. Se olisi mukava kirkastaa kullaksi.

Kymmenen vuoden päästä Tuomas Majuri toivoo olevansa valmistunut lääkäriksi ja kehittyvänsä hyväksi ammatissaan. Perhe on hänelle tärkeä, sen merkitys kasvanee vielä entisestään iän karttuessa, hän arvioi.

Tämän kesän hän on töissä, kesäkuun Oulun yliopistollisen sairaalan lastentautien osastolla, heinä-elokuun kaupunginsairaalassa osastolla. Omien laskujensa mukaan hänellä on nyt kymmenisen päivää kesälomaa.

Siinäkin ajassa ehtii jo lomailla – tai vaikka jo hieman kyllästyä lomaan.

 

Kuka?

Tuomas Majuri

» 23-vuotias.
» Kolmannen vuoden lääketieteen opiskelija.
» Vuoden Opiskelija 2019.
» Kotoisin Espoosta, asuu Oulussa.
» Oulun Lääketieteellisen Killan valtuuston jäsen vuodesta 2017. Oulun Lääketieteellisen Killan futsaljoukkue MBKU:n aktiivijäsen. Toiminut muun muassa vapaaehtoisena esittelijänä Oulun yliopiston Abipäivillä, pitänyt osana FiMSICin vertaiskasvatus- ja seksuaaliterveysprojektia Oulun seudun yläasteilla seksuaalikasvatustunteja nuorille ja ollut mukana myös Nallesairaala-projektin merkeissä nallelääkärinä hoitamassa lasten pehmoleluja. Finalisti Suomen Medisiinariliiton ja Terveystalon Vuoden kandi-innovaatio -projektissa.
» Harrastaa futsalia, kuntosalia ja tutkimuksen tekemistä.
» Haaveilee tulevansa hyväksi ammatissaan ja menestyvänsä opinnoissa ja tutkimuksen saralla.

Mikä?

Vuoden Opiskelija

» Vuodesta 2011 lähtien Oulun yliopistopäivänä alumnijuhlassa on julkistettu Vuoden Alumnin ohella Vuoden Opiskelija.
» Vuoden Opiskelijan valinnan kriteereinä ovat opiskeluaikana osoitettu aktiivisuus opiskelijoiden ja yliopistoyhteisön hyväksi sekä opintojen hyvä etenemistahti. Hän innostaa, motivoi ja tsemppaa muita ja edistää yhteisöllisyyttä.
» Vuoden Opiskelijaksi nimettävän henkilön tulee olla perustutkinto-opiskelija. Esitettävä henkilö ei voi olla ylioppilaskunnan hallituksen jäsen tai toimihenkilö eikä yliopiston ylimpien päätöksentekoelinten jäsen.
» Päätöksen tekee Oulun yliopistoseura Oulun yliopiston ylioppilaskunnan alumniyhdistys Rauhala-klubin esityksestä.
» Vuonna 2017 Vuoden Opiskelijaksi valittiin arkkitehtiopiskelija Senni Suhonenvuonna 2018 geologiaa opiskeleva Emmi-Kaisa Molkkari

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Rehtorihakijoista Jouko Niinimäki, Helka-Liisa Hentilä ja Seppo Parkkila kutsuttiin haastatteluun – valinta tehdään kesäkuussa

Nykyisen rehtorin Jouko Niinimäen toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Jatkokautta tavoittelevan Niinimäen ohella yliopiston hallitus päätti haastatella Helka-Liisa Hentilän ja Seppo Parkkilan.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Iida Putkonen

Oulun yliopiston rehtoriksi kaudelle 2020–2024 hakeneista haastatellaan kolme: Jouko Niinimäki, Helka-Liisa Hentilä ja Seppo Parkkila. Asiasta päätti Oulun yliopiston hallitus keskiviikkona 22.5.

Rehtorivalintaa käsitellään seuraavan kerran 12. kesäkuuta pidettävässä yliopiston hallituksen kokouksessa.

Yliopiston tiedotteen mukaan hallitus painotti valinnassa käytännön kokemusta ja näyttöjä vastaavista tehtävistä.

”Olemme valmistelemassa nyt sitä, että kandidaatit voisivat kertoa lyhyesti esimerkiksi videon välityksellä näkemyksiään siitä, millainen Oulun yliopiston tulevaisuus on”, hallituksen puheenjohtaja Risto Murto sanoo lehdelle.

Teetetäänkö jatkoon edenneistä hakijoista henkilöarviot?

”Jatkamme valmistelua niin, että hallitus voi tehdä 12. kesäkuuta tehdä tarvittavia päätöksiä. Näiden jatkoon päässeiden henkilöiden joukossa on toki myös henkilöitä, jotka tunnetaan työstään pidemmän ajan kautta”, Murto sanoo.

Jouko Niinimäki on Oulun yliopiston nykyinen rehtori ja mekaanisen prosessitekniikan professori. Hän on koulutukseltaan tekniikan tohtori. Ennen rehtorikauttaan Niinimäki työskenteli Oulun yliopistossa eri tehtävissä, esimerkiksi yliassistenttina, Suomen akatemiatutkijana, kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusryhmän johtajana ja teknillisen tiedekunnan dekaanina. Niinimäki on muun muassa Oamkin hallituksen ja Sivistystyönantajien hallituksen puheenjohtaja ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallituksen jäsen.

Oulun ylioppilaslehti haastatteli Niinimäen heti valinnan jälkeen vuonna 2014. Haastattelun voi lukea näköislehdestä Issuu.comissa.

Helka-Liisa Hentilä on Oulun yliopiston koulutusrehtori ja yhdyskuntasuunnittelun professori. Ennen valintaa koulutusrehtoriksi Hentilä työskenteli Oulun yliopistossa arkkitehtuurin tiedekunnan dekaanina, teknillisen tiedekunnan koulutusdekaanina ja arkkitehtuurin osaston johtajana. Hentilä on valmistunut arkkitehdiksi Oulun yliopistosta 1987, lisensiaatiksi 1990 ja tekniikan tohtoriksi 1993 Kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta Tukholmasta.

Hentilä haki rehtoriksi myös vuonna 2014, kun Oulun yliopistoa 21 vuotta johtanut Lauri Lajunen ei hakenut enää jatkokautta. Rehtorivalinnasta äänestettiin, ja Niinimäki voitti yliopiston hallituksen kokouksessa Hentilän äänin 8–4.

Oulun ylioppilaslehti haastatteli Helka-Liisa Hentilää vuonna 2015, kun hän oli vasta aloittanut Oulussa koulutusrehtorina.

Seppo Parkkila on Tampereen yliopiston anatomian professori. Hän työskenteli Tampereen yliopistossa tutkimuksesta vastaavana vararehtorina vuosina 2016–2018. Parkkila on Oulun yliopiston alumni: hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1991, väitteli lääketieteen tohtoriksi vuonna 1994 ja valmistui kliinisen kemian erikoislääkäriksi 2001. Hän on työskennellyt Oulussa muun muassa määräaikaisena anatomian professorina ja vs. yliopisto-opettajana. Hän on UKK-instituutin hallituksen jäsen.

Sekä Seppo Parkkila että Helka-Liisa Hentilä olivat mukana myös Turun yliopiston rehtorihaussa, ja Hentilä oli yksi haun loppusuoralle päässeistä neljästä kärkiehdokkaasta. Turun yliopiston rehtoriksi valittiin tammikuussa Jukka Kola.

Kolme hakijaa jäi haastatteluista

Haastattelujen ulkopuolelle jäivät hakijoista Risto Honkonen, Vesa Puuronen ja Mika-Petri Laakkonen.

Vesa Puuronen on Oulun yliopiston sosiologian professori ja koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän on työskennellyt muun muassa Itä-Suomen yliopistossa tutkimusjohtajana ja yliopistonlehtorina. Hänet tunnetaan esimerkiksi Joensuun skinejä koskeneesta tutkimusprojektistaanVuonna 2016 Puurosen ja Marjo Laitalan teos Yhteiskunnan tahra? Koulukotien kasvattien vaietut kokemukset voitti Vuoden 2016 tiedekirjan palkinnon.

Syksyllä 2017 Puuronen oli ainoa hakija Oulun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaaniksi. Jouko Niinimäki ei nimittänyt häntä tehtävään, jonka seurauksena dekaanin paikka laitettiin uudelleen hakuun. Tiedekunnan dekaaniksi valittiin lopulta Kati Mäkitalo. Puuronen on kritisoinut yliopiston toimintaa suorasanaisesti muun muassa Kalevan mielipidepalstalla. Ylen jutussa (22.11.2017) Niinimäki totesi, etteivät Puurosen mielipiteet vaikuttaneet valintaprosessiin.

Risto Honkonen on Pirkanmaan turvallisuusklusterin johtaja, joka on työskennellyt aiemmin muun muassa Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanina. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen tohtori. Mika-Petri Laakkonen on Lapin yliopiston tutkimusjohtaja, joka toimii tällä hetkellä Pierre ja Marie Curien yliopiston vierailevana professorina Pariisissa. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori.

Jouko Niinimäen nykyinen kausi rehtorina päättyy tämän vuoden lopussa. Rehtorin hakuilmoitus julkaistiin 30.4., ja hakuaika päättyi 20. toukokuuta.

Hakuilmoituksen mukaan Oulun yliopiston rehtoriksi valittavalta odotetaan muun muassa näyttöä tuloksellisesta ja tehokkaasta johtamisesta, laajaa korkeakoulukentän tuntemusta, käytännön kokemusta korkeatasoisesta tieteellisestä tutkimustyöstä sekä akateemisesta opetuksesta, kokemusta tuloksellisesta henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisestä ja toimintakulttuurin kehittämisestä ja hyvää suomen ja englannin kielen taitoa.

Lisäksi rehtorilta edellytetään tohtorin tutkintoa ja sitä, että hänellä on rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito.

Oulun yliopiston rehtorin asemaa ja tehtävää määrittävät Suomen yliopistolaki sekä Oulun yliopiston johtosääntö.

Rehtori johtaa yliopiston toimintaa ja päättää niistä yliopistoa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi. Hän vastaa lisäksi yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta. Johtosäännön mukaan hän vastaa lisäksi yliopiston laadunhallinnasta.

 

Muokattu 22.5.2019 kello 19.49: Täsmennetty jutun toisen kappaleen muotoilua koskien yliopiston hallituksen seuraavaa kokousta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kuusi haki Oulun yliopiston rehtoriksi – hakijoiden joukossa myös koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä ja professori Vesa Puuronen

Oulun yliopiston rehtoriksi kaudelle 2020–2024 haki yhteensä kuusi henkilöä, yliopisto tiedotti tiistaiaamuna 21.5. Paikkaa hakivat yliopiston nykyinen rehtori Jouko Niinimäki, koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä, Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen, johtaja Risto Honkonen, vieraileva professori Mika-Petri Laakkonen ja professori Seppo Parkkila. Hakijoista Hentilä haki paikkaa myös vuonna 2014, jolloin tehtävään valittiin Jouko Niinimäki. Rehtorin valitsee Oulun yliopiston hallitus kesäkuussa. Hallitus käsittelee rehtorihakua kokouksessaan 22. toukokuuta. […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Iida Putkonen

Oulun yliopiston rehtoriksi kaudelle 2020–2024 haki yhteensä kuusi henkilöä, yliopisto tiedotti tiistaiaamuna 21.5.

Paikkaa hakivat yliopiston nykyinen rehtori Jouko Niinimäki, koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä, Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen, johtaja Risto Honkonen, vieraileva professori Mika-Petri Laakkonen ja professori Seppo Parkkila. Hakijoista Hentilä haki paikkaa myös vuonna 2014, jolloin tehtävään valittiin Jouko Niinimäki.

Rehtorin valitsee Oulun yliopiston hallitus kesäkuussa. Hallitus käsittelee rehtorihakua kokouksessaan 22. toukokuuta.

Jouko Niinimäen toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Rehtorihaku oli avoinna 20.5. asti.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Liikenneonnettomuus esti osalta hakijoista pääsyn Linnanmaalle lääketieteellisten alojen pääsykokeisiin – yliopisto pahoittelee, mutta uusintakoetta ei voi järjestää

Tänään Oulussa Linnanmaan kampuksella on järjestetty lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmien valintakokeet sekä Helsingin yliopiston eläinlääketieteen valintakoe. Osa hakijoista myöhästyi kokeesta liikenneonnettomuuden vuoksi. Uusintakoetta ei voi järjestää, kertoo Oulun yliopisto. Hakijoiden pitää siis pyrkiä lääketieteelliseen ensi vuonna uudestaan.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Iida Putkonen

Nelostiellä Simossa keskiviikkoaamuna 15.5. tapahtunut vakava liikenneonnettomuus esti osalta pohjoisesta Ouluun lääketieteellisten alojen valintakokeeseen matkanneilta osallistumisen kokeeseen, kertoo Kaleva.

Asiasta uutisoi myös Yle.

Kemin lyseon lukion rehtori Pekka Mäkelä kertoi Kalevalle rehtorin kansliaan tulleen aamuyhdeksältä joukko kokeeseen matkanneita abeja, jotka olivat kääntyneet takaisin poliisin ja pelastuslaitoksen katkaistua tien onnettomuuspaikan pelastus- ja raivaustöiden vuoksi. Lisäksi onnettomuuspaikan kiertotiellä ajettiin kello 10.30 maissa niin ikään kolari. Seuraava juna Ouluun olisi lähtenyt vasta kello 11, eikä sillä olisi ehtinyt enää kokeeseen.

Lääketieteellisten alojen valintakoe pidetään keskiviikkona 15.5. samaan aikaan viidessä eri yliopistossa: Oulussa, Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Itä-Suomen yliopistossa. Hakija osallistuu kokeeseen yliopistossa, jonka hän on asettanut ylimmäksi hakukohteeksi yhteisvalinnassa.

Tänään Oulussa Linnanmaan kampuksella on järjestetty lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmien valintakokeet sekä Helsingin yliopiston eläinlääketieteen valintakoe.

Kokeet alkoivat Linnanmaalla aamuyhdeksältä ja päättyivät kello 14. Koetta koskevien ohjeiden mukaan myöhästyneidenkin pitää olla paikalla kello 9.40 mennessä.

Yhteisvalinnan koordinaattori Minna Hallia oli tapahtuneesta hyvin pahoillaan. Hänen mukaansa asialle ei ole kuitenkaan tehtävissä mitään. Hakijoiden pitää siis pyrkiä lääketieteelliseen ensi vuonna uudestaan.

”Tämä on niin harmittava tilanne, mutta hakijan vastuulla on olla paikalla aamulla. On todella ikävää, että tällaista tapahtuu.”

Oulun yliopisto pahoitteli asiaa tiedotteessa. Myös tiedotteessa todettiin, ettei uusintakoetta ole mahdollista järjestää, vaikka yksittäinen yliopisto näin haluaisi.

Seuraava mahdollisuus pyrkimiseen on ensi vuonna.

”Vertailukelpoisia ovat vain täysin samaan valintakokeeseen osallistuneet hakijat. Jos järjestettäisiin eri koe, pisteytys ei olisi vertailukelpoinen. Asetelma laittaisi kaikki noin 8600 lääketieteellisten alojen hakijaa eriarvoiseen asemaan. Lisäksi valintakoetta valmistellaan yliopistojen yhteisellä työryhmällä yli puoli vuotta”, sanoo lääketieteellisten alojen valtakunnallisen valintatoimikunnan puheenjohtaja Petri Kulmala yliopiston tiedotteessa.

”Olen omastakin puolestani erittäin pahoillani tilanteeseen joutuneiden hakijoiden puolesta.”

Valintakokeesta on mahdollista myöhästyä neljälläkymmenellä minuutilla, mutta sen jälkeen koesaliin ei enää pääse. Kokeeseen osallistuneilla on mahdollista poistua salista aikaisintaan kymmeneltä. Jos saliin pääsisi tekemään koetta tuon jälkeen, olisi riski, että kokeesta olisi päätynyt jo tietoja tai jopa koko kopio verkkoon, Hallia sanoo.

”Koe on valtakunnallinen, se järjestetään joka paikassa samaan aikaan, ja osallistujia on yhteensä 8600. Siirtämisen organisoiminen ei onnistu valtakunnallisessa kokeessa.”

Minna Hallian mukaan aikaisempina hakuvuosina on käynyt muun muassa niin, että hakijan autosta on puhjennut rengas matkalla, jonka jälkeen hän on tullut taksilla valintakokeeseen.

Kemin lyseon lukion rehtori Mäkelä sanoo Oulun ylioppilaslehdelle, että aamulla rehtorin kansliaan saapuneita kemiläisiä abeja oli neljä. Kokeesta myöhästyneitä hakijoita saattaa olla enemmänkin, hän arvelee. Toki osa oli saattanut matkustaa Ouluun jo edellisiltana.

”Sen tiedän, että lukuisia ihmisiä meiltä oli hakemassa [lääketieteelliseen]. On se kova paikka. Epäilen, että Kemi-Tornio-Rovaniemi -alueelta oli muitakin menossa.”

Lääketieteellisen opiskelijat pitivät keskiviikkona infopistettä hakijoille Linnanmaalla vihreillä naulakoilla. Infopisteellä yhdeltä päivystämässä ollut opiskelija Sylvia Myller kertoi, että aamulla paikalla oli käynyt muutama surullinen hakija, jotka koettivat päästä saleihin myöhässä.

Kokeen viralliset valvojat olivat keskiviikkona L9-salissa. Haastatelluista valvojista kukaan ei ollut tavannut hakijoita, jotka eivät olleet ehtineet pääsykoesaliin onnettomuuden takia. Valvojista Anniina Mikkonen kertoi lehdelle, että ainakin kaksi onnettomuuden suunnalta tullutta opiskelijaa oli ehtinyt viime tingassa kokeeseen.

Kokeessa valvojana toiminut johtava koulutusasiantuntija Piia Rantakokko kertoi, että hänelle oli jätetty pitkin aamua soittopyyntöjä. Hän kertoi soittaneensa hakijoille ja käyneensä tilanteen läpi näiden kanssa puhelimitse.

 

Kirjoittajat: Anni Hyypiö ja Iida Putkonen

 

Muokattu 15.5.2019 kello 15.27: Täydennetty juttua Oulun yliopiston uudessa tiedotteessa olleilla päivitetyillä tiedoilla koskien hakijoiden määrää ja Petri Kulmalan sitaattia.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopisto hakee rehtoria, haku avoinna 20. toukokuuta asti – Jouko Niinimäki käytettävissä jatkokaudelle

Oulun yliopisto etsii rehtoria. Nykyisen rehtorin Jouko Niinimäen viisivuotiskausi päättyy tämän vuoden lopussa. Niinimäki kertoi lehdelle olevansa käytettävissä jatkokaudelle, "jos niin halutaan". Rehtorivalinnan tekee yliopiston hallitus.

Oulun yliopisto etsii rehtoria 1. tammikuuta 2020 alkavalle viisivuotiskaudelle.

Nykyinen rehtori Jouko Niinimäki aloitti viisivuotiskautensa 1. tammikuuta 2015. Niinimäen toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa.

Niinimäki kertoi 14. toukokuuta lehdelle sähköpostitse olevansa käytettävissä jatkokaudelle, ”jos niin halutaan”.

Hakuilmoituksen mukaan rehtoriksi valittavalta odotetaan muun muassa näyttöä tuloksellisesta ja tehokkaasta johtamisesta, laajaa korkeakoulukentän tuntemusta, käytännön kokemusta korkeatasoisesta tieteellisestä tutkimustyöstä sekä akateemisesta opetuksesta, kokemusta tuloksellisesta henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisestä ja toimintakulttuurin kehittämisestä ja hyvää suomen ja englannin kielen taitoa. Lisäksi rehtorilta edellytetään tohtorin tutkintoa ja sitä, että hänellä on rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito.

Rehtorin valitsee Oulun yliopiston hallitus. Hallituksen puheenjohtaja Risto Murto sanoo, että rehtoria koskevat vaatimukset on kirjattu hakuilmoitukseen.

”Kyseessä on paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti vaativasta johtamistehtävästä monen tuhannen henkilön tiedeyhteisössä, jossa on mukana työntekijät ja opiskelijat. On hyvä, että rehtori olisi itse yliopistomaailmasta kotoisin.”

Rehtorin asemaa ja tehtävää määrittävät Suomen yliopistolaki sekä Oulun yliopiston johtosääntö.

Rehtori johtaa yliopiston toimintaa ja päättää niistä yliopistoa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi. Hän vastaa lisäksi yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta. Johtosäännön mukaan hän vastaa lisäksi yliopiston laadunhallinnasta.

Haetaanko rehtoria myös suorahaulla, eli virallisen hakuprosessin ohi?

”Tällä hetkellä ei ole muita prosesseja käynnissä kuin julkistettu hakuprosessi”, Risto Murto sanoo.

Rehtorivalintaa valmistelee valmisteluryhmä, johon kuuluvat hallituksen puheenjohtaja Murto ja varapuheenjohtaja Liisa Hyssälä. Ryhmän sihteerinä toimii yliopiston henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen.

Valmisteluryhmän tehtävänä on valmistella rehtorin valintaa esittelemällä rehtorihakijat yliopiston hallitukselle 22. toukokuuta pidettävässä kokouksessa ja tekemällä esitys hallitukselle rehtorin valinnasta viimeistään kesäkuussa pidettävässä kokouksessa.

Valinnassa hakijat arvioidaan hakemusasiakirjojen, työtehtävissä annettujen näyttöjen ja haastatteluissa esitettyjen täydentävien tietojen perusteella.

Hakuilmoitus julkaistiin 30. huhtikuuta. Hakuaika päättyy 20. toukokuuta.

Edellisessä rehtorihaussa kymmenen hakijaa

Jouko Niinimäkeä edeltänyt, 21 vuotta Oulun yliopiston rehtorina toiminut Lauri Lajunen ei hakenut jatkokautta enää vuonna 2014.

Vuonna 2014 rehtorin paikkaa haki kymmenen hakijaa: Jalo AminoffHelka-Liisa Hentilä, Ghulam Jilani, Matti Niemi, Kyösti Oikarinen, Hannu RönkkömäkiMatti Sarén, Veikko Seppänen, Harry Linnanrinne ja Markku Filppula.

Virallisen hakuprosessin ohella kartoitettiin myös muita varteenotettavia ehdokkaita, joista Jouko Niinimäki ja yliopiston tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemi pyydettiin haastatteluun Hentilän, Oikarisen ja Filppulan ohella.

Oulun ylioppilaslehti haastatteli loppusuoralle päässeet rehtorihakijat numerossaan 8/2014. Voit tutustua näköislehteen Issuu.comissa.

Niinimäki valittiin rehtoriksi yliopiston hallituksen kokouksessa 30. syyskuuta 2014. Valinnasta äänestettiin, ja Niinimäki voitti Hentilän äänin 8–4.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: