Viimeisen kolmen vuoden ajan Oulun yliopiston fuksit ovat aloittaneet opiskelunsa Future Factory -tapahtuman merkeissä. Vuonna 2016 lanseeratussa tapahtumassa ideoitiin pienryhmissä innovaatioita tulevaisuuden ongelmien ratkaisemiseen. Tapahtuman idea on koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilän.
Syksyllä orientaatioviikon toiminta muuttuu, kun tapahtuman korvaa itsetutkiskelua korostava Self-Hack.
Syynä Future Factorystä luopumiselle on tapahtumasta saatu kielteinen palaute.
“Koulutuksen johtoryhmän käsittelystä kävi ilmi että Future Factory sai aika paljon huonoa palautetta. Toki se sai hyvääkin palautetta, mutta huonon palautteen takia konseptin muuttaminen oli järkevää”, koulutuspalveluiden johtaja Vesa-Matti Sarenius kertoi lehdelle puhelimitse 10. toukokuuta.
Future Factoryn korvaava UniOulu Self-Hack perustuu Stanfordin yliopistossa opetettuun Design your life -konseptiin ja keskittyy innovoinnin sijaan opiskelijaan itseensä. Kyse on päivän kestävästä tapahtumasta, jossa uudet opiskelijat pääsevät miettimään mitä haluavat tehdä tulevilla opiskeluvuosillaan, kertoo tapahtumaa järjestävä Telluksen suunnittelija Nina Jackson.
Konseptin tarkoituksena on tukea yksilöä oman elämän suunnittelussa antamalla työkaluja omien vahvuuksien, haaveiden ja tavoitteiden tunnistamiseen, kertoo toinen tapahtumaa järjestävistä suunnittelijoista Niina Marostenmäki.
“Mietitään ensin oman elämän juttuja: mitä osaan ja mitä haluan tehdä. Myöhemmin voi miettiä miten voi auttaa maailmaa.”
Tapahtumien väliltä löytyy myös yhtäläisyyksiä. Future Factoryn tavoitteena oli luoda opiskelijoita aktivoiva tapahtuma vastapainoksi orientaatioviikon tietoähkylle. Self-Hackissa sama ajatus jatkuu: järjestäjät haluavat uusille opiskelijoille aloitustapahtuman, jossa he pääsevät itse aktivoitumaan, Marostenmäki kuvailee.
Järjestäjät kokevat, että opintojen suunnittelu tulee ajankohtaiseksi usein liian myöhään. He eivät kuitenkaan oleta, että vasta aloittaneet opiskelijat pystyvät heti ensimmäisellä viikolla suunnittelemaan opinnoistaan kaiken.
“Orientoivalla viikolla fukseilla on paljon muutakin mielessä, eikä kaikkea pysty suunnittelemaan. Haluamme kuitenkin tarjota työkalut suunnitteluun niin, että oman polun rakentaminen kulkisi opintojen aikana koko ajan mukana”, Jackson sanoo.
Vaikka tapahtuman aihepiirinä ovatkin opinnot, on tarkoituksena tutkailla elämää kokonaisuutena. Järjestäjät toivovat tapahtuman tukevan kokonaisvaltaista hyvinvointia esimerkiksi auttamalla opiskelijoita hahmottamaan, mikä osa elämästä on opintoja ja mitä muita osa-alueita elämästä löytyy.
“Tarkoitus on opetella asettamaan tavoitteita tasapainoisesti, ettei opiskelukaan mene ihan överiksi”, Jackson sanoo.
Self-Hack-päivän aikana opiskelijat työskentelevät oman alansa pienryhmissä ja työstävät tehtäväpapereita ja keskustelevat ryhmissä fasilitaattorien, eli ohjaajien, johdolla, Marostenmäki kertoo.
Uutta on vanhempien opiskelijoiden mukana olo. Fasilitaattorit ovat järjestäjien kouluttamia ylempien vuosikurssien opiskelijoita, jotka auttavat ja ohjeistavat pienryhmiä päivän aikana.
Järjestäjät toivovat Self-Hackin olevan koko yliopiston yhteinen tapahtuma, joka toisi mahdollisimman monta tahoa saman asian ääreen.
“Toivomme, että yliopistona puhallettaisiin yhteen hiileen, jotta fukseille saataisiin mielekäs startti opintoihin”, Jackson sanoo.
Self-Hack järjestetään osana uusien opiskelijoiden orientaatioviikkoa perjantaina 6. syyskuuta kello 8–16. Oulun yliopiston tapahtuman järjestää Telluksen lisäksi tamperelainen Creativity Squads.
Myös vanhempien vuosikurssien opiskelijoilla on mahdollisuus päästä mukaan fasilitaattoreina ja saada tästä opintopisteitä. Lisätietoa fasilitaattoriksi ryhtymisestä löydät täältä.
Julkaistu
SHARE
Iida Putkonen
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.
Oulun yliopiston rehtoriksi kaudelle 2020–2024 hakeneista loppusuoralle pääsi kolme: nykyinen rehtori Jouko Niinimäki, koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä ja Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila. Rehtorivalinnasta päättää yliopiston hallitus. Valintaa käsitellään seuraavan kerran hallituksen kokouksessa keskiviikkona 12. kesäkuuta.
Oulun ylioppilaslehti esitti kaikille loppusuoralle päässeille hakijoille ajankohtaisia kysymyksiä, jotka koskevat rehtorin työtä, Oulun yliopistoa ja myös laajemmin korkeakoulumaailmaa. Pyysimme kysymyksiä myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnalta ja Oulun yliopiston henkilöstöyhdistyksiltä. Lue alta, mitä rehtorihakijat vastasivat.
Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki. Kuvassa myös Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala ja Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso.
Jouko Niinimäki, Oulun yliopiston rehtori, mekaanisen prosessitekniikan professori.
”Olen systemaattinen, oikeudenmukainen, keskusteleva ja ystävällinen. Noilla keinoilla saan asioita eteenpäin kohti yhteistä tavoitetta.”
Mitkä ovat mielestäsi kolme tärkeintä asiaa, joilla Oulusta tehdään kansallisesti ja kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella?
”Opiskelijakokemuksen hakuvaiheesta valmistumiseen asti täytyy olla erinomainen. Koulutuksen laatuun, ympäristöihin ja resursseihin on panostettava yhä enemmän. Opiskelijakokemuksen lisäksi kaupunkiviihtyvyys ja työpaikkojen tarjonta alueella ovat asioita, joihin pystymme yhdessä kaupungin ja yritysten muiden kanssa vaikuttamaan. Hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä on Oulussa hieno juttu.”
Millä sanoilla esittelisit Oulun yliopistoa uudelle opetusministerille Li Anderssonille (vas.) ja tiede- ja kulttuuriministerille Annika Saarikolle (kesk.)?
”Oulun yliopisto on laadukas nopeasti kehittyvä pohjoinen tiedeyliopisto, joka on Suomen menestymisenkin kannalta tärkeä. Olemme ylpeitä siinä, mitä teemme ja pystymme jatkuvasti parempaan.”
Mitkä ovat mielestäsi Oulun yliopiston kehittämisen painopisteet seuraavien viiden vuoden aikana?
”Meillä on nyt hyvä kehittämisohjelma. Panostamme koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden lisäksi erityisesti yhteisön hyvinvointiin, fyysiseen ja digitaaliseen kampusympäristöön, sisäiseen ja ulkoiseen viestintään sekä hyviin kotimaisiin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin.”
Millaista yhteistyötä Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun tulisi tehdä lähitulevaisuudessa? Millaisena näet duaalimallin tulevaisuuden?
”Yliopiston ja ammattikorkeakoulun profiilit kirkastuvat jatkossa entisestään. Yliopisto on tieteellinen ja teoreettisempi toimija ja ammattikorkeakoulu taas käytännönläheisempi toimija. Pystymme tekemään paljon yhdessä. Dentopolis on hyvä esimerkki oppimisympäristöstä, jossa yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevat tekevät töitä rinta rinnan jo opiskeluaikana. Tutkimuksessa ammattikorkeakoulu pystyy auttamaan erityisesti vaikuttavuuden puolella. Duaalimalli tulee säilymään, eikä sen purkaminen ole tarpeellista.”
Miten yliopiston henkilöstön jaksamista ja kehittymistä tulisi tukea? Kuinka parantaisit apurahatutkijoiden asemaa yliopistolla ja sen piirissä?
”Apurahatutkijoiden aseman tulisi olla sama kuin muidenkin tutkijoiden. Esimerkiksi terveydenhuoltopalvelut tulisi taata heille, kuten muillekin. Monissa osissa yliopistoa näin jo onkin, mutta jossakin on vielä parannettavaa. Kehittämiseen suhtaudutaan yleisesti positiivisesti.”
Millaisia toimenpiteitä Oulun yliopiston pitäisi tehdä taloutensa turvaamiseksi? Tarvitaanko vielä säästötoimenpiteitä?
”Oulun yliopiston talous on nyt vahva. Ei tarvita säästötoimenpiteitä.”
Mitkä olisivat vahvuutesi rehtorina? Entä heikkoutesi?
”Olen systemaattinen, oikeudenmukainen, keskusteleva ja ystävällinen. Noilla keinoilla saan asioita eteenpäin kohti yhteistä tavoitetta. Heikkoudeksi joku saattaa kokea sen, että olen liian tinkimätön kiusaamisen ja häirinnän saralla ja tartun noihin asioihin liian helposti. Tämmöistä olen kuullut.”
Millä tavalla käsittelet itseesi kohdistuvaa arvostelua ja painetta?
”Rakentava kritiikki on aina tarpeellista ja tervetullutta. Epäasiallinen henkilöön käyvä arvostelu tuntuu ikävältä, mutta kestän sen. Palautteesta oppii.”
Mikäli sinut valitaan rehtoriksi, mitkä asiat tai painotukset Oulun yliopistossa muuttuisivat?
”Jos minut valitaan, niin jatkan nyt sovitulla kehityspolulla. Oulun yliopistolla menee hyvin ja olemme menossa oikeaan suuntaan sopivalla nopeudella. Jos topimintaympäristö muuttuu, niin reagoidaan siihen tarkoituksenmukaisesti.”
Kysymykset opiskelijoilta, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajalta Miriam Putulalta: Lähes kolmasosa korkeakouluopiskelijoista kärsii jossain muodossa mielenterveysongelmista opintojensa aikana. Millä tavoin ongelmaa tulisi mielestäsi ehkäistä?
”Mielenterveyspalveluiden tarjonnan täytyy olla riittävää. Tärkeää on myös ennaltaehkäisy, jota voidaan tehdä parantamalla yhteisöllisyyttä ja välttämällä turhien paineiden kasaamista opiskelijoille. Ainejärjestöillä voisi olla nykyistä isompi rooli hyvinvoinnissa. Tätä meidän kannattaisi miettiä.”
Uusi periodijako herätti vastikään oululaisten yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa huolta siitä, onko opiskelijoilla jatkossa enää ollenkaan lomaa opinnoista. Pitäisikö mielestäsi opiskelijoiden olla vapaalla joulun välipäivät sekä myös syksyisin ja keväisin, jotta varmistetaan, etteivät opiskelijat pala loppuun opinnoissaan?
”Lepo on meille kaikille tärkeää. Sopiva määrä breikkejä oikein ajoitettuna auttaa jaksamaan. Kukaan ei jaksa ilman asiallisia lepojaksoja ja loppuunpalaminen on vakava asia, mille ketään ei tule altistaa. Ihmisiä on myös kannustettava lepäämään, eikä lomajaksoista olla luopumassa.”
Kysymys Professoriliiton Oulun paikallisosaston puheenjohtajalta Matti Alatalolta: Pitäisikö rehtorin toimikaudet rajata kahteen? Miksi/miksi ei?
”Hallituksen oikeus ja velvollisuus on huolehtia siitä, että yliopistoa johtaa paras mahdollinen henkilö. Monet rehtorin vahvuudet, esimerkiksi verkostot ja yhteiskunnan luottamus, kehittyvät kokemuksen myötä. Täytyy muistaa, että hallituksella on mahdollisuus vapauttaa rehtori jopa kauden aikana.”
Kysymys Oulun yliopistolaiset JHL:n puheenjohtajalta Vaili Jämsä-Uusitalolta: Jokaisella yliopiston henkilöstöryhmällä on oma substanssi hoidettavana ja kukaan ei tule toimeen ilman toisia. Yliopiston onnistumisen ja menestymisen tulisi olla yhteinen kokemus, sillä se antaa voimaa kiireessäkin tehdä töitä. Kuinka rehtori tehtävässään toteuttaa tätä tärkeää yhdistämisen ja voimaannuttamisen tehtävää?
”Eri henkilöstöryhmien yhdessä tekeminen on tärkeää. Yhteinen vastuunkanto ja yhteinen iloitseminen tuloksista ja kovan työn jälkeen ansaittu lepo voimaannuttaa meitä kaikkia. Yliopisto koostuu moniosaavista ryhmistä, joiden yhteenkuuluvuutta täytyy tukea. Yliopisto ei sinänsä menesty, vaan yliopistolaiset menestyvät. Silloin kun monet yliopistolaiset pärjäävät hyvin, tavataan toki sanoa, että yliopisto menestyy.”
Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä. Kuva: Joel Karppanen/arkistokuva.
”Vahvuuteni ovat kotimainen ja kansainvälinen monipuolinen työkokemus ja verkostot, kattava johtamiskokemus mukaan lukien koulutusrehtorin tehtävä ja Oulun yliopiston tuntemus sekä kuunteleva ja ratkaisukeskeinen johtamistyylini.”
Helka-Liisa Hentilä, Oulun yliopiston koulutusrehtori, yhdyskuntasuunnittelun professori.
Mitkä ovat mielestäsi kolme tärkeintä asiaa, joilla Oulusta tehdään kansallisesti ja kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella?
”Nämä asiat ovat yliopiston vastuulla: Kiinnostavat ja korkeatasoiset tutkinto-ohjelmat ja muu koulutustarjonta, opiskelijalähtöinen oppimista edistävä ohjaus ja opetus moderneissa fyysisissä ja verkko-oppimisympäristöissä sekä opintojen aikana hankitut työelämävalmiudet ja -verkostot, jotka edistävät koulutusta vastaavaa työllistymistä. Olosuhdeasioissa teemme sidosryhmien kanssa yhteistyötä, kuten edullinen laadukas opiskelija-asuminen, kampusten saavutettavuus ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet.”
Millä sanoilla esittelisit Oulun yliopistoa uudelle opetusministerille Li Anderssonille (vas.) ja tiede- ja kulttuuriministerille Annika Saarikolle (kesk.)?
”Tiede- ja kulttuuriministerille kertoisin Oulun yliopiston olevan monitieteinen kansainvälinen tiede- ja sivistysyliopisto, jolla on tärkeä rooli ”puolen Suomen” tutkimuksen ja korkeimman koulutuksen veturina profiilialoillaan. Toteaisin, että voisimme varmistaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta sekä kansainvälisen tason osaamiskeskittymän rakentamista ja elinvoiman lisäämistä vielä paremmin, jos rahoituspohjamme olisi vahvempi. Kertoisin myös oululaisten opiskelijoiden ja muun yliopistoyhteisön isosta panoksesta Oulun alueen kulttuurielämään. Toteaisin, että Oulu 2026 -kulttuuripääkaupunkistatus olisi oiva piristysruiske koko pohjoiselle Suomelle.
Opetusministerille kertoisin tutkimusperusteisesta opettajankoulutuksestamme, ulottuen varhaiskasvatuksesta eri alojen aineenopettajakoulutukseen, saamenkielisten opettajien koulutusta unohtamatta. Toteaisin, että kyetäksemme vastaamaan esimerkiksi erityisopettajien kysyntään ja siten edistämään koulutuksellista tasa-arvoa, voisimme kouluttaa heitä enemmänkin, jos OKM:n määrittämä tutkintokatto antaisi myöten ja sitä kautta saisimme tähän enemmän resursseja.”
Mitkä ovat mielestäsi Oulun yliopiston kehittämisen painopisteet seuraavien viiden vuoden aikana?
”Yliopistoilta odotetaan yhä parempaa tuloksellisuutta etenkin tutkinto- ja täydennyskoulutuksessa. Tämän takia on tärkeää, että aidosti arvostamme, panostamme ja toimintarakenteemme tukevat laadukasta opiskelijalähtöistä opetusta, ohjausta ja oppimista.
Jatkamme edelleen tutkimuksen kansainvälistämistä, huippututkimuksen ja tohtorikoulutuksen tukemista sekä infrastruktuurien pitkäjänteistä kehittämistä, mutta olemme avoimia uusille avauksille ja tuemme myös nousevaa tutkimusta ja tutkimuksellista riskinottoa, jotta olemme jatkossakin tiedonluomisen etujoukoissa. Huolehdimme siitä, että olemme entistä kytkeytyneempiä kotimaisiin ja kansainvälisiin edelläkävijäverkostoihin ja maailmaa muuttaviin innovaatioekosysteemeihin. Toimimme niin, että yliopistoyhteisön osaaminen, monitieteisyys ja monikulttuurisuus on kehittämisen ja hyvinvoinnin lisäämisen voimavara. Rekrytointeihin panostamisen ohella kehitämme päämäärätietoisesti koko yliopistoyhteisön osaamista, jotta menestymme digitalisoituvassa avoimen tieteen ja avoimen oppimisen maailmassa. ”
Millaista yhteistyötä Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun tulisi tehdä lähitulevaisuudessa? Millaisena näet duaalimallin tulevaisuuden?
”Yhteistyötä valmistellaan tilojen käytön, palveluiden, infrastruktuurien (esimerkiksi pajat) sekä koulutuksen osalta. Yhteistyön tulee luoda lisäarvoa molemmille. Kirjastopalvelut ovat hyvä esimerkki, jossa yhteistyön avulla voidaan kehittää molempien organisaatioiden opiskelijoiden, henkilökunnan ja sidosryhmien palveluita.
Pitemmällä aikavälillä arvelen, että vaikka jatkossakin tarvitaan eri tutkintojen tuottamaa moninaista osaamista, organisaatiorakenteet voivat joskus muuttua. Koska uudessa hallitusohjelmassa on maininta, että duaalimalli säilyy, en usko lähivuosina kuitenkaan tapahtuvan tältä osin muutoksia.”
Miten yliopiston henkilöstön jaksamista ja kehittymistä tulisi tukea? Kuinka parantaisit apurahatutkijoiden asemaa yliopistolla ja sen piirissä?
”Jokaisen meistä jaksaminen ja kehittyminen lähtee toisen työn ja osaamisen vastavuoroisesta arvostuksesta. Se on myös sivistystä. Asiantuntijaosaamisen hyödyntäminen, mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja vaikuttaa, hyvä esimiestyö ja vuorovaikutteiset toimintatavat edistävät työhyvinvointia.
Olisi tavoiteltavaa, että kaikilla aktiivisilla apurahatutkijoilla olisi esimerkiksi yliopiston sähköpostiosoite käytössä. Apurahatutkijoiden asemaa parantaisi kuitenkin eniten se, että vahva ja tulevaisuudessa toivottavasti yhä vahvistuva rahoitusasemamme mahdollistaisi useamman tohtorikoulutettavan palkkaamisen koko nelivuotisen tutkijakoulutuksen ajaksi. Tällöin apurahoitus olisi enemmän täydentävä (esimerkiksi matka-apuraha) tai osa-aikaisesti muun työn ohella väittelevien käyttämä rahoituskeino.”
Millaisia toimenpiteitä Oulun yliopiston pitäisi tehdä taloutensa turvaamiseksi? Tarvitaanko vielä säästötoimenpiteitä?
”Laadukas ja vaikuttava ydintehtävien (tutkimus, koulutus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus) hoitaminen auttaa meitä parhaiten rahoituspohjan turvaamisessa. Henkilöstön osaaminen ja osaamisen kehittäminen sekä opiskelijoiden sitoutuminen opintoihinsa ratkaisee, miten menestymme. Kytkeytyminen edelläkävijäverkostoihin sekä tutkijaliikkuvuus on tärkeää osaamisen kerryttämisessä ja edistää esimerkiksi EU:n tutkimusrahoituksessa menestymistä.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että seuraavien vuosien aikana yliopistojen OKM-rahoituskehys kasvaa – toki tällä rahalla on maassamme monta ottajaa.”
Mitkä olisivat vahvuutesi rehtorina? Entä heikkoutesi?
”Vahvuuteni ovat kotimainen ja kansainvälinen monipuolinen työkokemus ja verkostot, kattava johtamiskokemus mukaan lukien koulutusrehtorin tehtävä ja Oulun yliopiston tuntemus sekä kuunteleva ja ratkaisukeskeinen johtamistyylini. Heikkoutena varmaankin se, että odotan joskus asioiden tapahtuvan aika nopeasti. Kokemus on kuitenkin tuonut lisää malttia.”
Millä tavalla käsittelet itseesi kohdistuvaa arvostelua ja painetta?
”Monenlaisia tilanteita on tullut vastaan jo aiemmissa työ- ja johtotehtävissä. Lasken tarvittaessa kymmeneen ja nukun yön yli. Kritiikki luo myös molemminpuolisen mahdollisuuden oppia, esimerkiksi lisää puolin ja toisin ymmärrystä siitä, miksi jotakin muutosta tehdään ja mitä vaikutuksia siitä syntyy.”
Mikäli sinut valitaan rehtoriksi, mitkä asiat tai painotukset Oulun yliopistossa muuttuisivat?
”Olemme viime vuosina tehneet monia muutoksia mm. organisaatioon, palveluihin ja tiloihin. Henkilöstö on ollut kovilla ja muutokset ovat vaikuttaneet myös opiskelijoihin. Omia tavoitteitani olisivat aloitettujen muutosprosessien saattaminen valmiiksi, tiedon avulla johtamisen kulttuurin vahvistaminen sekä panostukset yhteisön osaamisen kehittämiseen erityisesti mitä tulee avoimeen tieteeseen ja avoimeen oppimiseen. Myös kansainvälistyminen sekä verkostojen ja opiskelijalähtöisyyden vahvistaminen edellyttää resursointia, unohtamatta sitä, että meidän tulee edelleen panostaa tutkimuksen tekemisen hyviin yleisedellytyksiin. ”
Kysymykset opiskelijoilta, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajalta Miriam Putulalta: Lähes kolmasosa korkeakouluopiskelijoista kärsii jossain muodossa mielenterveysongelmista opintojensa aikana. Millä tavoin ongelmaa tulisi mielestäsi ehkäistä?
”Opiskeluaikaisen toimeentulon tulisi olla riittävää, jotta täysipäiväinen opiskelu on mahdollista. Muita ehkäisykeinoja ovat opintojen hops-ohjaus ja opinto-ohjauksen yksilöllistäminen sekä omien opiskelu- ja ajanhallintaitojen kehittäminen, tutkintojen kuormittavuuden tarkastelu ja mitoituksen tarkistaminen, lukujärjestyksen suunnittelu siten, että sujuva ja esteetön opiskelu on mahdollista, pullonkaulakurssien tunnistaminen, monipuolisten osaamisen arviointimenetelmien kehittäminen (so. muitakin oppimisen osoittamistapoja kuin tentit), pienryhmäohjaus, laadukas omaopettajatoiminta, riittävät opintopsykologin ohjauspalvelut sekä huolehtiminen siitä, että syntyy mahdollisuuksia vertaisoppimiseen ja ryhmäytymiseen.
Palautteen saaminen ja sujuva vuorovaikutus opettajien kanssa on tärkeää, sillä joskus yksikin positiivinen sana kantaa pitkälle. Kiusaamiseen ja häirintään tulee olla nollatoleranssi ja toimivat menettelytavat, jos ongelmia esiintyy. Työnhakuvalmiuksien kehittäminen ja urapalvelut edistävät valmistumisen jälkeistä työllistymistä ja vähentävät stressiä työllistymisen epävarmuudesta. Myös erilainen harrastus-, kilta- ja ylioppilaskuntatoiminta tuo elämään muuta sisältöä ja lisää hyvinvointia. Luonnollisesti myös mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistaminen ja YTHS:n palveluiden saatavuus on tärkeää.”
Uusi periodijako herätti vastikään oululaisten yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa huolta siitä, onko opiskelijoilla jatkossa enää ollenkaan lomaa opinnoista. Pitäisikö mielestäsi opiskelijoiden olla vapaalla joulun välipäivät sekä myös syksyisin ja keväisin, jotta varmistetaan, etteivät opiskelijat pala loppuun opinnoissaan?
”Yliopistolain mukaan yliopiston lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Oulun yliopiston periodijako on jo useita vuosia mahdollistanut vapaaehtoisen opiskelun myös kesäaikana niille, ketkä eivät ole lomalla, töissä tai harjoittelussa vaan haluavat edistää opintojaan myös kesäaikana. Sikäli tässä ei varsinaisesti mitään muuttunut aiempaan nähden. Periodeihin sisältyviä syys- ja talvilomaviikkoja sekä joulun aikaa voidaan edelleen käyttää itsenäiseen opiskeluun, harjoitteluihin tai lomaan, kuten on tehty aiemminkin. Opiskelijoiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on keskeinen asia.”
Kysymys Professoriliiton Oulun paikallisosaston puheenjohtajalta Matti Alatalolta: Pitäisikö rehtorin toimikaudet rajata kahteen? Miksi/miksi ei?
”Mielestäni voisi harkita. Nopeasti muuttuvassa yliopistojen toimintaympäristössä tarvitaan eri aikoina erilaista johtajuutta. Rehtorin tehtävä on myös kuluttava, 24/7 -työtä, joten sen määräaikainen hoitaminen voi olla henkilökohtaisen elämänlaadun kannaltakin hyvä asia.”
Kysymys Oulun yliopistolaiset JHL:n puheenjohtajalta Vaili Jämsä-Uusitalolta: Jokaisella yliopiston henkilöstöryhmällä on oma substanssi hoidettavana ja kukaan ei tule toimeen ilman toisia. Yliopiston onnistumisen ja menestymisen tulisi olla yhteinen kokemus, sillä se antaa voimaa kiireessäkin tehdä töitä. Kuinka rehtori tehtävässään toteuttaa tätä tärkeää yhdistämisen ja voimaannuttamisen tehtävää?
”Yliopiston johtamisen ja esimiestyön tulee olla yliopiston asiantuntijoiden osaamista arvostavaa sekä avoimuuden ja luottamuksen kulttuuria rakentavaa. Tunne ja tieto oikeudenmukaisuudesta ja tasavertaisuudesta on tärkeä, hyvästä työstä tulee voida palkita kaikkia. Kiitosta ei meistä varmaan kukaan muista työkaverille sanoa niin usein kun kuuluisi. Lupaan, että ainakin yrittäisin.”
Seppo Parkkila on Tampereen yliopiston anatomian professori. Hän työskenteli tutkimuksesta vastaavana vararehtorina Tampereen yliopistossa vuosina 2016–2018. Kuva: Seppo Parkkila.
Seppo Parkkila, Tampereen yliopiston anatomian professori.
”Vahvuuksiani ovat dynaamisuus, uudet ideat, vuosikymmenten kokemus tutkijana, ryhmänjohtajana ja opettajana sekä kokemukset vararehtorina erittäin suuresta yliopiston muutosprosessista Tampereella.”
Mitkä ovat mielestäsi kolme tärkeintä asiaa, joilla Oulusta tehdään kansallisesti ja kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella?
”Koulutuksen laadun nostaminen, tieteellisen tason nostaminen ja kansainvälisyyden lisääminen (kansainvälisen henkilökunnan rekrytointi, opiskelijavaihto, yliopistoverkostot ja niin edelleen).”
Millä sanoilla esittelisit Oulun yliopistoa uudelle opetusministerille Li Anderssonille (vas.) ja tiede- ja kulttuuriministerille Annika Saarikolle (kesk.)?
”Oulun yliopisto on ”puolen Suomen yliopisto” ja tähtäämme lujasti siihen, että se nousee kansainvälisesti arvostetuksi tiedeyliopistoksi. Meillä on selvä visio, jonka toteuttamiseen tarvitsemme riittävät resurssit.”
Mitkä ovat mielestäsi Oulun yliopiston kehittämisen painopisteet seuraavien viiden vuoden aikana?
”Uuden strategiatyön käynnistäminen välittömästi, koulutuksen laadun nostaminen, tieteellisen tason nostaminen, ulkoisen tutkimusrahoituksen lisääminen, kansainvälisyyden lisääminen (kansainvälisen henkilökunnan rekrytointi, opiskelijavaihto, yliopistoverkostot ja niin edelleen). Mahdolliset merkittävät puutteet infrastruktuurien osalta on kartoitettava ja korjattava resurssien puitteissa.”
Millaista yhteistyötä Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun tulisi tehdä lähitulevaisuudessa? Millaisena näet duaalimallin tulevaisuuden?
”Olen vastikään itse ollut suunnittelemassa Tampereen kahden tiedeyliopiston fuusiota ja konsernia, johon tuli mukaan myös ammattikorkeakoulu. Uskon, että kokemukseni tästä prosessista olisivat hyödyllisiä myös Oulussa. Konkreettisin suurin hyöty tulee alkuun joustavista opintopoluista. Ammattikorkeakoulun opiskelijat voivat joustavasti hyödyntää tiedeyliopiston opetustarjontaa ja yliopiston opiskelijat voivat myös opiskella ammattikorkeakoulun kursseja. Itse olen ollut yllättynyt uusista mahdollisuuksista, joita tulee erityisesti tutkimuksen puolella. AMK:lla on erityisosaamista tutkimuksen soveltamisessa käytäntöön ja työskentelystä yritysrajapinnassa. Näiden lisäksi on selvää, että varsinkin pidemmällä tähtäimellä monia tutkimuksen ja koulutuksen tukipalveluja voidaan ja kannattaa yhdistää.
Uskon, että duaalimalli tulee säilymään vielä pitkään. Meillä on erilliset yliopistolaki ja ammattikorkeakoululaki. Toki viimekädessä duaalimallin jatkuminen tai purkaminen on poliittinen päätös.”
Miten yliopiston henkilöstön jaksamista ja kehittymistä tulisi tukea? Kuinka parantaisit apurahatutkijoiden asemaa yliopistolla ja sen piirissä?
”Rehtorin tulee johtaa yliopistoa edestäpäin. Yliopiston tärkein resurssi ovat työntekijät ja opiskelijat. Tärkeää on toinen toisensa arvostaminen, luottamus ja yhteistyö. Kun työn tekeminen on mukavaa ja palkitsevaa, silloin myös jaksaa paremmin. Tunnen apurahatutkijoiden tilanteen vuosikymmenten ajalta, koska oma tutkimusryhmänikin on pääasiassa erilaisten apurahojen kautta palkattuna. Työsopimukset tulisi kirjoittaa aina niin pitkälle ajalle kuin rahoitus sallii. Suuri haaste on apurahakausien lyhyt kesto, mikä johtaa valitettavasti lyhyisiin työsopimuksiin. Tähän ongelmaan tulisi tarttua kansallisella tasolla.”
Millaisia toimenpiteitä Oulun yliopiston pitäisi tehdä taloutensa turvaamiseksi? Tarvitaanko vielä säästötoimenpiteitä?
”Tarkkaa taloudenpitoa on jatkettava joka tapauksessa. Viimeaikaisten uutisten perusteella OKM:n kautta tuleva yliopistojen perusrahoitus on toivottavasti kääntymässä positiivisempaan suuntaan. Talouden hoito on oltava realistista, mutta haluaisin kuitenkin kääntää usein liian negatiivisen viestinnän positiiviseen. Myös varainhankinnalla on tärkeä merkitys. Sijoitustoimintaa on toteutettava ja seurattava ammattimaisesti kuten varmasti on tehty tähänkin saakka.”
Mitkä olisivat vahvuutesi rehtorina? Entä heikkoutesi?
”Vahvuuksiani ovat dynaamisuus, uudet ideat, vuosikymmenten kokemus tutkijana, ryhmänjohtajana ja opettajana sekä kokemukset vararehtorina erittäin suuresta yliopiston muutosprosessista Tampereella. Heikkoutena on luonnollisesti se, että en enää tunne Oulun yliopiston asioita kovin hyvin. Toisaalta uskon, että ulkopuolelta tulevat ajatukset voivat olla merkittävä askel uuteen nousuun. ”
Millä tavalla käsittelet itseesi kohdistuvaa arvostelua ja painetta?
”Paineensietokyky on tullut testattua lukemattomia kertoja lääkärintyössä, ryhmänjohtajana, muutosjohtajana ja hieman jopa politiikassa. Mielestäni kestän arvostelua ja painetta hyvin. Johtamisessa tehdään myös virheitä. Jos ja kun näin tapahtuu jokaiselle johtajalle, niin se on tunnustettava ja kurssia on reivattava oikeaan suuntaan.”
Mikäli sinut valitaan rehtoriksi, mitkä asiat tai painotukset Oulun yliopistossa muuttuisivat?
”Toivon, että entistä enemmän voidaan tehdä asioita yhdessä. Yliopisto on asiantuntijaorganisaatio. Sellaisen organisaation omaa asiantuntemusta kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon. Lähtisin omilla toimillani rakentamaan kansainvälisesti arvostettua tiedeyliopistoa, josta työntekijät ja opiskelijat ovat ylpeitä. Luottamus, avoimuus ja toinen toisensa arvostaminen ovat tärkeitä tukipilareita.”
Kysymykset opiskelijoilta, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajalta Miriam Putulalta: Lähes kolmasosa korkeakouluopiskelijoista kärsii jossain muodossa mielenterveysongelmista opintojensa aikana. Millä tavoin ongelmaa tulisi mielestäsi ehkäistä?
”Tämä kysymys liittyy todella valitettavan yleiseen ongelmaan, jonka tunnen hyvin oman koulutus- ja työtaustani kautta. Itse asiassa tämän tyyppistä kysymystä käsittelin viimeksi tänä keväänä neljännen vuosikurssin lääketieteen opiskelijoiden kanssa eräässä tutoriaalissa. Yksi tärkeä keino näkyy vastauksestani seuraavaan kysymykseen, eli riittävästä levosta on huolehdittava. Meitä kaikkia haastaa nykyinen some- ja digihumppa. Ihmiset ovat mentaalisesti koko ajan ’online’. Jos siihen liittyy myös epävarmuutta omasta tulevaisuudesta, ihmissuhteista ja taloudesta, niin aikamoinen oravanpyörä on valmis.
Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on tärkeää. Opettajatutorit ja henkilökohtainen opintojen ohjaus antavat turvallisuutta ja vakautta opiskeluun. On myös varmistettava, että mielenterveyspalvelut ovat saatavilla silloin kun niitä tarvitaan. En myöskään halua unohtaa opiskelijoiden antamaa vertaistukea toinen toisilleen. Ystävyydellä ja toinen toisensa välittämisellä on valtava positiivinen voima.”
Uusi periodijako herätti vastikään oululaisten yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa huolta siitä, onko opiskelijoilla jatkossa enää ollenkaan lomaa opinnoista. Pitäisikö mielestäsi opiskelijoiden olla vapaalla joulun välipäivät sekä myös syksyisin ja keväisin, jotta varmistetaan, etteivät opiskelijat pala loppuun opinnoissaan?
”Opiskelijat tarvitsevat lomia kuten muutkin työntekijät. Aivot ylikuormittuvat ilman lepoa. Yliopisto-opiskelun kuvaan tulisi kuulua se, että joulun välipäivät ovat vapaita ja lisäksi kesätauko on kohtuullisen pitkä. Toki jotkut haluavat opiskella soveltuvia kursseja myös kesäisin, mikä on luonnollisesti OK. On myös melkeinpä sääntö, että opiskelijat tekevät palkkatyötä loma-aikoinaan ja monet myös samanaikaisesti opiskelun kanssa. Palkkatyö on usein välttämätöntä taloudellisten syiden takia ja toki siitä saa arvokasta työkokemusta. On kuitenkin tärkeää levätä opiskeluaikana riittävästi.”
Kysymys Professoriliiton Oulun paikallisosaston puheenjohtajalta Matti Alatalolta: Pitäisikö rehtorin toimikaudet rajata kahteen? Miksi/miksi ei?
”Minulla ei ole vahvaa kantaa tähän kysymykseen puolesta tai vastaan. Jos voisin valita näistä kahdesta vaihtoehdosta, niin kallistuisin hieman rajaamisen puolelle. Kaksi kautta rehtorin tehtävässä on pitkä aika erittäin vastuullisessa työssä. Toisaalta tunnetaan kyllä rehtoreita, jotka ovat erittäin menestyksellisesti hoitaneet tehtäväänsä pidempäänkin kuin kaksi kautta.”
Kysymys Oulun yliopistolaiset JHL:n puheenjohtajalta Vaili Jämsä-Uusitalolta: Jokaisella yliopiston henkilöstöryhmällä on oma substanssi hoidettavana ja kukaan ei tule toimeen ilman toisia. Yliopiston onnistumisen ja menestymisen tulisi olla yhteinen kokemus, sillä se antaa voimaa kiireessäkin tehdä töitä. Kuinka rehtori tehtävässään toteuttaa tätä tärkeää yhdistämisen ja voimaannuttamisen tehtävää?
”Erittäin tärkeä kysymys! Rehtori johtaa tiedoillaan, taidoillaan ja persoonallaan. Olen todennut, että yliopiston tärkein voimavara ovat ihmiset. Parhaimmat tulokset tehdään yhdessä. Lopputulos on yleensä erinomainen kun on mukava tehdä työtä ja työntekijät näkevät, että heidän työtään arvostetaan ja heihin luotetaan.”
Rehtorihakijoiden esittelyvideot ovat esillä yliopiston intranetissä Notiossa. Videot toimivat yliopiston verkossa olevilla koneilla, yliopiston ulkopuolella ota VPN-yhteys.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Suomalaisen Tiedeakatemian uudet jäsenet on valittu 12. huhtikuuta pidetyssä vuosikokouksessa. Uusien jäsenten joukossa on kolme professoria Oulun yliopistosta: matematiikan professori, luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Maarit Järvenpää, molekyylibiologian professori Johanna Myllyharju ja Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnunen. Tiedeakatemia jakaantuu matemaattis-luonnontieteelliseen ja humanistiseen osastoon. Järvenpää ja Myllyharju valitiin matemaattis-luonnontieteelliseen osastoon, Kinnunen humanistiseen osastoon. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja kotimaisia […]
Uusien jäsenten joukossa on kolme professoria Oulun yliopistosta: matematiikan professori, luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Maarit Järvenpää, molekyylibiologian professori Johanna Myllyharjuja Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnunen.
Tiedeakatemia jakaantuu matemaattis-luonnontieteelliseen ja humanistiseen osastoon. Järvenpää ja Myllyharju valitiin matemaattis-luonnontieteelliseen osastoon, Kinnunen humanistiseen osastoon.
Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja kotimaisia ja ulkomaisia tieteenharjoittajia. Jäsenyys on arvostettu saavutus tutkijan uralla.
Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta sekä toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä. Akatemia järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, kustantaa tieteellisiä julkaisuja ja tekee aloitteita ja antaa lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Akatemia myös jakaa vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa apurahoja.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston yt-neuvotteluiden seurauksena tähtitieteen pääaine lakkautetaan ja musiikkikasvatuksen ja musiikin sivuaineopetuksen henkilöstöstä irtisanotaan enintään viisi henkilöä. Henkilöstö ja opiskelijat ovat 3.4. tehdystä päätöksestä tyrmistyneitä.
"Neuvottelutulos kuulostaakin niin absurdilta, ettemme voi kuin ihmetellä: eikö tiedekunnan tai yliopiston johdolla ole mitään käsitystä tutkinto-ohjelmamme arjesta ja käytännöistä", kysyy Mukava ry:n puheenjohtaja Loviisa Minkkinen.
Oulun yliopiston kahta tutkimusyksikköä koskevien yt-neuvotteluiden tulokset julkistettiin keskiviikkona 3. huhtikuuta rehtori Jouko Niinimäen tehtyä asiasta päätöksen.
Opettajat, opettaminen ja kasvatusyhteisöt -tutkimusyksikön musiikkikasvatuksen, musiikin, laulun ja soiton opetusta antavasta henkilökunnasta irtisanotaan enintään viisi. Neuvotteluiden alussa vähennystarpeeksi ilmoitettiin enintään kuusi henkilöä. Yksikkö kuuluu kasvatustieteiden tiedekuntaan.
Luonnontieteelliseen tiedekuntaan kuuluvasta tähtitieteen tutkimusyksiköstä ei irtisanota ketään, mutta tähtitieteen pääaine lakkautetaan.
Yliopiston mukaan tähtitiedettä voi jatkossa opiskella Oulussa sivuaineena, ja yliopistojen yhteistyön kautta sivuainetta voi täydentää pääaineeksi. Yliopisto toteaa tiedotteessa tämän mahdollistavan myös tohtoriopintojen suorittamisen tähtitieteen alalla Oulussa.
Oulun yliopiston mukaan irtisanottaville tarjotaan tukitoimia työllistymiseen ja kouluttautumiseen.
”Lopullinen [irtisanottavien] määrä vielä tarkentuu. Meillä on työnantajana takaisinotto- ja uudelleenkoulutusvelvollisuus. Katsotaan, voimmeko sijoittaa henkilöitä kenties muihin yliopiston tehtäviin”, totesi yliopiston henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen lehdelle.
Musiikkikasvatuksen, musiikin, soiton ja laulun opetuksessa on tällä hetkellä 14 työntekijää. Yliopiston mukaan tehtävänkuvat tiivistetään aiemmasta yhdeksään tehtävään. Parhaillaan yksikössä ollaan myös täyttämässä musiikkikasvatuksen professuuria.
Yt-neuvottelujen seurauksena yhteensä yhdeksän tehtävää avataan uudelleen haettavaksi. Kaksi yliopistonlehtoria siirretään suoraan uusiin tehtäviin, koska he ovat nyt samassa tehtävässä, eikä näiden tehtävien määrä vähene. Hakuun tulee kolme soitonopettajan tehtävää (kitara, piano ja pianon vapaa säestys) ja neljä laulunopettajan tehtävää, joissa opetetaan didaktiikkaa ja teoriaa.
”Kun tehtävien määrä vähenee aiemmasta, uudet tehtävät avataan haettavaksi. Hakijat haastatellaan ja käydään läpi normaali hakuprosessi”, Okkonen kertoo.
Musiikkikasvatukseen enemmän pari- ja ryhmäopetusta
Musiikkikasvatusta koskevien muutosten syynä on koulutuksen kalleus sekä vähäinen tutkintojen valmistuminen.
Mutta mitä tämä tarkoittaa opiskelijoille?
Yliopiston tiedotteen mukaan musiikkikasvatuksen aineenopettajakoulutusta uudistetaan siten, että koulutuksessa korostuu aiempaa enemmän opettajan pedagoginen kehittyminen.
Musiikin sivuaineopetuksessa kontaktituntimäärään kerrotaan linjattavan yhdenmukaiseksi tiedekunnan muun sivuaineopetuksen kanssa esimerkiksi opetusmenetelmiä kehittämällä ja vertaisoppimista hyödyntämällä. Opetuksessa siirrytään yksilöopetuksesta yhä enemmän pari- ja ryhmäopetukseen.
”Tähänkin mennessä on tehty jo pari- ja ryhmäopetusta, ja sen osuus täytyy nyt kasvaa. Se ei poissulje sitä, etteikö yksilöopetusta voi olla, mutta sen suhteet kuitenkin muuttuvat. Opetusmenetelmiä kehitetään”, Jarmo Okkonen toteaa.
Onko toimenpiteillä vaikutusta opetussuunnitelmiin?
”Ei ole välittömästi vaikutusta. Vuonna 2021 on uudet opetussuunnitelmat käytössä, 2020 mennään vielä vanhalla”, Okkonen sanoo.
Musiikkikasvatuksen koulutuksesta vastaava Petteri Klintrup sanoi torstaina 4.4. lehdelle, että yt-neuvotteluiden tulos tulee tarkoittamaan valtavia muutoksia. Muutosten kokoluokka ei haastatteluhetkellä torstai-iltapäivänä ollut vielä hahmottunutkaan, hän sanoi.
”Opetussuunnitelma tulee muuttumaan radikaalisti. Kun henkilöstö vähenee, varmaan myös opiskelijaa kohden kontaktiopetus tulee vähenemään reilusti, lähes katastrofaalisesti.”
Muutoksia Klintrup ennustaa niin aineenopettajakoulutukseen kuin luokanopettajien musiikinopettajan sivuaineellekin.
”Molemmissa sisältöjen osalta näkymät näyttävät todella heikolta. Tämän seurauksena hands on -opetus luultavasti päättyy, ja siirrytään suurryhmäopetukseen, verkko-opetukseen, luentoihin, kirjatentteihin.”
”Opiskelijoiden puolesta on todella sääli. Jonkin verran olen heidän kanssaan puhunut, ja tyrmistynyt vastaanotto on ollut silläkin puolella.”
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
”Meillä on voimassaoleva opetussuunnitelma, josta pitää selvitä vähennetyllä henkilöstöllä. Kesän aikana pitäisi yrittää sopeuttaa opetusta, ja syksyllä aloitetaan. Syksyllä tullaan törmäämään seinään”, Klintrup toteaa.
”Kun tilanne on näin auki, ei sitä tiedä kukaan, minä tai kukaan muukaan, mitä tapahtuu, ennen kuin toukokuussa, kun uudet tehtävät on täytetty. Nyt ollaan odottavalla kannalla.”
Musiikkikasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Mukava ry:n puheenjohtaja Loviisa Minkkinen kommentoi asiaa lehdelle sähköpostitse torstaina 4.4. Minkkisen mukaan tulosta on vaikea käsittää.
”Neljäntoista henkilön tiivistäminen yhdeksään ei voi luvata kuin suoraa leikkausta tulevien opettajien musiikin opintojen laadusta. Tuleva lukuvuosi 2019–2020 meidän tulisi sinnitellä vanhalla opetussuunnitelmalla ja uudella henkilökunnan kokoonpanolla. Jo nyt opettajamme ovat ylikuormittuneita: vapaasti erästä opettajaamme lainaten ’kolmensadan tunnin tuntimäärään mahdutetaan viidensadan tunnin työ.’ Jos tähän yhtälöön lisätään vielä henkilökunnan tutkimuksen tekeminen, kiinnostaisi kuulla päättäjien konkreettiset ideat siihen, miten opinnot meillä ensi lukuvuotena sitten toteutetaan järkevästi.”
Mukava suhtautuu epäilevästi koulutuksen uudistamista koskeviin toimenpiteisiin.
”Opettajan pedagogisen kehityksen korostaminen kuulostaa paperilla hyvältä, mutta tarkoittaa kohdallamme sitä, että musiikillinen tietotaito jää paitsioon. Tätä voisi verrata tilanteeseen, jossa tulevien matematiikanopettajien matemaattinen osaaminen jätettäisi heidän oman harrastuneisuutensa varaan. Mitä taas tulee yksilöopetuksen muuttamiseen pari- ja ryhmätyöskentelyksi, ei se käytännön tasolla yksinkertaisesti toimi: klassisen laulun tai pianon opetus ryhmäopetuksena on täysin mahdotonta”, Minkkinen sanoo.
”Neuvottelutulos kuulostaakin niin absurdilta, ettemme voi kuin ihmetellä: eikö tiedekunnan tai yliopiston johdolla ole mitään käsitystä tutkinto-ohjelmamme arjesta ja käytännöistä?”
Tähtitieteeltä liian vähän maistereita
Tähtitieteen pääaineohjelman lakkauttamisen syyksi on kerrottu valmistuvien opiskelijoiden vähäinen määrä.
”Valmistuvien opiskelijoiden määrä on jo niin pieni, että on vaikea perustella sitä, miksi sitä pääaineena pärjättäisiin, kun alle yksi henkilö valmistuu vuodessa”, Jarmo Okkonen sanoo.
Pääaine oli edellisen kerran liipaisimella vuonna 2016.Silloin lakkautettiin tilastotieteen, biofysiikan, teoreettisen fysiikan, ja geofysiikan pääaineiden koulutusvastuut.
Tähtitieteen pääaineohjelmaa koskeva muutos tulee voimaan syksyllä 2020 opintonsa aloittaville opiskelijoille. Sitä ennen opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa opintonsa loppuun nykyisen tutkintorakenteen mukaisesti.
Yliopiston mukaan tutkimuksen edellytyksiä vahvistetaan muuttamalla yksi tähtitieteen professuuri määräaikaisesta toistaiseksi voimassa olevaksi. Samalla suunnataan taloudellista tukea opetuspainotteisiin tehtäviin, jotka tukevat laajasti fysiikan koulutusta, tiedotteessa todetaan. Tehtävät kerrotaan organisoitavan osaksi suurempaa kokonaisuutta luonnontieteellisessä tiedekunnassa.
Yliopiston mukaan toimenpiteiden tavoitteena on turvata tähtitieteen tutkimus, vahvistaa fysiikan koulutusta ja tasapainottaa opetushenkilöstön työkuormaa.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Mistä rahaa siirretään?
”Tiedekunnan resurssein pyrimme tukemaan opetusta. Kuinka tiedekunta pystyy sen organisoimaan, se on osa toimenpidesuunnitelmaa”, Okkonen toteaa.
Tähtitieteen professori Heikki Salo sanoi perjantaina 5.4. lehdelle, että hänelle peruste yt-neuvotteluille ei ole selvinnyt vieläkään. Hän muistuttaa, että pienistä maisterimääristä puhuttaessa pitäisi huomata, että tähtitieteen maisteritulos henkilöä kohti on samaa luokkaa kuin fysiikassa, ja ”tohtoreita tuotetaan tuplasti”.
”Myös tutkimus tuottaa ministeriön rahoitusta yli 40 maisterin edestä vuosittain.”
Hänelle on epäselvää myös se, mitä seuraavaksi oikein tapahtuu: pääaine lakkautetaan, itse yksikkö lakkaa itsenäisenä, ja yhdistetään ilmeisesti johonkin. Mutta minne?
”Esimerkiksi on tämmöinen kysymys: miten opetus järjestetään? Ensi syksynä otetaan vielä uusia pääaineopiskelijoita, ja heillä on oikeus käydä maisteriopintonsa loppuun vuoteen 2024. Neljästä tähtitieteen opettajasta kahdella on määräaikainen työsuhde, ensimmäisellä työsuhde päättyy 2020, toisella vuonna 2023. Suunnitelmaa sille, miten opetus hoidetaan, ei ole. Yliopiston tiedotteessa mainittu sivuaineen täydentäminen yliopistojen välisen yhteistyön kautta ei ole ollut myöskään millään lailla esillä neuvotteluissa.”
Salo kritisoi tiedotteessa mainittua tutkimuksen vahvistamista. Toisen professuurin vakinaistaminen on Salon mukaan ollut henkilöstösuunnitelmassa jo monta vuotta: ”vakinaistamisen olisi pitänyt tapahtua jo viime vuonna.”
”Vahvistamisesta puhuminen on mielenkiintoinen sanamuoto, kun tosiasissa väkeä vähennetään niin että yksikköön saa jäädä vain kaksi perusrahoitettua henkilöä. Lisäksi puhutaan harhauttavasti resurssien antamisesta samalla fysiikan opetukseen. Tähtitiede antaa resurssit, ei saa.”
Yt-neuvotteluiden aikana yksikkö teki useita yrityksiä keskustellakseen yliopiston johdon kanssa. Yhteydenotot torjuttiin, Salo sanoo.
”Tuntuu, että lähettämämme tieto ja ulkomaisten kollegojen huolestuneet yhteydenotot ovat menneet nyt mustaan aukkoon. Tosin mustien aukkojen tutkiminen tähtitieteellisesti on kannattavampaa, voi saada jotakin epäsuoraa signaalia takaisin.”
Heikki Salon mukaan tohtoriopintojen tilanne tulee romahtamaan. Hän kertoo saaneensa haastattelua edeltävänä päivänä yhteydenoton henkilöltä, joka olisi kiinnostunut hakemaan Ouluun tohtoriopintoihin. Olisiko Salo voinut toimia ohjaajana?
”Ajattelin vastata näin, että muutamaa kuukautta aiemmin tämä olisi onnistunut, jos rahoitus olisi järjestynyt. Nyt emme voi taata tarpeeksi syventäviä opintoja, mutta emme myöskään houkuttelevaa ympäristöä. Tohtorikoulutuksessa ei riitä, että on yksi ohjaaja, joka antaa opetusta kaikesta. Ympärille tarvitaan keskusteluympäristö, jossa puhutaan tieteestä, eikä vaan siitä, miten tästä eteenpäin selvitään.”
Salon mukaan tähtitieteen yksikön innostunut ilmapiiri on tuhottu. Viimeisten kahden kuukauden aikana työntekijöiden ajatukset ovat pyörineet yt-neuvotteluissa, moni on laittanut hakemuksia ulkomaille, hän sanoo.
”Vielä päivää ennen yt-neuvottelutietoa olisi voinut sanoa, että tähtitieteellä menee paremmin kuin koskaan aikaisemmin, niin tutkimuksellisesti kuin ulkopuolisen rahoituksenkin suhteen.”
Tähtitieteen opiskelija, matematiikan ja fysiikan opiskelijoiden ainejärjestö Sigma-killan tapahtumavastaava Paula Kvist sanoi keskiviikkona 3.4. lehdelle päätöksen olevan hirvittävä sääli ja iso pettymys.
”Taas meiltä lähtee yksi pääainevaihtoehto teoreettisen fysiikan, geofysiikan ja biofysiikan tavoin. Mitä aiemmasta kokemuksesta on nähty, pääaineen lakkautus on aina johtanut siihen, että opetus on käytännössä kuihtunut käsiin ja tutkimusryhmät ovat kuolleet. [Ilman pääainetta] Jatkuvaa tutkimusta ja koulutusta ei ole aiemmin pystytty takaamaan, ja olo on pessimistinen – pystytäänkö sitä takaamaan nytkään.”
Paula Kvistin mukaan sillä on vaikutusta myös tähtitieteen opetukseen.
”Tutkimusyksikössä on työskennellyt määräaikaisessa työsuhteessa kaksi henkilöä, jotka ovat antaneet merkittävän panostuksen opettamiseen. Tuntuu epätodennäköiseltä, että opetusta pystyttäisiin jatkamaan samalla laadulla ilman näiden kahden työntekijän voimavaroja.”
Paula Kvist harmittelee myös pääaineen statuksen käsittelyä yt-neuvotteluiden yhteydessä.
”Tapa, jolla asiaa on edistetty, on jättänyt opiskelijan äänen huomioimatta. Pääainestatuksen käsitteleminen yt-neuvotteluissa on aktiivisesti poistanut meidän vaikutusmahdollisuutemme koko prosessiin.”
Kahta yksikköä koskevat yt-neuvottelut päättyivät keskiviikkona 20. maaliskuuta. Henkilöstöä edustava neuvottelupuoli jätti eriävän mielipiteen.
Eriävässä mielipiteessä kritisoitiin erityisesti sitä, että vaikka musiikin sivuainetta ja musiikkikasvatusta koskevat toimenpiteet ovatkin osin kehittämistavoitteiden kautta perusteltuja, soiton- ja laulunopettajien tehtävien avaaminen vanhoina tehtävinä 640 tunnin opetusvelvollisuudella ei hengeltään noudata voimassaolevaa työehtosopimusta eikä vaikuta hyvältä työnantajapolitiikalta. Lisäksi siirtyminen pienryhmäopetukseen lisää tarvetta opetuksen valmisteluun entisestään.
Myös Petteri Klintrup pitää uusien tehtävien tuntimäärää työehtosopimuksen (TES) vastaisena.
Yliopistojen 1.2.2018 voimaan tulleessa työehtosopimuksessaon kolme kontaktiopetuksen tuntirajaa, 142, 396 ja 455 tuntia vuodessa. Opetuspainotteisissa tehtävissä työsuunnitelmaan sisällytettävän kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on 396 tuntia lukuvuodessa. Professoreilla kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on kuitenkin 142 tuntia lukuvuodessa. Sellaisissa opetustehtävissä, joihin ei varsinaisesti sisälly tutkimusta, kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä voi olla 455 tuntia lukuvuodessa. TES:n mukaan korkeamman opetustuntikaton 455 tuntia soveltaminen tiedeyliopistossa edellyttää, että tehtävä vaatii opetuspainotteisissa työtehtävissä tavanomaista vähemmän valmistelua.
”Uudessa työehtosopimuksessa kaikki uudet opetustoimet ovat olleet 455:llä tunnilla. Vaikka paikat avataan uudestaan hakuun, näissä uusissakin paikoissa soiton- ja laulunopettajien tuntimäärät on merkattu vanhan käytännön mukaan 640 tuntiin. Se on mielestämme työehtosopimuksen vastaista”, Klintrup sanoo.
”Olemme eri mieltä siitä, miten TES:iä pitäisi tulkita. Siirtymäsäännöksessä sanotaan, että niissä tehtävissä joissa tuntimäärä on ollut suurempi TES:n astuessa voimaan, tuntimäärät säilyvät samana. Jos siis tuntimäärät ovat olleet aiemmin jo suurempia, ne jatkuvat suurempina”, Jarmo Okkonen toteaa.
Tähtitieteen osalta eriävässä mielipiteessä todetaan muun muassa, että että yt-neuvottelujen perusteluksi esitetyt vähäinen maisteritutkintojen määrä ja uusi rahoitusmalli ovat kestämättömiä, koska yksikön saama OKM-rahoitus perustuu tutkimukseen ja kansainväliseen kilpailtuun rahoitukseen. Siinä missä uudessa rahoitusmallissa kallisalarahoitus on muutettu perustutkintopohjaiseksi, tutkimuksen ja kansainvälisen kilpaillun rahoituksen osuus painoarvo taas nousee.
Viikko neuvotteluiden päättymisen jälkeen musiikkikasvatuksen henkilökunnalle järjestettiin aiheesta keskustelutilaisuus keskiviikkona 27.3., ja tähtitieteen yksikölle 28.3.
Miksi aiheesta järjestettiin jo henkilöstötilaisuudet vaikka yt-päätöstä ei oltu vielä tehty?
”Yhteistoimintalaki velvoittaa, että kun neuvottelut on päättyneet, pitää tiedottaa, mitä toimenpiteitä työnantaja harkitsee tehtäväksi. Näissä tilaisuuksissa on kerrottu työntekijöille, että tällaisia toimenpiteitä työnantaja harkitsee”, Jarmo Okkonen toteaa.
Okkosen mukaan lopulliset tulokset pysyivät samana kuin mitä henkilöstötilaisuuksissa esiteltiin.
Oulun yliopistossa käytiin yt-neuvotteluja edellisen kerran vuonna 2017. Tuolloin neuvottelut koskivat muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sekakuoro Cassiopeia julkaisee uuden levyn vuosijuhlapäivänään lauantaina 30. maaliskuuta. 40 vuotta täyttävä kuoro tulkitsee uusimmalla levyllä PMMP:tä.
Oulun ylioppilaslehti otti selvää, millaisissa tunnelmissa kuoron Sanon tämän kaiken suoraan -levy syntyi.
Kristian Heberg, kuoronjohtaja: ”Levyn taustalla oli halu tehdä kokonaisprojekti pop- tai rockartistilta. Pääkriteereitämme olivat nämä: artistin tuli olla jo itse lopettanut keikkailun, artistin tuli olla tunnettu ja hänellä tulisi olla hyvää sisältöä niin tekstillisesti kuin musiikillisestikin. Halusimme myös päästä lähemmäs opiskelijayleisöä, joten artistin tulisi olla sellainen, joka kiinnostaisi myös nuoria.
Olimme tehneet jo aiemmin joitain kevyen musiikin keikkoja, mutta nyt halusimme keskittyä nimenomaan yhden artistin musiikkiin. Sopivaa artistia haarukoitiin jonkun aikaa, mutta lopulta muita hyviä vaihtoehtoja ei hirveästi tullut esille. Ultra Brakin oli Teekkaritorvien toimesta viety.
Uudella levyllä on 15 kappaletta, joista 14 on meille tilattu. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta siis kaikkien kappaleiden sovitukset on tehty meille tilaustyönä. Levyllä olevia biisejä ei ole esitetty aiemmin, tuota yhtä poikkeusta lukuunottamatta: Heliumpallo on esitetty yhdessä aiemmassa pop-konsertissa. Eli melko tyhjästä lähdettiin liikkeelle.
Aivan ensimmäistä kertaa uuden levyn sisältöä esitettiin julkisesti muuten Oulun ylioppilaslehden printtijuhlissa! Sitä varten kysyttiin lupakin. Sanoin, että antaa palaa vain.
Kappaleiden sovittajina on yhtyepuolelta esimerkiksi Club for Fiven basso Tuukka Haapaniemi ja Rajattoman basso Jussi Chydenius. Chydenius teki meille aiemmin myös suuren tilaustyön NSSS-kuorojuhlaan. Sovittajina oli myös tunnettuja kuorosovittajia, kuten Saima Hyökki ja Ida Olsonen. Paikallisina tekijöinä ovat esimerkiksi Sami Juntunen ja omasta kuorostamme Mikael Sipilä. Yhden sovituksen tein itsekin.
Sovittajille annettiin vapaat kädet: he saivat tehdä millaisia sovituksia he haluavat. On kaksi tapaa sovittaa: tehdä täsmälleen sellainen kun alkuperäinen on, tai jotain ihan muuta. Olikin melkoinen arvoitus, mitä saataisiin. Lopulta tulikin aika hyvä balanssi eri tunnelmien välillä.”
Arttu Vilmi: ”Kappaleiden valinta alkoi sen jälkeen, kun oltiin päätetty artistista. Kappalevalintoja tehtiin automatkoilla yhdessä Elisan kanssa. Kuuntelimme PMMP:n levyjä ja mietimme, mitkä kappaleet voisivat toimia. Missä on hyvät tekstit? Mitkä kappaleet ovat jääneet keikoilta mieleen?”
Elisa Vilmi: ”Yritimme etsiä sekä tunnettuja että vähemmän tunnettuja kappaleita kaikilta levyiltä.”
Arttu: ”Jälkikäteen katsottuna valinnat hieman painottuvat synkemmälle puolelle. Ehkä Rusketusraidat-osasto olisi ollut liian kepeää. On mukana tosin myös hauskoja biisejä.
On muuten mielenkiintoista, kun biisit on tietyssä järjestyksessä, huomaa, kuinka aivan eri levyillä olevat biisit keskustelevat keskenään. Tutuista kappaleista näkee eri puolia – ehkä kaksi eri kappaletta voi kertoa samasta asiasta? Jos kappaleita katsoo erikseen, sitä ei huomaa.”
Kristian: ”Kiinnitin itse myös huomiota siihen, kuinka samanlaisia elementtejä sovittajat toisistaan tietämättä toivat biiseihin: on samankaltaisia suhinoita ja kuiskauksia. Toki se liittyy myös tyylilajiin.”
Arttu: ”Kun kuorossa on yli 50 laulajaa, joista monella on oma kuulokuvansa kappaleesta ja oma tulkintansa sanoitusten merkityksestä, aiheuttaahan se haasteita. Ihmiset ovat kuitenkin selvästi innostuneet näistä teksteistä, ja tuoneet omaa kulmaansa esitykseen.”
Elisa: ”Kun kappaleista tehdään kuorosovitus ja esiinnytään a cappella, ilman rumpukomppeja ja sähkökitaroita, tehdään ihan eri juttua kuin PMMP itsessään on. Tällä lailla sanoitukset ja melodiat pääsevät esille aivan eri tavalla.”
Kristian: ”Kuorosovitukset ovat hyvin tekstilähtöisiä. PMMP:n tekstien sisällöissä on monenlaisia aiheita, skumpanjuomisesta parisuhteeseen ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Varmasti sekä laulajille että kuulijoille on jokaiselle omaa kosketuspintaa.
Levy nauhoitettiin viime marraskuun ekana viikonloppuna: 15 kappaletta yhteen viikonloppuun on aika tiukkaa. Mitenhän paljon me lopulta äänitettiin: yli kaksikymmentä, kaksikymmentä viisi tunti? Ottoja oli vähän vajaa 600.”
Arttu: ”Se kertoo laulajien sitoutumisen halusta. Ei ole mikään pikku juttu.”
Kristian: ”Toki äänittäjä ja tuottaja ovat molemmat Helsingistä, jonka vuoksi työ oli pakko tehdä yhdessä viikonlopussa. Aluksi mietin, jääkö levy lyhyeksi, mutta kokonaiskestoa katsoo, niin kyllähän cd:n mitta täyttyi. Tunti musiikkia.”
Arttu: ”On muuten tosi siisti juttu, että Cassiopeiassa pääsee tekemään niin monipuolisesti erilaisia juttuja. Viime vuonna lauloimme konsertin verran Toivo Kuulaa, jossa ei varsinaisesti ole groovea. (”Onpas”, huomauttaa Kristian.) Nyt on päässyt tekemään taas sellaista, mitä kuorolla ei ehkä yleensä tehdä, mikä on aina hyvin miellyttävää.”
Kristian: ”Vuosijuhlakonserteissa pitää peilata sekä historiaa että katsoa sitä, mitä tänä päivänä tehdään. Tässä vuosijuhlakonsertissa peilaamme Cassiopeian työtä levyjen kautta. Cassiopeiassa jokainen kuorojohtaja on tehnyt yhden levyn, johon on tallentunut kulloisenkin johtajan näkemyksiä ja sen aikaisen kuoron tyyliä, soundia ja muuta. Tulevassa konsertissa lauletaan puolet ajasta vanhoilta levyiltä, ja siten esitellään eri aikakausia, jälkimmäisellä puoliskolla esitetään melkein koko uusi levy.”
Elisa: ”Ei ole vielä päästy testaamaan sitä, millainen vaikutus uusista kappaleista syntyy. Villiintyykö yleisö? Toivottavasti.”
Kristian: ”Mielessä on ollut, että tällä levyllä tähdätään hieman erilaisille esiintymispaikoille. Kyllä nämä kappaleet varmasti kestävät konserttisalikäsittelyäkin, mutta suunnitelmissa on, että syksyllä haetaan keikkapaikoiksi poikkeuksellisiakin paikkoja, sitä kautta saadaan rokkikeikkameininkiä.”
”Mutta on meillä lauantainakin konsertissa komeat valot, tilasin oikein rokkikeikkavalot.”
Arttu: ”Voiko spoilata, että meillä on suuren maailman meinki, on muun muassa pukujen vaihtoa?
Levyä oli muuten kiva tehdä! Tämä on toinen levy, jolla olemme olleet mukana. Levyn teko on kyllä aina rankkaa, mutta sitäkin palkitsevampaa.”
Elisa: ”Uskon, että monelle tästä on tullut oma juttu, pääsee tekemään jotain uutta. Näitä sovituksia ei ole muilla ollut, joten projekti on ollut kuin oma lapsi.”
Arttu: ”Viime keväänä kun sovituksia alkoi tippua treeniohjelmaan, oli aina jännittynyt olo: oho, taas uusi PMMP:n biisi, millainenhan tämä on. Osa sovituksista on hyvin samankaltaisia kuin alkuperäiset kappaleet, osa aivan erilaisia. On ollut ilo huomata, mitä kaikkea näistä biiseistä saa irti.”
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Linnanmaalla järjestetyssä yliopistotentissä eduskuntavaaliehdokkaat korostivat tieteen ja tutkimuksen arvoa ja kantoivat huolta opiskelijoiden jaksamisesta.
“Koulutusleikkausten aika on nyt ohi”, lupasi jatkokautta hakeva kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) maanantaina 18. maaliskuuta järjestetyssä vaalipaneelissa.
Tuppurainen ei ollut suinkaan ainoa, joka vannoi tutkimuksen ja koulutuksen nimeen maanantaisessa vaalipaneelissa, vaan ymmärrystä löytyi kaikista kanssatentattavista: Jaana Isohätälästä (vihr.), Olli Kohosesta (vas.), Vaili Jämsä-Uusitalosta (sin.), Ulla Parviaisesta (kesk.), Mari-Leena Talvitiestä (kok.) ja Ville Vähämäestä (ps.).
Oulun ylioppilaslehden päätoimittajan Anni Hyypiön ja lehden entisen päätoimittajan Ville Koivuniemen juontamassa kaksituntisessa tentissä teemat pyörivät tutkimuksen, tieteen ja koulutuksen ympärillä.
Sopuinen paneeli ei tarjonnut suuria irtiottoja tai näkemyseroja, mutta eroja tarjotuissa konkreettisissa keinoissa kylläkin.
Maanantain paneelissa keskustelua herättivät muun muassa tutkijoiden osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun, Oulun yliopiston rahoitus, tutkijan ja opiskelijan elämä ja ilmastoasiat.
Kukaan panelisteista ei vielä povannut korkeakoulukentälle isoja myllerryksiä. Paneeli oli yksimielinen, kun heiltä kysyttiin korkeakoulujen määrästä Suomessa: kaikkien mielestä määrä pitäisi säilyttää nykyisellään.
Yksimielisesti puollettiin myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen duaalimallin säilyttämistä. Kysymys uuden tiedeministerin salkun perustamisesta sai panelisteilta varovaisen myöntymyksen vasemmistoliiton Olli Kohosta lukuunottamatta.
Paljonko tutkija tienaa?
Vastauksista löytyi kuitenkin myös eroavaisuuksia. Esimerkiksi panelistien käsitys vastavalmistuneen väitöskirjatutkijan palkasta vaihteli.
Panelisteja pyydettiin arvioimaan vastavalmistuneen, kokoaikaisessa työsuhteessa olevan väitöskirjatutkijan kuukausittaista mediaanipalkkaa. Panelistien arvioissa haarukka oli 1900 eurosta (Tytti Tuppurainen) 3115 euroon (Ulla Parviainen), kun todellinen luku asettuu Tieteentekijöiden liiton kyselyn mukaan haarukkaan 2000–2500 euroa.
Vihreiden ehdokas Jaana Isohätälä tosin muistutti, ettei läheskään kaikille väitöskirjatutkijoille makseta kuukausipalkkaa, moni väitöskirjaa tekevä työskentelee täysin ilman rahoitusta tai turvautuu muihin tuloihin. Siksi väitöskirjatutkija, joka saa 2200 euroa kuussa, on itse asiassa onnekas – saahan hän ylipäänsä palkkaa.
Kokoomuksen Mari-Leena Talvitie ja vihreiden Isohätälä ehdottivat osatutkintojen suorittamisen helpottamista osaamisen täydentämiseksi, kun taas sinisten Vaili Jämsä-Uusitalo vastusti ajatusta: “Me tarvitaan enemmän kandeja.” Hänen mielestään samoille ihmisille kasaantuvat uudet tutkinnot eivät nosta koulutustasoa. Ratkaisu ongelmaan olisi siirtyminen työelämään jo kandidaatin tutkinnon jälkeen, ja jatko-opiskelu vasta oman alan varmistuttua.
Keskustan Ulla Parviainen esitti, että tutkintojen lisäämiseksi tulisi nykyään rajattujen koulutusalojen, kuten psykologian, tarjontaa laajentaa aiempaa useampiin korkeakouluihin.
Oulun yliopiston rahoituksen kasvattaminen on mainittu Oulun kaupungin, yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan liiton yhteisissä vaalitavoitteissa.
Lisärahan puolesta puhui muun muassa perussuomalaisten Ville Vähämäki, jonka mukaan Oulun yliopiston tulisi saada 15–20 miljoonan euron lisärahoitus. Tytti Tuppurainen taas näki, että perusrahoituksen saaminen kuntoon vaatisi yhteistä tahtotilaa alueen kansanedustajilta.
Yliopistojen perusrahoituksen väheneminen näkyy muun muassa sitä, että tutkijat joutuvat nyt käyttämään työaikaansa erilaisten apurahahakemusten tekemiseen.
Sinisten Jämsä-Uusitalo esitti, että yliopistotutkijat voisivat tavata vuosittain keskenään sopiakseen siitä, kuka hakee mitäkin rahoitusta, ettei kaikkien tarvitsisi kilpailla keskenään.
“Siinä olisi vastaisku”, hän sanoi.
Paneelin aikana kysymyksiä kuultiin myös opiskelijoilta, yliopiston johdolta ja professoreilta. Oulun yliopiston teoreettisen fysiikan professori Matti Alatalo kertoi professorien olevan huolissaan opiskelijoiden jaksamisesta ja pahoinvoinnin lisääntymisestä. Mitä tälle asialle voitaisiin tehdä?
Panelistien vastauksissa toistuivat kehut hyvästä kysymyksestä, mielenterveyspalveluiden saatavuuden tärkeys ja erilaiset matalan kynnyksen palvelut.
Joukosta poikkeava vastaus opiskelijan hyvinvointiin tuli Ville Vähämäeltä, joka nosti esiin oululaisen Tuudo-mobiilisovelluksen ja sen roolin opiskelijan ajanhallinnassa.
“Mobiiliapplikaatiot antavat vastauksen opiskelijan suurimpaan ongelmaan eli siihen, miten ajankäyttönsä saa suunniteltua”, Vähämäki sanoi.
Ajan ja rahan rahallisuus tuntuivat olevan paneelin suuria teemoja koulutukseen liittyen. Panelistit pohtivat puheenvuoroissaan niin opiskelijan kuin professorienkin riittämättömän ajan syitä.
Olli Kohosen mielestä yksi syy professorien kiireisyyteen on tukihenkilöstön määrästä leikkaaminen. Tytti Tuppuraisen mielestä kiireen syy taas oli opintotuen leikkauksissa, jonka seurauksena opiskelijat joutuvat tekemään töitä opintojen ohella.
“Opintotukijärjestelmän täytyy olla sellainen, että se mahdollistaa keskittymisen opintoihin”, Tuppurainen sanoi.
Viimeisenä vaalitentissä kysyttiin myös konkreettisia keinoja taistella ilmastonmuutosta vastaan.
Ehdokkaiden näkemykset Suomen roolista ilmastonmuutoksen ehkäisyssä erosivat, vaikka raideliikenteen tärkeys saikin kannatusta monissa puheenvuoroissa. Esimerkiksi kokoomuksen Talvitie näki Suomen tuottamien päästöjen olevan niin pienet, että Suomi saisi aikaan suuremman vaikutuksen tuomalla uusia vähäpäästöisiä innovaatioita kansainvälisille markkinoille.
Perussuomalaisten Ville Vähämäki näki ratkaisun olevan Suomen viiden isoimman päästötuottajan yritystukien leikkaamisessa, keskustan ehdokas Ulla Parviainen taas mainitsi uusiutuvien polttoaineiden hinnanalennuksen. Vihreiden Isohätälä nosti esille myös verotuksen keinona ohjata kuluttajia kestävämpiin vaihtoehtoihin, kuten kestävästi kasvatetun kotimaisen ruoan pariin.
Keskustelu tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen asemasta jatkuu. Samankaltaisia tiede- ja tutkimusaiheisia vaalitenttejä järjestetään kevään aikana myös Tampereella (28.3.) ja Turussa (2.4.).
Vaalitentin järjestivät yhteistyössä Oulun yliopisto, Oulun yliopiston ylioppilaskunta, Professoriliitto, Sivistystyönantajat, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Tieteentekijöiden liitto. Voit katsoa tallenteen vaalipaneelistatäältä.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 3.–9.4., ulkomailla 3.–6.4. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 14.4.2019.
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.
