Yliopiston juhlavuosi toi avajaiset Saalastinsalista kampuksen keskusaulaan

Oulun yliopiston ensimmäisistä avajaisista on tänä syksynä 60 vuotta. Juhlavuosi näkyi myös maanantaina 2. syyskuuta järjestyissä lukuvuoden avajaisissa.

Oulun yliopiston lukuvuosi 2019–2020 avattiin maanantaina 2. syyskuuta tavallista juhlavimmissa merkeissä. Syynä on yliopiston 60-vuotisjuhlavuosi.

Juhlavuosi näkyi myös paikkavalinnassa, huomautti rehtori Jouko Niinimäki puheessaan. Yliopiston lukuvuoden avajaisia on Niinimäen mukaan vietetty Linnanmaan kampuksen keskusaulan alakerrassa vuodesta 1980 vuoteen 1988. Vaikka juhlallisuudet siirtyivät sittemmin päärakennukseen Saalastinsaliin, nyt juhlatilana toimi värivaloin koristeltu ravintola Napa.

”Nyt juhlavuonna halusimme järjestää avajaiset jotenkin erityisellä tavalla historiaa kunnioittaen.”

Juhlavuosi näkyi tilavalinnan lisäksi myös kunniavieraslistassa: avajaisissa eturivin paikat oli varattu opintonsa Oulussa syksyllä 1959 aloittaneille. Heitä näkyi myös avajaisissa näytetyllä yliopiston ensimmäisistä avajaisista kuvatulla filmillä.

Avajaisjuhlan puheissa toistuivat ajatukset Oulun yliopiston tärkeydestä, ei ainoastaan Oulun vaan koko Pohjois-Suomen kehittäjänä.

Jouko Niinimäki kertasi puheessaan yliopiston historiaa ja sen perustamisen taustalla olevia poliittisia voimia. Yliopiston saaminen pohjoiseen ei ollut aluksi kaikille mieleen, Niinimäki kertoi.

”Pääkaupungissa ja vanhoissa opinahjoissa vastustettiin kaikin voimin resurssien jakamista näin kauas pohjoiseen. Useat hallituksen ministerit jarruttivat hanketta voimakkaasti, etujärjestöt kirjelmöivät ja etelän lehdistön iva oli avointa.”

Hän nosti esille puheessaan myös Oulun teknologiaihmeen nousun, nopean laskun ja uuden nousun. Hän näki yliopiston johtaman ja Suomen Akatemian rahoittaman 6G-lippulaivaohjelman jatkavan tätä Oulun ihmeen perintöä yliopistossa.

”Oulun yliopisto on vireä 60-vuotias ja jatkaa kehitystään toimien yhteisönä ja alumniensa kautta kestävällä tavalla ihmiskunnan ja Suomen hyväksi”, hän arvioi.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula nosti puheessaan esille oman henkilöhistoriansa. Hän kertoi isoäidistään, joka oli yliopiston perustamisen aikaan samanikäinen kuin Putula nyt. Isona erona heillä oli se, että toisin kuin isoäidillään, Putulalla oli mahdollisuus kouluttautua, ja vieläpä omassa kotimaakunnassaan.

”Tämä oli tyypillinen tarina Pohjois-Suomessa. Nuorten koulutuksessa oli suuret alueelliset erot, ja varallisuus ja vanhempien tausta vaikuttivat urapolkuun.”

Työtä koulutuksellisen tasa-arvon eteen on tehtävä edelleen, Putula arvioi.

”Tulevaisuuden haaste tulee olemaan se, miten varmistetaan jokaisen nuoren pääsy korkeakoulutuksen pariin. Onhan seuraavallakin sukupolvella mahdollisuus valita itse, mitä elämällään tekee? Sosioekonominen tausta tai alueellisuus ei saa olla tulevaisuudessakaan este kouluttautumiselle. Kansansivistys on turva, jolla estämme kahtiajakautumisen, eriarvoistumisen, köyhyyden ja populismin nousun.”

Rehtori Niinimäki ei puheessaan ottanut kantaa Oulun yliopiston rahoitukseen, mutta sen nosti esille valtiovallan tervehdyksen tuonut valtiosihteeri Tuomo Puumala. Sivistyksen ja tieteen merkitystä isänmaalle pohtinut Puumala totesi, että yliopiston saama rahoitus ei ole noussut yliopiston toiveiden mukaisesti. Hän ei puheessaan vielä luvannut lisärahaa, mutta kannusti ”etsimään yhdessä ratkaisuja.”

”Teitä on kuultu, ja viesti on otettu vastaan”, hän vakuutti.

Oulun yliopiston kunniatohtori, metsäteollisuusyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen totesi alumnin juhlapuheessaan olevansa samaa ikäluokkaa kuin Oulun yliopisto: ”Tosin kaksikymppisenä yliopisto oli kyllä jo paljon viisaampi ja kypsempi kuin se nuori teekkari, joka täällä tyrnevästi asteli.”

Pesonen kiitteli yliopistoa siitä, kuinka tieto ja työ on muutettu ”eläväksi voimaksi”, joka on hyödyttänyt paitsi maakuntaa, myös koko Suomea. Presidentti Urho Kekkosen yliopiston avajaisissa pitämää puhetta siteerannut Pesonen arveli, että jo Kekkosen aikanaan peräänkuuluttamat henkiset ja aineelliset edellytykset riittävät Oulussa myös pitkälle tulevaisuuteen.

Hän tosin lisäisi yliopiston juhlavuoden teemaan (For the next generation, seuraavaa sukupolvea varten) oman lisäyksenä: ratkaisut.

”Tieteen ja yritysten pitää molempien etsiä ratkaisuja, jotka ovat aikaisempaa toimivampia, älykkäämpiä ja kestävämpiä.”

Voit lukea Niinimäen, Putulan ja Pesosen puheet yliopiston verkkosivuilta.

Kolme palkittiin arvojen toteuttamisesta

Oulun yliopisto myös palkitsi henkilökuntaansa. Tänä vuonna palkinnon saivat henkilöt, jotka ilmentävät työssään yliopiston arvoja: luomme uutta, kannamme vastuuta ja onnistumme yhdessä.

Arvon ”luomme uutta” toteuttamisesta palkittiin tutkimusrahoitusasiantuntija Kirsi Ojutkangas, arvosta ”kannamme vastuuta” palkittiin biolääketieteen tutkimusyksikön johtaja, farmakologian professori Jukka Hakkola ja arvosta ”onnistumme yhdessä” palkittiin humanistisen tiedekunnan dekaani, pohjoismaisen filologian professori Paula Rossi.

Puheiden ja palkitsemisten lisäksi avajaisissa nähtiin kolme esitystä Oulun yliopistossa tehtävästä tutkimuksesta. Tutkimusaiheestaan puhuivat luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani, matematiikan professori Maarit Järvenpää, filosofian professori Jouni-Matti Kuukkanen ja Centre for Wireless Communications (CWC) -tutkimusyksikössä työskentelevä tutkija Marja Matinmikko-Blue. Musiikista vastasivat Oulun yliopiston kamariorkesteri ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sekakuoro Cassiopeia.

Oulun yliopiston perustamisen mahdollistava laki vahvistettiin 8. heinäkuuta 1958, ja yliopiston ensimmäisiä avajaisia vietettiin 3. lokakuuta 1959. Yliopiston ensimmäinen rehtori oli vesitalouden professori Pentti Kaitera (1905–1985).

Yliopiston juhlavuosi näkyi jo keväällä kahdessa tapahtumassa: helmikuussa järjestetyissä Tieteen päivissä (8.–9.2.) ja toukokuun Yliopistopäivässä ja alumnijuhlassa (13.5.).

Maanantain avajaisjuhlan lisäksi Oulun yliopiston juhlavuoteen kuuluvat Tutkijoiden yö (27.9.), yliopiston tapahtuma Helsingissä Bottalla (3.10.) ja juhlavuoden gaala Saalastinsalissa (8.11.).

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Yliopisto ja Oamk suunnittelevat palvelujensa yhteistä organisointia, hallitukset käsittelevät 5. 9. yt-neuvotteluiden aloittamista – esityksellä ei haeta henkilöstövähennyksiä

Suunnitelmien kohteena oleviin palveluihin kuuluvat Oulun yliopiston ja Oamkin koulutuksen ja tutkimuksen tukipalvelut, kirjasto, tilat ja turvallisuus, tietohallinto, talous, henkilöstöpalvelut, viestintä ja hallinto. Yliopistossa näitä työtehtäviä on 479 ja ammattikorkeakoulussa 179.

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) suunnittelevat palvelujensa yhteistä organisointia. Tavoitteeksi kerrotaan yhteisten ja yhdenmukaisten sisäisten palveluiden tarjoaminen mahdollisimman laajasti.

Korkeakoulut tiedottivat asiasta 29. elokuuta.

Suunnitelmien kohteena oleviin palveluihin kuuluu molemmissa korkeakouluissa koulutuksen ja tutkimuksen tukipalvelut, kirjasto, tilat ja turvallisuus, tietohallinto, talous, henkilöstöpalvelut, viestintä ja hallinto. Yliopistossa näitä työtehtäviä on 479 ja ammattikorkeakoulussa 179.

Esityksen tavoitteena ei ole vähentää henkilöstöä, korkeakoulut painottavat tiedotteissaan. Koska suunnitelmat vaikuttavat molempien korkeakoulujen henkilöstöön ja heidän työtehtäviinsä, sekä yliopistossa että Oamkissa esitetään käynnistettäviksi yhteistoimintalain 6 ja 7 luvun mukaiset neuvottelut.

Uudelleenorganisointi vaikuttaisi henkilöstöön ja henkilöstön työtehtäviin esimerkiksi siten, että työtehtäviin, työmenetelmiin, töiden järjestelyihin tai työtilojen järjestelyihin voi tulla olennaisia muutoksia. Lisäksi vaikutuksia voi tulla työtehtävien siirroista. Organisoinnin seurauksena osa henkilöstöstä saattaa siirtyä toisen korkeakoulun palvelukseen. Yt-neuvotteluissa käsitellään toimintojen organisoinnin suunnitelmaa sekä mahdollista työnantajan vaihtumista osalla työntekijöistä.

Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun hallitukset käsittelevät esitystä torstaina 5. syyskuuta. Tavoitteena on, että palvelutoiminnot aloittaisivat uudessa muodossa 1. tammikuuta 2020.

Asiaa on ideoitu tämän kevään ajan kymmenessä eri toimintoihin keskittyneessä työryhmässä, joissa on ollut edustajia yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta. Työryhmät laativat väliraportit huhtikuussa ja loppuraportit toukokuussa.

Oulun yliopistossa käytiin yt-neuvotteluita viimeksi tänä keväänä kahdessa tutkimusyksikössä, Oamkissa keväällä 2017.

Esityksen taustalla on Oamkin tuleva muutto Linnanmaan kampukselle sekä yliopiston tulo Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n enemmistöomistajaksi viime vuoden kesäkuussa.

Valtaosa Oulun ammattikorkeakoulun opetuksesta ja toiminnoista muuttaa Linnanmaan kampukselle syksyyn 2020 mennessä. Kontinkankaalle jää vain sosiaali- ja terveysala.

 

Muokattu 29.8.2019 kello 18.56: Korjattu työryhmien väliraportteja koskeva väärä tieto.

Lue lisää: Yliopiston ja Oamkin hallitukset päättivät yt-neuvotteluiden aloittamisesta – ei henkilöstövähennyksiä, edessä on yhteisten palveluiden suunnittelu

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Varovasti Kontinkankaalla: OYS:n tietyöt vaikuttavat sairaalan alueella liikkumiseen

​Uuden sairaalan rakentaminen ja Oulun yliopistollisen sairaalan edustalla tehtävät tietyöt vaikuttavat Kontinkankaan kampuksen lähiseudun liikennejärjestelyihin, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun yliopisto tiedottavat. OYS:n keskuskadulla, lasten ja nuorten poliknikan edessä kulkevalla tieosuudella tehdään paraikaa tietöitä. Tietyöt käynnistyivät elokuun alussa, ja niiden arvioidaan vaikuttavan alueen liikennejärjestelyihin lokakuulle saakka. Autot ja linja-autot pääsevät kulkemaan OYS:n edustan keskuskatua molempiin suuntiin […]

​Uuden sairaalan rakentaminen ja Oulun yliopistollisen sairaalan edustalla tehtävät tietyöt vaikuttavat Kontinkankaan kampuksen lähiseudun liikennejärjestelyihin, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun yliopisto tiedottavat.

OYS:n keskuskadulla, lasten ja nuorten poliknikan edessä kulkevalla tieosuudella tehdään paraikaa tietöitä. Tietyöt käynnistyivät elokuun alussa, ja niiden arvioidaan vaikuttavan alueen liikennejärjestelyihin lokakuulle saakka.

Autot ja linja-autot pääsevät kulkemaan OYS:n edustan keskuskatua molempiin suuntiin koko urakan ajan. Kastellin monitoimitalon suunnalta Kajaanintien suuntaan ajettaessa liikenne ohjataan tietöiden edetessä väliaikaisesti vaihtoehtoisia reittejä pitkin. Vilkkaimpina aikoina paikalla on liikenteenohjaus sujuvan kulkemisen varmistamiseksi.

Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden reitti ohjataan niin pohjoisen kuin etelänkin suunnasta tultaessa väliaikaisesti OYS:n päärakennuksen viertä kulkevaa kevyenliikenteenväylää pitkin. Lasten- ja nuorten poliklinikan puolella kulkeva kevyenliikenteenväylä on töiden aikana osittain suljettu liikenteeltä. Suositeltu reitti on merkitty opastein.

Työmaat vaikuttavat myös Kajaanintien ja OYS:n risteyksen ja Aapistien seudun kevyen liikenteen järjestelyihin.

Myös lähellä sairaalaa sijaitsevan Kastellin koululaisten on oltava varovaisia liikkuessaan alueella. OYS:n alueella on käynnissä monta työmaata ja uusia työmaita tulee koko ajan lisää. Siksi sairaalan lävistävällä Keskialueella liikkumista kannattaa välttää ja kiertää Aapistien kautta. Sairaalarakentaminen vaikuttaa koululaisten liikkumiseen pitkään: nyt koulun aloittaneet ovat yhdeksännellä luokalla, kun uusi sairaala valmistuu.

Liikennejärjestelyt ovat osa laajaa OYS 2030 -uudistamisohjelmaa. Sen myötä Oulun yliopistollisen sairaalan koko rakennuskanta uudistetaan. Uuden sairaalan rakennustyöt kestävät noin kymmenen vuotta. Uudisrakentamisen on tarkoitus valmistua vuoteen 2030 mennessä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Sateenkaaria kampuksella: yliopistolla sateenkaariliputus Oulu Priden aikaan tiettävästi ensimmäistä kertaa, liput lahjoitti OYY

Tällä viikolla Oulussa on vietetty Oulu Pride -viikkoa. Viikko on näkynyt esimerkiksi kaupungintalon edustan lipputangoissa liehuvina sateenkaarilippuina ja tapahtumina ympäri kaupunkia. Pride-liput ovat liehuneet myös Oulun yliopiston kampuksilla. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Oulun yliopisto liputtaa Priden aikaan sateenkaarilipuilla. Oulussa Pride on ennen tätä vuotta järjestetty kolme kertaa: vuosina 2010, 2012 ja 2018. Liput yliopistolle […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Tällä viikolla Oulussa on vietetty Oulu Pride -viikkoa. Viikko on näkynyt esimerkiksi kaupungintalon edustan lipputangoissa liehuvina sateenkaarilippuina ja tapahtumina ympäri kaupunkia.

Pride-liput ovat liehuneet myös Oulun yliopiston kampuksilla. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Oulun yliopisto liputtaa Priden aikaan sateenkaarilipuilla. Oulussa Pride on ennen tätä vuotta järjestetty kolme kertaa: vuosina 2010, 2012 ja 2018.

Liput yliopistolle lahjoitti Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY).

”Aiempina vuosina olemme kyllä liputtaneet Priden aikaan omilla erivärisillä yliopiston lipuilla. Aiemmin meillä ei ole omia sateenkaarilippuja ollut, mutta nyt ylioppilaskunta ystävällisesti lahjoitti ne meille”, sanoo Marja Jokinen, yliopiston viestintäjohtaja.

Viikon kestävällä tapahtumalla on useita yhteistyökumppaneita. Tukijoiden joukossa ovat muun muassa Oulun kaupunki, liikuntakeskus Hukka, Uniresta ja Oulun juhlaviikot.

Yksi Oulu Priden virallisista päätukijoista on Oulun ammattikorkeakoulu. Miksei tukijoiden listassa ole Oulun yliopistoa?

”Meitä ei ole pyydetty mukaan yhteistyökumppaniksi. Ei ole tullut erillistä pyyntöä, johon olisi tullut reagoida”, Marja Jokinen sanoo.

”Asia on meille tärkeä, haluamme tukea yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä.”

Oulun yliopisto julkaisi tällä viikolla intranet Notiossa myös kannanoton, jossa muistutettiin yliopistossa olevan myös sukupuolen moninaisuutta. Kannanotossa todettiin yliopiston sukupuolentutkimuksen koordinoivan valtakunnallista SetSTOP-hanketta, jossa kehitetään sukupuolen ja muut erot huomioivan tasa-arvosuunnittelun ja -työn sisältöjä Suomen opettajan- ja opinto-ohjaajan koulutuksiin.

Kannanoton mukaan ”yliopiston keinot puuttua laajempaan sukupuolista moninaisuutta koskevaan sosiaaliseen keskusteluun toteutuvat parhaiten tutkimuksen, sen pohjalta annettavan opetuksen sekä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin osallistumisen kautta.”

”Tarkoituksena on keskustella ja ylittää vuorovaikutusta rajoittavia turhia ennakkoluuloja. Yliopistolla on rooli esimerkillisenä opiskelu- ja työpaikkana, josta hyvät ja moninaisuutta arvostavat toimintamallit välittyvät opiskelijoiden ja henkilökunnan myötä kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Kehotamme yliopistoyhteisön jäseniä asialliseen ja kunnioittavaan käytökseen sekä avoimeen sukupuolen moninaisuuden kohtaamiseen olipa kysymys opiskelijoista tai henkilökunnan jäsenistä”, tekstissä todetaan.

Myös OYY ottaa osaa juhlintaan. Sateenkaarilippujen lahjoittamisen lisäksi ylioppilaskunta kannustaa opiskelijoita osallistumaan Pride-viikon tapahtumiin.

”Olemme kutsuneet kaikki ainejärjestöt ja killat osallistumaan opiskelijoina lauantain Pride-kulkueeseen. OYY:n edustajat tunnistaa kulkueesta ylioppilaskunnan lipusta”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula.

Pride-viikko on ihmisoikeustapahtuma, jonka tarkoituksena on muistuttaa yhtäläisten oikeuksien kuuluvan kaikille seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta riippumatta. Tapahtumaviikon järjestää Oulu Pride ry.

Oulu Pride -tapahtumaviikko on käynnissä nyt. Viikko huipentuu lauantaina 10.8. järjestettävään kulkueeseen ja puistojuhlaan. 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopiston professorille Heli Jantuselle Suomen tiedepalkinto

Oulun yliopiston professorille Heli Jantuselle on myönnetty Suomen tiedepalkinto 2019. Palkinnon myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Akatemian esityksestä. Palkinnon jakoi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko Tiedefoorumi-tapahtumassa Helsingissä maanantaina 17. kesäkuuta. Suomen tiedepalkinto on kahden vuoden välein myönnettävä, merkittävä tunnustus tieteellisestä työstä, joka annetaan Suomessa työskentelevälle tutkijalle tai tutkijaryhmälle. Palkinnon suuruus on tänä vuonna 100 000 euroa. […]

Oulun yliopiston professorille Heli Jantuselle on myönnetty Suomen tiedepalkinto 2019.

Palkinnon myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Akatemian esityksestä. Palkinnon jakoi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko Tiedefoorumi-tapahtumassa Helsingissä maanantaina 17. kesäkuuta.

Suomen tiedepalkinto on kahden vuoden välein myönnettävä, merkittävä tunnustus tieteellisestä työstä, joka annetaan Suomessa työskentelevälle tutkijalle tai tutkijaryhmälle. Palkinnon suuruus on tänä vuonna 100 000 euroa.

Tiedepalkinto perustettiin vuonna 1997. Se myönnettiin nyt 12. kerran osana Suomen tiedefoorumia. Edellisellä kerralla vuonna 2017 palkinnon sai Christina Salmivalli, Turun yliopiston psykologian professori ja KiVa-kouluohjelman kehittäjä.

Professori Heli Jantunen on väitellyt tekniikan tohtoriksi vuonna 2001 Oulun yliopiston sähkötekniikan osastolla. Maisteriopintojen jälkeen hän työskenteli kymmenen vuoden ajan teollisuudessa, kunnes palasi vuonna 2004 Oulun yliopistoon. Hän toimi ensin ryhmänjohtajana Infotech Oulussa, kunnes hänet nimitettiin vuonna 2006 professoriksi teknisen fysiikan osastolle ja vuonna 2008 nykyiseen tehtäväänsä mikroelektroniikan tutkimusyksikön johtajaksi.

Heli Jantunen tunnetaan työstään keraamisen elektroniikan parissa. Hän keskittyy elektroniikan valmistusmenetelmiin sekä uusien radiotaajuus- ja anturisovelluksien ja elektroniikan sovelluksien kehittämiseen. Jantusen tutkimusryhmässä kehitetyllä menetelmällä keraamikomponentteja kyetään aiemmasta poiketen valmistamaan huoneenlämmössä ja yhdistämään lämpöherkkiin elektroniikan puolijohde- ja polymeerimateriaaleihin.

Heli Jantusen tutkimus on saanut merkittävää ulkopuolista rahoitusta, kuten Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n Advanced Grant -rahoituksen 2012, ERC Proof of Concept -rahoitukset 2015 ja 2018, sekä yli 30 muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian, Tekesin ja EU:n puiteohjelmien rahoittamaa hanketta. Jantunen on myös mukana vuonna 2018 aloittaneessa Langattomien verkkoteknologioiden kehittämiseen keskittyvässä 6Genesis -lippulaivassa. Jantusella on 76 patenttia.

Heli Jantuselle myönnettiin aiemmin tänä keväänä myös naisille suunnattu innovaatiopalkinto. Jantunen sai viime vuonna myös Nokia Säätiön tunnustuspalkinnonPalkinto myönnettiin hänen panoksestaan mikroelektroniikan materiaalien tutkimukseen, valmistukseen sekä komponenttien kehittämiseen liittyvästä työstä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Sanna Kangasniemestä OYY:n uusi sosiaalipoliittinen asiantuntija, avoinna myös tapahtumatuottaja-järjestöasiantuntijan paikka

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) henkilöstön kokoonpanossa on tapahtunut muutoksia. OYY:n uutena sosiaalipoliittisena asiantuntijana on 3. kesäkuuta aloittanut Sanna Kangasniemi. Kangasniemi on aiemmin toiminut muun muassa Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKOn hallituksen sosiaalipolitiikasta vastaavana jäsenenä. Tällä hetkellä hän viimeistelee sosionomin opintojaan Oulun ammattikorkeakoulussa. ”Sannalta löytyy laajaa ja monipuolista kokemusta sosiaalipoliittiselta kentältä. Hän on muun muassa kouluttanut häirintäyhdyshenkilöitä […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) henkilöstön kokoonpanossa on tapahtunut muutoksia. OYY:n uutena sosiaalipoliittisena asiantuntijana on 3. kesäkuuta aloittanut Sanna Kangasniemi.

Kangasniemi on aiemmin toiminut muun muassa Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKOn hallituksen sosiaalipolitiikasta vastaavana jäsenenä. Tällä hetkellä hän viimeistelee sosionomin opintojaan Oulun ammattikorkeakoulussa.

”Sannalta löytyy laajaa ja monipuolista kokemusta sosiaalipoliittiselta kentältä. Hän on muun muassa kouluttanut häirintäyhdyshenkilöitä ja hän on helposti lähestyttävä persoona”, ylioppilaskunnan pääsihteeri Kauko Keskisärkkä luonnehtii OYY:n tiedotteessa.

OYY:n sosiaalipoliittisen asiantuntijan hakuaika päättyi 7.4. Paikkaa haki seitsemän henkilöä, joista haastateltiin kolme.

Aiemmin tänä keväänä Oulun ylioppilaslehti uutisoi uuden sosiaalipoliittisen asiantuntijan olevan Tarja Salmela. Hän ei kuitenkaan ottanut paikkaa vastaan.

Ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisen asiantuntijan työ keskittyy erityisesti opintososiaalisten asioiden kuten toimeentulon, terveydenhuollon, asumisen, opiskeluympäristön ja hyvinvoinnin pariin. Työnkuvaan kuuluu muun muassa ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisen linjan valmistelusta vastaaminen, lausuntojen ja kannanottojen laadinta ja vastaaminen osaltaan ylioppilaskunnan hallinnosta, opiskelijoiden neuvonnasta ja yhteistoiminnasta opiskelijaedustajien kanssa. Työhön kuuluu myös kansainvälisten opiskelijoiden neuvonta ja edunvalvonta.

OYY:llä on tällä hetkellä avoinna myös tapahtumatuottaja-järjestöasiantuntijan paikka. Hänen tehtäviinsä kuuluvat järjestöjen neuvonta, edunvalvonta ja koulutus, järjestö- ja tapahtumaviestintä, järjestöavustukset, ylioppilaskunnan tapahtumatoiminnan koordinointi sekä sidosryhmäyhteistyö. Hän vastaa ylioppilaskunnan tapahtumien, kuten vuosijuhlaviikon ja lukukauden avajaistapahtuma Vulcanalian järjestämisestä, ja koko ylioppilaskunnan tapahtumatoiminnan kehittämisestä. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään tiistaina 18. kesäkuuta kello 12.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: