Kategoria: Uutiset

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon pyrkii tänä syksynä 134 opiskelijaa. Ehdokasmäärä laski edellisistä vaaleista 25:llä, sillä vuonna 2017 ehdokkaita oli 159.

Ehdokasmäärissä on vuosien aikana tultu reilusti alaspäin. Kymmenen vuotta sitten, eli syksyllä 2009 vaaleissa oli vielä lähes 300 ehdokasta, vuonna 2011 190, vuonna 2013 172 ja 2015 155.

Tänäkin syksynä ehdokkaita ovat asettaneet sekä tieteenalaan perustuvat ryhmittymät että puoluepoliittiset ryhmät.

Eniten ehdokkaita asetti viime vaalien tapaan Tekniikan ja talouden vaalirengas TeTa (57 ehdokasta). Renkaaseen kuuluu neljä vaaliliittoa: Kylterien vaaliliitto (22 ehdokasta), Prosessi-Tuotanto -vaaliliitto (13 ehdokasta), Ympäristö-Kone-Arkkitehtuuri -vaaliliitto (11 ehdokasta) ja Tieto-Sähkö-Hyvinvointi -vaaliliitto (11 ehdokasta).

Toiseksi eniten ehdokkaita on Tieteellisten vaaliliitolla (19 ehdokasta). Lääketieteellisellä vaaliliitolla on yhdeksän ehdokasta.

Näissä vaaleissa ei ole ehdolla enää humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengasta HuKaa. Nyt Humanistinen vaaliliitto, Kasvatustieteellisten alojen vaaliliitto ja Shared voices electoral alliance kuuluvat Poikkitieteelliseen vaalirenkaaseen. Sillä on yhteensä 12 ehdokasta, kun HuKalla oli vuonna 2017 29 ehdokasta.

Poliittisista ryhmistä ehdokkaita asettivat Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto (17 ehdokasta), Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitto (13 ehdokasta), Oulun Akateemiset Perussuomalaiset -vaaliliitto (kaksi ehdokasta). Vihreä vaaliliitto (kaksi ehdokasta) ja Vasemmisto-opiskelijoiden vaaliliitto (kolme ehdokasta) kuuluvat Solidaariseen vaalirenkaaseen.

Löydät ehdokasyhdistelmän tästä linkistä.

Ehdokasasettelu vahvistettiin perjantaina 18. lokakuuta pidetyssä OYY:n keskusvaalilautakunnan kokouksessa. Vaalien ehdokasasettelu päättyi keskiviikkona 16. lokakuuta.

Miksi määrä tippui taas?

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Emilia Käsmän mukaan laskeneessa ehdokasmäärässä näkyy sama trendi kuin muussakin opiskelijavaikuttamisessa: kun aikaa on vähän, vähenee myös halu osallistua.

”Opiskelijat kokevat, että heillä on aiempaa vähemmän mahdollisuuksia vaikuttamistyöhön ja vähemmän aikaa paitsi ylioppilaskunnalle, myös muille opiskelijajärjestöille.”

Käsmä näkee kehityksen taustalla olevan monia syitä.

”Yhtenä voisin mainita yliopistolta tulevan toiveen, että opiskelijat valmistuisivat viidessä vuodessa. Toki on muitakin ongelmia, kuten esimerkiksi jatkuvasti kasvavat opiskelijoiden mielenterveysongelmat. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, että opiskelijasta tuntuu, että hänen pitää valmistua nopeasti. Kaikenlaiseen muuhun [toimintaan] on vähemmän aikaa, kun ei haluta riskeerata määräajassa valmistumista.”

”Henkilökohtaisesti oli pieni pelko, että ehdokasmäärä voisi olla vielä pienempikin. ”

Jo vaalien järjestelystä vastaavan keskusvaalilautakunnan muodostaminen vei aikaa, kun halukkaita ei meinannut löytyä edustajiston kokouksissa. Asia pöydättiin kahdesti, ja valinta tehtiin lopulta 27. maaliskuuta pidetyssä kokouksessa.

”Tässä näkyy se, että kun entistä harvemmat opiskelijat hakeutuvat vaikuttamisen paikkoihin, työ kaatuu samojen ihmisten niskaan. Sitten kun vaikka ylioppilaskunnan sisäiset toimielimet kaipaisivatkin tekijöitä, on paikkoihin hankalaa saada tyyppejä, kun näillä harvoilla on paljon muitakin töitä”, Käsmä sanoo.

”Mutta täytyy sanoa, että vaikka keskusvaalilautakunnan valitsemiseen meni aikaa, itse kokouksissa on kyllä ollut ihmiset paikalla ja kiinnostuneita.”

Tavoitteena aiempaa kovempi äänestysprosentti

Äänestysaktiivisuus edustajistovaaleissa on ollut pitkään varsin vaisua. Suomen ylioppilaskuntien liiton tilastojen mukaan edellisissä edustajistovaaleissa valtakunnallinen äänestysprosentti oli 31,9 %. Oulussa ääntään käytti 28, 4 % ylioppilaskunnan jäsenistä.

Näkyykö pienentynyt ehdokasmäärä vaalien äänestysprosentissa? Tarkoittaako pienempi ehdokasmäärä pienempää äänestysprosenttia?

”Toivon, että ei”, Käsmä pohtii.

”Voi toki olla, että mitä enemmän ehdokkaita on, sitä enemmän voi innostua äänestämään, kun joukosta voi löytyä helpommin itselle sopiva ehdokas. Haluan silti uskoa, että kun aiheesta vain kerrotaan ahkerasti opiskelijoille, ei hieman laskenut ehdokasmäärä vaikuttaisi kovasti äänestysaktiivisuuteen. Tämän vuoden yhdessä toimintasuunnitelmaprojektissakin on mainittu tavoite, että äänestysprosentti nostetaan 40 prosenttiin.”

Onko se kuinka todennäköistä?

”Onhan se korkealle tähdätty, mutta mielestäni täytyykin tähdätä korkealle. Kun prosenttia halutaan nostaa reilusti, kannustaa se tekemään töitä tavoitteen eteen.”

Käsmän mukaan opiskelijoita kannustetaan äänestämään perinteisillä keinoilla: aktiivisella vaalimainonnalla ja herättelemällä opiskelijoita huomaamaan vaalit.

Ryhmät voivat aloittaa oman vaalimainontansa 24. lokakuuta.

”Uusina asioina on saatu kaikenlaista pientä kivaa: mobiilisovellus Tuudoon on saatu esimerkiksi push-ilmoituksia. Järjestöille on jaettu vaalimateriaalia ja tietoa vaaleista, jota he voivat välittää omissa somekanavissaan. On myös kannustettu järjestämään äänestystempauksia: voi tulla äänestämään yhdessä vaikka OYY:n toimistolle.”

Tänä syksynä edustajistovaalit ovat Oulussa toista kertaa täysin sähköiset, eli fyysisiä äänestyskoppeja kampuksilla ei näy.

OYY oli varannut tämän vuoden budjetissa rahaa myös edustajistovaalikoordinaattorin palkkaukseen. Pestiin ei kuitenkaan palkattu ketään.

Emilia Käsmän mukaan asiasta käytiin keskustelua keskusvaalilautakunnan ensimmäisessä kokouksessa. Koska edustajistovaalit ovat osa yhtä OYY:n tämän vuoden toimintasuunnitelmaprojektia, kokouksessa tiedusteltiin, tarvitsisiko projektista vastaava hallituksen jäsen [Salli Kärkkäinen] apua.

Koska myös ylioppilaskunnan viestintäasiantuntijalla Janne Hakkaraisella on kokemusta aiemmista edustajistovaaleista, keskusvaalilautakunta katsoi, ettei erillistä koordinaattoria tarvitse palkata.

”Budjetissa oli osoitettu kyllä tähän rahaa. Tällaisessa tilanteessa näen, ettei ole huono ratkaisu ettei kaikkea rahaa käytettäisikään, jos koetaan, ettei sillä saataisi niin suurta hyötyä”, Käsmä toteaa.

Edustajistovaaleissa opiskelijat valitsevat edustajat ylioppilaskunnan edustajistoon. Edustajisto on OYY:n ylin päättävä elin, joka linjaa esimerkiksi ylioppilaskunnan jäsenmaksun suuruudesta ja siitä, miten rahat käytetään. Oulussa edustajisto on 37-henkinen.

Kaudella 2017–2019 OYY:n edustajisto valitsi muun muassa uudeksi pääsihteeriksi Kauko Keskisärkän, teki useita muutoksia ylioppilaskunnan sääntöihin, päätti myydä Puistomannen osakkeet ja valitsi OYY:n hallituksen jäsenet ja Oulun yliopiston hallitukseen opiskelijajäsenet.

OYY:n edustajistovaalien äänestysaika on 1.–6. marraskuuta. Äänestys on sähköinen. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki Oulun yliopistoon 2.10.2019 mennessä läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneet ylioppilaskunnan jäsenet. Voit lukea lisää vaaleista Oulun yliopiston ylioppilaskunnan nettisivuilta.