Tellus Innovation Arenasta tuli virallisesti Tellus. "Eihän Tellus ole fyysisenä tilana areena eikä Telluksen toiminta keskity yksin innovaatioihin", nimenvaihdosta perustellaan.
Oulun yliopisto tiedotti perjantaina 20. syyskuuta nimenvaihdoksesta. Tiedotteessa kerrotaan, että Telluksen virallinen nimi on nyt Tellus.
Tiedotteen mukaan aiemmasta Telluksen nimeen kuuluneesta Innovation arena -määritteestä luovuttiin sen harhaanjohtavuuden vuoksi: ”Eihän Tellus ole fyysisenä tilana areena eikä Telluksen toiminta keskity yksin innovaatioihin.”
”Nimen perään haluttiin lisätä toimintaa kuvaava määriteosa, kun Tellus muuttui kirjastosta yhteisölliseksi tilaksi. Silloin Telluksen tuleva rooli ei vielä ollut tiedossa ja yrittäjyyden juhlavuoden kunniaksi tila nimettiin innovaatioareenaksi. Telluksen toiminta ja funktio ovat eläneet ja muovautuneet yliopiston tarpeisiin kokeilukulttuurin myötä ja nykyisin Telluksen funktio on paljon innovaatioita laajempi. Lisäksi yliopistolla avattiin tänä vuonna Innovaatiokeskus, joka auttaa tutkijoita kaupallistamaan keksintönsä”, nimenvaihdosta avataan.
Nimenvaihdosta koskevassa tiedotteessa huomautetaan, että ”Telluksen nimi oli Tellus jo silloin, kun se oli tiedekirjasto”. Tiedekirjasto Tellus syntyi, kun arkkitehtuurin osaston kirjastoa lukuun ottamatta kaikki teknillisiä ja luonnontieteellisiä tieteenaloja palvelevat kirjastoyksiköt sulautettiin yhdeksi kirjastoksi. Se taas liitettiin vuonna 2015 osaksi tiedekirjasto Pegasusta.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Kontinkankaan kampus saa tänä syksynä oman Telluksensa. Tiistaina 17.9. virallisia avajaisia viettävä Tellus poikkeaa rakenteeltaan Linnanmaan versiosta: Aapistie 7A:ssa oleva Tellus ei ole yhdessä rajatussa tilassa, vaan tilat jakaantuvat kolmeen eri kerrokseen.
Oulun yliopiston Kontinkankaan kampus saa tänä syksynä oman Telluksensa noin kolme vuotta Linnanmaan jälkeen. Telluksen tarkoitus on toimia yliopiston yhteistyötä edistävänä tilana, joka tarjoaa ympäristön työskentelylle tai tapahtumille.
Linnanmaan Telluksesta tila poikkeaa siinä, että yhden, samassa kerroksessa olevan selkeärajaisen tilan sijaan se on kokoelma kolmessa eri kerroksessa olevia työskentelytiloja. Kokonaisuus sisältää yhdeksän varattavissa olevaa kokoushuonetta, ryhmätyötiloja ja itsenäisen työskentelyn tiloja, sekä tapahtumille tarkoitetun Stagen. Kun Stagella ei ole tapahtumia, se on vapaasti käytettävissä opiskeluun ja ajanviettoon.
Osa huoneista on vapaasti käytettävissä, osa taas varataan erikseen. Tapahtumiin tai työskentelyyn tarkoitettujen tilojen uusiin tiloihin kuuluu myös pelkästään koulutuspalveluiden käyttöön varattu Humerus-tila, Telluksen oma palvelupiste ensimmäisessä kerroksessa sekä Unirestan omistama, jo alkuvuonna avattu Café Galenos.
Tilat sijaitsevat osoitteessa Aapistie 7A. Ensimmäisen kerroksen aulassa Telluksen alue rajoittuu poliklinikan oviin, kun taas toinen kerros on jo kokonaan Tellusta. Alakerrassa Telluksen alueeseen kuuluvat hiljaisen opiskelun tila ja edelleen myös opetuskäytössä olevat tietokoneluokat.
Mitä uutta Tellus tuo Kontinkankaalle?
Kehityspäällikkö Simo Kekäläinen sanoo, että Kontinkankaalla oli tarve Telluksen kaltaiselle tilakokonaisuudelle.
”Oli toive että löytyisi tällainen avoin, kiva tila, jossa voi tulla ja mennä”, Kekäläinen sanoo.
Aivan kaikkia tiloja koskevia suunnitelmia ei voitu toteuttaa arkkitehtuurin luomien rajoitusten vuoksi. Esimerkiksi Stagen portaat oli alkujaan tarkoitus tasoittaa, mutta se ei ollut toteutettavissa, Kekäläinen toteaa.
Aapistie 7A:n aulan toisessa kerroksessa oli aiemmin nettikahvila. Nyt parvitila on osa Tellusta, ja odottelee vielä uusia kalusteita. Taustalla näkyy läppärilainaamo.
Tiloihin on teetetty myös varta vasten erikoiskalusteita, joista kaikki eivät olleet tosin vielä haastattelun tekoaikaan saapuneet. Kalusteet saapuvat kuitenkin lokakuun puoleenväliin mennessä, Kekäläinen sanoo.
Simo Kekäläisen mukaan Telluksen avaaminen myös Kontinkankaalle tasa-arvoistaa kampuksia, kun kummallakin kampuksella opiskelevilla on yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää palveluja. Myös liikkuvuutta kampuksien välillä pyritään parantamaan.
”Oli toive että löytyisi tällainen avoin, kiva tila, jossa voi tulla ja mennä.”
Liikkuvuutta on tarkoitus parantaa tapahtumilla. Projektisuunnittelija Anu Rytivaara toteaakin Telluksen olevan pelkän tilan sijaan ”alusta tapahtumille”. Jatkossa uuden Telluksen tapahtumakalenterissa nähdään muun muassa opintopsykologin vetämiä opiskelutekniikka-aiheisia työpajoja, yrittäjyysklinikka ja alumni-ilta. Rentoutumista kaipaaville tarjolla tulee olemaan esimerkiksi aamujoogaa, ensimmäisen kerran jo tiistain avajaispäivänä. Tapahtumia ideoitaessa on pyritty ottamaan sekä opiskelijat että henkilökunta huomioon.
Kuukausittain toistuvia tapahtumia pilotoidaan Kontinkankaalla, minkä jälkeen niitä on odotettavissa myös Linnanmaan kampuksella.
Rytivaara korostaa myös sitä, että tarkoituksena ei ole vain se, että Tellus tuo omia sisältöjään kampukselle.
”Haluamme kannustaa henkilökuntaa, opiskelijoita ja eri sidosryhmiä tuomaan tänne omia tapahtumiaan ja sisältöjään. Voimme olla tukena niiden tekemisessä eri tavoin”, Rytivaara sanoo.
Myös Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on yksi Kontinkankaan Telluksella näkyvistä tahoista. Ylioppilaskunta pitää pop up -pistettä Tellus Kontinkankaan avajaisten yhteydessä kello 10–14. Pisteellä on tarjolla muun muassa lukuvuositarroja, Sporttipasseja, opiskelijahintaisia leffalippuja Stariin sekä neuvontaa edunvalvonnallisissa asioissa. Jatkossa OYY päivystää Telluksella joka kuukauden ensimmäisenä arkitiistaina kello 11.30–14.
Kun muu Tellus valmistui nyt syksyllä, ensimmäisessä kerroksessa oleva Unirestan kahvila Galenos avattiin jo helmikuussa.
Opiskelijat mukana suunnittelussa
Oulun ylioppilaslehti kysyi Kontinkankaan kampuksen opiskelijajärjestöiltä ajatuksia Telluksesta. Lehden kyselyyn vastanneilla opiskelijajärjestöillä oli ennen tilojen virallista avautumista varsin erilaisia näkökulmia uusiin tiloihin.
Biokemian opiskelijoiden ainejärjestö Histonin puheenjohtaja Bence Berki sanoo lehdelle Telluksen näkyneen toistaiseksi lähinnä uuden kahvilan muodossa ja muutoksen olleen osin hämmentävä. Hän harmittelee erityisesti aulan yläkerran tilasta poistuneita tietokoneita, joiden puuttuminen haittaa hänen mukaansa tulostettavien materiaalien käyttöä.
Berki myös kokee, että uusista tiloista ja siitä, mitä niissä voi tehdä, ei ole tiedotettu riittävästi. Telluksen paikalla aiemminkin sijainneet tilat ovat hänen mukaansa olleet etäisiä biokemian opiskelijoille.
”Esimerkiksi entinen lääketieteellisen hiljainen opiskelutila on aina tuntunut vain lääketieteen opiskelijoille tarkoitetulta, niin eipä ole biokemian opiskelijana paljon tullut käytyä siellä.”
”Ehkä avajaisten jälkeen kuviot selkiytyvät, mutta toistaiseksi Tellus ei ole tuntunut tuoneen isoa muutosta Kontinkankaalle”, Berki sanoo.
Telluksen Anu Rytivaara toteaa, että opiskelijoita on etenkin viime aikoina lähestytty enemmän. Hän sanoo myös ymmärtävänsä, että opiskelijat eivät suuressa tietotulvassa huomaa kaikkea tiedotusta.
”On tavattu kiltojen tyyppejä ja koitettu laittaa heidän kauttaan viestiä menemään”, Rytivaara sanoo. Hän toteaa opiskelijoiden pitäneen asiaa erittäin tärkeänä.
”Tämä on meille uusi ympäristö, joten pitää oppia tämän kampuksen tavat, se miten täällä saavutetaan parhaiten ihmiset”, Rytivaara sanoo.
Opiskelijoiden ajatuksia on myös otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
”Opiskelijat ovat olleet mukana tilatyöryhmissä, suunnittelemassa mitä tänne kaivataan”, Simo Kekäläinen sanoo. Esimerkiksi opiskelutilan jakamiseen opiskelijoilta on saatu konkreettisia ehdotuksia. Kiinteiden tietokoneiden vähentäminen ja korvaaminen läppärilainaamosta saatavilla on Kekäläisen mukaan ollut niin ikään opiskelijoiden toivomus. Kaikista Kontinkaan ainejärjestöistä on ollut edustajia tilatyöryhmissä.
Myös tapahtumia, kuten työpajoja, on ideoitu opiskelijoiden kommenttien pohjalta. Esimerkkinä tästä Simo Kekäläinen mainitsee lääketieteen opiskelijoiden toivoman avun kesätyösopimusten lukemiseen. Apu järjestetään urapalveluiden kanssa yhteistyönä. Kekäläinen toteaa, että opiskelijoiden toiveita kuunnellaan myös jatkossa.
Opiskelijoilla on Telluksesta on myös positiivista sanottavaa. Oulun Lääketieteellisen Killan puheenjohtaja Lauri Koskela kommentoi asiaa pari päivää avajaisten jälkeen sähköpostitse. Hän toteaa, että kirjastolla on melko iso rooli perinteisenä pänttäyspaikkana lääkiksellä.
”Tellus herättelee ajattelemaan mitä kaikkea muutakin kirjastoon voi liittyä”, Koskela toteaa.
Koskelan mielestä on vielä aikaista sanoa miten Tellus näkyy opiskelijoiden arjessa, mutta hän epäilee sen näkyvän enemmän kuin aiempi kirjasto.
”Kyselin kommentteja etsiskellessä ympäriinsä ihmisiltä, miten Tellus on näkynyt, ja vastaukset kiteytyivät kommenttiin: ’ei vielä mitenkään, kauhee hype vaan'”, Koskela sanoo.
Hän toteaa kuitenkin monien ilahtuneen siitä, että Kontinkangas sai viimeinkin nykyaikaisemmat opiskelutilat.
Terveystieteiden killan puheenjohtaja Sari Pramila-Savukoski uskoo Telluksen lisäävän opiskelijoiden viihtyvyyttä ja myös eri ainejärjestöjen keskinäistä verkostoitumista.
”Kiltahuoneemme on lähellä uutta Tellusta ja aikaisemmin [tämä] rakennuksen osa oli eloton ja kylmä, ei ollut kahviota eikä mukavia isompia työskentelytiloja. Nyt kun Tellus ja sitä ennen avattu Galenos-kahvila tulivat, on mukava työskennellä kirjaston lähettyvillä, nauttia esimerkiksi pientä välipalaa, eikä aina tarvitse etsiä tiloja toiselta puolelta Kontinkankaan kampusta”, Pramila-Savukoski sanoo sähköpostitse.
”Kahvila onkin ollut ilmiselvästi sellainen asia, joka täältä on puuttunut”, Kekäläinen sanoo kommentoidessaan Café Galenoksen esiintymistä opiskelijoiden kommenteissa.
Kekäläinen ja Rytivaara toteavat, että opiskelijat ovat löytäneet kahvilan lisäksi myös uusiin ryhmätyöskentelyhuoneisiin ja muihin tiloihin. Esimerkiksi lääketieteen kirjaston puolella olevat toisen kerroksen säkkituolit ovat kuulemma olleet ahkerassa käytössä.
Kontikankaan Telluksen avajaisia vietetään 17. syyskuuta. Avajaispäivänä järjestetään järjestömessut kello 10–14 ja iltajuhla kello 16–18. Iltajuhlan ohjelmassa on esimerkiksi maistiainen koreografi Hanna Brotheruksen syksyllä ensi-iltaan tulevasta Tytär-tanssiteatteriteoksesta ja yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen ja Vuoden Opiskelijaksi valitunTuomas Majurin puheet.
Muokattu 19.9.2019 kello 10.50: Lisätty OLK:n puheenjohtaja Lauri Koskelan kommentit.
Julkaistu
SHARE
Helmi Juntunen
Oululainen metamoderni antropologi ja mielten välisen etäisyyden avaruuscowgirl.
Syksyn vaaleissa valitaan edustajat ylioppilaskuntien ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistot päättävät esimerkiksi siitä, kuinka suuri ylioppilaskunnan jäsenmaksu on ja miten jäsenmaksurahat käytetään.
Oulussa ehdokkaaksi asettumista voi pohtia nyt kuukauden verran, sillä vaaliasiakirjat on jätettävä viimeistään keskiviikkona 16. lokakuuta kello 12 ylioppilaskunnan kansliaan
Vaalivuosi 2019 jatkuu vilkkaana: keväällä Suomessa äänestettiin jo eduskunta- ja eurovaaleissa, ja nyt syksyllä käydään ylioppilaskunnissa edustajistovaalit.
Syksyn vaaleissa valitaan edustajat ylioppilaskuntien ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistot päättävät esimerkiksi siitä, kuinka suuri ylioppilaskunnan jäsenmaksu on ja miten jäsenmaksurahat oikein käytetään.
Vaalit käydään nyt syksyllä Suomen ylioppilaskunnissa, lukuun ottamatta Helsinkiä (HYY) ja Tamperetta (TREY), joiden vaalit järjestettiin syksyllä 2018. Edustajistovaalit järjestetään joka toinen vuosi, poikkeuksen tekee Svenska Handelshögskolans Studentkår (SHS), jossa vaalit järjestetään vuosittain.
Vaalit ovat edessä myös Oulussa, jossa valitaan jäsenet, edaattorit, 37-henkiseen edustajistoon. Maanantaina 16. syyskuuta käynnistyi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajistovaalien ehdokasasettelu.
Vaalikuulutuksen mukaan vaalikelpoisia OYY:n edustajiston jäseniksi ovat kaikki ylioppilaskunnan jäsenet, jotka ovat ilmoittautuneet läsnäoleviksi Oulun yliopiston opiskelijoiksi 16. lokakuuta mennessä. Ehdokkaan on täytettävä 18 vuotta viimeistään varsinaisena vaalipäivänä. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole henkilö, joka on vajaavaltainen. Ehdokkaaksi ilmoittaudutaan vaaliasiakirjoilla, joita saa joko ylioppilaskunnan kansliasta Linnanmaan kampukselta tai OYY:n verkkosivuilta.
Ehdokkaaksi asettumista voi pohtia nyt kuukauden verran, sillä vaaliasiakirjat on jätettävä viimeistään keskiviikkona 16. lokakuuta kello 12 ylioppilaskunnan kansliaan. Myös postitse toimitettujen asiakirjojen on oltava tällöin perillä.
OYY:n edustajistovaalien sähköinen äänestys alkaa perjantaina 1. marraskuuta kello 9 ja päättyy 6. marraskuuta kello 16. Vaaleissa on äänioikeus jokaisella Oulun yliopistoon 2. lokakuuta mennessä läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Äänestämään pääsee osoitteessa vaalit.oyy.fi.
Uuden edustajiston toimikausi alkaa vaalituloksen vahvistamisen jälkeen, kuitenkin aikaisintaan 15. marraskuuta.
Oulussa äänestysprosentti oli syksyllä 2017 28,4 %. Vaikka Oulun äänestysinto jäi hieman valtakunnan keskiarvosta, Oulussa oli vuoden 2017 vaalien valtakunnallinen ääniharava, sillä Kontinkankaan vaaliliittoa (KoVa) edustava Eelis Palokangas sai 230 ääntä.
"Kun ylikorostetaan yksilöllisiä valintoja, sivuun jäävät esimerkiksi sosiaalisen statuksen takia kasautuneet resurssit tai silkan onnenkantamoisen vaikutukset. Itsensä kehittämisprojektit jättävät huomiotta yhteiskunnallisen ulottuvuuden", kirjoittaa Juhani Kenttä ensimmäisessä kolumnissaan Oulun ylioppilaslehdelle.
Hyvinvointibloggaaja Maria Nordin teki menneen kesän Pride-viikolla somepäivityksen. Siinä hän muistutti, että me kaikki olemme valoa ja vapaita olemaan mitä vain, siispä ”muotoon” tahi identiteetteihin tarrautuminen on turhaa. Päivitystä kritisoitiin transsukupuolisuutta vähättelevänä lausuntona. Olen samaa mieltä ja näen sen havainnollistavan koko hyvinvointiskenen ongelmallisuutta.
Otetaan toinen esimerkki. Jokin aika sitten self help -tubettaja Samuel Glassar vastasi seuraajan kysymykseen itsemurhan pohtimisesta: lopeta itsesi kusettaminen. Ei kukaan oikeasti halua tappaa itseään, täytyy yksinkertaisesti päättää lopettaa noihin ajatuksiin uskominen. Tämän päälle Glassar lisäsi perinteiset kehotukset syödä paremmin, liikkua ja niin edelleen. Jostain syystä hän esiintyy koko videon ajan ilman paitaa. Pitäisikö tulkita tahdikkuutena, että tätä itsetuhoisuuden vähättelyä kuunnellessa näen vain täydellisesti treenatut hartiat ja rintalihakset enkä ihan koko vartaloa sen kadehdittavassa veistoksellisuudessaan?
Hyvinvointivaikuttajat ovat oman hyvinvointibrändinsä jatkeita. He edustavat julkisella persoonallaan ja menestystarinallaan oppiensa toimivuutta. He myyvät onneen tietä, joka on toiminut heille itselleen. Sen takana voi olla oman onnistumisen aiheuttama kognitiivinen vinouma, joka viestii, että kuka tahansa kykenee onnistumisiin samoin keinoin.
Oma mielenterveyteni alkoi oireilla toden teolla juuri silloin, kun olin aikuisikäni parhaassa fyysisessä kunnossa, ruokavalioni oli terveellisimmillään ja tuloni tasaisimmat vuosikausiin. Uusia ystäviäkin oli. Vaikka syynäilemällä elämääni löysin paranneltavaa, en voi sivuuttaa ympäristön ja maailmantilan merkitystä tuntemuksilleni. Lieneekö tarpeen kerrata tätä lehteä lukevalle, kuinka joka kolmas kaltaiseni opiskelija potee psyykkisiä ongelmia opiskelujensa aikana. Tulevaisuudessa siintää näkymä, jossa olemme kenties valmistuneet jo valmiiksi uupuneina arvaamattomille silpputyömarkkinoille, jossa voi sitten yrittää lyhennellä lainoja suurten ikäluokkien eläkepommien yhteydessä. Pitää toki myös muistaa osallistua synnytystalkoisiin, istuttaa puita ilmastonmuutosta torjumaan ja pyrkiä pysymään alati työkykyisenä.
Identiteettinsä tuotteistaneet influensserit ovat burnout-sukupolven voittajia, mutta pelatessaan tämän vallitsevan pelin säännöillä he myös edellyttävät häviäjiä. He opettelivat kroolaamaan koskessa, eivät muuttaneet virtausta meille muille.
Kun ylikorostetaan yksilöllisiä valintoja, sivuun jäävät esimerkiksi sosiaalisen statuksen takia kasautuneet resurssit tai silkan onnenkantamoisen vaikutukset. Itsensä kehittämisprojektit jättävät huomiotta yhteiskunnallisen ulottuvuuden.
Jossain varmaan on vaikuttajia, jotka puhuvat vakavissaan esimerkiksi kapitalismin vaikutuksista, äärioikeiston noususta, ilmastonmuutoksesta ja meidän kaikkien kollektiivisesta vastuusta maailmankansalaisina, mutta tutkalleni heitä ei juuri osu. Greta Thunbergin kutsuminen influensseriksi tuntuu väärältä, vaikka sitähän hän todella on.
Jos on varaa keskittyä täysipainoisesti itsensä yksilölliseen kehittämiseen ja olla ajattelematta politiikkaa ja kansalaisosallistumista, se kielii etuoikeutetusta asemasta. Miten sukupuolivähemmistöön kuuluva pyrkii olemaan silkkaa valoa, jos sortavat rakenteet uhkaavat sosiaalisia oikeuksia ja vapauksia?
Ja enkö itsekin ole vain yksi kollektiivisten ongelmien ruumiillistuma? Ei kaikkea voi hoitaa pelkillä supersmoothieilla ja mielenhallinnalla.
Vaikka oman pesän siivoaminen voi olla monelle ihan hyvä ensimmäinen siirto, ei pidä silti rakastua liikaa omien nurkkien puhtoisuuteen.
Julkaistu
SHARE
Juhani Kenttä
Englantilaisen filologian opiskelija, joka intoilee kulttuurista ja miettii ammatinvalintaa sitten myöhemmin.
Ja taas mentiin!
Keskiviikkona 11. syyskuuta järjestetty loppuunmyyty Vulcanalia Festival käynnisti oululaisten yliopisto-opiskelijoiden lukuvuoden 25. kerran. Perinteiseen tapaan tapahtumapaikka oli vaihtunut jälleen viime vuodesta: keskiviikkona Club Teatrian lavalle nousivat OYY:n sekakuoro Cassiopeia, Tekkaritorvet ja pääesiintyjä Pyhimys. Teatrian somistamisesta vastasi Oulun korkeakoulujen taidepiiri Tapiiri.
Ensi syksynä oululaisopiskelijoiden juhlakuviot voivat olla aivan toiset, sillä OYY ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO suunnittelevat yhteistä avajaistapahtumaa. Tämä siis saattoi olla viimeinen Vulcanalia.
Jenna Tajakan kuvissa näet pieniä hetkiä tuhansien ihmisten täyttämästä juhlasta.
Kaikki kello kahdeltatoista kampusravintolaan suuntaavat sen huomaavat: lounasjonot ovat pitkät. Ensi vuonna Linnanmaan kampuksella ruokailijoiden määrä kasvaa vielä useilla tuhansilla Oamkin muuton myötä. Myös Kontinkankaan kampuksella ravintola Medisiinassa on ruuhkaisaa. Juvenes kokeilee kahdessa ravintolassa itsepalvelukassoja, myös Uniresta miettii itsepalvelukassojen käyttöönottoa.
Itsepalvelukassat alkavat olla tavanomainen näky esimerkiksi kaupoissa ja kauppakeskuksissa. Elokuussa itsepalvelukassat saapuivat Linnanmaan kampuksen Juveneksen ravintoloihin Napaan ja Foobariin.
”Itsepalvelukassoilla pyritään helpottamaan ruuhkatilanteita ja siirtämään asiakaspalvelua pois tiskin takaa asiakkaiden joukkoon. Näin henkilökunta etupäässä neuvoisi ja ohjaisi”, Juveneksen business controller Fanni Kempas toteaa.
Kempas sanoo, että nyt toteutettavaa pilottihanketta seurataan muutama kuukausi. Sen jälkeen Juvenes miettii itsepalvelukassojen mahdollisuutta myös muissa ravintoloissaan. Kempas toteaa, että aivan kaikkiin ne eivät sovi ravintoloiden toimintapojen erojen takia.
Itsepalvelukassat ovat tuoneet muutoksia niin asiointiin kuin opiskelijoiden opiskeluoikeuden tarkastamiseenkin. Ruoka maksetaan ensin ja sen jälkeen siirrytään linjastolle. Lisäannokset sekä jälkiruuat maksetaan erikseen.
Opiskelija tunnistautuu kassalla opiskelijaksi Tuudo-sovelluksen avulla ja maksaa sitten lounaan sekä valitsemansa lisätuotteet korttimaksulla – käteinen ei käy maksuvälineenä itsepalvelukassoilla. Kassalla voivat asioida myös Oulun yliopiston henkilökunta, jatko-opiskelijat sekä vierailijat.
Vastaavanlaisia Tuudon kanssa yhteistyössä toteutettuja itsepalvelukassaratkaisuja on Tuudon mukaan tällä hetkellä kahdessa opiskelijaravintolassa pääkaupunkiseudulla.
Itsepalvelukassaprojektin lisäksi Juvenes aloittaa syyskuussa Napassa asiakasvirtojen ja jonojen hallintaan liittyvän projektin yhdessä VTT:n tutkijoiden kanssa. Projekti seuraa asiakkaiden käyttäytymistä linjastossa erillisten seurantalaitteiden avulla.
Projektin tavoitteena on tutkia asiakkaiden reittejä sekä linjastojen pullonkauloja, jotta asioinnista saataisiin sujuvampaa. Seurantalaitteet eivät tallenna dataa, josta olisi mahdollista tunnistaa henkilöitä, joten asiakkaiden yksityisyydensuojaa ei loukata.
Juveneksella on Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella Napan ja Foobarin lisäksi kaksi ravintolaa, Foodoo ja Kylymä, sekä kolme kahvilaa, Tellus, Juicebar ja Cafe Hub.
Uniresta: itsepalvelukassat ovat tulevaisuutta
Juveneksen lisäksi myös Uniresta on harkinnut itsepalvelukassoja ravintoloihinsa. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ja Oulun ylioppilasavun omistamalla Unirestalla on kaksi opiskelijaravintolaa Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksilla; Kastari Linnanmaalla ja Medisiina Kontinkankaalla.
”Tälläkin hetkellä mietimme asiaa, mutta emme halunneet olla etulinjassa. Itsepalvelukassat ovat ehdottomasti sellainen asia, joka jakaa asiakaskuntaa. Kastariin on tullut palautetta siitä, että on ihanaa kun täällä on oikea ihminen tiskin takana”, Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen sanoo.
Silvennoisen mukaan itsepalvelukassat olisivat kaikesta huolimatta hyödyllisiä ja hän sanoo niiden olevan tulevaisuutta.
”Itsepalvelukassojen hyödyn näen siinä, että henkilökuntaa vapautetaan asiakasta paremmin palvelevaan työhön, kun voi tehdä vähemmän mekaanista työtä”, Silvennoinen sanoo.
Itsepalvelukassojen paikat ja sijoitukset olisi mietittävä Silvennoisen mukaan tarkasti.
”Kiireisissä paikoissa ne helpottaisivat ruuhkahuippua. Aluksi, kun käyttöä vielä opetellaan, se ehkä hidastaisi hieman. Uskon kyllä, että meillä Unirestallakin tulee vielä olemaan itsepalvelukassoja”, Silvennoinen toteaa.
Silvennoisen mukaan Unirestan ajankohtaisimpia toiveita olisivat linjaston kehittäminen Kastarissa ja asiakaspaikkojen lisääminen, mutta päätökset tilojen muutoksista tekee yliopisto.
Myös Kontinkaan kampuksen ravintola Medisiina on kärsinyt ruuhkautumisesta. Kaija-Liisa Silvennoinen kertoo ongelman olevan Unirestan tiedossa ja hänen mukaansa ratkaisuja on mietitty.
”Medisiinaan on suunnitelma linjaston kehittämisestä, mutta se vaatisi yliopistolta investointia. Uniresta on ollut asiassa aktiivinen”, Silvennoinen sanoo.
Uniresta kehittäisi Medisiinaan yhden pitkän linjaston, jossa ravintolan henkilökunnan olisi mahdollista työskennellä keskellä ja asiakkaat kulkisivat kahdella puolella linjastoa. Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan suunnitelma on toteuttamista vaille valmis.
”Syyskuun alusta Cafe Galenokseen Kontinkankaalla tulee take away -lounaan mahdollisuus, samoin H2O Campus helpottaa Kastarin tilannetta. Ainakin henkilökunta asioi niissä, mikä osaltaan vähentää tungosta,” Silvennoinen kertoo.
Oulun yliopiston tilapalvelupäällikkö Arto Haverinen ja kiinteistöinsinööri Timo Haverinen toteavat lehdelle, että Medisiinan linjaston muuttamisen tarpeesta on keskusteltu jo jonkin aikaa. Linjastoja muutetaan ensi vuonna Unirestan suunnitelmia vastaaviksi. Kumpikaan ei osannut kommentoida tarkempaa aikataulua Medisiinan muutostöille tai Kastarin tilanteeseen.
Julkaistu
SHARE
Helmi Juntunen
Oululainen metamoderni antropologi ja mielten välisen etäisyyden avaruuscowgirl.
