YTHS:n palvelumaksun suuruus on vuonna 2021 71,60 euroa, joka maksetaan kahdessa lukukausikohtaisessa 35,80 euron erässä. YTHS tiedotti hinnasta 30.11.
Valtioneuvosto on vahvistanut Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n palvelumaksun ensi vuodelle. Palvelu uudistuu 1.1.2021 kaikkien korkeakouluopiskelijoiden käyttöön. Uudistuksen jälkeen maksun suuruus on 71,60 euroa, joka maksetaan kahdessa lukukausikohtaisessa 35,80 euron erässä. YTHS tiedotti uudesta hinnasta sivuillaan 30. marraskuuta.
Aiemmin YTHS-maksu on maksettu lukukausi-ilmoittautumisen yhteydessä osana ylioppilaskunnan jäsenyyttä. Syksyn 2020 YTHS-maksun suuruus jäsenmaksusta oli 28,50 euroa. Jatkossa 35,80 euron maksu suoritetaan suoraan Kelalle, ei enää ylioppilaskunnalle. Jokaisen palveluiden piiriin kuuluvan korkeakouluopiskelijan on maksettava maksu riippumatta siitä, käyttääkö YTHS:n palveluita vai ei.
Keväästä 2021 alkaen terveydenhoitomaksu suoritetaan Kelalle lukukausittain syksyllä ja keväällä. Kela ei lähetä maksusta erikseen laskua ja eräpäivä määräytyy sen mukaan, milloin on ilmoittautunut läsnäolevaksi lukukaudelle. Terveydenhoitomaksun voi maksaa ensimmäistä kertaa joulukuussa 2020 Kelan asiointipalvelussa. Kela lähettää ensimmäisestä vaaditusta maksusta kirjeen kaikille YTHS:n piiriin kuuluville opiskelijoille tammikuun lopussa, kunhan nämä ilmoittautuvat läsnäoleviksi 11.1.2021 mennessä.
Maksumuutos on osa YTHS:n laajenemista vuonna 2021. Palveluiden laajuus pysyy Oulussa samana ja vastaanotto on yhä jatkossa Linnanmaalla, mutta myös käyntimaksut muuttuvat. Nykyään YTHS perii erikoislääkärin vastaanotoista, esimerkiksi hammaslääkäristä ja gynekologin palveluista, erikseen käyntimaksun. Uudistuksen jälkeen käyntimaksut poistuvat ja ainoastaan peruuttamattomista käynneistä peritään 40 euron suuruinen maksu.
YTHS uudistuu 2021 opiskeluterveydenhuollon lakimuutoksen perusteella. 1.1.2021 alkaen myös ammattikorkeakouluopiskelijat siirtyvät YTHS:n piiriin yliopisto-opiskelijoiden kanssa. Jatkossa Kansaneläkelaitos (Kela) järjestää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ja YTHS tuottaa palvelut valtakunnallisesti.
Julkaistu
SHARE
Iida Putkonen
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.
Ihmismieli on erehtyväinen. Muistot tapahtumista eroavat ja muuttuvat jopa jokaisella mieleenpalautuksella.
Voiko ihminen itsekään tietää, mikä on totta ja mikä ei?
Valemuisto tarkoittaa todelta tuntuvaa muistikuvaa asiasta, jota ei todellisesti tapahtunut. Muisto voi olla virheellinen tai jopa kokonaan valheellinen.
Tutkimusten perusteella kyllä, kertoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) psykologi Anu Määttä.
“Valemuistojen ‘istuttaminen’ on mahdollista, mutta tutkimusten valossa näyttäisi, että muiston luominen useimmin epäonnistuu.”
Esimerkiksi kuuluisassa Elizabeth Loftusin ostoskeskuskokeessa todettiin, että neljännekselle osallistujista saatiin luotua valheellinen muisto ostoskeskukseen eksymisestä lapsena. Kokeen alussa osallistujat eivät muistaneet tällaista tapahtumaa, mutta valheellisen muiston “istuttamisen” jälkeen ihmiset kykenivät jopa kuvailemaan muistamaansa kuvitteellista tapahtumaa, Määttä kertoo.
Määtän mukaan valemuistot nousivat otsikoihin ensimmäistä kertaa 1990-luvun alkupuolella. Tällöin Yhdysvalloissa ja Euroopassa käytiin perheväkivaltaa koskevia oikeudenkäyntejä, joissa uhrit muistivat kokemuksensa viiveellä esimerkiksi psykoterapian avulla. Muistikuvissa saattoi ilmetä aukkoja tai epätarkkuutta. Syytettyjen puolustus väitti, että muistot olivat valheellisia ja terapeutteja alettiin syyttää valemuistojen luomisesta, Määttä kertoo.
Siitä, kuinka luotettavia mieleen palautuneet muistot ovat, on jossain määrin erilaisia näkemyksiä asiantuntijoiden joukossa.
“Ihmisen muistin toiminta on hyvin monimutkaista. Ihminen voi muistaa monin eri tavoin, epätarkasti tai virheellisesti. Eri ihmiset voivat muistaa samojakin asioita eri syistä eri tavoin. On myös tutkimusnäyttöä siitä, että asioita voi välillä unohtaa ja muistaa vasta myöhemmin uudelleen”, Määttä selittää.
Entä kuinka valemuiston voi tunnistaa?
Luotettavimmillaan valemuiston tunnistaa siten, että ihmistä ja hänen muistamistaan arvioi asiaan laajasti perehtynyt ammattilainen. Muistojen luotettavuutta ylipäätään lisäävät asiasta tai tapahtumasta olevat muut, konkreettiset todisteet muistikuvien lisäksi, Määttä kertoo.
“Yksilöllistä ammattiarviointia voidaan tarvita, mikäli asia on etenemässä esimerkiksi oikeuskäsittelyyn”, Määttä sanoo.
Julkaistu
SHARE
Iida Putkonen
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) maanantaina 13.2. julkaisema Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 kertoi karua kieltä opiskelijoiden hyvinvoinnista. Vaikka opiskelijoiden fyysinen terveys on parantunut, psyykkinen terveys on puolestaan huonontunut. Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista vain 66 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi, ja 30 prosenttia koki psyykkisiä vaikeuksia. Opiskelijoilla diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on vuodesta 2000 alkaen lisääntynyt merkittävästi. Vastanneista 16 prosenttia kärsi päivittäin […]
Vaikka opiskelijoiden fyysinen terveys on parantunut, psyykkinen terveys on puolestaan huonontunut. Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista vain 66 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi, ja 30 prosenttia koki psyykkisiä vaikeuksia.
Opiskelijoilla diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on vuodesta 2000 alkaen lisääntynyt merkittävästi. Vastanneista 16 prosenttia kärsi päivittäin jostakin psyykkisestä oireesta, kuten uniongelmista, keskittymisvaikeuksista, jännittyneisyydestä, masentuneisuudesta tai ahdistuneisuudesta.
Oulun ylioppilaslehti selvitti mistä oululainen yliopisto-opiskelija löytää apua pulmiinsa.
Opintoni eivät etene minnekään. Gradua pitäisi aloitella, mutta ajatuskin siitä ahdistaa. Mieluummin välttelen koko työn tekemistä. Kenelle voin puhua asiasta?
Omaopettajalta saa ohjausta opintojen suorittamiseen. Opiskelija voi hakeutua myös yliopiston ohjaus- ja uraohjauspalveluiden pariin. Apua saa muun muassa opintojen suunnittelua, aikataulutusta, opintoalan vaihtamista, jumiutuneiden opintojen edistämistä ja työnhakua koskeviin kysymyksiin. Opinnäytetöiden sisältöä koskevissa ongelmissa käänny opinnäytetyön ohjaajan puoleen.
Esimerkiksi jumiutuneisiin opintoihin, motivaatio-ongelmiin ja jaksamiseen liittyviin ongelmiin saa apua myös yliopiston opintopsykologilta. Opintopsykologilla on sekä päivystys- että ajanvarausaikoja.
Vertaistukea saa yliopiston järjestämistä opiskelua tukevista ryhmistä. Omia työryhmiään on esimerkiksi kandin- ja gradutyön kanssa painiskeleville. Lisätietoa ryhmistä saa Oulun yliopiston opiskelijauutiskirjeestä.
Esiintyminen jännittää ja kauhistuttaa, inhoan puheiden pitämistä ja seminaaritöiden esittelemistä. Kärsinkö vaivasta ikuisesti?
YTHS järjestää opiskelijoille jännittäjäryhmiä, joissa haetaan yhteisten keskustelujen, harjoitusten ja alustusten kautta uutta suhdetta jännittämiseen. Headsted järjestää jännittäjille tarkoitettua ilmaista verkkokurssia Jännä juttu.
Mikäli jännittäminen rajoittaa jo jokapäiväistä elämää ja estää esimerkiksi kursseille osallistumisen, on viisasta olla yhteydessä YTHS:n yleislääkäriin tai psykologiin.
En saa nukuttua jatkuvan ahdistuksen vuoksi. Elämäni vaikuttaa täysin toivottomalta, sängystä nouseminen aamuisin tuntuu turhalta. Mistä saan apua?
On syytä hakeutua YTHS:n mielenterveyspalveluiden piiriin. Psykologin ja psykiatrin vastaanotoille pääsemiseksi tarvitaan ajanvaraus. Ota yhteyttä YTHS:n terveydenhoitajaan (ma-to kello 8-15, perjantaisin kello 8-14, puhelinnumero 046 710 1063). Hän tekee hoidontarpeen arvion, antaa hoito-ohjeita ja ohjaa sinut tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Akuuteissa tilanteissa hakeudu Oulun mielenterveystoimiston päivystykseen (ma-to 8-16, pe 8-15) tai Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian päivystykseen (ma-pe 8-18). Viikonloppuisin ja arki-iltaisin kello 18 jälkeen hakeudu Oulun seudun kuntien yhteispäivystykseen. Lisätietoa saat Oulun kaupungin nettisivuilta.
Tietoa mielenterveydestä ja tukea omahoitoon saa valtakunnallisesta nettipalvelusta Mielenterveystalosta.
Pelottaa, että alkoholinkäyttöni on jäämässä bileilloista pysyväksi tavaksi. Kuka auttaa katkaisemaan putken?
Ota yhteyttä YTHS:n jos koet hoitavasti erilaisia ongelmia, kuten unettomuutta, jännittämistä ja masennusta alkoholilla, et pysty vähentämään omatoimisesti tai koet alkoholin aiheuttaneen sinulle jo fyysisiä terveysongelmia.
Tuntuu, että arjen- ja elämänhallintani on hieman hukassa. Valvon yöt ja nukun päivät, enkä tunne kuuluvani opiskelijayhteisöön. Kaipaan keskusteluapua arjen pieniin asioihin. Kenen kanssa voin jutella?
Matalan kynnyksen keskusteluapua saa opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:ltä. Nyyti järjestää erilaisia maksuttomia nettichatteja joka toinen torstai kello 18-20. Välillä chatissa on tietty teema, välillä keskustelun aihe on vapaa. Chatissa voi käyttää nimimerkkiä.
Nyyti järjestää myös pienemmälle porukalle tarkoitettuja maksuttomia keskusteluryhmiä. Maksuttomien nettiryhmien tarkoituksena on vertaistuen jakaminen sekä uusien näkökulmien ja ratkaisujen löytyminen.
YTHS tarjoaa vinkkejä arjen ongelmien päihittämiseksi verkkosivustollaan I love Arki. Sivustolta löytää apua esimerkiksi unettomuuteen, painonhallintaan ja sosiaalisten suhteiden rakentamiseen. Elämänhallintaa voi harjoitella myös YTHS:n kursseilla. Esimerkiksi keväällä 2017 Oulussa järjestetään elämäntaitokurssi.
Keskusteluapua saa myös yliopistopastori Ari Savuojalta. Hänen luokseen voi mennä aina kun työhuoneen TF101 ovi on avoinna. Muulloin voi sopia tapaamisajan sähköpostilla () tai puhelimitse (040 524 5919).
Asiantuntijana toimi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Hennamari Toiviainen.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Tutkimuksessa oli nähtävissä myös positiivisia lukuja. Yliopisto-opiskelijoista 70 prosenttia koki kuuluvansa johonkin opiskeluun liittyvään ryhmään, kun vuonna 2000 vastaava luku oli vain 48 prosenttia. Iso kiitos asian kehittymisestä kuuluu järjestöille ja muille opiskelijayhteisöille.
Toisaalta tällä hetkellä 22 prosenttia korkeakouluopiskelijoista koki, ettei kuulu mihinkään ryhmään. Ryhmään kuulumisen tunne oli yleisintä alle 25-vuotiailla.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan missio on opiskelijan hyvä elämä. YTHS:n terveystutkimus näyttää sen, että vielä on paljon vaikutettavaa opiskelijan hyvän elämän saavuttamiseksi.
Keinoja opiskelijan hyvän elämän saavuttamiseksi on monia. Tässä viisi esimerkkiä: opiskelijoiden toimeentulon parantaminen, työnteon ja opiskeluiden parempi yhteensovittaminen, opiskeluiden tasaisempi kuormittuminen, YTHS:n, muiden terveyspalveluiden ja yliopiston tukipalveluiden resurssien kohdentaminen mielenterveyden ylläpitoon, opiskelijayhteisöön kiinnittymisen tukeminen. Kaikki nämä ovat asioita, joita ylioppilaskunta tekee jo.
Oulun yliopiston ylioppilaskunta on muutakin kuin OYY:n hallitus tai työntekijät. OYY on kaikki sen jäsenet, eli kaikki Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelijat ja jatko-opiskelijat. Siinä joukossa on jo niin paljon massaa, että vaikutuksia pitäisi tapahtua, kun voima suunnataan yhteen kohteeseen.
Oletko miettinyt sitä, miten juuri sinä voit edistää opiskelijan hyvää elämää omassa opiskelijayhteisössäsi? Oletko miettinyt, onko ainejärjestösi toiminta riittävän yhdenvertaista ja helposti lähestyttävää, jotta mahdollisimman moni pystyisi osallistumaan? Miten opiskelijoiden hyvinvointia voidaan edistää enemmän niin kursseilla kuin vapaa-ajallakin? Saadaanko 22 prosentin osuutta opiskelijoista, jotka eivät koe kuuluvansa mihinkään yhteisöön, pienemmäksi?
Vastauksia näihin kysymyksiin löytyy varmasti sinulta tai omalta opiskelijayhteisöltäsi. Vuorovaikutuksessa opiskelijoiden ja opiskelijayhteisöjen kanssa voi syntyä uusia ideoita ja ratkaisuja muutoksen tekemiseen, ja ylioppilaskunnan hallitus ja työntekijät kuulevat näistä mielellään sekä sparraavat muutoksessa eteenpäin.
OYY:n perusviesti on, että OYY tekee töitä opiskelijoiden laadukkaan koulutuksen, sujuvan opiskelun, opiskelijayhteisöön kuulumisen, edullisen elämän ja työllistymisen puolesta. Jakaako opiskelijayhteisösi saman päämäärän? Miten voisimme yhdessä saavuttaa opiskelijan hyvän elämän?
Julkaistu
SHARE
Aino-Kaisa Manninen
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan entinen pääsihteeri, joka innostuu organisaatioiden kehittämisestä ja haaveilee salaa kirjoittavansa kirjan. Twitter: @AinoKaisaMannin.
Opiskelijat käyttävät entistä vähemmän päihteitä. Raittiiden yliopisto-opiskelijoiden osuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2000, ja alkoholinkäyttö on vähentynyt etenkin miehillä. Yhdeksän prosenttia kaikista opiskelijoista on jo täysin raittiita.
Alkoholinkäyttöä koskevat sosiaaliset paineet ovat silti ennallaan. Opiskelijoista 17 prosentti koki, että joutuu kavereidensa vuoksi ainakin silloin tällöin käyttämään alkoholia enemmän kuin oikeastaan itse haluaisi. Puolet vastanneista koki, että alkoholittoman vaihtoehdon valinta herättää porukassa huomiota.
Alkoholinkäytön lisäksi opiskelijoiden tupakointi on vähentynyt. Sen sijaan nuuskan käyttö on vähitellen yleistynyt.
Kaikista opiskelijoista viidesosa oli kokeillut tai käyttänyt jotakin huumetta, lääkkeitä tai alkoholia ja lääkkeitä yhdessä päihtymistarkoituksessa. Huumeiden käyttö ja kokeilu yleistyi yliopisto-opiskelijoilla vuodesta 2000 vuoteen 2008 asti, mutta on sen jälkeen palautunut aiemmalle tasolle.
Opiskelijoiden päihteiden käyttöä koskevat tiedot löytyvät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toteuttamasta Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta 2016. Maanantaina 13.2. julkistetun tutkimuksen kohdejoukkona olivat alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat.
Kolmasosalla psyykkisiä vaikeuksia
Raittiuden kasvamisen vastapainona terveystutkimus osoittaa mielenterveyden ongelmien olevan opiskelijoiden keskuudessa yleisiä.
Opiskelijoilla diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on vuodesta 2000 alkaen lisääntynyt merkittävästi.
Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista vain 66 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi, ja 30 prosenttia koki psyykkisiä vaikeuksia.
Vastanneista 16 prosenttia kärsi päivittäin jostakin psyykkisestä oireesta, kuten uniongelmista, keskittymisvaikeuksista, jännittyneisyydestä, masentuneisuudesta tai ahdistuneisuudesta.
”Opiskelijoiden fyysinen terveys on parantunut, mutta psyykkinen terveys on huonontunut merkittävästi koko 2000-luvun ajan”, summaa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Hennamari Toiviainen.
Esiintyminen ja opiskeluvaikeudet aiheuttavat stressiä
Yleisimpiä opiskelijoiden kokemia mielenterveyden ongelmia olivat jatkuvan ylirasituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, tehtäviin keskittymisen vaikeus sekä valvominen huolien takia.
Opiskelijoista 33 prosenttia koki runsaasti stressiä. Yleisimpiä stressin aiheuttajia olivat esiintyminen ja vaikeus saada otetta opiskelusta. Neljännes opiskelijoista kertoi murehtivansa opiskeluasioitaan paljon myös vapaa-aikanaan.
Yli viidennes opiskelijoista koki mielialansa, tulevaisuuden suunnittelemisen, omat voimansa ja kykynsä negatiivisiksi. Arkea häiritseviä pakonomaisia ajatuksia oli noin joka kymmenennellä vastaajalla. Psyykkiset ongelmat olivat yleisimpiä pisimpään opiskelleilla.
Hennamari Toiviaisen mukaan tulokset osoittavat sen, että korkeakoulujen ja YTHS:n tulisi tarjota entistä enemmän tukea opiskelijan elämänhallintaan liittyvissä asioissa.
”Terveystutkimuksen tuloksissa positiivista oli se, että opiskelijat tunnistavat ongelmansa aiempaa paremmin. Apua tarvitaan erityisesti ajan- ja stressinhallintaan sekä opiskeluun. Opiskelijoita tulisi nyt kuunnella, jotta tiedettäisiin, millaista apua he tarvitsevat. Korkeakoulujen tukipalveluista ei ainakaan tulisi karsia”, Toiviainen sanoo.
Tutkimuksen tulokset kirvoittivat huolestuneen kannanoton myös Suomen opiskelijakuntien liitolta (SAMOK) ja Suomen ylioppilaskuntien liitolta (SYL).
“Korkeakouluopiskelijoista yli kolmannes koki runsaasti stressiä. Psyykkiset ongelmat sekä opiskelu-uupumus ovat yleistyneet vuodesta 2000 alkaen, erityisesti miehillä. Kaikki muut tutkimuksen mittarit osoittavat myös yhtälailla opiskelijoiden mielenterveysongelmien yleistymistä. Nyt tarvitaan laajalla rintamalla panostuksia ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja matalan kynnyksen tukeen sekä hyvää yhteistyötä korkeakoulujen ja opiskeluterveydenhuollon välillä”, vaativat SAMOK:n puheenjohtaja Anni Koivisto ja SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme.
YTHS on tuottanut tutkimustietoa korkeakouluopiskelijoiden terveydestä vuodesta 2000 lähtien.
Viidettä kertaa tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin laajasti opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä sekä näihin liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa sekä terveyspalvelujen käyttöä.
Tutkimuksessa oli mukana myös erityisteemoja, kuten kiusaamis-, vainoamis- ja väkivaltakokemukset, istuminen, seksuaalinen suuntautuminen, hyvinvointiin liittyvien mobiilisovellusten käyttö, opiskelun ja perheen yhteensovittaminen sekä hampaiden narskuttelu.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) hallitus on päättänyt 27. lokakuuta käynnistää yhteistoimintaneuvottelut YTHS:n vuoden 2016 talousarvion tasapainottamiseksi. Yt-neuvotteluissa käsitellään toimenpiteitä, joilla voidaan sopeuttaa tulevan vuoden talous. Tarvittavia toimenpiteitä saattavat olla muun muassa lomautukset. YTHS:n rahoitus on pienentynyt, minkä vuoksi on tarvetta talouden tasapainottamiselle. Rahoituksen lasku on seurausta opetus- ja kulttuuriministeriön tilavuokrakustannuksiin myöntämän 4,1 miljoonan euron toiminta-avustuksen poistumisesta, […]
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) hallitus on päättänyt 27. lokakuuta käynnistää yhteistoimintaneuvottelut YTHS:n vuoden 2016 talousarvion tasapainottamiseksi. Yt-neuvotteluissa käsitellään toimenpiteitä, joilla voidaan sopeuttaa tulevan vuoden talous. Tarvittavia toimenpiteitä saattavat olla muun muassa lomautukset.
YTHS:n rahoitus on pienentynyt, minkä vuoksi on tarvetta talouden tasapainottamiselle. Rahoituksen lasku on seurausta opetus- ja kulttuuriministeriön tilavuokrakustannuksiin myöntämän 4,1 miljoonan euron toiminta-avustuksen poistumisesta, Kelan maksaman korvauksen vähentymisestä ja opiskelijamäärän laskusta. Rahoitus on vuoden 2016 talousarviokehyksessä noin 3 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2015 talousarviossa.
Yt-neuvottelut ovat nyt välttämättömät YTHS:n toimitusjohtaja Katariina Poskiparran mukaan.
”Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustuksen leikkaus vei budjetistamme noin kymmenen prosenttia. Rahoitusvajetta paikatakseen muut rahoittajamme, kuten Kela ja opiskelijat, nostivat omia rahoitusosuuksiaan, mikä on ollut YTHS:n toiminnan kannalta elintärkeää. Muiden rahoittajien vastaantulon jälkeenkin meillä on ensi vuonna noin kolme miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin tänä vuonna”, Poskiparta toteaa tiedotteessa.
YTHS haluaa yt-neuvottelujen avulla löytää yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa parhaat ratkaisut talouden sopeuttamiseksi.
Uudistuksia YTHS on jo tehnyt vahvistamalla etäkonsultaatiotoimintaa ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palvelumuotoja teknologiaa sujuvasti käyttävälle asiakaskunnalleen. Tavoite on asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen kustannustehokkaammaksi siten, että rahoituksen supistumisen kokonaisuuden haitat säätiön asiakkaille minimoituvat.
Julkaistu
SHARE
Minna Koivunen
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista.
Twitter: @koominna
