Valemuisto tarkoittaa todelta tuntuvaa muistikuvaa asiasta, jota ei todellisesti tapahtunut. Muisto voi olla virheellinen tai jopa kokonaan valheellinen. Tämänkertaisessa Tiedekysymyksessä pohditaan, voiko valemuistoja synnyttää tahallaan. Kuvituskuva: Josh Hild/Unsplash.com.

Viikon Tiedekysymys: Voiko ihmisen muistoja väärentää? 

Ihmismieli on erehtyväinen. Muistot tapahtumista eroavat ja muuttuvat jopa jokaisella mieleenpalautuksella.
Voiko ihminen itsekään tietää, mikä on totta ja mikä ei? 

Tiede  | 

Teksti Iida Putkonen

Valemuisto tarkoittaa todelta tuntuvaa muistikuvaa asiasta, jota ei todellisesti tapahtunut. Muisto voi olla virheellinen tai jopa kokonaan valheellinen. 

Voiko valemuistoja synnyttää tahallaan?

Tutkimusten perusteella kyllä, kertoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) psykologi Anu Määttä 

“Valemuistojen ‘istuttaminen’ on mahdollista, mutta tutkimusten valossa näyttäisi, että muiston luominen useimmin epäonnistuu.”

Esimerkiksi kuuluisassa Elizabeth Loftusin ostoskeskuskokeessa todettiin, että neljännekselle osallistujista saatiin luotua valheellinen muisto ostoskeskukseen eksymisestä lapsena. Kokeen alussa osallistujat eivät muistaneet tällaista tapahtumaa, mutta valheellisen muiston “istuttamisen” jälkeen ihmiset kykenivät jopa kuvailemaan muistamaansa kuvitteellista tapahtumaa, Määttä kertoo. 

Määtän mukaan valemuistot nousivat otsikoihin ensimmäistä kertaa 1990-luvun alkupuolella. Tällöin Yhdysvalloissa ja Euroopassa käytiin perheväkivaltaa koskevia oikeudenkäyntejä, joissa uhrit muistivat kokemuksensa viiveellä esimerkiksi psykoterapian avulla. Muistikuvissa saattoi ilmetä aukkoja tai epätarkkuutta. Syytettyjen puolustus väitti, että muistot olivat valheellisia ja terapeutteja alettiin syyttää valemuistojen luomisesta, Määttä kertoo. 

Siitä, kuinka luotettavia mieleen palautuneet muistot ovat, on jossain määrin erilaisia näkemyksiä asiantuntijoiden joukossa. 

“Ihmisen muistin toiminta on hyvin monimutkaista. Ihminen voi muistaa monin eri tavoin, epätarkasti tai virheellisesti. Eri ihmiset voivat muistaa samojakin asioita eri syistä eri tavoin. On myös tutkimusnäyttöä siitä, että asioita voi välillä unohtaa ja muistaa vasta myöhemmin uudelleen”, Määttä selittää.  

Entä kuinka valemuiston voi tunnistaa? 

Luotettavimmillaan valemuiston tunnistaa siten, että ihmistä ja hänen muistamistaan arvioi asiaan laajasti perehtynyt ammattilainen. Muistojen luotettavuutta ylipäätään lisäävät asiasta tai tapahtumasta olevat muut, konkreettiset todisteet muistikuvien lisäksi, Määttä kertoo.

“Yksilöllistä ammattiarviointia voidaan tarvita, mikäli asia on etenemässä esimerkiksi oikeuskäsittelyyn”, Määttä sanoo.

Julkaistu 3.1.2020

Iida Putkonen

Tiedeviestinnän opiskelija ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja. Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja 31.3. saakka.

Lue seuraavaksi

”Tuli oltua vähän pioneerikin” – Vuoden Professori Anssi Paasi tiesi alusta asti, että tulisi muuttamaan maantiedettä

Iida Putkonen

Ihmiset

3.2.2020

Keskittymiskykymme katosi, ainakin hetkeksi

Anni Hyypiö

Ilmiöt

3.1.2020

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821