Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen varapuheenjohtaja Teemu Virtanen on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2020. Biolääketieteellistä fysiikkaa viidettä vuotta opiskelevan Virtasen, 26, päävastuualueenaan hallituksessa on ollut sosiaalipolitiikka. Aiemmin hän on toiminut esimerkiksi Sigma-killan puheenjohtajana ja edustajistoryhmä Tieteellisten ryhmänjohtajana. Lisäksi Virtanen on työskennellyt useissa eri hallinnon opiskelijaedustajan pesteissä. Kun Virtanen valittiin OYY:n ehdokkaaksi […]
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen varapuheenjohtaja Teemu Virtanen on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2020.
Biolääketieteellistä fysiikkaa viidettä vuotta opiskelevan Virtasen, 26, päävastuualueenaan hallituksessa on ollut sosiaalipolitiikka. Aiemmin hän on toiminut esimerkiksi Sigma-killan puheenjohtajana ja edustajistoryhmä Tieteellisten ryhmänjohtajana. Lisäksi Virtanen on työskennellyt useissa eri hallinnon opiskelijaedustajan pesteissä.
Kun Virtanen valittiin OYY:n ehdokkaaksi 1.10. pidetyssä edustajiston kokouksessa, hän kertoi haluavansa olla edistämässä opiskelijan hyvinvointia kansallisella tasolla: ”Hyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasiat ovat erittäin lähellä sydäntäni.” Hän totesi tuolloin lehdelle olevansa kiinnostunut juuri sosiaalipolitiikan sektorista, sillä hän on tehnyt työtä pääosin sen piirissä jo kuluneen vuoden ajan.
”Nyt on aika tyhjä olo. Innolla odotan, millaisia haasteita tulee vastaan ensi vuonna. Vuonna 2020 SYL tekee isoja juttuja, kuten vaikuttaa sosiaaliturvan uudistukseen ja YTHS-laajennukseen, ja olen iloinen, että pääsen tekemään [tätä vaikutustyötä]. Ensi vuodelta odotan, että pääsen oppimaan uutta ja kohtaamaan uusia haasteita timanttisen porukan kanssa”, hän sanoi lehdelle lauantaina hallitusvalintojen julkistamisen jälkeen.
Hallitukseen valittiin Virtasen lisäksi Paula Karhunen (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta), Johanna Pohjonen (Turun yliopiston ylioppilaskunta), Paavo Antikainen (Tampereen ylioppilaskunta), Jenni Tuomainen (Lapin yliopiston ylioppilaskunta) ja Frans Cederlöf (Aalto-yliopiston ylioppilaskunta).
Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitus valittiin liiton liittokokouksessa 15.–16. marraskuuta Lahdessa. Hallitusvalinnan lisäksi kokouksessa päätetään liiton ensi vuoden toimintasuunnitelmasta ja taloudesta.
SYL on opiskelijoiden etu-, palvelu- ja kansalaisjärjestö, jonka jäsenyhteisöihin kuuluu yhteensä noin 132 000 yliopistojen perustutkinto- ja jatko-opiskelijaa.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa on neuvotteluiden seurauksena sovittu luottamushenkilövalinnoista jo ennen äänestystä. Nyt moni liittokokoukseen osallistuvista ryhmistä on ilmoittanut haluavansa neuvottelukulttuuriin muutosta. Yksi neuvottelemattomuudesta ilmoittaneista on Oulun yliopiston ylioppilaskunta.
MarraskuussaSuomen ylioppilasliike kokoontuu taas kahdeksi päiväksi päättämään Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ensi vuoden toiminnasta. Samalla valitaan liitolle ensi vuoden puheenjohtaja ja hallitus.
Ylioppilaskunnat lähettävät kokoukseen delegaation. Liittokokouksessa käytettävissä oleva äänimäärä lasketaan ylioppilaskunnan jäsenmäärän mukaan, yksi ääni per alkavaa tuhatta jäsentä kohti. Esimerkiksi Oulun yliopiston ylioppilaskunnalla (OYY) on tänä vuonna liittokokouksessa käytettävänä 12 ääntä.
Vaikka ääniä olisi käytössä paljonkin, yhden ylioppilaskunnan äänet eivät yleensä käytännössä riitä ehdokkaan läpipääsyyn. Syynä on se, että delegaatit ryhmittyvät äänestyksissä myös muihin kuin ylioppilaskunnan joukkoon, kuten poliittisiin (esimerkiksi Kokoomusopiskelijat, Keskustaopiskelijat ja Vihreät nuoret) ja opintoalan mukaisiin ryhmiin (esimerkiksi Lääketieteen ja oikeustieteen opiskelijoiden liitto LOL).
SYL:n hallitusta ja puheenjohtajaa valittaessa on perinteisesti käyty neuvotteluita eri ryhmien välillä. Neuvotteluissa ryhmittymät sopivat neuvottelijoiden johdolla siitä, kuinka liittokokousdelegaattien tulisi vaaleissa äänestää, jotta heidän kannaltaan edullisimmat ehdokkaat menestyisivät joko puheenjohtaja- tai hallitusvaalissa.
Neuvotellaanko vai ei?
Tämän liittokokouksen alla on käyty keskustelua siitä, tulisiko neuvottelukulttuuria muuttaa.
OYY:n edustajisto hyväksyi 15. lokakuuta pidetyssä kokouksessa ohjeistuksen neuvottelemattomuudesta. Ohjeistuksen mukaan edustajisto “toivoo ja suosittelee vahvasti, että OYY:n liittokokousdelegaatio ei suorita henkilövaaleihin liittyviä neuvotteluita SYL ry:n liittokokoukseen. Delegaatio ei myöskään nimitä erillistä neuvottelijaa delegaation tueksi.“
Yksi neuvotteluista pidättäytyvistä ylioppilaskunnista on Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Pääsihteeri Aaro Riitakorpi arvelee, ettei tulevassa kokouksessa neuvotella. Kun molemmat puheenjohtajaehdokasta tarjoavista ylioppilaskunnista (AYY ja HYY) on ilmoittanut, ettei neuvottele, ei neuvotteluille ole oikeastaan järjellistä tarvetta.
Riitakorpi itse on toiminut aiemmin neuvottelijana useana vuonna, mutta ei aio tänä vuonna edes osallistua liittokokoukseen.
Neuvottelemattomuutta on perusteltu sillä, että se toisi päätösvallan liittokokousdelegaateille.
Sen sijaan Kokoomusopiskelijat on ilmoittanut kannattavansa neuvotteluita. Heidän mukaansa neuvotteluista luopuminen loisi “valtatyhjiön, jossa neuvottelevat osapuolet saisivat suhteellista etua neuvottelemattomiin osapuoliin”. Sopimus neuvottelemattomuudesta siirtäisi edun “verkostoituneimmille liittokokousdelegaateille, jotka pystyisivät lobbaamaan itseään tai haluamaansa ehdokasta henkilökohtaisesti”. Tämän seurauksena neuvottelut siirtyisivät pois näkyvistä ja muuttuisivat satunnaisemmiksi.
SYL:n pääsihteerin Eero Mannisen mukaan toive ja tarve neuvottelukulttuurin muutokseen on tullut ylioppilaskunnilta itsestään. SYL on tämän vuoden ajan fasilitoinut aiheeseen liittyviä keskusteluja hallitusten puheenjohtajien ja pääsihteerien tapaamisissa. Keskusteluita on seurannut johdon seminaarissa syntynyt suositus siitä, ettei liittokokouksessa neuvoteltaisi.
Manninen huomauttaa, ettei kyseessä ole silti virallisen päätöksentekoelimen päätös vaan suositus.
SYL ei varaa tässä liittokokouksessa aikaa hakijoiden yksilökohtaisille henkilöhaastatteluille tänä vuonna, vaan hakijoille pidetään yhteinen haastattelutilaisuus suuressa salissa. Myöskään neuvotteluja varten ei varata liittokokouspaikalta huoneita.
Liittokokouksessa äänestetään ensin seuraavan vuoden puheenjohtajasta enemmistöäänestyksellä. Tämän jälkeen valitaan hallitus käyttäen siirtoäänivaalitapaa.
Siirtoäänivaalissa äänestäjä merkitsee äänestyslippuunsa ehdokkaat mieluisuusjärjestyksessä. Ensimmäisellä kierroksella lasketaan vain ykkösäänet, eli vaalilipussa ensimmäiseksi merkitylle ehdokkaalle annetut äänet. Nämä äänikynnyksen ylittäneet ehdokkaat katsotaan valituiksi.
Näiltä valituilta siirretään ylijäämä-osa kustakin hänen saamastaan äänestä kyseisellä vaalilipulla seuraavaksi merkitylle ehdokkaalle. Jos paikkoja on edelleen täyttämättä kun kaikki ylijäämä-äänet on siirretty, karsitaan pois vähimmässä äänimäärässä oleva ehdokas ja kukin tälle laskettu ääni siirretään kyseisessä vaalilipussa seuraavaksi merkitylle ehdokkaalle.
Mikään valintatapa ei ongelmaton
Mutta mitä äänestystä edeltävissä neuvotteluissa oikein tapahtuu?
Asiaa valaisee OYY:n entinen pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen, joka on toiminut OYY:n neuvottelijana vuosina 2016–2018. Hän on itse ollut myös SYL:n hallituksessa vuonna 2013.
“Neuvotteluissa haetaan tukea muista ryhmistä oman ryhmän intresseille ja käydään niistä keskusteluja”, Manninen kuvailee.
Itse neuvottelut sujuvat Mannisen mukaan aika nopeaan tahtiin. Kahtena edellisenä vuonna neuvottelijat ovat kokoontuneet yhteen ennen neuvotteluita ja kertoneet oman delegaationsa puheenjohtajaa ja paria hallituksen jäsentä koskevat preferenssinsä avoimesti.
Hänen mukaansa neuvottelijoilla on ollut tiettyjä ennakkoon sovittuja pelisääntöjä. Esimerkiksi neuvotteluiden tulisi alkaa vasta ehdokashaastattelujen jälkeen ja neuvotteluissa ei saa valehdella.
Hänen neuvotteluvuosinaan on kokouksessa ollut aina myös heitä, jotka eivät neuvottele. Määrä on vaihdellut vuosittain.
“Toivon, että jokaiselle delegaatille annetaan rauha tutustua ehdokkaisiin ja muodostaa oma käsityksensä ehdokkaiden pätevyydestä. Toki delegaation jäsenet juttelevat keskenään muodostaakseen omaa kantansa, joten kaverin suosituksella jonkun ehdokkaan puolesta on painoarvoa. ”
Toisaalta mikään valintatapa ei ole ongelmaton, hän huomauttaa.
Neuvotteluita on perusteltu sillä, että ne takaisivat alueellisesti tasapainoisen ja taustoiltaan monipuolisen hallituksen, jolloin myös pienet ylioppilaskunnat tulisivat huomioiduksi valinnoissa.
“Jos seuraavina vuosina näyttää siltä, että hallitukseen valitut tulevat ainoastaan suurista ja eteläisistä ylioppilaskunnista, on aika tehdä muutoksia valintatapaan.”
Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous järjestetään 15.–16. marraskuuta Lahdessa.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Lokakuun toisella viikolla Oulussa järjestetään kestävän kehityksen viikko. Viikon aikana pohditaan yksilöiden ja suurten toimijoiden vastuuta maapallon elinkelpoisuuden säilyttämiseksi.
Oulun lisäksi omat viikkonsa järjestävät tänä vuonna myös Helsingin, Turun, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Lapin yliopistojen ylioppilaskunnat.
Lokakuun toisella viikolla Oulussa järjestetään kestävän kehityksen viikko, jonka aikana keskustellaan yksilöiden ja suurten toimijoiden vastuusta maapallon elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. Viikon ohjelmassa on esimerkiksi paneelikeskusteluita, luentoja, työpajoja ja dokumentti-ilta.
Aiemmin Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja ylioppilaskuntien yhteistyönä järjestettiin kehitysyhteistyöviikkoja. Pariin vuoteen näihin tapahtumiin ei kuitenkaan ole saatu enää ulkopuolista hankerahoitusta, kertoo SYL:n kehityspolitiikan asiantuntija Salla Mäkelä.
Kestävän kehityksen viikko on siis jatkoa aiemmille kehitysyhteistyöviikoille. Nimenmuutoksen syynä ovat Mäkelän mukaan kehitysyhteistyön kentällä tapahtuneet muutokset, kuten kestävän kehityksen tavoitteisiin siirtyminen.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan lisäksi omat viikkonsa järjestävät tänä syksynä myös Helsingin, Turun, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Lapin yliopistojen ylioppilaskunnat. Valtakunnallisesti viikko on osa SYL:n kehitysyhteistyötoimintaa.
Oulussa viikko järjestetään muihin ylioppilaskuntiin nähden poikkeuksellisesti ylioppilaskunnan ja yliopiston yhteistyönä.
OYY:n projektityöntekijä Tatu Palo kertoo viikon rahoituksen tulevan Frame, Voice, Report! -hankkeesta (FVR). FVR on kansalaisjärjestöille suunnattu tukijärjestely, jonka tavoite on lisätä EU-kansalaisten tietoisuutta kestävän kehityksen tavoitteista. Käytännössä se näkyy juuri kestävän kehityksen viikon kaltaisten hankkeiden rahoituksessa.
Maanantaina 7.10. starttaavalla viikolla on luvassa monipuolista ohjelmaa koko yliopistoyhteisölle. Myös yliopiston ulkopuolelta tulevat vieraat voivat osallistua viikon ohjelmaan, poislukien UniOGS:n tohtorikoulutettaville tarkoitettuihin työpajoihin, joihin on ilmoittauduttava etukäteen.
Kekeviikosta saatiin esimakua Linnanmaan kampuksella Kahvikupit kiertoon -tempauksen muodossa perjantaina 27. syyskuuta. Tempauksessa opiskelijat jättivät kampusalueelta ostamansa kertakäyttöiset kahvikupit yhteen kekoon. Tempauksen lopuksi kerätyt kupit laskettiin ja luvut julkaistiin SYL:n somessa: kuppeja kertyi kuudelta kampukselta yli 2400 kappaletta. Tempauksen ideana oli muistuttaa, ettei ympäristöystävällisten valintojen tekeminen arjessa ole välttämättä helppoa sekä haastaa kiinnittämään huomiota siihen, että valintojen tekemiseen tarvitaan enemmän tutkittua tietoa aidosti ilmastoystävällisistä valinnoista.
Osallistu ainakin näihin
Mikäli aikasi ei riitä viikon kaiken ohjelman läpikäymiseen, anna lehden auttaa: kokeile vaikkapa näitä menoja. Koko ohjelma löytyy tämän linkin takaa.
Maanantai 7.10.
Kestävän kehityksen viikon avajaiset Linnanmaan kampuksen vihreillä naulakoilla kello 10. Tapahtuman puhujina Eeva Furman (SYKE), Riina Vuorento (OKM) ja toimittaja Ina Mikkola. OYY tarjoaa Reilun kaupan kahvia. Kontinkankaan kampukselta on bussikuljetus tapahtumaan.
Tiistai 8.10.
Dokumentti-ilta yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa kello 17 alkaen. Esitettävänä dokumenttina The Chocolate Case, joka käsittelee orjatyövoiman käyttöä suklaanvalmistuksessa.
Keskiviikko 9.10.
Järjestötori Linnanmaan keskusaulassa kello 10–14.
Eetti ry:n työpajassa pohditaan eettistä elektroniikkaa. Telluksen Stagella kello 14–15 järjestettävässä työpajassa opitaan kriittisyyttä tutkimalla mainosta, karttaa, valokuvia ja vastamainoksia sekä vaikutetaan itse tekemällä omia meemejä ja someviestintää.
Torstai 10.10.
Paneelikeskustelu talouskasvun globaaleista vaikutuksista luentosalissa L2 kello 12–13. Aiheesta keskustelemassa Helsingin yliopiston kestävystieteen professori Reetta Toivanen, Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori, Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin jäsen Arto O. Salonen, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun taiteellisen tutkimuksen professori Tuija Kokkonen ja vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen.
Arto O. Salosen yleisöluento aiheesta Kohti upeuksia: Kuinka tulevaisuus voisi hymyillä sinulle, minulle ja meille? kello 18–19 Voimala 1889:ssä.
Poikkitieteellinen seminaari Science Open Mic tuo tutkijat kertomaan tekemästään tieteestä yleisön eteen. Tapahtuma järjestetään Tubassa kello 19 alkaen.
Perjantai 11.10.
Vastuullinen vastarinta -iltapäivä Tellus Stagella kello 12–14.30. Tapahtumassa Zero Waste ry ja Reilu kauppa jakavat vinkkejä ja tietoa siitä, miten voisi ottaa askelia kohti vastuullisempaa elämäntapaa ja kulutustottumuksia. Luvassa myös 42 ensimmäiselle vegaanikahvit.
Kestävä Tulevaisuus -verkostoitumistapahtuma Telluksen Business Kitchenillä kello 12–16.
Julkaistu
SHARE
Helmi Juntunen
Oululainen metamoderni antropologi ja mielten välisen etäisyyden avaruuscowgirl.
Oulun yliopiston ylioppilaskunta esittää Teemu Virtasta Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2020. Biolääketieteellistä fysiikkaa viidettä vuotta opiskeleva Virtanen, 26, toimii kuluvana vuonna OYY:n hallituksen varapuheenjohtajana.
Liiton hallitus ja puheenjohtaja valitaan marraskuun puolivälissä järjestettävässä liittokokouksessa.
Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) esittää Teemu Virtasta Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2020.
Ylioppilaskunnan edustajisto päätti asiasta yksimielisesti kokouksessaan 1. lokakuuta.
Biolääketieteellistä fysiikkaa viidettä vuotta opiskeleva Virtanen, 26, toimii kuluvana vuonna OYY:n hallituksen varapuheenjohtajana. Hänen päävastuualueenaan hallituksessa on ollut sosiaalipolitiikka. Aiemmin hän on toiminut esimerkiksi Sigma-killan puheenjohtajana ja edustajistoryhmä Tieteellisten ryhmänjohtajana. Lisäksi Virtanen on työskennellyt useissa eri hallinnon opiskelijaedustajan pesteissä.
Virtanen kertoo haluavansa olla edistämässä opiskelijan hyvinvointia kansallisella tasolla: ”Hyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasiat ovat erittäin lähellä sydäntäni.”
”Olen oppinut kuluneen vuoden aikana erittäin paljon opiskelijavaikuttamisesta ja koen, että minulla on paljon annettavaa opiskelijaliikkeelle. Ensi vuonna keskitytään korkeakoulujen kannalta myönteiseen hallitusohjelmaan ja olisi hienoa päästä vaikuttamaan sen toteutumiseen kansallisella tasolla”, Virtanen sanoo. Hän toteaa olevansa kiinnostunut juuri sosiaalipolitiikan sektorista, sillä hän on tehnyt työtä pääosin sen piirissä jo kuluneen vuoden ajan.
“Teemu on osoittanut tämän vuoden kykyä ja tahtoa rakentaa opiskelijan hyvää elämää. Hän on tärkeä tukipilari yhteisössään ja uskon, että SYL saisi hänestä hallituslaisen, joka taistelisi opiskelijoiden etujen puolesta koko sydämellään”, Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula sanoo ylioppilaskunnan tiedotteessa.
Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalla AYY:lla on ehdokas sekä hallitukseen (Frans Cederlöf) että SYL:n puheenjohtajaksi (Tapio Hautamäki). Sama tilanne on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla: HYY ehdottaa liiton puheenjohtajaksi Laura Wathénia ja hallitukseen Paula Karhusta.
Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitus valitaan liiton liittokokouksessa 15.–16. marraskuuta Lahdessa. SYL on opiskelijoiden etu-, palvelu- ja kansalaisjärjestö, jonka jäsenyhteisöihin kuuluu yhteensä noin 132 000 yliopistojen perustutkinto- ja jatko-opiskelijaa.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Ylioppilaskuntaan kuuluminen on puhututtanut vuosikymmenten ajan. Oulussa tavoite automaatiojäsenyydestä luopumisesta on nyt ylioppilaskunnan poliittista linjaa määrittävässä linjapaperissa.
Yhden ylioppilaskunnan kanta ei vielä yksinään muuta lakia. Mutta millaisia vaikutuksia on ylioppilaskuntaan kuulumisesta tehdystä valituksesta hallinto-oikeuteen?
Viime syyskuussa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) linjapaperia päivitettiin. Ylioppilaskunnan poliittista linjaa määrittävää linjapaperia viilattiin ja muutettiin useasta kohdasta monin eri sanankääntein, mutta vain yksi lisäys pääsi uutisiin asti.
Kirjaus kuuluu kokonaisuudessaan näin:
”Ylioppilaskunta tarjoaa laadukkaan edunvalvonnan lisäksi jäsenilleen hyödyllisiä palveluita ja sen jäsenyys on houkutteleva Oulun yliopiston opiskelijoille. Tulevaisuudessa ylioppilaskuntien jäsenyys perustuu vapaaehtoisuuteen. Ylioppilaskunnille varataan muutosta varten riittävän pitkä siirtymäaika. Ylioppilaskunta varautuu vapaaehtoiseen jäsenyyteen taloudellisesti myös ennen siirtymäaikaa.”
Esityksen teki Eelis Palokangas (Kontinkankaan vaaliliitto), ja sitä kannatti Olli Joki (Tekniikka ja Talous). Äänestyksen jälkeen tulos oli selvä: äänin 22–14 lisäys hyväksyttiin linjapaperiin.
Neljällä virkkeellä oli suuri painoarvo: OYY on nyt Suomen ensimmäinen ylioppilaskunta, joka itse ajaa automaatiojäsenyydestä luopumista.
Tällä hetkellä suomalaisen perustutkinto-opiskelijan tulee yliopistolain mukaan kuulua ylioppilaskuntaan.
Lakiperusteita löytyy kuitenkin myös automaatiojäsenyyttä vastustavilta: pakollista jäsenyyttä pidetään perustuslakia rikkovana, sillä perustuslain mukaan kansalaisella vapaus olla kuulumatta yhdistyksiin. Ylioppilaskunnat eivät tosin juridisesti ole yhdistyksiä, vaan julkisoikeudellisia yhteisöjä.
Yhden ylioppilaskunnan linjapaperikirjaus ei vielä yksinään muuta lakia. Paineita muutokselle tuntuu kuitenkin nyt olevan aiempaa enemmän.
Viime lokakuussa perustuslakivaliokunta esitti, että valtioneuvoston pitäisi harkita selvitystyön käynnistämistä ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä ja ryhtyä tarvittaessa lainsäädäntötoimiin sääntelyn muuttamiseksi. Esitystä perusteltiin sillä, että ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) piirin ovat tulevaisuudessa tulossa myös ammattikorkeakouluopiskelijat. Valiokunta piti tärkeänä sitä, etteivät opiskelijaryhmien edut tai velvoitteet poikkea toisistaan.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ei tarvitse kuulua opiskelijakuntaan. Vuonna 2014 perustuslakivaliokunta otti kantaa siihen, tulisiko automaatiojäsenyys ulottaa koskemaan myös ammattikorkeakoulu-opiskelijoita. Silloin kannaksi tuli, että opiskelijakuntien pakkojäsenyys olisi vastoin perustuslaissa turvattua yhdistymisvapautta. Tätä perusteltiin sillä, etteivät opiskelijakunnalle esitetyt tehtävät edellytä kaikkien ammattikorkeakouluopiskelijoiden kuulumista opiskelijakuntaan.
Tammikuussa Turun ylioppilaslehti (24.1.) kertoi kahden turkulaisen oikeustieteen opiskelijan tehneen ylioppilaskuntaan kuulumisesta valituksen Turun hallinto-oikeuteen. Lehden mukaan valituksessa opiskelijat vaativat, että heille myönnetään ero Turun yliopiston ylioppilaskunnasta (TYY) ilman, että he menettävät opinto-oikeuttaan Turun yliopistossa. Lisäksi he vaativat, että TYY palauttaa heille kuluvan lukuvuoden jäsenmaksun.
Mitä kaikesta tästä ajattelevat Oulun kannasta viime syksynä päättäneet edaattorit?
Tärkein periaate on vapaus
Oulussa kysymys automaatiojäsenyyskirjauksesta jakoi kantoja.
Lisäyksen ideoijia olivat Kontinkankaan vaaliliiton edaattorit. Ryhmänjohtaja Eelis Palokankaan mukaan ajatus kannan lisäämistä linjapaperiin syntyi viime keväänä asiasta käydyn lähetekeskustelun jälkeen. Muilta ryhmiltä saadun palautteen perusteella aloitteeseen lisättiin lisäys siirtymäajasta.
Palokankaan mukaan KoValle kysymys oli ja on edelleen periaatteesta. Ryhmän kantana on, että ylioppilaskuntaan kuulumisen tulisi olla vapaaehtoista. Sillä, että OYY:n toimisto sijaitsee Linnanmaalla eikä Kontinkankaan kampuksella, ei ollut vaikutusta päätökseen, Palokangas sanoo.
”Muilla paikkakunnilla, jossa tätä kampuskysymystä ei ole, on asia koettu silti samalla tavalla.”
Yksi KoVan esittämä peruste vapaaehtoisuudelle on se, että kaikki opiskelijat eivät halua sitoutua ylioppilaskunnan edustamien poliittisten kantojen taakse. Jos meno ei miellytä, opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus irtisanoutua ylioppilaskunnasta.
Leo Jämsän mukaan tällä hetkellä yksittäisellä ylioppilaskunnan jäsenellä ei ole “kuluttajansuojaa”: ”Esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) korostaa, että se edustaa isoja joukkoa opiskelijoita. Opiskelija voi kuitenkin kokea, ettei hän halua tulla edustetuksi näin. Nyt ainoana keinona on ollut se, että äänestää edustajistovaaleissa ja toivoo, että äänestetty edustaja ajaisi näitä itselle sopivia asioita.”
Vapaaehtoisella jäsenyydellä olisi varmasti vaikutuksia ylioppilaskunnan käytössä oleviin resursseihin. Asiasta on varoittanut myös SYL. Liiton pääsihteeri Eero Manninen sanoi Lännen Median haastattelussa (29.10.) Ruotsissa ylioppilaskuntien jäsenmäärien romahtaneen päätöksen myötä. “Mikäli automaattijäsenyydestä luovutaan, on syytä kysyä sitä, kuinka voimakkaasti se vaikuttaisi ylioppilasliikkeen mahdollisuuksiin vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.”
Millainen vapaaehtoinen ylioppilaskunta sitten olisi?
Eelis Palokankaan mukaan se riippuisi pitkälti siitä, millainen lakimuotoilusta tulisi, ja miten siirtyminen vapaaehtoisuuteen hoidettaisiin.
”Jos muutos olisi hyvin valmisteltu ja myös hyvin mainostettu opiskelijoille, olisi lopputulos toki parempi kuin silloin jos sitä ei oltaisi tehty niin hyvin. Tulos riippuu paljon myös mahdollisesta lakitekstin luonteesta: miten ylioppilaskunnan asema olisi määritelty, millaisia tehtäviä sillä olisi, miten rahoitus olisi huomioitu lainsäädännössä. Näkisin, että ylioppilaskunnan perustoiminta, sen arvot ja edunvalvonnan kohteet, eivät merkittävästi muuttuisi.”
Kontinkankaan vaaliliiton edustajat sanoivat Oulun ylioppilaslehdelle, että kuuluisivat ylioppilaskuntaan myös silloin, jos siitä tulisi vapaaehtoista.
Olli Joki uskoo, että automaatiojäsenyys poistuu ennemmin tai myöhemmin.
Vapaaehtoisuus muuttaisi toimintaa
Syksyn äänestys ratkesi käytännössä OYY:n edustajiston suurimman edustajistoryhmän(Tekniikan ja Talouden vaalirengas) äänillä. Kaikki TeTan edustajat äänestivät esityksen puolesta. Yksimielisesti esityksen puolesta äänesti myös Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto (3 edustajaa) ja Akateemiset Perussuomalaiset (1 edustaja). Tieteellisten ryhmässä kysymys automaatiojäsenyydestä aiheutti hajontaa: neljä äänesti esitystä vastaan, yksi sen puolesta.
TeTan ryhmänjohtaja Olli Joen mukaan kyseessä ei ollut ryhmäpäätös, vaan edaattorit saivat päättää asiasta omantunnon mukaan. Asiasta kyllä keskusteltiin ryhmän keskuudessa paljon.
”Tärkein pointti mielestäni on periaate vapaudesta: onko pakkojäsenyys enää nykypäivää vai pelkkä jäänne historiasta? Toki taustalla on muitakin asioita, kuten YTHS-lain laajennus, minkä jälkeen vahvoja juridisia perusteita pakkojäsenyydelle ei enää ole. Ja jos laki kohtelee yliopisto-opiskelijoita mahdollisesti perustuslain vastaisesti ja eriarvoistavasti muihin opiskelijoihin verrattuna, niin ylioppilaskunta on asian muuttamiseen vaikuttamispaikkana paras.”
Joen mukaan TeTa näkee automaatiojäsenyyden poistamisen mahdollisuutena, ei uhkana. Vapaaehtoisjäsenyydellä ylioppilaskunta voisi olla jäsenlähtöisempi, Joki sanoo.
”Kun joka vuosi ei ole turvattua rahoitusta, se toisi toimintaan muutoksia: olisi pakko miettiä, mitä priorisoidaan, mikä on se tärkein juttu, mitä ylioppilaskunta tekee. Jos edunvalvonta katsottaisiin tärkeimmäksi, se voitaisiin turvata jopa aiempaa pienemmillä resursseilla. Toki panoksia pitää käyttää viestintään ja jäsenhankintaan.”
Hän uskoo, että pahimman skenaarionkin toteutuessa vapaaehtoinen jäsenyys saisi opiskelijoita liittymään ylioppilaskuntaan.
”Uhkakuvana on ollut se, että ylioppilaskunnan toiminta romahtaisi kokonaan vapaaehtoisuuden myötä, ja opiskelijan edut poljettaisiin alas yhteiskunnassa ja yliopistolla. Kautta aikain ihmiset ovat vapaaehtoisesti järjestäytyneet ja ajaneet kollektiivisesti omia etujaan, kun niitä on pitänyt ajaa. Uskoisin, että tällaisessa tilanteessa, epätodennäköisessä kylläkin, sieltä nousisi uudestaan vapaaehtoisesti järjestäytynyt opiskelijaliike”, Joki muotoilee. Hänkin kertoo kuuluvansa ylioppilaskuntaan, jos se olisi vapaaehtoista.
Joen mukaan TeTa seuraa Turun tilannetta suurella mielenkiinnolla, sillä se antaisimahdollisesti merkittävän ennakkopäätöksen ylioppilaskunnan pakkojäsenyydestä.
“Ihailtavaa opiskelija-aktivismia oikeustieteen opiskelijoilta! Jaan heidän kanssaan huolen siitä, että ylioppilaskuntien pitäisi olla paljon vastaanottavaisempia muutokselle, jotta mahdollisimman hyvät siirtymäajat saadaan neuvoteltua. Uskon, että pakkojäsenyys tulee poistumaan ennemmin tai myöhemmin.”
Sara Jasmin Puska arvelee, että vapaaehtoinen jäsenyys vaatisi isoja panostuksia jäsenhankintaan ja toiminnan promoamiseen.
Kuka maksaa?
Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas (HuKa) oli yhtenä rintamana automaatiojäsenyysesitystä vastaan. Ryhmä jätti esityksestä myös eriävän mielipiteen.
Viime vuonna HuKan ryhmänjohtajana toimineen Sara Jasmin Puskan mukaan vapaaehtoinen jäsenyys vaikuttaisi OYY:n talouteen merkittävästi.
Siksi kysymykseen toiminnan rahoittamisesta tulevaisuudessa olisi ollut hyvä varautua jo ennen päätöksentekoa.
”Kokouksessa heitettiin esimerkiksi ajatuksia siitä, että valtio tai yliopisto tukisi ylioppilaskuntia. Valtio ei ole luvannut meille euroakaan, samoin on yliopiston kanssa. Lisäksi rahoitiksen muutos vaikuttaisi myös itsenäisyyteemme: miten voidaan tehdä opiskelijoille parasta edunvalvontaa, jos ollaan samalla rahoittajasta riippuvaisia – tai rahoittaja on se jota kritisoidaan?”
Puskan mukaan vapaaehtoinen jäsenyys tarkoittaisi huimia panostuksia jäsenhankintaan ja oman toiminnan promoamiseen.
”On tunnustettu ongelma, ettei OYY saa nytkään kaupattua omaa tekemistään riviopiskelijoille, jotta he tietäisivät, mitä ylioppilaskunta tekee ja miksi se on olemassa. Samaa ongelmaa on yritetty ratkoa monen monta vuotta onnistumatta. Vapaaehtoisuuden myötä ongelma pitää saada ratkaistua pikaisesti.”
Siksi seurauksena olisi luultavasti jäsenmäärien romahdus, Puska sanoo.
”Vanhemmat opiskelijat ja aktiivit ovat todennäköisesti tietoisempia ylioppilaskunnasta, ja luultavasti myös maksaisivat jäsenmaksun. Ongelmana ovat fuksit, ja he, jotka eivät osallistu OYY:n tapahtumiin, heille jää helposti epäselväksi, mikä koko OYY on”, Puska sanoo.
Hänkin kertoo, että kuuluisi ylioppilaskuntaan myös ilman pakkoa.
Nyt odotetaan
Turussa hallinto-oikeuteen valituksen tehneet opiskelijat ja Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) odottavat, miten hallinto-oikeus ratkaisee asian. Turun ylioppilaslehden jutussa ylioppilaskunnan pääsihteeri Rauni Elenius arvioi, että ratkaisun saamiseen menee vielä kuukausia.
Mikäli hallinto-oikeus päätyy puoltamaan opiskelijoiden valitusta, sen ratkaisu jää voimaan. Yliopistolain mukaan hallinto-oikeuden ratkaisusta ei voisi valittaa enää korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) liittokokous valitsi vuoden 2019 puheenjohtajaksi Sanni Lehtisen (Tamy). Kansainvälistä politiikkaa opiskeleva Lehtinen on toiminut Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan (Tamy) hallituksen puheenjohtajana vuonna 2018. Puheenjohtajan lisäksi hallitukseen valittiin kuusi jäsentä: Heidi Rättyä (JYY), Helmi Andersson (ÅAS), Kim Kujala (VYY), Roope Tukia (Tamy), Suvi Vendelin (AYY) ja Titta Hiltunen (HYY). Oululla ei ollut tänä vuonna ehdokkaita […]
Puheenjohtajan lisäksi hallitukseen valittiin kuusi jäsentä: Heidi Rättyä (JYY), Helmi Andersson (ÅAS), Kim Kujala (VYY), Roope Tukia (Tamy), Suvi Vendelin (AYY) ja Titta Hiltunen (HYY). Oululla ei ollut tänä vuonna ehdokkaita puheenjohtajaksi tai hallitukseen.
Espoossa Aalto-yliopistolla 16.–17. marraskuuta järjestetyssä kokouksessa päätettiin myös SYL:n ensi vuoden toimintasuunnitelmasta ja uudesta linjapaperista.
Liittokokous julkaisi lisäksi kaksi kannanottoa. Ensimmäisessä kannanotossa kokous ilmaisi vaatimuksensa Suomelle ja EU:lle ilmastotavoitteiden kiristämisestä.
“Ilmastonmuutos voi vaikuttaa kaukaiselta asialta, mutta sen vaikutukset ovat jo konkretisoituneet esimerkiksi arktisella alueella. Se tulee muokkaamaan niin nykyisten nuorien kuin tulevien sukupolvien elämää peruuttamattomasti”, Sanni Lehtinen toteaa SYL:n tiedotteessa.
Konkreettisia toimenpiteitä listattiin kolme. Ensinnäkin täyspäiväisen opiskelun tulee olla mahdollista elämiseen riittävällä sosiaaliturvalla, ilman velkaantumista. Ensimmäinen askel olisi opintorahan korottaminen 90 eurolla kuukaudessa, toisena askeleena olisi sosiaaliturvan uudistus. Toisekseen koulutuksen ja tutkimuksen perusrahoitus tulee turvata, ja yliopistojen rahoitusta tulee nostaa palauttamalla yliopistoindeksi. Kolmanneksi esitettiin, että hallitusohjelmaan on kirjattava konkreettisia toimia koulutuksen eriarvoistumisen ehkäisemiseksi ja saavutettavuuden edistämiseksi.
“Opettajat tekevät maailman tärkeintä työtä: kasvattavat kriittisiä kansalaisia. Poliitikkojen on aika lopettaa ylimielinen suhtautuminen yhteiskunnan kantavaan voimavaraan”, Lehtinen linjaa.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
