Kontinkankaan K3- ja K4-parkkipaikkojen muuttuminen maksullisiksi yllätti opiskelijat

Kontinkankaan kampuksen läheisyydessä olevat parkkipaikat muuttuivat viime syyskuussa maksullisiksi monien opiskelijoiden yllätykseksi. Yliopiston tilapalveluista kerrotaan Oulun kaupungin päättäneen parkkimittarien asentamisesta. Osa opiskelijoista kokee parkkipaikkatilanteen asettavan kampuksen opiskelijat eriarvoiseen asemaan linnanmaalaisiin nähden. Myös Linnanmaalla autopaikkojen tarve kasvaa huimasti Oulun ammattikorkeakoulun muuton myötä.

TEKSTI Mirko Siikaluoma

KUVAT Mirko Siikaluoma

Omalla autolla Kontinkankaan kampukselle kulkevien opiskelijoiden tilanne muuttui merkittävästi syyskuun alussa, kun Dentopoliksen ja lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen läheisyydessä sijaitsevat K3- ja K4-parkkipaikat muuttuivat maksullisiksi mittaripaikoiksi. Yliopisto tiedotti opiskelijoille asiasta lokakuussa intranetissä Notiossa ja verkkosivuilla, mutta loppuvuonna haastattelemiemme kampuksen opiskelijajärjestöjen mukaan muutos tuli monille yllätyksenä.

Juha Sarkkinen yliopiston tilapalveluista kertoo, että päätös pysäköintipaikkojen muuttamisesta maksullisiksi tuli Oulun kaupungilta. Sarkkinen muistuttaa, että pysäköintipaikat eivät ole missään vaiheessa pelkästään yliopiston käytössä.

Alun perin on ajateltu, että pysäköintipaikat olisivat asiakkaiden käytössä. Kaupungilta tuli signaalia, että Dentopoliksen asiakaspaikat ovat heiltä loppu johtuen asiakasmäärien kasvusta ja toivottiin, että kyseinen autopaikka-alue palautetaan alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa asiakaspaikoiksi”, Sarkkinen kuvailee syitä parkkimittarien asentamisen taustalla.

Kontinkankaan alueella ei ole juurikaan ilmaista parkkitilaa. Henkilökunnan käytössä on omia pysäköintipaikkoja, ja pieni määrä maksullisia paikkoja on luovutettu opiskelijoiden käyttöön tarveperusteisesti, esimerkiksi pitkän matkan päästä tuleville opiskelijoille.

Sarkkinen kertoo, että tilapalveluille on tullut opiskelijoilta yksittäisiä palautteita. Tilapalveluiden tiedossa oli joulukuussa haastatteluhetkellä kahdesta kolmeen opiskelijoiden saamaa pysäköintivirhemaksua, jotka ovat annettu heti pysäköintipaikkojen muutosvaiheessa.

“Olemme seuranneet tilannetta syksystä lähtien ja katsomme onko toimenpiteille tarvetta ja mitä on mahdollista tehdä. Ainoa selkeä asia on se, että uusia paikkoja ei tulla rakentamaan – ei ilmaisia tai maksullisia”, Sarkkinen sanoo.

Juuri ennen joulua, 21.12. Notiossa tiedotettiin Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) tehneen valvontasopimuksen Oulun pysäköinninvalvonnan kanssa Kontinkankaan kampusalueen pysäköinninvalvonnan tehostamisesta vuoden 2019 alusta alkaen.

”Näin saadaan pysäköinti niille alueille, joihin se kuuluukin. Alueen parkkeeraus on villiintynyt niin, että parkkeerataan muualle kuin sallituille paikoille, mikä taas vaikeuttaa alueella liikkumista ja kiinteistöhuoltoa. Kun on tietyt parkkipaikat määritelty, on tarkoitus, että niitä noudatetaan ja niille parkkeerataan”, kommentoi päätöstä SYK:in kampusmanageri Seppo Wiik.

Merkittävä osa opiskelijoista pitkämatkalaisia

Viime vuoden joulukuussa haastattelemiemme Kontinkankaan kampuksen opiskelijajärjestöjen mukaan yliopiston tiedottaminen parkkimittareista ei ollut tavoittanut opiskelijoita, mutta parkkisakoilta oltiin syksyn aikana suurimmaksi osaksi vältytty.

Kontinkankaan opiskelijoiden joukossa on paljon pitkämatkalaisia, opiskelijajärjestöistä kerrotaan.

“Parkkipaikkatilanne vaikeuttaa kauempaa kulkevien opiskelijoiden tilannetta, ja erityisen hankala tilanne on satunnaisesti autoa tarvitsevilla, jolla ei ole tarvetta tai mahdollisuutta ympärivuotiseen autopaikkaan. Osa autolla kulkevista opiskelijoista kertoo tulevansa kampuksella vain pakolliseen opetukseen parkkipaikkojen vähyyden vuoksi”, Oulun Lääketieteellisen Killan vuoden 2018 puheenjohtaja Lotta Peltola kertoo.

Terveystieteiden kilta teki tätä juttua varten kiltansa jäsenillä kyselyn parkkipaikkojen maksullisuudesta. Suurimmalle osalle vastanneista maksullisuus tuli yllätyksenä ja osa kokee kampuksen parkkipaikkatilanteen epätasa-arvoisena Linnanmaahan verrattuna. Vähäiset paikat ovat useimmiten täynnä.

“Eipä tule koululla vietettyä yhtään ylimääräistä aikaa. Kirjaston edessä on yksi rivi ilmaisia parkkipaikkoja, mutta ne ovat aina täynnä. Ainut ilmainen parkkipaikka, jossa on tilaa, on yhden tunnin pysäköinti kaupan pihalla. Valitettavasti harvoin mikään oppitunti on tunnin pituinen”, yksi vastanneista opiskelijoista kommentoi.

Oulun yliopiston biokemian opiskelijoiden ainejärjestö Histonin vuoden 2018 puheenjohtaja Elisa Myllymäki kertoo saaneensa itse sakon erään kampuksen parkkipaikan muututtua kiekolliseksi. Vähäisestä parkkipaikkatilanteesta kärsivät hänen kokemuksensa mukaansa myös koulun henkilökunta.

“Paikkoja oli liian vähän jo ennen uudistusta ja nyt myös 7A-aulan remontti on vähentänyt myös paikkojen määrää. Labraviikoilla on lähes mahdotonta tulla autolla, sillä päivät ovat pitkiä ja pitäisi vähän väliä käydä siirtämässä kiekkoa tai maksaa paljon maksullisilla paikoilla”, Myllymäki kertoo.

Opetushammashoitolan asiakkaiden tilanne mietityttää

Kontinkankaan kampuksella on yhteensä noin 2000 opiskelijaa, joiden lisäksi Aapistien alun perin ilmaisista parkkipaikoista kilpailevat opiskelijoiden kokemuksen mukaan myös Oulun yliopistollisen sairaalan työntekijät ja kävijät. Maksullinen pysäköinti maksaa opiskelijalle kahdeksantuntisen koulupäivän aikana yli viisi euroa.

Oulun Hammaslääketieteen Killan vuoden 2018 puheenjohtaja Johanna Nelimarkka näkee pysäköinnin muuttumisen maksulliseksi lisäävän kustannuksia erityisesti opetushammashoitolan kävijöiden kohdalla. Dentopoliksessa sijaitsevassa opetushammashoitolassa käynnit voivat kestää kerrallaan jopa 3,5 tuntia, ja pitkän hoitokäynnin pysäköintimaksut voivat vähentää potilaiden halukkuutta käydä hoitolassa.

Aikaisemmin oli ongelmana, että opetushammashoitolaan tulevat potilaat eivät meinanneet löytää parkkipaikkaa ja saattoivat tämän vuoksi myöhästyä ajaltaan. Nyt osa potilaista on kertonut, että parkkipaikka on löytynyt aiempaa helpommin. Toki mielestäni olisi kohtuullista, että opetushammashoitolan potilaat saisivat maksuttoman pysäköinnin”, Nelimarkka esittää toiveena.

Parkkipaikkojen riittävyydestä Dentopoliksen läheisyydessä ei ole opiskelijoiden kokemuksen mukaan ollut ongelmaa niiden muututtua maksullisiksi. Opiskelijat kertovat kaipaavansa enemmän ilmaisia parkkipaikkoja juuri eri kampusten opiskelijoiden tasavertaisuuden vuoksi.

Yhdessä terveystieteiden opiskelijoiden vastauksista ehdotetaan tilanteen ratkaisuksi parkkilupien myöntämistä.

“Järkevintä olisi myöntää jokaiselle [autoilevalle] opiskelijalle oma parkkilupa, joka oikeuttaa ilmaiseen pysäköintiin ja muutoin paikat maksullisiksi. Näin on toimittu myös muissa kaupungeissa.”

 

Mitä parkkipaikoille käy, kun Oamk muuttaa Linnanmaalle?

– Lisäpaikkojen rakentaminen mahdollista, tilapalveluilta vakuutetaan

Parkkipaikkojen riittävyys on puheenaiheena myös Linnanmaan kampuksella. Vuonna 2020 edessä oleva Oamkin muutto saman katon alle tarkoittaa sitä, että kampuksella opiskelee ja työskentelee tulevaisuudessa yli 20 000 henkeä.

Yliopiston tilapalvelujen päällikkö Arto Haverinen kertoo, että autopaikkojen kasvavaan tarpeeseen ollaan varauduttu. Nyt jo kampusalueelle on rakennettu 300 uutta autopaikkaa Oulun ammattikorkeakoulun käyttöön siirtyvälle pohjoispuolelle ja kiinteistön omistavalla Suomen Yliopistokiinteistöillä (SYK) on optio vielä 200 lisäpaikan rakentamiselle.

“Kun yliopisto luopui pohjois- ja lounaispuolen tiloista, luovuttiin samalla myös tietyistä autopaikoista ja tällä tavalla olemme pystyneet luovuttamaan lisäpaikkoja ammattikorkeakoulun tarpeisiin. Yliopistolle on tarkoitus jäädä 1300 autopaikkaa, ammattikorkeakoululle 500 paikkaa ja SYK:lle noin 200 paikkaa”, Haverinen kuvailee Linnanmaan parkkipaikkatilannetta. Yliopisto tiedotti 9.1. Notiossa kampuksen pohjoispäädyssä olevien P6- ja P7-parkkialueiden poistuneen yliopiston käytöstä tämän vuoden alusta alkaen, sillä alueet tulevat Oamkin käyttöön.

Yliopiston käytössä olevista autopaikoista puolet on lämpöpaikkoja ja puolet kylmäpaikkoja. Haverisen mukaan lämpöpaikkojen määrä on tällä hetkellä riittävä, mutta asiakkaiden käytössä olevista kylmistä paikoista on ajoittain puutetta. Pitkän matkan päästä saapuville opiskelijoille on jatkossakin olemassa pieni tarveperusteinen parkkipaikkakiintiö.

“Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja SYK:n kesken on käynnissä suunnittelu siitä, miten parkkeeraus tullaan järjestämään jatkossa. Kylmäpaikkojen muuttaminen maksulliseksi on yksi vaihtoehto, joka on esillä. Lämpöpaikat ovat jo maksullisesti netissä ja mobiilissa varattavissa”, Haverinen kertoo.

Riittävän julkisen liikenteen takaamiseksi Linnanmaalle vuoteen 2020 mennessä on tehty ponnistuksia. Arto Haverinen kiittelee Oulun kaupungin aktiivisuutta ja lupauksia bussivuorojen lisäämisestä ja uudelleen suunnittelusta. Bussien kulun sujuvuuden varmistamiseksi on määrä rakentaa kaksi kilometriä uutta julkisen liikenteen kaistaa Linnanmaalle johtavalle Alakyläntielle.

Mirko Siikaluoma

Oululainen toimittaja, joka nukkuu liian usein liian vähän ja bongaa kirpputoreilta korneja levynkansia.

Lue lisää:

Virransillan kohdalla toisen kerroksen kulku kiinni kuukauden ajan, reitti avoinna ensimmäisessä kerroksessa

Linnanmaan kampuksella kulku Väylällä kakkoskerroksessa on Virransillan kohdalla alkuvuodesta katkolla, tiedottaa Oulun yliopisto. Ravintola Foodoon remontin vuoksi toisen kerroksen käytäväalue Virransillan pohjoispuolella on suljettuna kaikelta liikenteeltä 7.1. alkaen. Reitti on poikki vain toisessa kerroksessa, eli ensimmäisen kerroksen käytävä on normaalisti käytössä. Työn aikana käytävän alakatot avataan ja sulkualueella tehdään ilmanvaihtomuutoksia. Remonttityöt saadaan valmiiksi 6.2. mennessä, […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Linnanmaan kampuksella kulku Väylällä kakkoskerroksessa on Virransillan kohdalla alkuvuodesta katkolla, tiedottaa Oulun yliopisto.

Ravintola Foodoon remontin vuoksi toisen kerroksen käytäväalue Virransillan pohjoispuolella on suljettuna kaikelta liikenteeltä 7.1. alkaen. Reitti on poikki vain toisessa kerroksessa, eli ensimmäisen kerroksen käytävä on normaalisti käytössä.

Työn aikana käytävän alakatot avataan ja sulkualueella tehdään ilmanvaihtomuutoksia. Remonttityöt saadaan valmiiksi 6.2. mennessä, ja kulku on jälleen avoinna 7.2.2019.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Saamenkielisiä opettajia kouluttava hanke on täsmäisku opettajapulaan 

Saamelaisten kotiseutualueelle Lapin neljään pohjoisimpaan kuntaan tarvitaan kymmenen vuoden sisään saamenkielisiä opettajia kaikkiin peruskoulussa opetettaviin aineisiin. Nykyinen opettajankoulutus vastaa tarpeeseen liian hitaasti, sillä opettajista on pulaa jo tällä hetkellä ja lähivuosina eläköityminen kasvattaa tarvetta entisestään. 

TEKSTI Terhi Suominen

KUVAT Anni Hyypiö

Saamelaiskäräjien laatiman selvityksen mukaan opettajapula on esteenä etenkin koltansaamenkielisen opetuksen järjestämisessä, ja ensimmäisen polven pohjoissaamen opettajia on pian eläköitymässä. Saamenkielisten opettajien määrän kasvattamiseksi tarvitaan nopeampi ja joustavampi väylä. 

Oulun yliopisto vastaa tarpeeseen Ketterä korkeakoulu -hankkeella, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi alkukesästä rahoituksen. Haku erillisiin opintoihin järjestetään keväällä 2019 ja ensi syksynä päästään aloittamaan pohjois- ja inarinsaamen sekä opettajan pedagogiset opinnot. Koltansaamen osalta opinnot alkavat jo tammikuussa 2019. 

Etsinnässä koulusta kaipaavat henkilöt      

Ketterä korkeakoulu -projektin ideana on löytää ne henkilöt, jotka haluavat pätevöityä saamen kielten opettajina ja saamenkielisinä aineenopettajina ja tarjota heille joustavampia mahdollisuuksia kielten opiskeluun. Tavoitteena on luoda malli, joka auttaa löytämään henkilöitä, joita ohjata lisäkoulutuksen pariin 

“On olemassa etsivää nuorisotyötä, niin tämä voisi olla sellaista etsivää saamenkielenopettajatyötä”, Oulun yliopiston Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman naurahtaa. 

Opiskelijoille tarjotaan opettajan pedagogiset opinnot (60 opintopistettä) sekä inarin-, pohjois- ja koltansaamen perus- ja aineopinnot (60 opintopistettä), joista opiskelija valitsee yhden kielen opinnot suoritettavakseen.

Länsmanin toiveissa on, että opintoihin saataisiin 40 opiskelijaa. 

“Tässä hankkeessa ei pystytä vastaamaan läheskään koko tarpeeseen, mutta ehkä me saamme prosessin käyntiin ja ihmisiä kiinnostumaan. Haluamme tukea heitä, joilla on mahdollisuus ja halu lukea saamen kielen opettajiksi.” 

Neljä kohderyhmää 

Hankkeen opetus on suunnattu henkilöille, joilta puuttuu joko pätevyys saamen kielestä tai opettajan pedagogiset opinnot.  

“Henkilöllä voi esimerkiksi jo olla pätevyys biologian opettajana, jolloin saamen opinnot pätevöittävät opettamaan ainetta myös saamen kielellä”, Länsman kertoo. 

Tällä hetkellä ilman muodollista pätevyyttä työskentelevät opettajat ovat yksi kohderyhmä. Koulutukseen voi hakeutua myös saamen kielen maisterintutkinnon suorittanut, joka tarvitsee opettajan pedagogiset opinnot voidakseen opettaa kieltä. 

“Mikäli tähtää äidinkielen opettajaksi, tulee vielä opiskella lisäksi kirjallisuutta 25 opintopisteen verran, mikä on mahdollista avoimen yliopiston kautta. Olemme aloittaneet neuvottelut kirjallisuuden oppiaineen kanssa, että saisimme myös saamelaisen kirjallisuuden sisältöjä opintoihin”, Länsman lisää. 

Länsman toivoo, että hankkeen kautta saadaan kannustettua saamenkielisiä opettajia hankkimaan pätevyys uusiin opetettaviin aineisiin. 

“Tässä hoksautamme heitä, joilla on jo pedagogiset opinnot ja saamen kielen taito, mutta jotka haluavat opiskella uuden opetettavan aineen. Tässä hankkeessa emme voi tarjota näitä opintoja, mutta olemme yhteydessä yliopistoon ja selvitämme eri mahdollisuuksia pätevöityä opettamaan uusia aineita.” 

Inarinsaamea voi opiskella alkeista lähtien 

Inarinsaamen opinnot voi aloittaa myös ilman aikaisempaa kielitaitoa. 

“Pohjoissaamea sen sijaan on opetettu kouluissa jo 1970-luvulta lähtien, joten monilla on sujuva kielitaito. Tämän takia pohjoissaame ei ala ihan alusta”, Länsman kertoo. 

Oulun yliopisto on tarjonnut koltansaamen perus- ja aineopintoja vuodesta 2015 lähtien. Hankkeessa järjestetään aineopinnot niille, jotka ovat suorittaneet nämä perusopinnot. Koltansaamen aineopinnot aloittaa tammikuussa yhdeksän opiskelijaa. 

“Koltansaameen ei ole helppo löytää opettajia antamaan yliopistotasoista opetusta, siksi päädyttiin tähän ratkaisuun”, Länsman sanoo. 

Opintoja Inarissa ja verkossa 

Pohjois- ja inarinsaamen opinnot järjestetään yhteistyössä Inarissa toimivan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa, jossa kielten opinnot myös toteutetaan. Koltansaamen opinnot toteutetaan verkossa. 

“Pyrimme järjestämään koulutuksen pääsääntöisesti Inarissa. Mutta koska haluamme mahdollisimman paljon opiskelijoita, mahdollisuuksien mukaan järjestetään myös monimuoto-opiskelua. Opettajan pedagogiset opinnot suoritetaan osaksi harjoitteluina kouluissa”, Länsman selventää. 

Anni-Siiri Länsmanin mukaan Inarissa odotetaan jo innolla hanketta alkavaksi. 

“Ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita ja toivottavat hankkeen tervetulleeksi. Opettajapula on kova.”

Terhi Suominen

Tiedeviestinnän maisteriopiskelija, joka haluaa selvittää, miksi asiat ovat niin kuin ne ovat. 

Lue lisää:

Lisää opiskelijalähettiläitä, kiitos!

“Se, että yliopisto antaa opiskelijoilleen vapaat kädet tehdä omannäköisiä päivityksiä julkiselle, viralliselle kanavalleen, on luottamuksenosoitus”, kirjoittaa Laura Tauriainen.

Turun Sanomat uutisoi marraskuun lopussa Turun yliopiston aloittaneen opiskelijalähettilästoiminnan. Nyt joukko opiskelijoita tekee sisältöä vuoroviikoin yliopiston Instagramiin. Puolen vuoden mittaisen projektin tavoitteena on saada opiskelijoiden ääni kuuluviin ja viestiä siitä, millaista opiskelijaelämä todellisuudessa on.

Itä-Suomen yliopistolla on samankaltainen lähettiläsjoukko tekemässä Instagram-sisältöä, mutta yliopiston virallisen tilin sijaan erilliselle UEFlähettiläs-tilille. Myös nämä lähettiläät näyttävät yliopisto-opiskelua omasta näkökulmastaan.

Myös Oulun yliopiston Instagram Storiesin puolella on näkynyt esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden tuottamaa sisältöä, mutta itse feedin julkaisut näyttäisivät olevan pääasiassa viestintätiimin heiniä. On silti mukava nähdä myös oman yliopistomme olevan mukana opiskelijalähettiläiden hyödyntämisessä.

 

Instagram on kanavana juuri oikea tällaiseen sisältöön, onhan se rutkasti vapaamuotoisempi ja vähemmän pönöttävä kuin vaikkapa Twitter tai Facebook, joihin opiskelijoiden tekemä sisältö ei oikein edes istu.

Opiskelijalähettiläiden sisällöt toimivat erityisen hyvin Instagramin Storiesin puolella, missä ne ovat vielä aidompia ja tekijöidensä näköisiä. Sisällöt ovat enemmän hetken tuotoksia, eivätkä niin mietittyjä kuin feedissä. Instagramin alkuperäinen ideahan oli näyttää pieniä, nopeita hetkiä arjesta – olla instant.

Jotain Instagramin hetkellisyydestä on jo kadonnut, sillä nykyään etenkin feedissä näkyvät kuvat ja videot ovat usein ammattilaisten tekemiä, siloteltuja brändisisältöjä. Itse kaipaisin enemmän rosoa myös Instagramin kuvavirran puolelle – ja juuri siihen kaipuuseen opiskelijalähettiläiden postaukset vastaavat.

Opiskelijalähettiläiden edesottamuksista kiinnostuvat tietysti muut opiskelijat ja yliopisto-opinnoista haaveilevat. Silti aito, kiinnostava, opiskelijoiden itsensä tuottama sisältö saa myös kaltaiseni alumnin koukuttumaan. Tulen iloiseksi @uniturku-tilin pienistä tarinoista, joissa opiskelijat kertovat omasta arjestaan. Itä-Suomen sympaattiset UEFlähettiläät esittelevät lempipaikkojaan kampuksella ja antavat hakutärppejä pääsykokeita varten. Näiden hetkien kautta voin jollain tasolla päästä sisälle vaikkapa kasvatustieteiden tai lääkiksen opiskelijoiden elämään.

Se, että yliopisto antaa opiskelijoilleen vapaat kädet tehdä omannäköisiä päivityksiä julkiselle, viralliselle kanavalleen, on luottamuksenosoitus. Se viestii siitä, että yliopisto pitää opiskelijoidensa näkemyksiä, mielipiteitä ja kokemuksia tärkeinä sekä arvostaa heidän ammattitaitoaan alansa edustajina jo ennen valmistumista.

Toki opiskelijalähettilyydestä voi olla hyötyä myös tulevaa työelämää ajatellen. Kuinka moni opiskelija voi sanoa tehneensä sisällöntuotantoa tuhansille seuraajille suuren organisaation viralliselle Instagram-tilille?

 

Seuraavaksi toivoisin, että yliopistot veisivät tiedeviestintänsä vahvemmin sosiaaliseen mediaan antamalla tutkijoilleen vapaat kädet Instagramissa. Millainen on tutkijan työpäivä? Minkälaisia ajatuksia tutkija päässä ehtii päivän mittaan kulkea? Missä he tykkäävät syödä lounasta, mistä saa yliopiston parhaat kahvit?

Tutkijoita ja heidän työtään nostetaan toki esille jo yliopiston viestinnässä, mutta minä haluaisin nähdä myös virallisten potrettien ja mediatiedotteiden taakse.

Tutkijoiden voisi olla hyvä ottaa sosiaalisen median sisällöntuotantoa käyttöön myös siksi, että populaarin tiedeviestinnän on mukauduttava tähän aikaan ja löydettävä uusia väyliä yleisön löytämiseen. Eipä sekään varmaan haittaisi, jos tutkijan ammattiin saataisiin lisää mediaseksikkyyttä.

Soisin siis opiskelijalähettiläiden löytävän tiensä mahdollisimman monen yliopiston sosiaaliseen mediaan ja inspiroivan tutkijoita kokeilemaan tutkijalähettiläänä toimimista. Oulun yliopisto voisi avata pelin antamalla Insta-tunnarit vaikkapa kirjallisuudentutkija Jyrki Korpualle. Minä ainakin katsoisin hänen boomeranginsa ja superzoomauksensa.

Laura Tauriainen

34-vuotias tiedeviestinnän maisteri ja copywriter. Löydät hänet Instagramista nimellä @lauratau. Lisäksi hän harrastaa laulamista, koiran rapsuttelua ja lukemista.

Lue lisää:

Viikon 51 Tiedekysymys: Onko äänikirjojen kuunteleminen lukemista?

Ensikuulemalta kysymys äänikirjoista voi kuulostaa hölmöltä: kuunteleminen on kuuntelemista, lukeminen lukemista, ja sillä hyvä. Oulun ylioppilaslehti lähti hakemaan kysymykseen tutkimukseen perustuvaa vastausta ja sai huomata, että vastaus on kysymystä moniulotteisempi. Kerromme myös, miksi jouluna kannattaa ahmia kirjoja.

Mikäli tänä joulupyhänä nautinkin lahjakirjani äänikirjan muodossa, onko se lukemista?

Monilukutaidon näkökulmasta vastaus on kyllä, vakuuttaa väitöskirjatutkija Päivi Jokinen Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta.

Monilukutaito on yksi seitsemästä laaja-alaisen osaamisen tavoitteista, jotka Opetushallitus on linjannut perusopetuksen opetussuunnitelmassaan.

Monilukutaidolla tarkoitetaan kykyä tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä. Teksti ymmärretään tässä yhteydessä laajasti: tekstejä voidaan tulkita ja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa.

Maailma on muuttunut monimediaiseksi ja globaaliksi digitaalisten ja sosiaalisten toimijoiden verkostoksi. Tekstit ympäröivät meitä kaikkialla ja kaikissa eri muodoissaan. Muutos heijastuu käsityksiimme lukutaidosta:

”Ollaan siirrytty merkittävällä tavalla eteenpäin perinteisestä käsityksestä, että lukutaito merkitsisi yksinomaisesti yksilön työskentelyä lyijykynän ja paperin tai printtikirjan äärellä ja että lukutaito opittaisiin koulurakennuksen seinien sisällä”, Jokinen kertoo.

”Niin maailma muuttuu, Eskoni”, toteaisi tähän Aleksis Kivi, kansalliskirjailijamme. Mutta olisiko hän arvannut, millaisten tekstien ristiaallokossa arkemme täällä soljuu?

Jokisen mukaan luku- ja kirjoitustaidon muuttumisen vaikutuksia tutkitaan tällä hetkellä kiivaasti, sillä onhan tunnistettu, miten esimerkiksi verkossa tapahtuva hypertekstien poukkoileva lukeminen vaikuttaa aivoihin. Tietotyöläisen aivoja jatkuvat keskeytykset kuormittavat, mutta lukeminen on lääkettä stressaantuneille aivoille.

Jokinen kertoo, että lukutaidon tutkimisen haasteita lisäävät useat eri muuttujat ja meneillään olevat, ennustamattomat muutokset. On eri asia tutkia sitä, miten tarinan kuunteleminen äänikirjana vaikuttaa esimerkiksi lukuinnostuksen viriämiseen kuin kysyä, mitä vaikutuksia auditiivisella viestikanavalla on lukemisen kognitiiviseen prosessointiin.

Helsingin yliopiston professori ja aivotutkija Minna Huotilainen on kertonut, että monet lukemisen hyödyt ovat saavutettavissa myös kuuntelemalla. Äänikirjojen kuunteleminen niin ikään kasvattaa sanavarastoa, rauhoittaa mieltä ja parantaa muistia.

Päivi Jokinen summaa, että äänikirjojen kuuntelu on yksi erinomaisen suositeltava tapa lukea liikkeellä ollessaan. Tarinat kulkevat mukana älylaitteessa ja ovat nopeasti saatavilla, mutta laatuun kannattaa välillä kiinnittää huomiota:

”Vaihtelevan tasoisten podcastien ja tube-vlogien seuraamisen rinnalla voi olla virkistävää vaihtelua kuunnella älylaitteelta vaikkapa kotimaisten kirjailijoiden klassikkoteoksia!”

Myös aivotutkija Huotilainen suosittelee pitkiin kertomuksiin paneutumista, sillä Twitter-virran kaltainen asiasta toiseen pomppiminen tyhmentää meitä ja taannuttaa kognitiivista kapasiteettiamme.

Äidinkielen opettajat ja lukutaidon tutkijat jakavat yhteisen huolen perinteisen, tekstin dekoodaamiseen ja analyyttiseen prosessointiin perustuvan lukutaidon heikkenemisestä ja sivistyksen käsitteen muuttumisesta.

Niinpä Päivi Jokisen viime hetken joululahjavinkki sellaista miettivälle onkin painettu printtikirja.

”Nykymaailma on täynnä rikkaita ja monimuotoisia mahdollisuuksia lukemiseen, ja niitä kaikkia voi innostuneesti ja samalla sopivan kriittisesti vaalia.”

 

Kuuntelevatko opiskelijat äänikirjoja? 

Oulun ylioppilaslehti jalkautui opiskelijoiden pariin kysymään, millaisia kokemuksia opiskelijoilla on äänikirjoista.  Saimme selville, että moni luottaa vielä paperisen kirjan tarjoamaan nautintoon.

 

Ei säännöllistä kuuntelua

Äänikirjat kiinnostavat, mutta harva kuuntelee niitä. Yksi vastaaja oli aikeissa aloittaa kuuntelun joululomansa aikana. Muutama vastaaja oli kuunnellut ainakin yhden kirjan. Vain yksi vastaajista oli kuunnellut äänikirjoja satunnaisesti yli vuoden ajan.

”Olen kuunnellut äänikirjoja vuoden 2017 alusta. Tykkään kirjoista, mutta niiden lukemisessa on haasteita, koska minulla on lukihäiriö. Minun tapauksessani äänikirjat tuovat helpotusta, kun voin nauttia kirjallisuudesta pienemmällä vaivalla ja nopeammin.” (Ilona, biologian opiskelija)

”Yhden kirjan olen kuunnellut äänikirjana vuosia sitten, mutta en oikein siitä innostunut. Muustakin lukemisesta olen luopunut, sillä lukemisesta on mennyt maku pakkolukemisen vuoksi.” (Oskar, maantieteen opiskelija)

”En kuuntele säännöllisesti äänikirjoja, mutta yhden kuuntelin, koska juuri se teos ei ollut vielä saatavilla muualla” (Lucie, informaatiotutkimuksen opiskelija)

Ei ykkösvaihtoehto, mutta hyvä lisä

Yllättävän moni opiskelija on mieltynyt vanhaan kunnon paperiseen käyttöliittymään, vaikka uudet tulokkaat, kuten äänikirjat, nähtiin tervetulleena lisänä markkinoille. Yksi vastaajista huomautti, että e-kirjoista ja äänikirjoista puuttuu yksi kirjoissa tärkeä ominaisuus −hypisteltävyys. Kirja voi olla kaunis esine, jonka graafisella ilmeelläkin on merkityksensä lukunautinnossa.

Sähköisten e-kirjojen sekä kuunneltavien äänikirjojen myyntikäyrä on noususuuntainen. Äänikirjoja tarjoavia palveluita on markkinoilla useampia, mutta pääsääntöisesti ne ovat tutustumisjakson jälkeen kaikki maksullisia. Opiskelijan näkökulmasta äänikirjat ovat yksi menoerä muiden joukossa, joten jos palvelusta maksaa, tulisi sitä käyttääkin.

”Pidän äänikirjan ideasta, sillä sehän avaa portin kirjojen maailmaan esimerkiksi näkövammaisille. Äänikirjat ovat vaihtoehtoinen tapa nauttia lukemisesta.” (Lucie, informaatiotutkimuksen opiskelija)

”Olen miettinyt, että tiskaamisen ohessa voisi hyvinkin kuunnella jotain kirjaa.” (Milla, biologian opiskelija)

”En ole kuunnellut äänikirjoja, mutta jos tenttikirjoja olisi saatavilla äänikirjoina, niin miksipä ei.” (Otto, prosessitekniikan opiskelija)

”Äänikirjat eivät ole iskeneet. Minua viehättää tekstin lukeminen itsessään, se lukukokemus siinä merkitsee.” (Eevi, maantieteen opiskelija)

”Minua miellyttävät sekä kirjat että äänikirjat molemmat, mutta käytän niitä eri tavoin. Romaaneja kuuntelen mieluummin, mutta sitten tietokirjoja tykkään lueskella tavalliseen tapaan ja enemmän selaillen sieltä täältä.” (Ilona, biologian opiskelija)

”Rakastan kirjojen lukemista, mutta tenttikirjat ja muu opiskelu verottavat lukemiseen jäävää aikaa. Äänikirjat kiinnostavat, mutta näin digifossiilina minua ahdistaa äänikirjoihin liittyvät applikaatiot ja kuukausimaksut.” (Hanna, logopedian opiskelija)

Venla Tuohino

Tiedeviestinnän maisteriohjelman kasvatti, graduntekijä ja skeptikko.

Lue lisää:

Keskiviikkona 21.11. Linnanmaalla keskustellaan vaikuttamisesta ja yliopiston muuttamisesta

Tieteentekijöiden liiton paikallisyhdistys Oulun yliopiston Akateemiset ry järjestää keskiviikkona 21.11. Linnanmaalla Business Kitchenillä avoimen keskustelutilaisuuden yliopistodemokratiasta, johtamisesta, päätöksenteosta ja kollegialisuudesta. Kello 18 starttaavan Yliopisto: Muutoksen tekijät ja tavoitteet -tilaisuuden tavoitteena on järjestäjien mukaan keskustella siitä, ketkä yliopistoa muuttavat, mihin suuntaan ja minkälaisin perustein. Puheenvuoron tilaisuudessa pitävät Ulkopoliittisen instituutin johtaja, Helsingin yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja Teija Tiilikainen, Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio ja Oulun […]

Tieteentekijöiden liiton paikallisyhdistys Oulun yliopiston Akateemiset ry järjestää keskiviikkona 21.11. Linnanmaalla Business Kitchenillä avoimen keskustelutilaisuuden yliopistodemokratiasta, johtamisesta, päätöksenteosta ja kollegialisuudesta.

Kello 18 starttaavan Yliopisto: Muutoksen tekijät ja tavoitteet -tilaisuuden tavoitteena on järjestäjien mukaan keskustella siitä, ketkä yliopistoa muuttavat, mihin suuntaan ja minkälaisin perustein.

Puheenvuoron tilaisuudessa pitävät Ulkopoliittisen instituutin johtaja, Helsingin yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja Teija Tiilikainen, Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio ja Oulun yliopiston Akateemiset ry:n puheenjohtaja Pirkko Viitala. Puheenvuoroja seuraa paneelikeskustelu.

 

Samana päivänä kello 16.15 Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) järjestää Tellus Stagella vuoden viimeisen edunvalvontajaoston Nuorten vaikuttajien keskustelutilaisuutena.

Tilaisuudessa paneelikeskusteluun osallistuvat Jussi Ylitalo, Miina-Anniina Heiskanen ja Niilo Heinonen. Paneelikeskustelun jälkeen on varattu aikaa kysymyksille.

Puhujille voi lähettää kysymyksiä jo ennakkoon nettilomakkeen kautta.

 

Muokattu 21.11. kello 15.44: Tarkennettu Nuorten vaikuttajien keskustelutilaisuuden alkamisaikaa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: