Kahden korkeakoulun alumni Mari Korpela kyllästyi itseinhoon ja perusti kehorauhaa korostavan yrityksen

Koronapandemia sai Mari Korpelan miettimään elämäänsä uudelleen. Alituinen häpeä sai väistyä oman yrityksen ja kehorauhasta kertovan taiteen tieltä.

Häpeä liittyy kaikkeen. Se on tullut tutuksi, kertoo oululaisyrittäjä Mari Korpela.

”Ihmisten todellisuus on vääristynyt kuvittelemaan, mitä muut ajattelevat itsestä. Ihmiset häpeävät absurdejakin asioita, kuten ääntään tai omia korvannipukoitaan”, Korpela sanoo.

Tämä ei päde pelkästään ulkonäköön vaan myös muuhun elämään, kuten työhön, harrastuksiin ja ihmissuhteisiin.

”Jatkuva stressaaminen ja pohtiminen vie aivokapasiteettia kaikelta tärkeämmältä. Vaikka joku paheksuisikin minua ja valintojani, se kertoo yleensä enemmän paheksujasta kuin minusta.”

Korpela alkoi purkaa tuntemuksiaan Instagram-tilinsä kautta. Nyt Instagram-seuraajia on jo yli 5 000 ja Korpelan turhautuminen häpeään on tarttunut muihinkin.

Kahden korkeakoulun kasvatti

Mari Korpela aloitti Oulun yliopistossa kasvatuspsykologian pääaineopinnot vuonna 2007 ja opinnot Oulun ammattikorkeakoulun tanssilinjalla vuonna 2008. Opiskeluaika oli repaleista, sillä Korpela opiskeli kahdessa eri oppilaitoksessa vuorovuosin ja välillä yhtä aikaa.

”Kaahasin aamun balettitunnilta suoraan luennolle”, Korpela nauraa.

Opiskelijana hän ei vielä tiennyt, mitä halusi elämältään ja valitsi sivuaineita opettajan ura mielessään. Elämä vei loppujen lopuksi 31 aivan toisaalle.

”Yleinen kysymys kasvatustieteiden opiskelijoilla on, että mihin tämä valmistaa tai mitä meistä voi tulla. Jälkeenpäin olen huomannut, että ihan mitä vaan.”

Opiskelujen ohessa Korpela työskenteli tanssinopettajana noin kymmenen vuotta. Omien häpeän kokemustensa takia Korpelalle oli tanssitunneilla tärkeää, että oppilaat eivät vertailisi itseään toisiin. Korpela onnistui, mutta hän kertoo itse kärsineensä kehokuvansa kanssa.

”Tanssi vei enemmän kuin antoi, joten lopetin tanssin kokonaan. Koin olevani vääränlainen tanssimaailmaan, vaikka en todellakaan ollut. Ei kukaan ole”, Korpela kertoo.

Uusi ura yrittäjänä

Valmistuttuaan ammattikorkeakoulusta 2013 ja yliopistosta 2015 Korpela työskenteli henkilöstöpalvelualalla noin kolme vuotta. Kun koronapandemia iski Korpela lomautettiin. Hän oli jo jonkin aikaa pohtinut työpaikan vaihtoa ja pandemia tarjosi hetken tarvittua miettimisaikaa.

Korpela halusi vaikuttaa. Hän tarvitsi äänitorven, jolla toteuttaa itseään ja pohti muun muassa blogin perustamista. Aikomus kuitenkin pysähtyi pelkoon: Mitä jos tutut lukisivat blogia?

Korpela kuitenkin päätti, että nyt oli aika päästää häpeästä irti. Hän tarttui juuri niihin asioihin, jotka tuntuivat pelottavilta.

”Aloin tehdä kaikkea, mikä minua hävetti. Postasin keskeneräisiä piirustuksia ja mietin, että hävettää, joten julkaisen. Sitten katsoin, loppuuko maailma. Mitään pahaa ei tapahtunut”, Korpela nauraa. Hän ei silti osannut aavistaa, että hänen piirustuksistaan tulisi hitti.

Kehorauhan puolestapuhuja

Korpelan postaamat piirrokset kertovat itsensä hyväksymisestä eli kehorauhasta. Instagram-tilillään Korpela on muun muassa julistanut, että ei suostu enää laihduttamaan vaan haluaa kunnioittaa itseään ja kehoaan sellaisena kuin ne ovat.

Korpela toteaa esimerkiksi, että ei arvota kehonsa osia erikseen tai keksi adjektiiveja kuvaamaan ulkomuotoaan.

”Suhtaudun siten, että tämä on keho. Se on nyt tällainen, joskus toisenlainen. Kieltäydyn aktiivisesti ajattelemasta, olenko esimerkiksi lihonut tai mitä muut ajattelevat”, Korpela kertoo.

”Olin aiemmin monesti ottanut projektin itselleni. Joskus se oli laihdutusprojekti, joskus itsensä hyväksymisprojekti. Eli nyt minä maanantaina alan rakastamaan itseäni ihan täysillä. Eihän se mene sillä tavalla”, hän lisää.

Näitä projekteja seurasi kyllästyminen.

”Hoksasin sen, miten paljon omat ajatukset pyörivät siinä, mitä muut minusta ajattelevat. Sitten aloin miettiä, että ketkä muut? En osannut edes nimetä, ketä varten yriin kerätä tietynlaista CV:tä tai ketä varten täytyy saada viisi kiloa pois. Silti se oli punainen lanka elämässä”, Korpela kertoo.

Loppujen lopuksi kysymykset tiivistyivät kahteen: ”mitä minä elämältäni haluan?” ja ”tätäkö tämä nyt on?” Koronasta johtunut lomautus tarjosi ajan vastata noihin kysymyksiin.

Kesällä 2020 Korpela perusti verkkokaupan, Mari Korpela Companyn, jossa hän myy taidettaan muun muassa taulujen, mukien ja paitojen muodossa. Hän ei enää häpeä ilmaista itseään.

”Toki tulee kuoppiakin. Välillä käpertyy siihen vanhaan ’minusta ei ole mihinkään’ ja ’mitä minä nyt tällaista’.

Huonoista päivistä huolimatta uuden kokeilu ei ole päättynyt. Korpela aloitti tammikuussa seksuaalikasvattajan opinnot Sexpo-säätiön kautta.

“Sexpon ensimmäisen seminaarin jälkeen olo on innostunut. Tiedän, että tuleva urani tulee kietoutumaan seksuaalikasvatuksen ympärille, ja kaikki aiemmat opintoni toimivat pohjana tälle, joten olen todella innoissani.”

Kuka?

MARI KORPELA

» 34-vuotias

» Asuu perheensä kanssa Oulussa.

» Valmistui tanssinopettajaksi Oulun ammattikorkeasta vuonna 2013.

» Valmistui Oulun yliopistosta vuonna 2015, pääaineenaan kasvatuspsykologia.

» Perusti keväällä 2020 yrityksensä Mari Korpela Company-verkkokaupan, jota voi seurata Instagram-tilin @marikorpelacompany kautta.

» Vapaa-aikanaan maalaa, lukee seksuaalisuuteen, psykologiaan ja menestymiseen liittyvää tietokirjallisuutta sekä viinittelee ystävien kanssa. Aloitti juuri burleskin. Suurin osa vapaa-ajasta kuluu perheen kanssa.

Juttua muokattu 22.3. Vaihdettu sana kehopositiivisuus sanaan kehorauha. Korjattu kuvatekstin virheellinen väittämä, että Korpela opiskelee seksuaaliterapeutiksi oikeaan muotoon eli seksuaalikasvattajaksi.

Anna-Sofia Tastula

Maisterivaiheen kirjallisuuden opiskelija ja syksyn toimittajaharjoittelija. Lapsenmielinen noolikontti, joka on kiinnostunut kuolemasta, kirjallisuudesta ja kuolemasta kirjallisuudessa.

Lue lisää:

Kasvatustieteiden tilahankkeessa metsästetään säästöjä, tilavuokrista leikattava noin 8-9 prosenttia

Kasvatustieteiden tilatyöryhmän opiskelijajäsenen Tino Nissisen mukaan ilmoitettu säästötarve on 650 000 euroa: alkuperäisestä noin 8,7 miljoonan hankkeesta pyritään noin 8,1 miljoonan kokonaiskustannuksiin.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Kasvatustieteiden tiedekunnan tilahankkeessa etsitään nyt kuumeisesti säästöjä.

Kyse on tiedekunnalle rakennettavista uusista tiloista, jotka sisältävät muun muassa kasvatustieteiden erikoisopetustiloja (kuten musiikkiluokat ja puutyöluokat), kiltahuoneet ja henkilökunnan toimistotiloja.

Oulun yliopiston hallitus päätti 3.5. kokouksessaan hyväksyä pääosin humanistisen ja kasvatustieteellisen tiedekunnan tiedekuntien hankesuunnitelmat. Päätöksen edellytyksenä oli se, että tilahankkeiden toteuttamisen jälkeinen hankealueiden keskimääräinen neliövuokra ei saa ylittää Linnanmaan alueen markkinavuokraa.

Kun Suomen Yliopistokiinteistöt (SYK) jätti yliopistolle 21.4. tarjouksen tilojen toteuttamisesta, selvisi, että kaikkien tilojen osalta vertailukelpoisuus markkinavuokraan ei täyty. Käytännössä tämä tarkoittaa kasvatustieteiden tiedekunnan tiloja.

Siksi tiedekunnan uusien tilojen tilavuokrista on säästettävä nyt noin 8-9 prosenttia.

Kasvatustieteiden tiedekunnan tilatyöryhmä sai kuulla asiasta perjantain 12.5. kokouksessa. Maanantaina 15.5. asiaa käsiteltiin kasvatustieteiden erikoisopetustilojen suunnittelukokouksessa.

Tilatyöryhmän opiskelijajäsenen Tino Nissisen mukaan ilmoitettu säästötarve on 650 000 euroa: alkuperäisestä noin 8,7 miljoonan hankkeesta pyritään noin 8,1 miljoonan kokonaiskustannuksiin.

Tavoiksi säästöjen saamiseen on esitetty muun muassa opetustilojen yhteiskäyttöä eri tiedekuntien kanssa, pienentämällä tiloja 7-8 prosenttia ja säästämistä rakennuskustannuksista luopumalla kalliimmista tilaratkaisuista, kuten lasi- ja siirtoseinistä.

Mikäli säästöt tehdään tiloja pienentämällä, tarkoittaa se noin 300 neliön lähtemistä.

Yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru ei halua kommentoida tarkkoja säästettäviä summia, vaan toteaa ”asian suunnittelun olevan akuuttia juuri tässä hetkessä”. Tarjouksen taustojen yksityiskohdista lisätietoja voi antaa tarjouksen tekijä eli SYK Oy.

”Mahdollisimman kustannustehokkaan ratkaisun löytämiseksi täytyy kustannukset ja toteutusvaihtoehdot käydä tarjouksesta vielä läpi. Tämä kuuluu normaaliin hankesuunnitteluun”, Kiuru painottaa.

Oulun ylioppilaslehti tavoitteli SYKin markkinointi- ja kampuskehitysjohtajaa Juha Uotilaa tiistaina ja keskiviikkona, mutta hän ei vastannut yhteydenottoihin.

 

”Neliövuokran määrittely on hankalaa”

Mikä on sitten se verrokki, johon kasvatustieteiden tilojen vuokraa verrataan? Verrataanko kasvatustieteiden tilojen hintaa kenties Linnanmaan alueen toimistotilojen vuokrahintaan?

Essi Kiurun mukaan aivan tiedekunnan käyttöön tarkoitettuja vastaavia tiloja ei Linnanmaan alueelta tietenkään löydy.

Se tekee vuokrien vertailusta hankalaa.

”Kaikki alueella olevat toimijat käydään läpi. Ihan täysin samanlaisen, juuri tällaisen laboratoriotilan verrokin löytäminen Linnanmaalta on hankalaa. Siksi täytyy katsoa isoja linjoja, niistä verrokkeja voidaan löytää.”

Onko tiloille määritelty sitten tiettyä neliövuokraa, jota uudet tilat eivät saa ylittää?

”Hankealueen keskimääräisen neliövuokran määrittely on hankalaa. Ei ole olemassa yhtä selkeää neliövuokraa, joka kattaisi kaikki tilat ja alueet. Tilat vaihtelevat office-tiloista erikoisvarusteisiin laboratoriotiloihin. Ei voi määritellä yhtä neliöhintaa miettimättä sitä, mistä komponenteista se muodostuu”, Kiuru muotoilee.

 

”Tilanne on aika kiharainen”

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenen Miina-Anniina Heiskasen mukaan tilanne on se, että vaikka humanistisen tiedekunnan hanke etenee aikataulussa, kasvatustieteellisen tiedekunnan tilahanke myöhästyy jopa kuukausilla.

Heiskasen mukaan tiedekunnan tilojen suunnittelua oli jo ennestään myöhästyttänyt päätös sijoittaa LeaF-tutkimustila hankealueelle yleisopetustilojen hankkeen pysäyttämisen vuoksi. Yleisopetustilojen tilahanke on edelleen toistaiseksi pysäytettynä.

LeaF-tilan sijoitus aiheuttaa myös muita erityisvaatimuksia. Tilaa ollaan näillä näkymin sijoittamassa musiikin opetustilojen viereen, vaikka LeaF on hiljainen tutkimustila. Siksi tila vaatii hyvät äänieristeet, mikä taas nostaa rakennuskustannuksia. Koska LeaF-tila ei sisältynyt aiemmin hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan, suunnitelma täytyy hyväksyä vielä uudestaan.

Essi Kiuru on varovaisempi arvioissaan.

Kiurun mukaan lopullisesti SYKin tarjous tiloista hyväksytään vuokrasopimuksen allekirjoituksella syyskuussa, mutta käytännössä sopimuskokonaisuus täytyy hyväksyä toukokuun aikana.

Hänen mukaansa säästöjen etsintä ei kuitenkaan missään tapauksessa tarkoita paluuta lähtöruutuun.

”Yliopiston hallitus on pääasiassa on hyväksynyt hankesuunnitelmat, nyt joudutaan katsomaan vain kustannustehokkuus. Se ei koske vain kasvatustieteiden hanketta, vaan koskee molempia hankkeita, koko kokonaisuutta.”

”Kiireen syynä on se, että kaikki hankkeet ovat logistisesti yhteydessä toisiinsa. Tässä tilanteessa jokainen päivä on kallisarvoinen. Emme halua vaarantaa jo sovittujen aikataulujen toteutumista. Uskon, että muutaman päivän mietinnän jälkeen löydämme hyvät ratkaisut.”

Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin, professori Eila Estolan mukaan tilannetta on vaikea kommentoida, sillä suunnittelu on niin pahasti kesken.

”Suunnittelu on kesken ja päätökset vielä tekemättä. Toki olisi ollut mukavaa, jos olisimme tässä vaiheessa olleet pitemmällä suunnitteluissa. Tilanne on aika kiharainen.”

Hänen mukaansa asialla ei kuitenkaan ole vaikutus syksyn opetukseen.

”Syksyllä nykyiset tilat ovat meillä vielä käytössä, joten opetus voidaan suunnitella aivan samalla tavalla kuin aiemmin.”

Essi Kiuru korostaa sitä, että kyse on aivan normaalista hankesuunnittelun etenemisestä.

”Tämä on aivan normaali prosessi. Hyvin harvoin suoraan tarjouksen perusteella, ilman tarjouksen ja sen hintaa analysoimatta, hyväksytään tarjousta. Analysointeja joudutaan aina tekemään, tässä on vain sillä lailla erilainen tilanne, että meillä on tässä todella vähän aikaa. Normaalisti [hankesuunnitteluun] on käytössä pitempi suunnitteluaika, mutta nyt meidän täytyy miettiä tarkkaan sitä, miten Oamk pääsee tänne muuttamaan ajoissa. Kaikki tekevät voitavansa.”

 

Muokattu 17.5.2017 kello 14.06: Muokattu Juha Uotilan titteli muotoon markkinointi- ja kampuskehitysjohtaja.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Yleisopetustilojen remonttihanke keskeytetty – OYY järjestää mielenosoituksen

OYY kutsuu kaikki Oulun yliopiston opiskelijat valtaamaan Linnanmaan kampuksen vihreiden naulakoiden alueen. Tiistaina 2.5. järjestettävä mielenosoitus on kannanotto nykyaikaisten ja laadukkaiden opetusympäristöjen puolesta.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Linnanmaan yleisopetustilojen (C-hankealue) remontointihanke on keskeytetty toistaiseksi.

Keskeytyspäätöksen ovat tehneet yhdessä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK), rakennuttajakonsultit ja Oulun yliopisto.

C-hankealue sijoittuu Kauppakadun ja Prosessikadun välille. Siihen kuuluu tiedekuntien yhteiskäytössä olevia luentokäyttöön, itsenäiseen opiskeluun ja ryhmätyöskentelyyn tarkoitettuja opetustiloja.

Oulun yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun mukaan syynä keskeytykselle on yliopiston halu ”suunnitella koko Linnanmaan kampukselle opetustilat, jotka parhaiten palvelevat nykyaikaista opettamista.”

”Se ei tarkoita sitä, että kaikki pitäisi remontoida uusiksi. Koska kyseessä on myös taloudellinen asia, pitää asia suunnitella huolellisesti. Remontteja ei pidä tehdä vain remontoinnin vuoksi.”

Essi Kiurun mukaan päätöksessä painoi myös se, että C-hankealueen remontointi ei olisi kasvattanut opetustilojen määrää aiemmasta: alueella olisi remontinkin jälkeen kymmenen opetustilaa. Tilat olisivat remontin jälkeen olleet kuitenkin aiempaa modernimmat ja laadukkaammat.

Maanantaina 24.4. Yleisopetustilat 2018 -tilatyöryhmän hankesuunnittelukokouksessa mukana olleen OYY:n hallituksen jäsenen Miina-Anniina Heiskasen mukaan keskeytykseen ilmoitettiin myös kaksi muuta syytä: C-hankealueen poikkeuksellisen korkeat vuokrakustannukset ja se, ettei Oamkin muutosta synny opetustilojen suhteen yhtä suurta synergiaetua kuin odotettiin.

 

Pitkiä päiviä, poikkeuksellisia tiloja

Oamkin muuton vuoksi Linnanmaan kampuksen tilankäyttöä joudutaan tiivistämään huomattavasti. Haasteena on saada opetustilat riittämään kaikille humanistien ja kasvatustieteilijöiden muuttovaiheessa, eli vuosien 2018–2019 aikana.

Ratkaisuksi tälle on kaavailtu aiempaa pitempiä opetuspäiviä ja kaikkien opetukseen soveltuvien tilojen käyttöönottoa. Siksi esimerkiksi Linnanmaan hallintopäädyn Saalastinsalista ja ravintolakabineteista voisi siirreltävillä väliseinillä ja AV-laitteiston avulla tulla opetustiloja.

Yliopiston suunnitelmissa myös tilankäyttöprosenttia tulisi parantaa niin, että olemassa olevat opetustilat ovat käytössä maanantaista perjantaihin kello 8–16. Opetusta saatetaan siirtää myös ilta-ajalle.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta pitää päätöstä hankesuunnittelun keskeytyksestä huonona. Ylioppilaskunta julkaisi tiistaina kannanoton, jossa se esitti huolensa keskeytyspäätöksen vaikutuksista.

Ylioppilaskunta järjestää lisäksi tiistaina 2.5. mielenosoituksen. Mielenosoitus järjestetään Linnanmaan kampuksen vihreillä naulakoilla kello 12–13.

Mielenosoitukselle on listattu liuta syitä: yleisopetustilojen hankesuunnittelun jäädytyksen lisäksi tapahtumassa protestoidaan päätöstä siirtää hiljaiset työskentelytilat Telluksesta Pegasukseen, itsenäisten opiskelun tilojen puutetta, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n liian korkeaa vuokratasoa ja yliopiston viestinnän olemattomuutta.

OYY:n hallituksen puheenjohtajan Joel Kronqvistin mukaan mielenilmauksen tavoitteena on ”yliopiston johdon silmien aukaiseminen”.

”Haluamme että opiskelijat huomioitaisiin aidosti näissä kehitysprosesseissa, ja meidät pidettäisiin aikatauluissa ja viestinnässä mukana. Haluamme, että meitä kohdellaan näiden tilojen käyttäjänä. Opiskelijoita tulisi kuunnella esimerkiksi siinä, että molemmilla kampuksilla saataisiin tarpeeksi itseopiskelutiloja. Erityisesti Kontinkankaalla on niiden riittävyydestä iso huoli.”

Kronqvistin mukaan ylioppilaskunta on tyytymätön Oulun yliopiston viestintään.

”Toivomme, että viestintä olisi yhtenäistä ja johdonmukaista, ja päätöksiä valmisteltaisiin enemmän opiskelijoiden kanssa, ettei tulisi aina näitä yllätyksiä.”

 

Hallitus päättää asiasta ensi viikolla

Oulun yliopiston hallitus kokoontuu päättämään tila-asioista toukokuun alussa.

Esityslistan mukaan yliopiston hallituksen 3.–4.5. pidettävässä kokouksessa vahvistetaan päätökset vain humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien tilahankkeiden toteuttamisesta.

Tilahankkeissa aiemmin paljon vastustusta herättänyt kohde oli humanistien kiltahuoneiden ja Humus-kahvilan sijoittaminen. Sijoitukseensa tyytymättömät humanistit järjestivät aiheesta myös oman mielenilmauksensa.

Humanistien kiltahuoneiden sijoituksessa päästiin lopulta sopuratkaisuun: humanistien kolme kiltahuonetta sijoitetaan Geokadun sivukäytävälle ja itse Humus Geokadulla olevaan, käytävälle avautuvaan luokkatilaan.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: