Abipäivät täyttävät taas Linnanmaan, erityisesti ravintola Napa voi olla ruuhkaisa – hae Oulun ylioppilaslehden ständiltä uunituore printtilehti!

Tiedoksi Linnanmaalla kulkeville: keskiviikkona 6.11. ja torstaina 7.11. kampuksella riittää ruuhkaa. Syynä ovat yliopistolla järjestettävät Abipäivät. Opiskelijamarkkinointitapahtuma on käynnissä molempina päivinä kello 9–15. Tapahtumaan odotetaan yli 5500 lukiolaista: keskiviikkona  3500 kävijää ja torstaina 2000 kävijää. Tapahtuma-alueena toimii Väylä Virransillan alusta ravintola Foobarin edustalle asti. Yliopiston mukaan Abipäivien kävijöitä on ohjeistettu ruokailemaan ensisijaisesti ravintola Napassa,  joten ruuhkia […]

Tiedoksi Linnanmaalla kulkeville: keskiviikkona 6.11. ja torstaina 7.11. kampuksella riittää ruuhkaa.

Syynä ovat yliopistolla järjestettävät Abipäivät. Opiskelijamarkkinointitapahtuma on käynnissä molempina päivinä kello 9–15. Tapahtumaan odotetaan yli 5500 lukiolaista: keskiviikkona  3500 kävijää ja torstaina 2000 kävijää. Tapahtuma-alueena toimii Väylä Virransillan alusta ravintola Foobarin edustalle asti.

Yliopiston mukaan Abipäivien kävijöitä on ohjeistettu ruokailemaan ensisijaisesti ravintola Napassa,  joten ruuhkia kammoava valitsee jonkun toisen ravintolan.

Abipäivillä ständeilee myös Oulun ylioppilaslehti. Lehden ständillä pääset hakemaan itsellesi uunituoreen printtilehden, kuulemaan lehden teosta päätoimittajalta ja avustajilta, antamaan juttuvinkkejä ja palautetta. Lehden ständi löytyy tänä vuonna ravintola Foobarin edestä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Edarivaalien äänestys alkoi Oulussa, vaalijärjestelmä ei aluksi näyttänyt vaaliliittojen nimiä – vika nyt korjattu

Valtaosassa Suomen ylioppilaskunnista valitaan taas tänä syksynä edustajat ylioppilaskunnan korkeimpiin päättäviin elimiin, eli edustajistoihin. Myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon valitaan 37 jäsentä ja heidän varajäsenensä. Sähköinen äänestys käynnistyi Oulussa perjantaina 1. marraskuuta kello 9. Vaalijärjestelmässä ilmeni kuitenkin heti perjantaiaamuna ongelmia, sillä järjestelmä ei äänestyksen alkaessa näyttänyt ehdolla olevien vaaliliittojen nimiä, vaan niiden tilalla oli sekalaisia […]

Valtaosassa Suomen ylioppilaskunnista valitaan taas tänä syksynä edustajat ylioppilaskunnan korkeimpiin päättäviin elimiin, eli edustajistoihin.

Myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon valitaan 37 jäsentä ja heidän varajäsenensä.

Sähköinen äänestys käynnistyi Oulussa perjantaina 1. marraskuuta kello 9. Vaalijärjestelmässä ilmeni kuitenkin heti perjantaiaamuna ongelmia, sillä järjestelmä ei äänestyksen alkaessa näyttänyt ehdolla olevien vaaliliittojen nimiä, vaan niiden tilalla oli sekalaisia kirjain- ja merkkisarjoja tai ei tekstiä ollenkaan. Ongelma oli sekä suomenkielisessä että englanninkielisessä näkymässä. Toinen ongelma oli vaalijärjestelmään kirjauduttaessa esille hypännyt pieni ponnahdusikkuna.

Vika ei sinänsä estänyt äänestämistä. Ehdokkaiden nimet ja numerot olivat koko ajan esillä, ja ryhmienkin nimet tulivat esille kello 11 maissa.

”Vaalijärjestelmää testattaessa listojen nimiin oli päässyt pieni bugi. Se sotki vaaliliittojen nimet”, sanoo OYY:n pääsihteeri Kauko Keskisärkkä.

Äänestysaika kuitenkin käynnistyi heti aamusta, ja tavallisesti ensimmäinen äänestyspäivä on varsin vilkas. Oliko vialla mahdollisesti vaikutusta äänestämiseen, kun äänestäjä ei voinut nähdä liittojen nimiä?

”Äänestys on lähtenyt ongelmista huolimatta hyvin käyntiin. Useampi sata on kerennyt tähän mennessä jo äänestää”, Keskisärkkä sanoo. Hänen mukaansa liittojen nimien näkymättömyydestä ei vian aikana tullut palautetta.

”Muutama yhteydenottopyyntö muista asioista on saapunut keskusvaalilautakunnalle. Myös muut vaalijärjestelmään kirjauduttaessa esille tulleet ongelmat on nyt korjattu.”

 

Lue lisää: Oulussa edarivaaleissa ehdolla 134 opiskelijaa – TeTalla taas eniten ehdokkaita, humanistit ja kasvatustieteilijät mukana uudella vaalirenkaallaEi lisää tapahtumia, enemmän tiedotusta palveluista – OYY:n edarivaalipaneelissa eniten puhututti automaatiojäsenyys, Pitäisikö jäsenmaksua nostaa, millaista yhteistyötä OSAKOn kanssa tulisi tehdä? – Kysyimme ehdolla olevilta ryhmiltä kannat seitsemään kysymykseen

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulussa edarivaaleissa ehdolla 134 opiskelijaa – TeTalla taas eniten ehdokkaita, humanistit ja kasvatustieteilijät mukana uudella vaalirenkaalla

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Emilia Käsmän mukaan laskeneessa ehdokasmäärässä näkyy sama trendi kuin muussakin opiskelijavaikuttamisessa: kun aikaa on vähän, vähenee myös halu osallistua.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon pyrkii tänä syksynä 134 opiskelijaa. Ehdokasmäärä laski edellisistä vaaleista 25:llä, sillä vuonna 2017 ehdokkaita oli 159.

Ehdokasmäärissä on vuosien aikana tultu reilusti alaspäin. Kymmenen vuotta sitten, eli syksyllä 2009 vaaleissa oli vielä lähes 300 ehdokasta, vuonna 2011 190, vuonna 2013 172 ja 2015 155.

Tänäkin syksynä ehdokkaita ovat asettaneet sekä tieteenalaan perustuvat ryhmittymät että puoluepoliittiset ryhmät.

Eniten ehdokkaita asetti viime vaalien tapaan Tekniikan ja talouden vaalirengas TeTa (57 ehdokasta). Renkaaseen kuuluu neljä vaaliliittoa: Kylterien vaaliliitto (22 ehdokasta), Prosessi-Tuotanto -vaaliliitto (13 ehdokasta), Ympäristö-Kone-Arkkitehtuuri -vaaliliitto (11 ehdokasta) ja Tieto-Sähkö-Hyvinvointi -vaaliliitto (11 ehdokasta).

Toiseksi eniten ehdokkaita on Tieteellisten vaaliliitolla (19 ehdokasta). Lääketieteellisellä vaaliliitolla on yhdeksän ehdokasta.

Näissä vaaleissa ei ole ehdolla enää humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengasta HuKaa. Nyt Humanistinen vaaliliitto, Kasvatustieteellisten alojen vaaliliitto ja Shared voices electoral alliance kuuluvat Poikkitieteelliseen vaalirenkaaseen. Sillä on yhteensä 12 ehdokasta, kun HuKalla oli vuonna 2017 29 ehdokasta.

Poliittisista ryhmistä ehdokkaita asettivat Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto (17 ehdokasta), Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitto (13 ehdokasta), Oulun Akateemiset Perussuomalaiset -vaaliliitto (kaksi ehdokasta). Vihreä vaaliliitto (kaksi ehdokasta) ja Vasemmisto-opiskelijoiden vaaliliitto (kolme ehdokasta) kuuluvat Solidaariseen vaalirenkaaseen.

Löydät ehdokasyhdistelmän tästä linkistä.

Ehdokasasettelu vahvistettiin perjantaina 18. lokakuuta pidetyssä OYY:n keskusvaalilautakunnan kokouksessa. Vaalien ehdokasasettelu päättyi keskiviikkona 16. lokakuuta.

Miksi määrä tippui taas?

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Emilia Käsmän mukaan laskeneessa ehdokasmäärässä näkyy sama trendi kuin muussakin opiskelijavaikuttamisessa: kun aikaa on vähän, vähenee myös halu osallistua.

”Opiskelijat kokevat, että heillä on aiempaa vähemmän mahdollisuuksia vaikuttamistyöhön ja vähemmän aikaa paitsi ylioppilaskunnalle, myös muille opiskelijajärjestöille.”

Käsmä näkee kehityksen taustalla olevan monia syitä.

”Yhtenä voisin mainita yliopistolta tulevan toiveen, että opiskelijat valmistuisivat viidessä vuodessa. Toki on muitakin ongelmia, kuten esimerkiksi jatkuvasti kasvavat opiskelijoiden mielenterveysongelmat. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, että opiskelijasta tuntuu, että hänen pitää valmistua nopeasti. Kaikenlaiseen muuhun [toimintaan] on vähemmän aikaa, kun ei haluta riskeerata määräajassa valmistumista.”

”Henkilökohtaisesti oli pieni pelko, että ehdokasmäärä voisi olla vielä pienempikin. ”

Jo vaalien järjestelystä vastaavan keskusvaalilautakunnan muodostaminen vei aikaa, kun halukkaita ei meinannut löytyä edustajiston kokouksissa. Asia pöydättiin kahdesti, ja valinta tehtiin lopulta 27. maaliskuuta pidetyssä kokouksessa.

”Tässä näkyy se, että kun entistä harvemmat opiskelijat hakeutuvat vaikuttamisen paikkoihin, työ kaatuu samojen ihmisten niskaan. Sitten kun vaikka ylioppilaskunnan sisäiset toimielimet kaipaisivatkin tekijöitä, on paikkoihin hankalaa saada tyyppejä, kun näillä harvoilla on paljon muitakin töitä”, Käsmä sanoo.

”Mutta täytyy sanoa, että vaikka keskusvaalilautakunnan valitsemiseen meni aikaa, itse kokouksissa on kyllä ollut ihmiset paikalla ja kiinnostuneita.”

Tavoitteena aiempaa kovempi äänestysprosentti

Äänestysaktiivisuus edustajistovaaleissa on ollut pitkään varsin vaisua. Suomen ylioppilaskuntien liiton tilastojen mukaan edellisissä edustajistovaaleissa valtakunnallinen äänestysprosentti oli 31,9 %. Oulussa ääntään käytti 28, 4 % ylioppilaskunnan jäsenistä.

Näkyykö pienentynyt ehdokasmäärä vaalien äänestysprosentissa? Tarkoittaako pienempi ehdokasmäärä pienempää äänestysprosenttia?

”Toivon, että ei”, Käsmä pohtii.

”Voi toki olla, että mitä enemmän ehdokkaita on, sitä enemmän voi innostua äänestämään, kun joukosta voi löytyä helpommin itselle sopiva ehdokas. Haluan silti uskoa, että kun aiheesta vain kerrotaan ahkerasti opiskelijoille, ei hieman laskenut ehdokasmäärä vaikuttaisi kovasti äänestysaktiivisuuteen. Tämän vuoden yhdessä toimintasuunnitelmaprojektissakin on mainittu tavoite, että äänestysprosentti nostetaan 40 prosenttiin.”

Onko se kuinka todennäköistä?

”Onhan se korkealle tähdätty, mutta mielestäni täytyykin tähdätä korkealle. Kun prosenttia halutaan nostaa reilusti, kannustaa se tekemään töitä tavoitteen eteen.”

Käsmän mukaan opiskelijoita kannustetaan äänestämään perinteisillä keinoilla: aktiivisella vaalimainonnalla ja herättelemällä opiskelijoita huomaamaan vaalit.

Ryhmät voivat aloittaa oman vaalimainontansa 24. lokakuuta.

”Uusina asioina on saatu kaikenlaista pientä kivaa: mobiilisovellus Tuudoon on saatu esimerkiksi push-ilmoituksia. Järjestöille on jaettu vaalimateriaalia ja tietoa vaaleista, jota he voivat välittää omissa somekanavissaan. On myös kannustettu järjestämään äänestystempauksia: voi tulla äänestämään yhdessä vaikka OYY:n toimistolle.”

Tänä syksynä edustajistovaalit ovat Oulussa toista kertaa täysin sähköiset, eli fyysisiä äänestyskoppeja kampuksilla ei näy.

OYY oli varannut tämän vuoden budjetissa rahaa myös edustajistovaalikoordinaattorin palkkaukseen. Pestiin ei kuitenkaan palkattu ketään.

Emilia Käsmän mukaan asiasta käytiin keskustelua keskusvaalilautakunnan ensimmäisessä kokouksessa. Koska edustajistovaalit ovat osa yhtä OYY:n tämän vuoden toimintasuunnitelmaprojektia, kokouksessa tiedusteltiin, tarvitsisiko projektista vastaava hallituksen jäsen [Salli Kärkkäinen] apua.

Koska myös ylioppilaskunnan viestintäasiantuntijalla Janne Hakkaraisella on kokemusta aiemmista edustajistovaaleista, keskusvaalilautakunta katsoi, ettei erillistä koordinaattoria tarvitse palkata.

”Budjetissa oli osoitettu kyllä tähän rahaa. Tällaisessa tilanteessa näen, ettei ole huono ratkaisu ettei kaikkea rahaa käytettäisikään, jos koetaan, ettei sillä saataisi niin suurta hyötyä”, Käsmä toteaa.

Edustajistovaaleissa opiskelijat valitsevat edustajat ylioppilaskunnan edustajistoon. Edustajisto on OYY:n ylin päättävä elin, joka linjaa esimerkiksi ylioppilaskunnan jäsenmaksun suuruudesta ja siitä, miten rahat käytetään. Oulussa edustajisto on 37-henkinen.

Kaudella 2017–2019 OYY:n edustajisto valitsi muun muassa uudeksi pääsihteeriksi Kauko Keskisärkän, teki useita muutoksia ylioppilaskunnan sääntöihin, päätti myydä Puistomannen osakkeet ja valitsi OYY:n hallituksen jäsenet ja Oulun yliopiston hallitukseen opiskelijajäsenet.

 

OYY:n edustajistovaalien äänestysaika on 1.–6. marraskuuta. Äänestys on sähköinen. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki Oulun yliopistoon 2.10.2019 mennessä läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneet ylioppilaskunnan jäsenet. Voit lukea lisää vaaleista Oulun yliopiston ylioppilaskunnan nettisivuilta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäseniksi valittiin Joni Ollikainen ja Timo Veijola

Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäseniksi kaudelle 2020–2021 on valittu Joni Ollikainen ja Timo Veijola. Valinta tehtiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 15. lokakuuta. Joni Ollikainen on kolmannen vuoden kauppatieteiden opiskelija, Timo Veijola on kolmannen vuoden konetekniikan opiskelija. Ollikainen sai äänestyksessä 14 ääntä, Veijola 10,5. Nyt päättyvällä kaudella hallituksen opiskelijajäseninä toimivat Jonne Kettunen ja Miina-Anniina Heiskanen. Heistä kumpikaan ei asettunut ehdolle enää tänä […]

Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäseniksi kaudelle 2020–2021 on valittu Joni Ollikainen ja Timo Veijola. Valinta tehtiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 15. lokakuuta.

Joni Ollikainen on kolmannen vuoden kauppatieteiden opiskelija, Timo Veijola on kolmannen vuoden konetekniikan opiskelija. Ollikainen sai äänestyksessä 14 ääntä, Veijola 10,5.

Nyt päättyvällä kaudella hallituksen opiskelijajäseninä toimivat Jonne Kettunen ja Miina-Anniina Heiskanen. Heistä kumpikaan ei asettunut ehdolle enää tänä syksynä.

Hallitukseen haki kuusi opiskelijaa, jotka haastateltiin edustajiston kokouksessa 1. lokakuuta. Hakijoita olivat Ollikaisen ja Veijolan lisäksi Benjamin Michelin, Jussi Vaara, Nuuti Vasari sekä Bruno Gioia Sandler.

Hallitus on yliopistolain mukaan yliopiston ylin päätöksentekoelin. Hallitus valitsee yliopiston rehtorin ja päättää muun muassa yliopiston strategiasta ja budjetista. Oulun yliopiston hallitukseen valitaan kaksi opiskelijajäsentä.

Tänä syksynä OYY valitsee suuren määrän myös muita hallinnon opiskelijaedustajia, eli hallopedejä. Haku on avoinna 14. marraskuuta saakka.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Teemu Virtanen on OYY:n ehdokas Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen

Oulun yliopiston ylioppilaskunta esittää Teemu Virtasta Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2020. Biolääketieteellistä fysiikkaa viidettä vuotta opiskeleva Virtanen, 26, toimii kuluvana vuonna OYY:n hallituksen varapuheenjohtajana. Liiton hallitus ja puheenjohtaja valitaan marraskuun puolivälissä järjestettävässä liittokokouksessa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) esittää Teemu Virtasta Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2020.

Ylioppilaskunnan edustajisto päätti asiasta yksimielisesti kokouksessaan 1. lokakuuta.

Biolääketieteellistä fysiikkaa viidettä vuotta opiskeleva Virtanen, 26, toimii kuluvana vuonna OYY:n hallituksen varapuheenjohtajana. Hänen päävastuualueenaan hallituksessa on ollut sosiaalipolitiikka. Aiemmin hän on toiminut esimerkiksi Sigma-killan puheenjohtajana ja edustajistoryhmä Tieteellisten ryhmänjohtajana. Lisäksi Virtanen on työskennellyt useissa eri hallinnon opiskelijaedustajan pesteissä.

Virtanen kertoo haluavansa olla edistämässä opiskelijan hyvinvointia kansallisella tasolla: ”Hyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasiat ovat erittäin lähellä sydäntäni.”

”Olen oppinut kuluneen vuoden aikana erittäin paljon opiskelijavaikuttamisesta ja koen, että minulla on paljon annettavaa opiskelijaliikkeelle. Ensi vuonna keskitytään korkeakoulujen kannalta myönteiseen hallitusohjelmaan ja olisi hienoa päästä vaikuttamaan sen toteutumiseen kansallisella tasolla”, Virtanen sanoo. Hän toteaa olevansa kiinnostunut juuri sosiaalipolitiikan sektorista, sillä hän on tehnyt työtä pääosin sen piirissä jo kuluneen vuoden ajan.

“Teemu on osoittanut tämän vuoden kykyä ja tahtoa rakentaa opiskelijan hyvää elämää. Hän on tärkeä tukipilari yhteisössään ja uskon, että SYL saisi hänestä hallituslaisen, joka taistelisi opiskelijoiden etujen puolesta koko sydämellään”, Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula sanoo ylioppilaskunnan tiedotteessa.

OYY:llä on oma SYL-ehdokas vuoden tauon jälkeen. Vuonna 2017 OYY:tä liiton hallituksessa edusti Veera Alahuhta, vuonna 2018 Jenny Vaara

Ehdokkaistaan SYL:n hallitukseen ovat ilmoittaneet tämän jutun julkaisuhetkeen mennessä ainakin Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (ehdokas Nikolas Bursiewicz), Turun yliopiston ylioppilaskunta (ehdokas Johanna Pohjonen) ja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (ehdokas Paavo Antikainen).

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalla AYY:lla on ehdokas sekä hallitukseen (Frans Cederlöf) että SYL:n puheenjohtajaksi (Tapio Hautamäki). Sama tilanne on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla: HYY ehdottaa liiton puheenjohtajaksi Laura Wathénia ja hallitukseen Paula Karhusta.

Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitus valitaan liiton liittokokouksessa 15.–16. marraskuuta Lahdessa. SYL on opiskelijoiden etu-, palvelu- ja kansalaisjärjestö, jonka jäsenyhteisöihin kuuluu yhteensä noin 132 000 yliopistojen perustutkinto- ja jatko-opiskelijaa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopisto haluaa psykologian pääaineen

Oulussa psykologiaa voi opiskella jo nyt kasvatustieteiden tiedekunnassa sivuaineena. Jos opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy Oulun esityksen, olisi Oulussa tulevaisuudessa mahdollista opiskella psykologiaa myös omana pääaineena. Esitys psykologian koulusvastuusta käsitellään osana ministeriön ja yliopistojen tulossopimusneuvotteluja ensi talven aikana.

Oulun yliopisto hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä psykologian koulutusvastuuta. Yliopiston hallitus päätti tiistaina 24. syyskuuta valtuuttaa rehtori Jouko Niinimäen esittämään asiaa ministeriölle.

Oulussa psykologiaa voi opiskella jo nyt kasvatustieteiden tiedekunnassa sivuaineena. Lisäksi yliopistolla on jo esimerkiksi psykologian ja kasvatuspsykologian professorit. Koulutusvastuun myötä Oulun yliopistossa voisi opiskella psykologiaa pääaineena, eli suorittaa psykologian kandidaatin ja maisterin tutkinnot, sanoo yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä.

Päätöksen taustalla on Pohjois-Suomen psykologipula. Aiheesta on teetetty dosentti Pentti Rauhalan Psykologitarve Pohjois-Suomessa -selvitys, jonka mukaan Oulun yliopiston koulutusvastuulle on ”vahvat alueellisesta työvoimatarpeesta nousevat perusteet”. Pulaa pahentaa tulevaisuudessa psykologien eläkepoistuma.

Psykologian maisterintutkinnon voi suorittaa nyt Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Psykologiliiton mukaan koko maassa on vuosittain aloituspaikkoja yhteensä noin 250, joista ruotsinkielisiä noin 20.

Hentilän mukaan Oulun mahdollisten aloituspaikkojen määrä tarkentuu myöhemmin. Jos ministeriö näyttää toiveelle vihreää valoa, aloituspaikoista päättää aikanaan yliopiston hallitus.

Rehtori Jouko Niinimäki kertoi aikeista myös MustReadin haastattelussa 19.9. Niinimäen mukaan Oulun yliopistosta valmistuvista 64 prosenttia sijoittuu työhön Pohjois-Suomeen, jolloin alueen työvoimapulaa voitaisiin parhaiten korjata kouluttamalla psykologeja täällä. 

Helka-Liisa Hentilän mukaan esitys psykologian koulusvastuusta käsitellään osana ministeriön ja yliopistojen tulossopimusneuvotteluja talven 2019–2020 aikana.

Psykologian maisterin tutkinnon suorittanut henkilö voi hakea oikeutta toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä ja käyttää psykologi-nimikettä.

Moni psykologi työskentelee kuntien ja valtion palveluksessa, eli terveyskeskuksissa, mielenterveystoimistoissa, kouluissa, sairaaloissa, kasvatus- ja perheneuvoloissa tai työ- ja elinkeinotoimistoissa. Lisäksi psykologeja työskentelee yksityisellä sektorilla esimerkiksi työterveyspsykologina tai konsulttina.

Valmistuttuaan psykologian maisteriksi voi opiskella psykoterapeutiksi tai erikoistua esimerkiksi neuropsykologian, työ- ja organisaatiopsykologian tai lasten ja nuorten erikoispsykologiksi.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: