Mitä yliopiston aukeaminen tarkoittaa – Läppäreitä vasta syyskuussa, ravintolat ja kiltahuoneet jälleen auki

Oulun yliopiston ovet avautuivat 11.8. koronarajoitusten jälkeen. Hallintojohtaja Essi Kiuru kertoo, että päätös kampuksen avaamisesta tehtiin jo ennen kesää.

Oulun yliopisto ilmoitti eilen avaavansa ovensa jälleen kaikille. Tänään tiistaina 11. elokuuta yliopiston ovet aukesivat kello 8 ja kampuksille pääsi jälleen vapaasti. Yliopistolla turvallisuutta valvoo jatkossa ympärivuorokautinen vartija.

Päätös avata yliopisto ei ollut pikainen, kertoo Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru

“Tämä linjapäätös suunniteltiin jo ennen kesälomia, eli aikomuksena oli avata yliopisto ennen lukuvuoden alkua, mikäli koronatilanne sen vain sallii. Nyt katsottiin, että oli hyvä aika tehdä tämä päätös.”

Avaamiseen vaikuttavat Kiurun mukaan monet asiat. 

“Pohjana meillä on koko ajan valtioneuvoston, opetus- ja kulttuuriministeriön, THL:n ja Avin linjaukset. Seuraamme aktiivisesti myös paikallista ja valtakunnallista tartuntatilannetta.”

Yliopiston ovien avaamisen tarkoituksena ei suinkaan ole palauttaa kaikkea oppilaitoksen toimintaa normaaliin, Kiuru kertoo.

“Olennaista on, että etätyö jatkuu vielä. Ensimmäinen opetusperiodi järjestetään pääsääntöisesti etänä ja henkilömäärät kampuksella pysyvät pienempinä kuin normaalisti.”

Kuitenkin tiistaista lähtien yliopistolle pääsee työskentelemään ja opiskelemaan myös fyysisesti.

 “Kyllä täällä voidaan liikkua normaalisti, toki huomioiden tarkasti hygienia- ja turvavälisasiat. Tellukseen saa kyllä tulla lukemaan ja kampuksella saa opiskella”, hallintojohtaja toteaa.

Kiuru kertoo ovien aukaisemisen tarkoittavan myös kiltatilojen ottamista jälleen käyttöön. Vastuu tiloissa oleskelusta on killoilla itsellään, hallintojohtaja kertoo.

Uusista vapauksista huolimatta yliopistolla on yhä tarkat linjaukset työskentelyä koskien. Hygienia- ja turvaväliohjeiden lisäksi matkustamista ja siivousta säädellään. Pääsääntöisesti ulkomaille ei saa matkustaa muuten kuin poikkeustilanteissa dekaanin luvalla ja tarkan arvioinnin jälkeen. Kotimaassa matkustaa saa vain jos se on välttämätöntä. 

Ovet ovat auki, mutta onnistuuko opiskelu?

Opiskelu yliopiston kampuksilla on jatkossa mahdollista, ainakin teoriassa. ICT-palveluiden palvelupäällikkö Janne Suokas kertoo, että opiskelijoiden käytössä olevat läppärilainaamot Linnanmaalla ja Kontinkankaalla tulevat suunnitelmien mukaan jälleen käyttöön kuitenkin vasta syyskuussa. Suokas kertoo läppäreiden olevan tällä hetkellä päivityksen alla, minkä takia palvelu on suljettu aiemmasta aukiolosta huolimatta.

Keväällä läppäreitä lainattiin kampuksella opiskelun lisäksi myös kotikäyttöön opetuksen ja opiskelun turvaamiseksi. Suokas kertoo, että kevään etätyöskentelyyn lainatut läppärit on nyt palautettu takaisin opiskelijoiden käyttöön.

“Läppäreitä on siis yhteensä noin 154 kappaletta syyskuun alusta alkaen ja kaikki lainaamot ovat toiminnassa niin Linnanmaalla, jossa läppäreitä on 96 kappaletta, kuin Kontinkankaalla, josta loput 58 löytyvät”, Suokas toteaa.

Koronaviruksen torjuminen on mielessä myös tietokoneiden käyttöön otossa. ICT-palveluiden palvelupäällikkö kertoo, että läppärit tullaan puhdistamaan ennen palvelun avaamista. Lisäksi suunnitteilla on säännöllisiä puhdistuksia, joilla varmistetaan palvelun turvallisuus.

Läppäreitä voi käyttää tuttuun tapaan opiskelijatunnuksien avulla. Laina-aika on 4 tuntia kerrallaan, enintään kolmesti päivässä. Se, onko uusille läppärihankinnoille tarvetta, on vielä ICT-palveluille epäselvää. 

“Tulemme mittaamaan käyttöasteita, ja jos näemme, että läppärit ovat todella kovalla käytöllä, niin mietimme lisäinvestointia”, Suokas kertoo.

Läppärilainaamojen lisäksi opiskelijat saivat keväällä käyttöönsä etätyöpöydät, joiden avulla voi käyttää yliopiston lisensoituja ohjelmistoja kotikoneeltaan. Suokas kertoo palvelun tulleen tarpeeseen esimerkiksi lopputyötä tehneille, joilta pääsy ohjelmistoihin loppui, kun mikrotilat suljettiin kampuksen mukana keväällä. Etätyöpöytä-palvelu tulee olemaan käytössä myös syksyn, vaikka mikrotiloihin pääseekin jälleen osittain. Tietokoneluokista TH107 ja YL124 ovat opiskelijoiden käytettävissä yliopiston aukioloaikoina, jos tilaa ei ole varattu. Myös TL102 tulee vapaaseen käyttöön syyskuun alusta alkaen.

Tietohallinnosta ICT-palveluiksi nimensä vaihtanut palvelu uudistaa toimintaansa syksyllä myös avaamalla uuden lähipalvelupisteen yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Uusi Campus ICT-palvelu sijaitsee Linnanmaan kampuksen pohjoisosassa, Oamkin tilojen 1. kerroksessa. Palvelupiste avataan maanantaina 17. elokuuta.

Kampus herää hiljalleen

Yliopiston kampuksilla suljetut palvelut ovat alkaneet hiljalleen avautua. Kirjastot avasivat kampuksilla ovensa 3. elokuuta. Käytössä ovat nyt lainaus- ja tietopalvelupäivystys, mutta eivät esimerkiksi ryhmätyötilat tai lukusalit. Linnanmaan kampuksen Pegasus-kirjaston edustan piharemontin takia kulku kirjastoon tapahtuu Virransillan kautta. Yliopiston ovien avauduttua kirjastoon pääsee myös ilman 24/7-kulkukorttia kello 8–15.45. Katso kirjastojen tarkemmat aukioloajat täältä.

Myös opiskelijaravintolat ovat avanneet oviaan. Unirestan Kastari ja Juveneksen Foodoo palvelevat Linnanmaan kampuksella ja Kontinkankaalla avoinna on Unirestan Medisiina. Uniresta tiedotti 3. elokuuta avaavansa asteittain loputkin ravintolansa elokuun aikana. Myös Campus Shop avautuu 17. elokuuta.

Jatkossa myös Tellus sekä Linnanmaan että Kontinkankaan kampuksella on käytettävissä ilman 24/7-korttia. Ovet Tellukseen ja muihin julkisiin tiloihin ovat auki arkisin kello 8–15.45.

Opiskelun lisäksi myös tenttiminen on jatkossa mahdollista yliopiston tiloissa. Exam-tenttitilat ovat jälleen opiskelijoiden käytössä myös ilman 24/7-kulkukorttia.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Oulun yliopisto avaa ovensa 11.8. – Jatkossa kampukselle pääsee kuka tahansa

Oulun yliopisto hellittää koronarajoituksia alkaen 11.8. Sekä Linnanmaan että Kontinkankaan kampukset aukeavat tiistaina kello 8. Jatkossa kampuksille pääsee arkisin 8–15.45 myös ilman 24/7-korttia tai sähköistä avainta.

Oulun yliopisto avaa ovensa huomenna tiistaina 11. elokuuta. Ovet aukeavat tiistaina kello 8 ja jatkossa kampukselle pääsee arkisin 8–15.45 välillä ilman kulkutunnisteita, eli henkilökunnan sähköistä avainta tai opiskelijoiden 24/7-korttia. Oulun yliopiston päätti asiasta maanantaina 10. elokuuta.

Oulun yliopiston turvallisuuspäällikkö Pertti Hoskio kertoi lehdelle 10. elokuuta suhtautuvansa päätökseen luottavaisin mielin.

”Omasta puolestani tämä päätös on ok. Tästä lähtien kampuksella on myös vartija koko ajan, eli vasteaika epäasialliseen käytökseen on lyhyt.”

Hoskio kertoo, että elokuun alussa kampuksella on aloittanut uusi vartiointipalveluiden tuottaja, joka tarjoaa 24/7-vartiointia kampuksilla.

”Toivon että vartijan fyysinen läsnäolo viestittää ulospäin, että tilat ovat valvottuja ja täten myös yliopistoyhteisön ulkopuoliset näkisivät, että eivät voi ihan vapaasti joka paikassa kulkea.”

Vartijan läsnäolosta huolimatta yliopiston ovilla ei ole jatkossa valvontaa. Kun aiemmin kesällä opiskelijan tuli näyttää opiskelijakortti vartijalle päästäkseen kampukselle, on jatkossa ovista vapaa kulku. Hoskio toteaa, että kaikkien ovien auetessa huomisaamuna 11. elokuuta ei samanlainen valvonta olisi enää mahdollista.

Miten opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuudesta pidetään huolta myös jatkossa kampuksen avautuessa?

”Odotamme valtakunnallisia ohjeita ja päätöksiä esimerkiksi maskisuosituksesta. Edetään tilanteiden mukaan ja noudatetaan THL:n suosituksia”, Hoskio sanoo.

Turvallisuuspäällikön mukaan esimerkiksi koko henkilökuntaa koskevaa maskipakkoa olisi vaikea toteuttaa käytännössä. Se tarkoittaisi maskien vaihtamista useita kertoja päivässä, mikä taas vaatisi yliopistolta mittavaa maskitilausta. Tässäkin asiassa Hoskio kertoo yliopiston odottavan valtakunnallisia linjauksia.

”Esimerkiksi pääsykokeiden aikana henkilökunnalle hankittiin kasvosuojuksia ja käsineitä sekä käsidesiä. Maskeja ja suojavarusteita on olemassa, mutta tällä hetkellä koko henkilökuntaa koskevaa laajamittaista maskihankintaa ei ole vielä käynnistetty”, Hoskio kommentoi.

Yliopiston ovet suljettiin 18.3. koronaviruksen takia. Toukokuusta asti kampukselle pääsi jälleen 24/7-kortilla, vaikka etätyösuositus jatkui. Kesäkuussa yliopisto tiedotti, että opetus ensimmäisessä periodissa järjestettäisiin etänä, aloittavia fukseja ja välttämätöntä lähiopetusta vaativaa opiskelua lukuunottamatta.

Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru kertoi lehdelle, että yliopisto tiedottaa asiasta tarkemmin myöhempänä ajankohtana.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Oulun ylioppilaslehden uusi päätoimittaja on Iida Putkonen

Päätoimittajaksi valittu Iida Putkonen haluaa nykyaikaistaa Oulun ylioppilaslehteä.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden uudeksi päätoimittajaksi on valittu Iida Putkonen, 23. Asiasta päätti tänään keskiviikkona kokoontunut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto.

Putkonen on toiminut aiemmin Oulun ylioppilaslehdessä päätoimittajan sijaisena vuoden 2020 alussa, toimitusharjoittelijana keväällä 2019 ja avustajana vuoden 2019 alusta saakka. Oulun ylioppilaslehden lisäksi hän on työskennellyt kesällä 2019 toimittajana seurakuntalehdessä Rauhan Tervehdyksessä.

Koulutukseltaan Putkonen on kirjallisuuden kandidaatti, ja tällä hetkellä hän opiskelee Oulun yliopistossa tiedeviestinnän maisteriohjelmassa.

”Tavoitteeni on nykyaikaistaa lehteä. Lehti näyttää aina päätoimittajaltaan, nyt on hyvä aika päivittää visuaalista ilmettä ja miettiä, mitä sisältöjä tehdään mihinkin kanavaan. En aio polttaa lehteä roviolla”, Putkonen sanoo suunnitelmistaan.

”Kaudellani tärkeää tulee olemaan se, että lehti edustaa mahdollisimman montaa opiskelijaa. Haluan, että kaikki löytävät siitä itselleen sopivaa sisältöä tiedekunnasta tai kielestä huolimatta.”

Heinä-elokuun vaihteessa päätoimittajana aloittava Putkonen sanoo olevansa otettu valinnastaan.

”En olisi itse sitä ihan uskonut. Innolla odotan sitä, että mitä kaikkea pääsee keksimään.”

Oulun ylioppilaslehden päätoimittajahaku aukesi 21.5. ja päättyi 7.6. Paikkaa hakivat Putkosen lisäksi Aleksi Nikula, Antti Korkala, Kerttu Juutilainen, Mika Hamari, Minja Marjomaa, Mirko Siikaluoma ja yksi hakija, joka ei halua nimeään julkaistavan.

Valintaa valmisteli rekrytointityöryhmä, johon kuuluivat OYY:n pääsihteeri Kauko Keskisärkkä, hallituksen puheenjohtaja Eetu Leinonen, edustajiston puheenjohtaja Janne Kilponen ja edustajiston varapuheenjohtaja Salla Karhunen.

Hakijoista rekrytointityöryhmän haastatteluun kutsuttiin Nikula, Putkonen, Juutilainen ja Siikaluoma. Hakijat haastateltiin 9.–11.6.

Rekrytointityöryhmä esitti edustajistolle Putkosen valintaa päätoimittajaksi. OYY:n edustajisto oli päätöksessä yksimielinen.

Juttua muokattu 5.3. Poistettu erään hakijan nimi tämän pyydöstä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopisto ei käytä enää videovalvontaa usean opiskelijan etätenteissä – teknillisen tiedekunnan etäkokeen järjestelyistä tehty tutkintapyyntö Oulun poliisille

Oulun yliopisto on muuttanut ohjeitaan koskien etäopetuksen vaihtoehtoisia arviointikäytäntöjä. Torstaina 11. kesäkuuta henkilöstön intranetiin Patioon päivitetyn uuden ohjeen mukaan videota ei saa käyttää valvontakeinona usean opiskelijan tenteissä esimerkiksi Zoomissa, Teamsissa tai muissa vastaavissa järjestelmissä opiskelijan tietosuojan vuoksi. Oulun yliopiston signaalinkäsittelytekniikan professori ja entinen koulutuksen vararehtori Olli Silvén twiittasi perjantaina 12.6., että tenttien videovalvonta olisi kielletty […]

Oulun yliopisto on muuttanut ohjeitaan koskien etäopetuksen vaihtoehtoisia arviointikäytäntöjä. Torstaina 11. kesäkuuta henkilöstön intranetiin Patioon päivitetyn uuden ohjeen mukaan videota ei saa käyttää valvontakeinona usean opiskelijan tenteissä esimerkiksi Zoomissa, Teamsissa tai muissa vastaavissa järjestelmissä opiskelijan tietosuojan vuoksi.

Oulun yliopiston signaalinkäsittelytekniikan professori ja entinen koulutuksen vararehtori Olli Silvén twiittasi perjantaina 12.6., että tenttien videovalvonta olisi kielletty siksi, että Oulun poliisilla olisi käynnissä esitutkinta mahdollisesta kotirauhan rikkomisesta.

Oulun poliisille onkin tehty tutkintapyyntö liittyen Oulun teknillisen tiedekunnan etäkokeen järjestelyihin toukokuussa 2020.

”Poliisilla on meneillään asiassa esiselvitys, jossa selvitetään onko tapauksessa syytä epäillä rikosta. Mahdolliset tutkintanimikkeet tarkentuvat, mikäli asia etenee rikostutkintaan. Poliisilla ei ole tässä vaiheessa asiasta enempää tiedotettavaa”, totesi rikosylikomisario Markus Kiiskinen sähköpostitse lehdelle.

Tutkintapyynnöstä kertoi maanantaina 15.6. ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Oulun yliopiston koulutusvararehtorin Helka-Liisa Hentilän mukaan etäopetuksen ohjetta muutettiin Oulun yliopiston tietosuojavastaavan ohjeesta. Hän itse sai tietää tutkintapyynnöstä vasta Oulun ylioppilaslehden yhteydenoton myötä.

”Digitalisaatio tuo mukanaan uudenlaisia toimintatapoja, jotka erityisesti korona-aikana on jouduttu ottamaan hyvin nopeasti käyttöön ja ohjeistuksia joudutaan siksi myös muuttamaan ja tarkentamaan.”

Helsingin Sanomien jutun mukaan taas videokiellon taustalla on juuri tutkintapyyntö: kun yliopisto sai edellisviikolla asiasta tiedon, se kielsi videotentit.

Oulun yliopiston koulutuspalveluiden johtajan Vesa-Matti Sareniuksen mukaan tieto tutkintapyynnöstä ”vauhditti asiaa”, mutta ei ole ainoa syy kiellolle.

”Koronakevään aikana on ollut älytön määrä erilaisia linjauksia tehtävänä. Kun jotain havaitaan, siihen puututaan. Melkein 7000 opiskelijaa on tehnyt opintoja tänä aikana, kursseja on ollut noin 800. Tämä on ollut haasteellinen aika: kun linjauksissa ei erikseen sallita jotakin tiettyä asiaa, niin tarkoittaako se silloin että se on kiellettyä.”

Videovalvontaa koskeva kysymys on Sareniuksen mukaan monimutkainen: toisaalta tulee punnita yksityisyydensuojaa, toisaalta sitä, kuinka varmistutaan siitä, ettei tentissä luntata.

”Muunlaisia arviointeja tulee suosia, mutta jos tenttejä käytetään, täytyy mietti, millä lailla ne ovat reiluja kaikille osanottajille.”

Olli Silvén totesi twiitissään ja myöhemmin myös Oulun ylioppilaslehdelle, että videotenttien kieltäminen on hänestä merkittävä ylilyönti. Koulutuksessa kaivataan juuri vuorovaikutteisuutta. Jos ongelmana on esimerkiksi se, että taustalla näkyy opiskelijan koti, ohjelmissa voi vaihtaa henkilön taakse virtuaalisen taustakuvan.

”Videot parantavat hyvin merkittävästi vuorovaikutteisuutta, jota tässä [koronan aikana] hyvin paljon kaivataan.”

Vesa-Matti Sareniuksen mukaan usean opiskelijan videoidut tentit ovat nyt ehdottomasti kiellettyjä.

Sen sijaan videoidut tentit, joissa opettaja valvoo yhtä opiskelijaa, ovat tietyin edellytyksin sallittuja. Tämänkaltaista menettelyä on käytetty esimerkiksi joissain valintakokeissa.

Jatkossa oppimisen arvioinnissa tulee Helka-Liisa Hentilän mukaan käyttää sähköistä tenttiä Examia ja Patiossa listattuja vaihtoehtoisia arviointitapoja. Näitä ovat esimerkiksi essee, posteritentti, kotitentti tai oppimispäiväkirja.

Osana syksyn opetusta koskevia linjauksia yliopiston ohjeissa todetaan, että kampuksella järjestettäviä paperitenttejä suositaan opettajan itsensä järjestäminä eikä niitä suositella tentittäviksi yleisinä tenttipäivinä. 

Yleisiä tenttejä saa järjestää niin, että tenttisalissa on kahden metrin turvavälit opiskelijoiden välillä. Yleisten tenttien järjestäminen turvaväleillä edellyttää enemmän valvojia. Yleistä tenttiä käyttävät tiedekunnat varmistavat, että valvojia on riittävästi.

Muokattu 15.6.2020 kello 17.24: Täsmennetty otsikkoon muotoilua siitä, mitä tutkintapyyntö koskee, eli etäkokeen järjestelyitä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Syksyllä opetus alkaa Oulussa pääosin etänä, fuksien orientaatio järjestetään pienryhmissä kampuksella

Syksyllä Oulun yliopistossa opiskelevaa ei odota vielä paluu normaaliin arkeen, sillä ensimmäisen periodin aikana opetusta jatketaan edelleen pääosin etänä. Lähiopetusta järjestetään vain silloin, jos sen järjestäminen etänä ei onnistu. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi laboratorio-opetusta.

In English

Oulun yliopisto on päättänyt alkusyksyn opetusta koskevista linjauksista. Tiistaina 9.6. henkilöstön intranetissä Patiossa ja yliopiston verkkosivuilla julkaistun päätöksen mukaan opetus jatkuu koronapandemiatilanteen vuoksi edelleen pääosin etänä.

Ensimmäisen opetusperiodin aikana (1.8.–25.10.) lähiopetusta järjestetään kampuksella vain silloin, jos sitä ei voi järjestää etänä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi laboratorio-opetusta tai muuta kokeellista opetusta.

Fuksien orientaatio järjestetään pienryhmissä kampuksella. Sen perustellaan varmistavan opintojaan aloittavan opiskelijan kiinnittymisen Oulun yliopistoon ja tukevan ryhmäytymistä.

Kaikille uusille opiskelijoille järjestetään yhteiset luentotyyppiset tilaisuudet etäyhteyksillä. Linjauksen mukaan orientaatiossa täytyy huomioida myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät pääse tai voi tulla kampukselle.

Oppimisen arvioinnissa käytetään ensimmäisen periodin aikana pääsääntöisesti Examia (sähköistä tenttiä) tai vaihtoehtoisia arviointitapoja, kuten esseetä, kotitenttiä tai oppimispäiväkirjaa. Paikan päällä kampuksella järjestettäviä paperitenttejä ei suositella tentittäviksi yleisinä tenttipäivinä vaan opettajan itsensä järjestäminä. Yleisiä tenttejä saa kuitenkin järjestää, kunhan tenttisalissa on kahden metrin turvavälit opiskelijoiden välillä. Tämä taas edellyttää enemmän valvojia.

Nämä periaatteet koskevat Oulussa ensimmäistä opetusperiodia, eli aikaväliä 1.8.–25.10. Viikosta 44 eteenpäin koskevat päätökset tehdään elokuun aikana.

Etäopetuksen jatkumisesta syksyllä ovat tiedottaneet ennen Oulua myös jo ainakin Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen yliopisto.

Oulun yliopisto siirtyi etäopetukseen maaliskuussa. Kampuksen kulkurajoituksia on kevään aikana jo osittain purettu, mutta opetus on jatkunut pääsääntöisesti etänä. Kesäkuun alusta alkaen opiskelijat pääsevät kulkemaan kampuksilla 24/7-kortilla arkisin kello 8–17 välisenä aikana. Linnanmaan kampukselle pääsee 24/7-kortilla pääovesta 2T ja ovesta A3, Kontinkankaan kampukselle kulku onnistuu ovesta 7A.

Koronakevään vaikutuksia opiskeluun on selvitetty Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kyselyssä. Sen mukaan kevät aiheutti monelle oululaiselle yliopisto-opiskelijalle kuormitusta, lisätyötä ja hidasti opintojen etenemistä. Etäopetukseen on oltu pääasiassa tyytyväisiä, mutta sen onnistumisessa on ollut vaihtelua tiedekuntien välillä. Erityisen kriittisiä etäopetukseen olivat kyselyyn vastanneista Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat.

Helsingin yliopiston teettämän kyselyn mukaan korkeakouluopiskelijat ovat tänä keväänä olleet huomattavasti uupuneempia kuin aiempina vuosina. Kyselyyn vastasi 2500 Helsingin yliopiston eri alojen opiskelijaa. 29 % opiskelijoista oli hyvin motivoituneita ja sitoutuneita opintoihinsa, eivätkä opiskelijat kokeneet uupumusta. Toiset 29 % tunsi olevansa kunnossa ja pitävänsä opintoja melko innostavina. Sen sijaan 18 % opiskelijoista oli uupuneita etäopintoihin ja 24 %:lla oli riski uupua.

Oulun yliopiston linjauksen mukaan omaopettajat seuraavat opintojen etenemistä erityisen tarkasti ja ottavat opiskelijoihin yhteyttä, mikäli opinnot eivät etene normaalisti.

Muokattu 9.6.2020 kello 18.50: Lisätty tieto 24/7-kortin käytöstä. Muokattu 10.6. kello 8.19: Täsmennetty Pation muotoilua yliopiston henkilöstön intraksi.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopiston hallitus valitsi koulutusvararehtoriksi Heurekan toimitusjohtajan Tapio Koivun – paikkaa haki kahdeksan, Helka-Liisa Hentilä haki jatkokautta

Oulun yliopiston koulutusvararehtorin tehtävää haki kahdeksan henkilöä. Heidän joukossaan oli myös nykyinen vararehtori Helka-Liisa Hentilä. Yliopiston hallituksen puheenjohtajan Sakari Kallon mukaan Tapio Koivun valinnassa painoivat monipuolinen johtamiskokemus ja näytöt muutosjohtamisesta. "Koulutuksen edelleen kehittäminen vaatii johtajuutta, tavoitteiden asettamista, systematiikkaa. Näillä perusteilla käytiin valintaa läpi ja päädyttiin ratkaisuun."

Oulun yliopiston hallitus on valinnut uudeksi koulutuksesta vastaavaksi vararehtoriksi Tapio Koivun. Vararehtorin viisivuotiskausi alkaa 1.7.2020 ja päättyy 30.6.2025.

Hallitus kokoontui 20.5., ja yliopisto tiedotti valintapäätöksestä perjantaina 22.5.

Koivu siirtyy tehtävään Tiedekeskussäätiön toimitusjohtajan tehtävästä, jossa hän on vastannut esimerkiksi tiedekeskus Heurekan ja säätiön tytäryhtiöiden strategiasta ja johtamisesta. Aiemmin hän on työskennellyt Helsingin ja Lahden kaupungin omistaman elintarvikealan kehitysyhtiö Makery Oy:n toimitusjohtajana, Helsingin yliopistossa tutkimuksen toimialajohtajana ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä eri tehtävissä Suomessa ja Yhdysvalloissa. Koulutukseltaan Koivu on tekniikan tohtori. Hänen väitöskirjansa aiheena oli rakennusprosessin kehittäminen laatujohtamisen näkökulmasta.

Koulutusvararehtorin tehtävää haki kahdeksan henkilöä. Tapio Koivun lisäksi paikkaa hakivat Oulun yliopiston nykyinen koulutusvararehtori Helka-Liisa Hentilä, johtaja Risto Honkonen Tampereen yliopistosta, professori Juha Junttila Jyväskylän yliopistosta, Kajaanin kaupungin henkilöstöjohtaja Jyrki Komulainen, yliopistotutkija Jukka Kortti Helsingin yliopistosta, yliopistonlehtori Anne Ollila Helsingin yliopistosta ja työelämäprofessori Taina Tukiainen Aalto-yliopistosta.

Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Sakari Kallon mukaan haastatteluihin kutsuttiin neljä hakijaa, joista yksi luopui hausta kesken hakuprosessin. Haastatteluihin osallistuivat Hentilä, Koivu ja Juha Junttila. Heidät haastateltiin kaksi kertaa ennen valinnan tekemistä.

Valmisteluryhmään kuuluivat hallituksen puheenjohtajan lisäksi hallituksen varapuheenjohtaja Liisa Jaakonsaari, yliopiston henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen, rehtori Jouko Niinimäki ja hallituksen jäsenet Marko Huttula ja Joni Ollikainen.

Yliopiston johtosäännön mukaan esityksen vararehtorista tekee rehtori.

Sakari Kallon mukaan työryhmä työsti valintaa huolella pohtien niin yliopiston kuin sen strategian näkökulmia.

”Valitulla henkilöllä oli parhaat mahdollisuudet koulutuksen kehittämiseen ja muutosjohtamiseen. Koulutus elää nyt vahvaa murrosvaihetta.”

Kallon mukaan valintatyöryhmän ehdotus oli yksimielinen. Samoin yliopiston hallitus oli valinnassaan yksimielinen.

Muutosjohtajuus Koivun etuna

Oulun yliopiston koulutusvararehtori vastaa yliopistotasolla koulutustoiminnan johtamisesta. Hän toimii koulutuksen johtoryhmän ja koulutusneuvoston puheenjohtajana. Koulutusvararehtori vastaa rehtorille erikseen määriteltävien vastuuyksiköidensä taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta ja raportoi rehtorille myös vastuualueensa laadusta ja kehittämisestä sekä seurannasta ja arvioinnista. Koulutusvararehtori toimii rehtorin toisena varahenkilönä.

Hakukuulutuksen mukaan tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa sekä näyttöä menestyksekkäästä tutkimustoiminnasta, kokemusta korkeakoulussa annettavan koulutuksen ja sen kehittämisen menestyksekkäästä johtamisesta, näkemystä perus- ja jatkotutkintokoulutuksen, jatkuvan oppimisen palveluiden ja opiskelijakokemuksen sekä näihin liittyvän toiminnan kehittämisestä sekä analyyttistä, uudistavaa sekä innostavaa johtamisotetta. Edellytyksenä oli myös sujuva suomen ja englannin kielen taito, muun kielitaidon ollessa eduksi.

Millaisia näyttöjä valitulla on koulutuksen saralta?

”Ryhmän keskusteluissa katsottiin, että henkilön tulisi kyetä viemään organisaatiossa muutosta eteenpäin. Tämä työ on mitä suurimmassa määrin ryhmätyötä. Koulutuksen edelleen kehittäminen vaatii johtajuutta, tavoitteiden asettamista, systematiikkaa. Näillä perusteilla käytiin valintaa läpi ja päädyttiin ratkaisuun”, Sakari Kallo toteaa.

Yliopiston tiedotteen mukaan valmisteluryhmä arvioi haastattelukierrosten perusteella Koivun näkemysten tutkintokoulutuksesta, jatkuvan oppimisen palveluista ja opiskelijakokemuksen kehittämisestä olevan hyvin linjassa Oulun yliopiston tavoitteiden kanssa.

Tiedotteessa siteeratun Kallon mukaan valinnassa painoivat etenkin Koivun monipuolinen johtamiskokemus sekä näytöt muutosjohtamisesta.

Miksi koulutusvararehtorilta tarvitaan juuri muutosjohtajuuden osaamista?

Sakari Kallon mukaan koulutus on tällä hetkellä suurten muutosten keskellä.

”Jos katsotaan esimerkiksi [vuosien 2021–2024] rahoitusmallia, siinä koulutuksen painoarvo tulee kasvamaan. Se on yksi asioista, joita puntaroitiin – miten koulutusta voisi kehittää niin, että se vastaisi tavoitteisiin.”

Rahoitusmallin muuttuva rahanjako ei ole ainoa iso muutos. Kallo nostaa esille myös ennusteet väestökehityksestä, joiden mukaan vuoden 2030 jälkeen 15–19-vuotiaiden osuus laskee Oulun seudulla nopeasti.

Väestökehityksen lukuja on esitetty perusteeksi myös Oulun yliopiston keskustakampusta koskevien suunnitelmien yhteydessä: yliopisto tarvitsee uusia konsteja hakijoiden houkuttelemiseksi.

”Tulevaisuudessa niin sanottujen paikallisten opiskelijoiden määrä pienenee. Opiskelijoita pitäisi saada kiinnostumaan laajemmalta alueelta, kansallisesti ja kansainvälisesti.”

Tapio Koivu sanoo tulevansa Oulun yliopistoon ”hyvin jännittävään aikaan”.

”Kaiken kaikkiaan koulutus on uudistusten tilassa: siihen kohdistuu tulospaineita sisäänottomäärien osalta, mutta myös tutkintoja tulisi tuottaa aiempaa nopeammin. Rahoitusmalli painottaa yhä enemmän tutkintoja, se tuo haasteita. Toivon, että pystyn tuomaan positiivista, vähän ulkopuolisenkin näkökulmaa – löydetään Oululle tyypillinen, hyvä paragmaattinen tapa edistää asioita yhdessä”, hän totesi lehdelle.

Murroksia edessä

Yliopiston mukaan tulevalla vararehtorikaudella keskeisiä kehittämisteemoja tulevat sen strategian mukaisesti olemaan koulutustarjonnan laajentaminen erityisesti jatkuvassa oppimisessa, digitaalisen opetustarjonnan lisääminen sekä opiskelijakokemuksen kehittäminen.

”Yliopistokoulutus elää vahvaa murroskautta. Koulutustoimintaamme tulee kehittää yhä vetovoimaisemmaksi ja tuloksekkaammaksi. On hienoa saada Tapio Koivu osaksi yliopiston johtoryhmää luotsaamaan koulutuksen kehittämisohjelmaa yhteistyössä tiedekuntien kanssa”, yliopiston rehtori Jouko Niinimäki totesi tiedotteessa.

Tiedotteessa hän myös kiitti Helka-Liisa Hentilää ”hänen paneutuneesta työstään koulutuksen kehittämisessä ja erityisesti mittavan tutkinto-ohjelmauudistuksen toteuttamisesta vararehtorikaudellaan”.

”Helka on vienyt eteenpäin opiskelijakeskeistä koulutuksen näkökulmaa ja opiskelijoiden palautteen kuuntelemista koulutuksen laadun kehittämisessä. Tästä tulemme pitämään kiinni myös jatkossa”, Niinimäki lisää.

Myös Kallo kiittää Helka-Liisa Hentilää hänen tekemästään työstä.

”Kehitystyö ei lähde nollasta, Helka-Liisa on tehnyt äärettömän ansiokasta työtä sen suhteen. Tuleva vararehtori perehtyy nyt organisaatioon, tekee suunnitelmaa ja ehdotuksia, miten asiaa lähdetään viemään eteenpäin.”

Helka-Liisa Hentilä aloitti Oulun yliopiston koulutuksesta vastaavana vararehtorina 1.9.2015. Ennen koulutusrehtorikauttaan hän työskenteli Oulun yliopistossa arkkitehtuurin tiedekunnassa dekaanina ja teknillisen tiedekunnan koulutusdekaanina. Hentilä oli myös yksi Oulun yliopiston rehtorihakijoista keväällä 2019. Hän viestitti lehdelle, ettei halua kommentoida asiaa.

Oulun yliopistolla on kolme vararehtoria: tutkimuksesta, koulutuksesta ja yhteistyösuhteista vastaavat vararehtorit.

Tänä keväänä yliopistolla oli avoinna myös tutkimuksesta vastaavan vararehtorin haku. Tutkimusvararehtorin tehtävää haki kaksi henkilöä, ja 1.4. pidetyssä kokouksessa hallitus valitsi jatkokaudelle Taina Pihlajaniemen.

Oulun yliopiston yhteistyösuhteiden vararehtorina toimii Arto Maaninen. Hänen kautensa päättyy 31.12.2022.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: