Oulun korkeakoulujen kampuksille on lisätty liikennöintiä elokuusta alkaen. Etenkin Linnanmaalle on lisätty uusia vuoroja ja linjoja, jotta opiskelijoiden sujuva siirtyminen kampukselle taataan.
Linnanmaalle liikennöitäviä linja-autovuoroja lisätään elokuusta alkaen.
Oulun joukkoliikenne siirtyi talviaikatauluihin 12. elokuuta. Uusien aikataulujen mukana tuli muutoksia bussiliikenteeseen: etenkin vuoroja Linnanmaan kampukselle on lisätty.
Jatkossa Linnanmaalle pääsee useammin sekä useammalla eri bussilinjalla. Aikatauluihin on lisätty kaksi uutta linjaa sekä muutettu kahta linjaa sisältämään pysäkki Linnanmaalla. Tämän lisäksi busseja kulkee useammin myös Kontinkankaan ja Linnanmaan välillä. Vuoroja Linnanmaalle on lisätty etenkin ruuhka-aikoina ja niitä liikennöivät isommat bussit.
Jatkossa uusia linjoja Linnanmaalle ovat Mäntylän linja 18 ja Limingan linja 52, joiden reitille on lisätty pysäkki Linnanmaalla. Myös kesällä aloittanut Kivikkokankaan linja nro 5 jatkaa liikeinnöintiä keskustan kautta Linnanmaalle ja Kaijonharjuun.
Uusien linjojen lisäksi nykyiseltään yliopistolle kulkevat linjat 1–3 saavat lisävuoroja viikonloppuisin. Linjaa 52 jatketaan arkipäivisin Linnanmaalle.
Kattavammat yhteydet
Kulkua kampukselle on helpotettu myös kauempaa. Uusia nopeita linjoja Linnanmaalle on Iistä, Heikkilänkankaalta, Metsokankaalta ja Toppilasta.
Etenkin Höyhtyän ja Toppilan kautta kulkevan reitin 18 toivotaan auttavan opiskelijoiden liikkumista Linnanmaalle.
Uudet reitit ja aikataulumuutokset saavat kiitosta Oulun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Eetu Leinoselta.
“Olemme tyytyväisiä siihen, että Höyhtyältä Toppilan kautta Linnanmaalle kulkeva linja aloittaa kulkemisen syksyllä. Toppilan kautta kulkevaa bussilinjaa on odotettu pitkään, sillä Toppilan alueella asuu paljon opiskelijoita.”
Leinonen toivoo linjan lisäyksen olevan riittävä kysyntään nähden.
“Toppila-Linnanmaa välillä aamuluennolle ehtiviä busseja on vain yksi, mikä voi aiheuttaa linjan ruuhkautumista. Toivommekin, että linjojen ruuhkautumista seurataan tarkasti etenkin ruuhka-aikaan joukkoliikenteen käyttäjämäärien normalisoituessa ja lisäyksiä tehdään tarpeen mukaan, jotta kaikki opiskelijat pääsevät kulkemaan yliopistolle myöhästymättä luennoiltaan”, ylioppilaskunnan puheenjohtaja toteaa.
Liikennettä Kontinkankaalle
Uusi opiskelijoiden tarpeisiin vastaava reitti on myös linja 58, joka kulkee jatkossa reittiä Metsokangas-Kaakkuri-Kaukovainio-Kainuuntie-Professorintie-vt4-Alakyläntie-Linnanmaa-Teknologiakylä. Linja tarjoaa erityisesti yhteyden Kontinkankaan kampukselta Linnanmaalle.
Myös Kontinkankaan kampuksen linjojen muutokset ovat Leinosen mielestä tarpeellisia.
“On myös mukava nähdä, että Kontinkankaalta moottoritien kautta Linnanmaalle kulkevia vuoroja on aloitettu. Professoritien pysäkki on hiukan kaukana yliopiston Kontinkankaan kampuksesta ja toivoisimme, että kaupungin puolella tarkasteltaisiin mahdollisuuksia lisätä linjoja kulkemaan myös lähempää yliopiston kampusta, jotta kahden kampuksen välillä kulkevat opiskelijat voisivat vaihtaa kampusta sujuvasti”, Leinonen sanoo.
Bussilinjojen muutokset ovat voimassa 6. kesäkuuta 2021 asti. Linnanmaan kampuksen pääpysäkit Erkki Koiso-Kanttilan kadulla otetaan käyttöön 31. elokuuta.
Julkaistu
SHARE
Iida Putkonen
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.
Tapio Koivu uskoo, että tiede on avainasemassa tulevaisuuden yhteiskunnassa. Uuden työpaikan edessä hänellä on paljon opittavaa, mutta intohimo koulutukseen kantaa.
Oulussa ei törmää yhteenkään ihmiseen, joka kulkisi nenä pystyssä. Näin uutta kotikaupunkiaan luonnehtii Oulun yliopiston uusi koulutusvararehtori Tapio Koivu.
Koivu aloitti työtehtävässään heinäkuussa. Ennen koulutusvarasrehtorin pestiä Koivu tunnettiin tiedekeskus Heurekan johtajana. Hyppäys pohjoiseen korkeakoulumaailmaan saattaa vaikuttaa uppoamiselta suoraan syvään päähän, mutta Koivu näkee asian toisin.
“Olen ollut tieteen ja tutkimusmaailman kanssa tekemisissä 32 vuotta, joista viimeiset 6 vuotta Heurekassa tiedekasvatuksen parissa”, Koivu aloittaa.
“Ihmiset ajattelevat aina, että tiedekeskus on vain lapsia varten. Se aiheuttaa minulle näppylöitä. Tiedekeskuksilla on tarjottavaa myös ihan tavallisille aikuisille”, Koivu jatkaa.
Uuden koulutusvararehtorin mielestä tieteestä käytävä yhteiskunnallinen keskustelu tulisi laajentaa koskemaan kaikkia ikäluokkia. Pisa-tuloksista puhumisen sijaan tulisi keskittyä myös aikuisiin ja heidän suhteesensa tieteeseen.
“Maailma ei parane pelkästään tiedekasvatuksella. Asenteet tiedettä kohtaan pitää saada muuttumaan koko väestössä. Se on se, mikä ratkaisee. Tieteeseen orientoituminen ei lopu siihen, kun koulu loppuu”, Koivu sanoo.
Nyt Tapio Koivu jatkaa tieteen aseman parantamista korkeakoulumaailmassa. Tiedemaailman lisäksi myös yliopisto on hänelle tuttu – hän nauraa olevansa “melkein alumni” neljästä eri yliopistosta.
Koivu aloitti opintonsa Otaniemessä, silloisessa teknillisessä korkeakoulussa, nykyisessä Aalto-yliopistossa, rakennusosastolla. Hän teki väitöskirjan Tampereen teknilliselle yliopistolle ja oli tutkimusvaihdossa Stanfordin yliopistossa. Lopulta Koivu päätyi Helsingin yliopiston palkkalistoille vastaamaan tutkimushallinnosta ja innovaatiotoiminnasta.
Erityisesti vuodet Helsingin yliopistossa ovat Koivun mielestä tärkeitä nykyisen työnkuvan kannalta. “Liittymäpintaa yliopistomaailmaan on paljon, ja tuttuja ja kollegoja löytyy ympäri maailmaa.”
Tuttuudesta huolimatta Oulun ja Helsingin väliltä löytyy eroja, myös yliopistomaailmasta. Koivun mielestä Oulun yliopisto on Helsingin vastapariaan dynaamisempi ja suoraviivaisempi, osittain sen lyhyemmän historian takia. Esimerkkinä dynaamisesta päätöksenteosta Oulun yliopistossa on keskustakampuksesta tehty päätös. Koivu näkee päätöksen positiivisena mahdollisuutena.
“Uskon että tulevat sukupolvet kiittävät nyt tehtyä päätöstä. Myös talouden puolesta päätös kestää erittäin hyvin päivänvaloa”, Koivu kommentoi.
Kohti avoimempaa oppimista
Vaikka johtajuus on Tapio Koivulle tuttua, on koulutusvarasrehtorin työ hänelle vielä uuden opettelua. Koivu näkee rehtorin olevan vastuussa koulutuksen suunnittelusta niin, että Oulun yliopisto tulee entistä tunnetummaksi ja houkuttelevammaksi.
“Oululla on hillittömän iso rooli keskisestä Suomesta ylöspäin kaikessa opetuksessa, mitä tässä maassa voi tapahtua. Haluan saada Oulun yliopistolle sellaisen aseman, jonka se koulutuksen osalta ansaitsee”, Koivu kertoo.
Koulutusvararehtori vastaa yliopistolla pääasiallisesti koulutuksen kehittämisestä viisivuotisen kautensa aikana. Koivun kausi alkoi heinäkuussa ja kestää kesään 2025 asti. Uusi koulutusvararehtori haluaa viedä opetusta yhä monialaisempaan, kansainvälisempään ja tuloksellisempaan aikaan.
“Minua kutkuttaisi monialaisuuden hyödyntäminen enemmän myös koulutuksessa: opetus olisi poikkialaisempaa ja olisi mahdollista tarjota paljon joustavammin räätälöityjä opintoja yli tiedekuntarajojen”, Koivu selittää.
Erityisesti Tapio Koivu näkee poikkitieteellisyyden auttavan tulevaisuuden osaajien kouluttamisessa. Hän näkee tulevaisuuden työpaikkojen vaativan laajempaa kouluttautumista. Useamman tiedekunnan ja koulutusohjelman hyödyntämisen lisäksi Koivu toivoo, että Oulun yliopisto pystyy jatkossa hyödyntämään myös muiden yliopistojen tarjontaa.
“Toivoisin, että ei rajoituttaisi Oulun yliopiston seiniin, vaan tehtäisiin yhteistyötä muiden yliopistojen kanssa myös kansainvälisesti. Avautuminen Eurooppaan ja ulkomaille on minun sydäntäni lähellä.”
Myös yhteistyö Oulun ammattikorkeakoulun kanssa on Koivun työpöydällä. Tarkkoja suunnitelmia koulutusvararehtori ei paljasta, mutta kertoo näkevänsä mahdollisuuksia koulutuksen kehittämiselle molemmissa oppilaitoksissa.
“Amkkien käytännönläheisyys voi ruokkia ratkaisulähtöisempiä opintokokonaisuuksia myös yliopistolla, kun taas toiseen suuntaan teoreettisuus ja tiedepohjaisuus voivat tuoda vahvuutta amkin puolelle”, Koivu sanoo.
Yhteisöllisyys ruohonjuuritasolta
Oulun yliopiston strategia Koivun kaudella painottaa erityisesti opiskelijakokemuksta. Koulutusvararehtorin valinnassa keskeistä oli Koivun intohimo juuri opiskelijoiden kokemuksen parantamiseen. Hänen mielestään avain ongelmaan on yksinkertainen: opiskelijat itse.
“Se, että yliopistolle syntyy yhteisöllinen fiilis ei synny siitä, että norsunluutornista yritetään ohjata miten se pitäisi tehdä. Jos opiskelijat eivät ole siinä tiiviisti mukana itse sitä luomassa, mennään kyllä pieleen.”
Koivun mielestä mieluinen opiskelijakokemus syntyy opiskelijoiden omasta tekemisestä ja hallinto ja yliopisto auttavat prosessia tarjoamalla puitteita ja resursseja järjestää toimintaa.
“Filosofisesti on tärkeä ymmärtää, että opiskelijoiden määrääminen boksiin tekemään jotain, mistä pitäisi syntyä opiskelijakokemus, ei toimi. Pitäisi kuunnella ja selvittää yhdessä miten se parhaiten syntyy.”
Tällä hetkellä opiskelijoiden kokemukseen vaikuttaa Koivun mielestä yksi erityisen suuri haaste: koronakriisistä selviäminen ja sen vaikutukset opiskeluun.
“Se, miten tämä tulee muuttamaan opiskelua pysyvästikin, on iso juttu. Osa etäilystä jää pysyväksi ilmiöksi ja siinä on hyvät puolensa, mutta jos ei haeta oikeaa tasapainoa, on vaara menettää hyviä opiskelijoita yhteisön ulkopuolelle. En halua että opiskelijat kokevat jäävänsä jonnekin laitamille ja syrjään.”
Tämän ja muiden opiskelijoita koskevien haasteiden eteen Tapio Koivu tulee työskentelemään seuraavat viisi vuotta. Hän toivoo, että opiskelijat uskaltaisivat tuoda ongelmiaan esille ja aikoo kehittää keinoja ja kanavia saada opiskelijoiden näkemyksiä aidosti esiin päätöksenteossa.
“Voi olla, että joudun iskemään päätäni kaiken näköisiin pieniin siiloihin, mutta odotukseni on että työtä täytyy tehdä, jotta yhteistyö kaikkien toimijoiden välillä lähtee sujumaan. Odotan, että pääsen työntämään itseni ulos mukavuusalueeltani”, Koivu toteaa.
Kuka?
Tapio Koivu
» 56-vuotias. Syntynyt Helsingissä, asunut suurimman osan elämästään Espoossa.
» Oulun yliopiston koulutusvararehtori 30.6.2025 asti. Korvasi koulutusvararehtorina Helka-Liisa Hentilän, joka aloitti tehtävässä 1.9.2015.
» Entinen tiedekeskussäätiön toimitusjohtaja, jolloin vastasi muun muassa tiedekeskus Heurekan johtamisesta.
» Toiminut aiemmin tutkijana VTT:llä sekä Helsingin yliopiston tutkimuksen toimialajohtajana.
» Rakennusalan diplomi-insinööri, valmistui tekniikan tohtoriksi 2002.
» Harrastaa vapaa-ajallaan squashia.
» Unelmoi hyvästä, tasapainoisesta elämästä ja haluaa saada aikaan hyvää. Työelämän jälkeen haaveilee kirjailijan urasta.
Julkaistu
SHARE
Iida Putkonen
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.
Oulun yliopiston ovet avautuivat 11.8. koronarajoitusten jälkeen. Hallintojohtaja Essi Kiuru kertoo, että päätös kampuksen avaamisesta tehtiin jo ennen kesää.
Oulun yliopisto ilmoitti eilen avaavansa ovensa jälleen kaikille. Tänään tiistaina 11. elokuuta yliopiston ovet aukesivat kello 8 ja kampuksille pääsi jälleen vapaasti. Yliopistolla turvallisuutta valvoo jatkossa ympärivuorokautinen vartija.
Päätös avata yliopisto ei ollut pikainen, kertoo Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru.
“Tämä linjapäätös suunniteltiin jo ennen kesälomia, eli aikomuksena oli avata yliopisto ennen lukuvuoden alkua, mikäli koronatilanne sen vain sallii. Nyt katsottiin, että oli hyvä aika tehdä tämä päätös.”
Avaamiseen vaikuttavat Kiurun mukaan monet asiat.
“Pohjana meillä on koko ajan valtioneuvoston, opetus- ja kulttuuriministeriön, THL:n ja Avin linjaukset. Seuraamme aktiivisesti myös paikallista ja valtakunnallista tartuntatilannetta.”
Yliopiston ovien avaamisen tarkoituksena ei suinkaan ole palauttaa kaikkea oppilaitoksen toimintaa normaaliin, Kiuru kertoo.
“Olennaista on, että etätyö jatkuu vielä. Ensimmäinen opetusperiodi järjestetään pääsääntöisesti etänä ja henkilömäärät kampuksella pysyvät pienempinä kuin normaalisti.”
Kuitenkin tiistaista lähtien yliopistolle pääsee työskentelemään ja opiskelemaan myös fyysisesti.
“Kyllä täällä voidaan liikkua normaalisti, toki huomioiden tarkasti hygienia- ja turvavälisasiat. Tellukseen saa kyllä tulla lukemaan ja kampuksella saa opiskella”, hallintojohtaja toteaa.
Kiuru kertoo ovien aukaisemisen tarkoittavan myös kiltatilojen ottamista jälleen käyttöön. Vastuu tiloissa oleskelusta on killoilla itsellään, hallintojohtaja kertoo.
Uusista vapauksista huolimatta yliopistolla on yhä tarkat linjaukset työskentelyä koskien. Hygienia- ja turvaväliohjeiden lisäksi matkustamista ja siivousta säädellään. Pääsääntöisesti ulkomaille ei saa matkustaa muuten kuin poikkeustilanteissa dekaanin luvalla ja tarkan arvioinnin jälkeen. Kotimaassa matkustaa saa vain jos se on välttämätöntä.
Ovet ovat auki, mutta onnistuuko opiskelu?
Opiskelu yliopiston kampuksilla on jatkossa mahdollista, ainakin teoriassa. ICT-palveluiden palvelupäällikkö Janne Suokas kertoo, että opiskelijoiden käytössä olevat läppärilainaamot Linnanmaalla ja Kontinkankaalla tulevat suunnitelmien mukaan jälleen käyttöön kuitenkin vasta syyskuussa. Suokas kertoo läppäreiden olevan tällä hetkellä päivityksen alla, minkä takia palvelu on suljettu aiemmasta aukiolosta huolimatta.
Keväällä läppäreitä lainattiin kampuksella opiskelun lisäksi myös kotikäyttöön opetuksen ja opiskelun turvaamiseksi. Suokas kertoo, että kevään etätyöskentelyyn lainatut läppärit on nyt palautettu takaisin opiskelijoiden käyttöön.
“Läppäreitä on siis yhteensä noin 154 kappaletta syyskuun alusta alkaen ja kaikki lainaamot ovat toiminnassa niin Linnanmaalla, jossa läppäreitä on 96 kappaletta, kuin Kontinkankaalla, josta loput 58 löytyvät”, Suokas toteaa.
Koronaviruksen torjuminen on mielessä myös tietokoneiden käyttöön otossa. ICT-palveluiden palvelupäällikkö kertoo, että läppärit tullaan puhdistamaan ennen palvelun avaamista. Lisäksi suunnitteilla on säännöllisiä puhdistuksia, joilla varmistetaan palvelun turvallisuus.
Läppäreitä voi käyttää tuttuun tapaan opiskelijatunnuksien avulla. Laina-aika on 4 tuntia kerrallaan, enintään kolmestipäivässä. Se, onko uusille läppärihankinnoille tarvetta, on vielä ICT-palveluille epäselvää.
“Tulemme mittaamaan käyttöasteita, ja jos näemme, että läppärit ovat todella kovalla käytöllä, niin mietimme lisäinvestointia”, Suokas kertoo.
Läppärilainaamojen lisäksi opiskelijat saivat keväällä käyttöönsä etätyöpöydät, joiden avulla voi käyttää yliopiston lisensoituja ohjelmistoja kotikoneeltaan. Suokas kertoo palvelun tulleen tarpeeseen esimerkiksi lopputyötä tehneille, joilta pääsy ohjelmistoihin loppui, kun mikrotilat suljettiin kampuksen mukana keväällä. Etätyöpöytä-palvelu tulee olemaan käytössä myös syksyn, vaikka mikrotiloihin pääseekin jälleen osittain. Tietokoneluokista TH107 ja YL124 ovat opiskelijoiden käytettävissä yliopiston aukioloaikoina, jos tilaa ei ole varattu. Myös TL102 tulee vapaaseen käyttöön syyskuun alusta alkaen.
Tietohallinnosta ICT-palveluiksi nimensä vaihtanut palvelu uudistaa toimintaansa syksyllä myös avaamalla uuden lähipalvelupisteen yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Uusi Campus ICT-palvelu sijaitsee Linnanmaan kampuksen pohjoisosassa, Oamkin tilojen 1. kerroksessa. Palvelupiste avataan maanantaina 17. elokuuta.
Kampus herää hiljalleen
Yliopiston kampuksilla suljetut palvelut ovat alkaneet hiljalleen avautua. Kirjastot avasivat kampuksilla ovensa 3. elokuuta. Käytössä ovat nyt lainaus- ja tietopalvelupäivystys, mutta eivät esimerkiksi ryhmätyötilat tai lukusalit. Linnanmaan kampuksen Pegasus-kirjaston edustan piharemontin takia kulku kirjastoon tapahtuu Virransillan kautta. Yliopiston ovien avauduttua kirjastoon pääsee myös ilman 24/7-kulkukorttia kello 8–15.45. Katso kirjastojen tarkemmat aukioloajat täältä.
Myös opiskelijaravintolat ovat avanneet oviaan. Unirestan Kastari ja Juveneksen Foodoo palvelevat Linnanmaan kampuksella ja Kontinkankaalla avoinna on Unirestan Medisiina. Uniresta tiedotti 3. elokuuta avaavansa asteittain loputkin ravintolansa elokuun aikana. Myös Campus Shop avautuu 17. elokuuta.
Jatkossa myös Tellus sekä Linnanmaan että Kontinkankaan kampuksella on käytettävissä ilman 24/7-korttia. Ovet Tellukseen ja muihin julkisiin tiloihin ovat auki arkisin kello 8–15.45.
Opiskelun lisäksi myös tenttiminen on jatkossa mahdollista yliopiston tiloissa. Exam-tenttitilat ovat jälleen opiskelijoiden käytössä myös ilman 24/7-kulkukorttia.
Julkaistu
SHARE
Iida Putkonen
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.
Oulun yliopisto hellittää koronarajoituksia alkaen 11.8. Sekä Linnanmaan että Kontinkankaan kampukset aukeavat tiistaina kello 8. Jatkossa kampuksille pääsee arkisin 8–15.45 myös ilman 24/7-korttia tai sähköistä avainta.
Oulun yliopisto avaa ovensa huomenna tiistaina 11. elokuuta. Ovet aukeavat tiistaina kello 8 ja jatkossa kampukselle pääsee arkisin 8–15.45 välillä ilman kulkutunnisteita, eli henkilökunnan sähköistä avainta tai opiskelijoiden 24/7-korttia. Oulun yliopiston päätti asiasta maanantaina 10. elokuuta.
Oulun yliopiston turvallisuuspäällikkö Pertti Hoskio kertoi lehdelle 10. elokuuta suhtautuvansa päätökseen luottavaisin mielin.
”Omasta puolestani tämä päätös on ok. Tästä lähtien kampuksella on myös vartija koko ajan, eli vasteaika epäasialliseen käytökseen on lyhyt.”
Hoskio kertoo, että elokuun alussa kampuksella on aloittanut uusi vartiointipalveluiden tuottaja, joka tarjoaa 24/7-vartiointia kampuksilla.
”Toivon että vartijan fyysinen läsnäolo viestittää ulospäin, että tilat ovat valvottuja ja täten myös yliopistoyhteisön ulkopuoliset näkisivät, että eivät voi ihan vapaasti joka paikassa kulkea.”
Vartijan läsnäolosta huolimatta yliopiston ovilla ei ole jatkossa valvontaa. Kun aiemmin kesällä opiskelijan tuli näyttää opiskelijakortti vartijalle päästäkseen kampukselle, on jatkossa ovista vapaa kulku. Hoskio toteaa, että kaikkien ovien auetessa huomisaamuna 11. elokuuta ei samanlainen valvonta olisi enää mahdollista.
Miten opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuudesta pidetään huolta myös jatkossa kampuksen avautuessa?
”Odotamme valtakunnallisia ohjeita ja päätöksiä esimerkiksi maskisuosituksesta. Edetään tilanteiden mukaan ja noudatetaan THL:n suosituksia”, Hoskio sanoo.
Turvallisuuspäällikön mukaan esimerkiksi koko henkilökuntaa koskevaa maskipakkoa olisi vaikea toteuttaa käytännössä. Se tarkoittaisi maskien vaihtamista useita kertoja päivässä, mikä taas vaatisi yliopistolta mittavaa maskitilausta. Tässäkin asiassa Hoskio kertoo yliopiston odottavan valtakunnallisia linjauksia.
”Esimerkiksi pääsykokeiden aikana henkilökunnalle hankittiin kasvosuojuksia ja käsineitä sekä käsidesiä. Maskeja ja suojavarusteita on olemassa, mutta tällä hetkellä koko henkilökuntaa koskevaa laajamittaista maskihankintaa ei ole vielä käynnistetty”, Hoskio kommentoi.
Yliopiston ovet suljettiin 18.3. koronaviruksen takia. Toukokuusta asti kampukselle pääsi jälleen 24/7-kortilla, vaikka etätyösuositus jatkui. Kesäkuussa yliopisto tiedotti, että opetus ensimmäisessä periodissa järjestettäisiin etänä, aloittavia fukseja ja välttämätöntä lähiopetusta vaativaa opiskelua lukuunottamatta.
Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru kertoi lehdelle, että yliopisto tiedottaa asiasta tarkemmin myöhempänä ajankohtana.
Julkaistu
SHARE
Iida Putkonen
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.
Yliopistonlehtori Jari Larun mukaan korona-ajan etäopetus ei tuonut mitään erityisen uutta ja mullistavaa suomalaiseen pedagogiikkaan, sillä osaksi verkossa tapahtuva opetus on ollut monille arkea jo kauan. Vaikka digitaalisilla työkaluilla tulee olemaan tulevaisuuden opetuksessa entistä tärkeämpi rooli, huumoria, spontaania palautetta ja tunteita on vielä vaikea välittää etänä.
Kun koronaviruksen leviäminen viime maaliskuussa pakotti opettajat ympäri maailman siirtymään etäopetukseen, Oulun yliopiston teknologiatuettuun oppimiseen ja opettamiseen erikoistunut kasvatustieteiden yliopistonlehtori Jari Laru päätti toteuttaa siirtymän kunnolla.
Kasvatustieteiden tiedekunnan ATK-luokasta lähti mukaan kokoelma kameroita, mikrofoneja, näyttöjä ja johtoja. Näistä ja Larun itsensä hankkimista lisävarusteista syntyi hänen kotinsa olohuoneeseensa kevyt kenttästudio. Siellä hän on kevään ajan pyörittänyt kahta kasvatustieteen kurssia etänä sekä tehnyt omalle Youtube-kanavalleen ohjevideoita etäopetuksesta ja haastatellut suomalaisia digiopetuksen edelläkävijöitä viikottaisissa suorissa verkkolähetyksissään.
Median hehkuttama korona-digiloikka antaa Larun mielestä väärän kuvan digiopetuksen käytöstä Suomessa. Varsinainen digiloikka otettiin hänen mukaansa peruskoulujen opetussuunnitelmissa ja opetuksessa aikoja sitten.
”Se, miten digityökaluja on hyödynnetty osana opetusta, on toki hyvin pitkälle opettajakohtaista,” Laru toteaa.
Huoli suomalaisen opetuksen tasosta sai Larun perustamaan digitaalista opetusta käsittelevän Youtube-kanavan. Hän on kahden viimeisen kuukauden aikana julkaissut kanavallaan tietoiskuja eristyksissä oleville opettajille sekä haastatellut digitalisaatioon erikoistuneita tutkijoita ja eri alojen digiopetusta hyödyntäviä opettajia. Laru on julkaissut esimerkiksi yksinkertaisia lyhytvideoita puhelimen käyttämisestä dokumenttikamerana. Lisäksi hän on ottanut kantaa verkko-opetuksessa käytettäviin ohjelmiin liittyviin huhuihin, esimerkiksi kokoussovellus Zoomin tietoturvaan liittyvään kohuun. Maaliskuun lopulla esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Iltalehtiuutisoivat FBI:n varoittaneen Zoomin tietoturvaongelmista, liittyen ulkopuolisten häiriköiden osallistumiseen kokouksiin. Zoom vastasi syytteisiin tekemällä tietoturvapäivityksen, josta Laru teki videon kanavalleen.
Huoli opettajien eritasoisesta digiosaamisesta sai Larun kirjoittamaan myös kahden kollegansa kanssa Kalevaan ja Turun Sanomiin mielipidetekstin, jossa hän kritisoi opetuksen muuttumista pelkäksi tehtävien julkaisemiseksi Wilmassa.
Tulevaisuuden digiopetus: elämyksellistä oppimista ja hologrammeja
Teknoromantikoksi itseään kutsuva Laru oli digin edelläkävijä jo 2000-luvun alussa tehdessään gradunsa mobiililaitteiden opetuskäytöstä. Samasta aiheesta valmistui väitöskirja vuonna 2012. Nyt hän intoutuu luennoimaan digiopetuksen futuristista tulevaisuudennäkymistä.
Digiopetuksessa on viime vuosina puhuttanut lisätty todellisuus (extended reality), jossa teknologian avulla opetuksesta voidaan tehdä interaktiivista lisäämällä digitaalisia elementtejä perinteiseen luokkahuoneopetukseen. Lisätty todellisuus mahdollistaa opiskelijalle esimerkiksi pääsyn kaukaisiin paikkoihin, kuten valtameren pohjalle, tai havainnollistaa ja avaa monimutkaisia käsitteitä esimerkiksi luonnontieteissä.
Laru ottaa esimerkiksi historiankirjan, jonka digiversiossa Rooman historiasta kertovassa osiossa voisivat sivulta pompata lukijan eteen aidonoloiset roomalaiset vaunut. Tällaista on käytetty esimerkiksi Ikean ja Legon kuvastoissa jo vuosia: digilaitteen näytöltä asiakkaan eteen hyppää lelumainoksessa kolmiulotteinen juna ja huonekalumainoksessa sohva.
360-astetta kuvaava kamera ja 3D-elokuvista tutut virtuaaliset lasit mahdollistaisivat opetustilan kokemisen todentuntuisena ilman, että opiskelija on oikeasti paikalla fyysisessä opetustilanteessa. Tulevaisuuden videoneuvotteluissa osallistujat näkevät toisensa hologrammeina, todellisuutta vastaavan kokoisina ja näköisinä. Vastaavasti tulevaisuuden ammattiopistojen suurtalouskeittiöissä tai yliopiston biologian laboratorioissa uusi teknologia tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia etäopetukseen. Voimme vain kuvitella, kuinka hologrammiopettaja vaivaa kolmiulotteista taikinaa tai kuinka metsätieteen opiskelija pystyy jo ennen kenttäharjoittelua tutustumaan virtuaalisesti metsänmittausmenetelmiin.
Etäopettaja aidossa ympäristössään olohuoneen kotistudiossa. Kuva: Jari Laru.
Sulautuvan oppimisen pedagogiikka yhdistää lähi- ja etäopetuksen metodit
Jari Larun mukaan korona-ajan opetuksesta puhuttaessa on tärkeä erottaa toisistaan etäopetus ja digiopetus.
”Etäopetus on vain yksi digiopetuksen muoto”, Laru tiivistää.
Normaalioloissa etäopetus voi parhaimmillaan täydentää lähiopetusta. Esimerkiksi pienessä lukiossa opiskeleva voi valita kursseja, joita oma lukio ei voi tarjota. Peruskoulutasolla taas esimerkiksi kieliopetuksessa on ongelmana se, ettei lapsia aina saada riittävää määrää opetusryhmään. Etäopetus mahdollistaisi kielitarjonnan monipuolistamisen.
”Kyseessä ei ole binäärinen ilmiö, vaan digiopetuksen kehittäminen tarkoittaa digitaalisten välineiden hyödyntämistä osana lähiopetusta. Ei pelkkää etäopetusta tai pelkkää lähiopetusta”, Laru sanoo.
Sulautuva oppiminen (blended learning) tarkoittaa, että fyysinen ja digitaalinen oppimisympäristö sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Tällöin digitaalisia työkaluja, kuten sisältöjen jakamisen, ryhmätyöskentelyn sekä tehtävien palauttamisen tukiohjelmia, käytettäisiin jatkuvasti lähiopetuksen tukena. Silloin kun siihen on tarvetta, osan opetuksesta voisi järjestää helposti etänä.
Larun mukaan laajempi digiopetuksen hyödyntäminen vaatisi täydennyskoulusta, lisärahoitusta uuden teknologian hankkimiseen, verkkopedagogiikan kehittämistä ja asenteenmuutosta opettajilta.
”Tämänkaltainen hybridiopetus aiheuttaa opettajissa vielä nykyisellään epävarmuutta.”
Lähiopetuksen sosiaalinen ulottuvuus toistaiseksi korvaamaton
Korona-aikana pakon edessä tehty siirtyminen pelkkään etäopetukseen ei ole suunta, johon opetuksen digitalisaatiolla pyritään. Lähiopetuksen pedagogiikkaa, tilannekomiikkaa, spontaania palautetta ja tunteita, on lähes mahdotonta muuntaa digitaaliseen muotoon – ainakaan nykyisellä teknologialla.
Myös Jari Larulla oli vaikeuksia soveltaa lähiopetuksen metodeja suoraan etäopetukseen: ”Hyvin harvat opiskelijat halusivat laittaa kameraa päälle, vaan heitä piti maanitella, yrittää huumorin keinoin rakentaa opetustilannetta.”
Laru hyödyntää usein opetuksessaan tilannekomiikkaa, jota oli korona-aikana vaikea toteuttaa näköyhteyden puuttumisen vuoksi.
”Minulle on tärkeää pystyä eläytymään siihen, mitä opiskelijat tekevät luennolla: voin vaikka sanoa, että nyt kaikki sukanneulojat pääsevät ääneen.”
Yliopisto-opetuksen järjestäminen kokonaan etänä olisi Larulle kauhistus. Hän kertoo viettävänsä usein aikaa Humus-kahvilassa esimerkiksi artikkeleita kirjoitellen. Näin hän töitä tehdessä samalla tarkkailee yliopiston arkea sekä käy epävirallisia keskusteluja kollegojen kanssa.
”Monesti kahvipöytäkeskustelut rönsyävät tulevaisuuden visiointiin tai tutkimusten rahoituksen suunnitteluun. Olisi tieteen kannalta erittäin huolestuttavaa, jos näitä sattumanvaraisia keskusteluja ei enää olisi.”
Larun mukaan on myös tärkeää, että opiskelijat ja opettajat kohtaavat yliopiston käytävillä – tällöin opettaja näkee konkreettisesti, miten opiskelijoilla menee.
OAJ:n huhtikuun alussa toteuttaman koronaopetuskyselyn tuloksista käy ilmi, että perusopetuksessa, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä taiteen perusopetuksessa noin joka viides opettaja ei ole pystynyt olemaan reaaliaikaisesti yhteydessä oppilaisiinsa. Toisella asteella ja korkeakouluissa tilanne on huomattavasti parempi.
Rohkeutta kokeiluihin
Lopuksi Jari Laru toivoo, että opettajat olisivat rohkeita digikokeiluissaan.
”Digi on ollut opetuksessa arkea jo pitkään ja on sitä myös koronan jälkeen.”
Larun mukaan opetuksen arjessa tulisi koko ajan hyödyntää entistä paremmin tämän hetken digityökaluja. Näin opettajat olisivat nykyistä valmiimpia myös mahdolliseen seuraavaan, esimerkiksi toisen epidemian aiheuttamaan, pakolliseen etäopetusjaksoon.
Hän ei kuitenkaan toivo seuraavan eristyksen koittavan ihan heti.
”Syksyllä vaikka kiviä sataisi taivaalta, niin pyöräytän itseni yliopistolle!”
Etäily ei lopu vielä hetkeen: tiistaina 9.6. Oulun yliopisto tiedotti, että syksyllä ensimmäisen periodin aikana opetus järjestetään pääasiassa etänä. Laru jatkaa syksyllä verkko-opetusta kasvatustieteiden tiedekunnan ATK-luokasta.
Julkaistu
SHARE
Frida Ahonen
Suomen kielen ensimmäisen vuoden opiskelija, joka on valmistunut valtiotieteiden kandidaatiksi ranskalaisesta Sciences Po Pariisin yliopistosta.
Syksyllä opintoihin palaavat opiskelijat ovat totutelleet etäopintoihin jo kevään ajan. Siksi syksyn ensimmäisen periodin etäopetus ei tule enää uutena asiana.
Fukseilla tilanne on toinen. Oulun yliopiston mukaan kiinnittymisessä yliopistoyhteisöön auttaa kampuksella järjestetty orientaatio. OYY:n koulutuspoliittisen asiantuntijan Aino Rossin mukaan tilanteessa korostuu omaopettajien osaaminen.
Oulun yliopisto on yksi syksyllä etäopetusta jatkavista yliopistoista. Yliopisto tiedotti päätöksestään tiistaina 9. kesäkuuta. Linjauksen mukaan syksyn ensimmäisen opetusperiodin aikana lähiopetuksena järjestetään vain ne opinnot, joita etänä ei voi järjestää. Ensimmäinen periodi alkaa 1.8. ja päättyy 25.10., sen jälkeisestä ajasta yliopisto kertoi päättävänsä elokuussa.
Oulun yliopiston koulutusvararehtori Helka-Liisa Hentilän mukaan tässä vaiheessa vuotta näkymä kohti syksyä on ”koronan osalta valitettavan epäselvä”.
”Koska opetus alkaa osalla opiskelijoista jo 10.8., teimme nyt yhdessä tiedekuntien kanssa linjauksen, jonka puitteissa pystytään varmuudella toimimaan, vaikka tilanne kehittyisi huonompaakin suuntaan. Myös osa opiskelijoista kuuluu riskiryhmään, ja heidän voi olla haasteellista tulla kampukselle. Kaikille niille opiskelijoille, jotka pääsevät kampukselle pandemiatilanteesta huolimatta, pyritään mahdollistamaan joko ohjausta tai muita kohtaamisia kampuksella.”
Yliopiston linjauksen mukaan lähiopetusta saa järjestää esimerkiksi laboratorio-opetuksessa. Sen lisäksi lähiopetuksena on sallittua järjestää esimerkiksi lääketieteen tai hammaslääketieteen opetusta.
”Erityistilojen opetusta ei voi järjestää etänä, joten sitä voi järjestää kampuksella.”
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) koulutuspoliittinen asiantuntija Aino Rossi näkee etäopetusta koskevan ratkaisun olleen hieman yllättävä. Se on kuitenkin hyvin linjassa muiden suomalaisten yliopistojen päätösten kanssa.
”Se on varautuva päätös ja toki yliopisto on sanonut, että se saattaa tilanteen muuttuessa vielä muuttua. Toki toivoisin, että tieto opetustavasta annettaisiin mahdollisimman aikaisin tiedoksi opiskelijoille, sillä tieto etäopetuksesta varmasti vaikuttaa esimerkiksi monen opiskelijan asumispäätöksiin.”
Tilanne on kuitenkin uusi fukseille. Miten heidät saadaan kiinnitettyä opiskelijayhteisöön, jos ensimmäinen opiskelijasyksy alkaa etänä?
Helka-Liisa Hentilä vastaa kysymykseen siteeraamalla yliopiston linjausta uusien opiskelijoiden orientaatiosta.
Yliopiston mukaan uusien opiskelijoiden orientaatio järjestetään pienryhmissä kampuksella. Tällä ratkaisulla varmistetaan fuksin kiinnittyminen Oulun yliopistoon ja tuetaan ryhmäytymistä. Uusien opiskelijoille tarkoitetut orientaatiopäivät kampuksilla pyritään yliopiston mukaan järjestämään vuoropäivinä niin, että eri päivinä paikalla on eri tiedekuntien opiskelijoita. Orientaatiossa huomioidaan myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät pääse tai voi tulla kampukselle pandemiatilanteeseen liittyvien syiden takia. Kaikille uusille opiskelijoille järjestetään ”yhteiset luentotyyppiset tilaisuudet” etäyhteyksillä.
Myös opiskelijoiden opintojen eteneminen turvataan yliopiston mukaan mahdollisimman hyvin. Omaopettajat seuraavat opiskelijoiden opintojen etenemistä erityisen tarkasti ja ottavat heihin yhteyttä, mikäli opinnot eivät etene normaalisti.
Aino Rossin mukaan fuksien pääsy kampukselle orientoitumaan on sinänsä fiksua, mutta ei ole vielä tarpeeksi tukemaan uusia opiskelijoita opiskelutaitojen kehittymisessä ja yhteisöllisyydessä. Lisäksi hän on huolestunut niiden opiskelijoiden hyvinvoinnista, joilla etäopetus ei ole kevään aikana toiminut.
”Syksyllä olisi tosi tärkeää turvata yhtenäiset tenttikäytännöt, todellinen oikeus opetukseen etäopetuksen aikana ja opiskelijoiden ohjauspalveluiden toimivuus.”
Aino Rossin mukaan tilanteessa korostuu nyt omaopettajien osaaminen.
”Omaopettajien pitäisi pystyä nyt hyödyntämään syksylle kaavailtuja lisättäviä resursseja tehokkaasti erityisesti fuksien (myös maisteri-) kanssa, mutta toki muidenkin. Ohjauspolun pitäisi olla toimiva ja selkeä uudelle opiskelijalle. Omaopettajan tulisi pystyä ohjaamaan käytännön opiskelun aloituksen lisäksi HOPSit (henkilökohtaiset opintosuunnitelmat), ohjaamaan haastavat HOPS-keissit eteenpäin koulutuksen lähipalveluille ja ohjaamaan opiskelijat aidosti opiskelun taitoja kehittävien materiaalien pariin. Lisäksi omaopettajien tulisi yhdessä pienryhmäohjaajien kanssa ryhmäyttää fuksit nopeasti ja osittain varmasti etänä. Tähän tarvitaan paljon tukea varmasti myös omaopettajille.”
OYY:n huhtikuussa teettämä koronakysely osoitti, että eri tiedekuntien välillä on hajontaa siinä, miten onnistuneena opiskelijat pitivät saamaansa etäopetusta.
Miten yliopisto voi varmistaa sen, että kaikki opiskelijat saavat syksyllä laadukasta etäopetusta?
Helka-Liisa Hentilän mukaan etäopetukseen siirryttiin keväällä ”kertarysäyksellä” – siksi osalle opettajista ja opiskelijoista tuli paljon uutta opeteltavaa jo laitteiden hallinnankin osalta.
Hentilän mukaan opettajille on jo pitempään järjestetty koulutuksen strategiarahoituksella niin sanottuja digipedavalmennuksia lähes viikoittain. Lisäksi opettajille on annettu digipedavinkkejä ja muuta tukea monimuotoisen opetuksen mahdollistamiseksi.
”Myös muuhun yliopistopedagogiseen kehittämiseen on panostettu. Esimerkiksi vuonna 2019 yhteensä 91 eri tiedekuntien opettajaa suoritti yliopistopedagogisia opintoja.”
Etäily jatkuu ensimmäisessä periodissa ympäri Suomen
Syksyllä Linnanmaan yliopistokampuksella aloittaa myös iso osa Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) toiminnoista. Oamk kertoo verkkosivuillaan, että syksyn opetuksen ja työnteon järjestelyistä päätetään 26.6.
Etäopetuksen jatkamisesta ensimmäisen opetusperiodin aikana ovat suomalaisista yliopistoista kertoneet jo ainakin Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Lapin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Itä-Suomen yliopistossa pääasiallinen etäopetus jatkuu syyslukukauden ajan. Kuten Oulussa, muissakin yliopistoissa fuksien opetuksessa on jatkavia opiskelijoita enemmän oleskelua kampuksella.
Suomen suurin yliopisto Helsingin yliopisto on viimeisimmässä tiedotteessaan todennut, että etäopetusta ja -ohjausta syksylle 2020 suositellaan. Ylioppilaslehti on kirjoittanut Helsingin yliopiston poikkeuskeväästä 8.5. julkaistussa jutussa.
Etäuutisia on kantautunut myös maailmalta. Iso-Britanniassa sijaitseva Cambridgen yliopisto ilmoitti jo toukokuussa jatkavansa etäopetusta aina kesään 2021 asti.
