Kun professori Vesa Puuronen pyysi Mannerheimin kuvan poistamista kasvatustieteilijöiden kiltahuoneelta, oli lopputuloksena valtava myrsky

Oulun yliopistossa käynnistyi tiistaina 19. marraskuuta tapahtumasarja, joka rikkoi valtakunnan uutiskynnyksen. Tapaus #mannerheimgate on käynnistänyt vilkkaan keskustelun sananvapaudesta, poliittisesta painostuksesta, kulttuurisodasta ja entisten presidenttien ja itsenäisen Suomen kunnioituksesta. Kaikki lähti liikkeelle sähköpostiviesteistä.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa on koettu melkoista kuohuntaa Suomen kuudennen presidentin Carl Gustaf Emil Mannerheimin (1867–1951) kuvan takia.

Valtakunnan uutiskynnyksen rikkonut myrsky käynnistyi parista sähköpostiviestistä.

Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen lähetti tiistaiaamuna 19.11. kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoiden ja henkilökunnan sähköpostilistalle viestin, jossa toivoi järjestöjen kiltahuoneella olevan Mannerheimin kuvan poistamista ja fuksipassiin kuuluneen tehtävän (selfien ottaminen kuvan kanssa) lopettamista. Sähköpostissa Puuronen totesi, että opiskelijat ja järjestöt näyttivät ryhtyneen ”kritiikittömästi marsalkka Mannerheimin suosijoiksi”.

Puuronen kysyi, olivatko opiskelijat tietoisia siitä, että Mannerheim oli rotuajattelun kannattaja, joka Valkoisen armeijan ylipäällikkönä oli Suomen sisällissodan aikana päävastuussa valkoisten ottamien vankien huonosta kohtelusta ja summittaisesta teloittamisesta. Hän sanoi kokevansa toiminnan hyvin loukkaavana ja teloitettujen muistoa häpäisevänä.

Yksi ainejärjestöistä, Oulun Luokanopettajaopiskelijat (OLO) totesi omassa sähköpostivastauksessaan Puuroselle poistavansa kuvan kiltahuoneelta ja lopettavansa fuksipassitehtävän. Tila on kaikkien kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijajärjestöjen yhteinen, fuksipassitehtävä OLOn oma.

Keskustelu ei jäänyt yliopiston sähköpostilistoille. Jodel täyttyi välittömästi ”Marskigatea” koskevasta keskustelusta. Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps.) julkaisi sähköpostiviesteistä otetut kuvakaappaukset Twitterissä ja Facebook-seinällään. Molemmat iltapäivälehdet (IS, IL), Kaleva ja Yle kirjoittivat aiheesta heti tiistai-iltana, ja keskiviikkona asiaa kommentoitiin myös Iltalehden pääkirjoituksessa. Ilta-Sanomat kertoi keskiviikkoiltana, kuinka ”Mannerheim-kohu sulki opiskelijoiden suut Oulussa”.

Somessa #mannerheimgate on käynnistänyt vilkkaan keskustelun opiskelijoiden sananvapaudesta, poliittisesta painostuksesta, kulttuurisodasta ja entisten presidenttien ja itsenäisen Suomen kunnioituksesta. (Mikkelin kaupunkikin mainosti Twitterissä #mannerheimgate-hashtagilla sotahistoriaan keskittyvää museotarjontaa.) Mannerheimin kuvia on vilissyt niin somessa kuin tulostettuina kuvina Linnanmaan kampuksellakin.

Mutta mistä koko vyyhdissä on edes kyse?

Sattumanvarainen matkamuisto

Oulun Luokanopettajaopiskelijoiden hallituksen puheenjohtaja Sara Hagelberg sanoo Oulun yliopppilaslehdelle tapahtumasarjan käynnistyneen tiistaiaamuna, kun professori Puuronen lähetti sähköpostin ensin neljälle OLOn hallituslaiselle ja tiedekunnan henkilökunnalle. Ennen kuin järjestö ehti reagoida viestin sisältöön, viesti lähti seuraavaksi jo koko tiedekunnalle.

Hagelbergin mukaan itse Mannerheimin kuva on päätynyt kiltahuoneelle alkuvuodesta 2019, matkamuistona Suomen opettajaksi opiskelevien liiton (SOOL) järjestämiltä Talvipäiviltä.

”Kuvaa ei ole valikoitu sitä esittävän henkilön takia, vaan se on valikoitunut matkamuistoksi sattumanvaraisesti. Kuva ei ole minkään yksittäisen ainejärjestön tiloihin tuoma. Kuva oli hetken aikaa jopa tiloista kadoksissa, mutta oli palautunut kiltatiloihin takaisin vähän aikaa sitten.”

Hagelberg korostaa, että kuvan esillä ololla itsessään ei ole ollut erityistä merkitystä kiltahuoneen jakaville kasvatustieteiden tiedekunnan ainejärjestöille.

Myöskään kuvasta luopuminen ei ollut järjestöille kynnyskysymys.

”Kuvan poistamisen sijaan ongelmallista opiskelijajärjestöille on, miten asiasta on tiedeyhteisössä viestitty. Kun kyseinen viesti lähetettiin kaikille tiedekunnan opiskelijoille, meille ei annettu aikaa reagoida tai käsitellä asiaa asianomaisten kesken.”

Sara Hagelbergin mukaan järjestöt eivät pelkää julkista keskustelua aiheesta. Hän toivoo kuitenkin pelisääntöjä sähköpostilistojen käyttämiseen.

”Toivoisimme, että tiedekunnan sähköpostilistojen käytölle sovittaisiin niin henkilökuntaa kuin opiskelijoita huomioiden yhteiset pelisäännöt, jotta sen käyttö olisi varmasti tarkoituksenmukaista ja kaikkia kunnioittavaa.”

Hagelbergin mukaan viestiminen opiskelijoiden ja tiedekunnan välillä on ylipäätään ollut puutteellista koulutusta koskevien asioiden osalta.

”Esimerkiksi juuri julkaistuun kannanottoomme opintolinjojen lakkauttamisesta ja siihen liittyvästä viestinnästä emme ole saaneet tiedekunnalta kommenttia.”

Viestillä tiedonvälityksen funktio

Mutta Vesa Puuronen, onko professorin soveliasta sanella mitä opiskelijoiden tulisi omissa tiloissaan tehdä ja pitää esillä?

”Olen viestissäni toivonut, että kuva [otetaan pois] ja kilpailu lopetetaan. Toive on aivan eri asia kuin sanelu – olen esittänyt toivomuksen”, Puuronen täsmentää.

Hän toteaa huomauttaneensa asiasta siksi, että kiltahuoneen tila on osa yliopistoyhteisön työskentelytilaa. ”Toivon, että järjestöjen toiminta olisi sisällöltään myönteistä. Tämän en kokenut sellaista olevan.”

Puuronen on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Rovaniemellä, ja ollut vasemmistoliiton ehdokkaana eduskunta- ja eurovaaleissa. Hän on ollut aikoinaan myös Suomen kommunistisen puolueen (SKP) jäsen. Esimerkiksi Yle nosti omaan otsikkoonsa Puurosen poliittisen toiminnan viitatessa häneen ”vasemmistoprofessorina”.

Onko kyseessä ollut poliittinen teko?

”Suomen historiassa on henkilöitä, joihin liittyy ristiriitaisuuksia, paljon ideologisia ja poliittisia kantoja. Siitä näkökulmasta katsottuna kyse on tietysti poliittisesta asiasta: Mannerheim on ehdottomasti poliittinen henkilö. Siten kysymykset, jotka liittyvät poliittiseen henkilöön, ovat aina poliittisia”, Puuronen sanoo.

Mutta onko Puurosen puoluepoliittisella taustalla ollut merkitystä?

”En ole kiinnostunut asiasta puoluepoliittisesti. Koen, että velvollisuuteni yliopistossa ja kasvatustieteiden tiedekunnan työntekijänä on puuttua, jos huomaan historiatietoisuuden puutetta. Käsittääkseni vasemmistoliitolla ei ole Mannerheimiin erityisesti liittyviä kantoja.”

Jos kyse oli yhdestä kiltahuoneesta ja yhden järjestön fuksipassista, miksi lähettää viesti näin laajalle vastaanottajajoukolle?

Vesa Puurosen mukaan asialla on ollut tiedonvälityksellinen funktio.

”Minusta on hyvä kiinnittää henkilökunnan huomiota näihin asioihin, siksi lähetin viestin myös tiedekunnan henkilökunnalle. Toisen viestin lähettäminen on perusteltua siinä mielessä, että opiskelijat, jotka muodostaa ison osan yhteisöstä, ovat oikeutettuja tietämään näistä keskusteluista, ja siitä, mitä ainejärjestössä puuhataan.”

Tehtävä poistui fuksipassista

Mannerheimin kuvan yhteydessä oli tämän syksyn ajan OLOn oman fuksipassin suorittamiseen liittyvä tehtävä. Koska kuva on liikkunut kiltiksellä ympäriinsä, sen löytämisellä ja yhteiskuvan ottamisella on kannustettu luokanopettajafukseja tutustumaan tiedekunnan tilaan, Hagelberg sanoo.

”Fuksipassi on leikkimielinen sekä vapaaehtoinen uusille opiskelijoille suunnattu tehtäväkokonaisuus, jonka avulla fukseja tutustutetaan opiskeluun, tiedekuntaan ja vapaa-ajan toimintaan.”

Nyt kyseinen tehtävä on poistettu fuksipassista – eipä tehtävää voisi suorittaa, jos kuvaakaan ei kiltikseltä löydy.

Koetteko joutuneenne tässä prosessissa poliittisen painostuksen kohteeksi?

”Emme”, Hagelberg sanoo.

Tapaus on lyhyessä ajassa kerännyt hyvin paljon huomiota. Puurosen pyyntö ja siihen vastaaminen on herättänyt paljon keskustelua myös opiskelijoiden keskuudessa.

Oletteko saaneet palautetta ratkaisustanne?

”Emme ole saaneet jäsenistöltämme kirjallista palautetta”, Hagelberg sanoo.

Hän toteaa järjestöjen olevan aika yllättyneitä siitä suuresta huomiosta, minkä juttu on saanut.

”Meistä ongelmallisinta on ollut viestiminen tästä aiheesta, se, miten asia tuli tiedeyhteisöömme julki. Se meitä ihmetyttää kuvan poistamisen sijaan.”

Mutta mitä kuvalle lopulta tehtiin?

”Kuva ei ole enää kiltatiloissa”, Hagelberg kommentoi.

Oletteko keskustelleet asiasta kasvatustieteiden tiedekunnan henkilöstön kanssa?

”Ei. Emme ole saaneet yhteydenottoa aiheesta. Tosin Vesa Puuronen kiitti meitä nopeasta toiminnasta.”

”Tämä on kaikille meille oppimisen paikka”

Onko isojen sähköpostilistojen käyttäminen oikea kanava opiskelijoiden nuhteluun?

Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Kati Mäkitalo toteaa Oulun ylioppilaslehdelle, että henkilöstölle ja opiskelijoille suunnattuja sähköpostilistoja tulee käyttää harkiten. Samaten tulee aina miettiä ylipäänsä sitä, kuinka tiedekunnassa viestitään ja kommunikoidaan.

”Kun käytämme yhteisiä sähköpostilistoja niin kunkin tulee joka kerta miettiä, onko tämä paras kanava, mitä haluaa viestittää, ja millä tavalla. Vaikka kyseessä on suljettu lista, sillä on laaja vastaanottajajoukko, käsittäen tiedekunnan kaikki opiskelijat ja henkilöstön”, Mäkitalo toteaa.

”Tämä on kaikille meille oppimisen paikka. Otamme opiksi tästä, puolin ja toisin.”

Aikooko tiedekunta jollain lailla vielä reagoida asiaan?

Dekaani Kati Mäkitalon mukaan opiskelijat ja Puuronen ovat päässeet asiasta ymmärrykseen.

”Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta asiaa on hyvä käsitellä henkilöstön ja opiskelijoiden piirissä.”

Oulun yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen toteaa, että yliopisto pyrkii kaikissa tilanteissa turvaamaan mahdollisimman laajan ajattelun- ja sananvapauden.

”Tämä koskee sekä opiskelijoiden järjestötilojen sisustusta että professori Puurosen mielipiteitä. Tunnistamme professorien valta-aseman opiskelijoihin nähden ja kannustamme opiskelijoita itsenäiseen ajatteluun ja myös rohkeuteen suhteessa henkilöstöön.”

Jokisen mukaan yliopistolla on paljon erilaisia maailmankatsomuksia, kuten kaikissa ihmisyhteisöissä.

”Haluamme edistää avointa ja osapuolia kunnioittavaa keskustelua myös haastavista, maailmankatsomuksellisista asioista.”

Oulun yliopisto julkaisi myös torstaina 21.11. verkkosivuillaan ja intranetissä kannanoton aiheesta.

 

Muokattu 21.11.2019 kello 17.45: Lisätty linkki Oulun yliopiston kannanottoon.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kun Linnanmaan kampus vanhenee ja kulut kasvavat, yliopisto miettii tilojensa tulevaisuutta – ”Minkäänlaisia tallimääräyksiä ei tulla Oamkille antamaan”

Oulun yliopiston hallitus päättää ensi viikolla, käynnistääkö se selvitystyön yliopiston kiinteistöstrategiasta. Selvityksessä on kolme vaihtoehtoa: nykyisen rakennuskannan ylläpito, nykyisen rakennuskannan osittainen purkaminen ja uudisrakentaminen nykyisillä kampuksilla sekä uudisrakentaminen Oulun keskustan läheisyydessä. Selvityksessä arvioidaan eri vaihtoehtojen taloudellisia, toiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Erityisesti kolmas vaihtoehto on herättänyt keskustelua: muuttaisiko yliopisto tosiaan Linnanmaalta?

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Marko Heikkinen

In English

Oulun yliopiston hallitus päättää ensi viikolla, käynnistääkö se selvitystyön yliopiston kiinteistöstrategiasta.

Selvityksen tarkoituksena on löytää ”taloudellisesti kestävät, toimintaa tukevat pitkän aikavälin ratkaisut yliopiston toimitiloille”.

Selvityksessä on kolme vaihtoehtoa: nykyisen rakennuskannan ylläpito, nykyisen rakennuskannan osittainen purkaminen ja uudisrakentaminen nykyisillä yliopistokampuksilla sekä uudisrakentaminen Oulun keskustan läheisyydessä. Selvityksessä arvioidaan eri vaihtoehtojen taloudellisia, toiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Erityisesti kolmas vaihtoehto on herättänyt keskustelua: muuttaisiko yliopisto tosiaan Linnanmaalta?

Kampus vanhenee, kustannukset kasvavat

Yliopiston tiedotteessa ja asiasta ensin kertoneessa Kalevan uutisessa selvityksen tekemistä perustellaan yliopiston maksamien vuokrien korkeudella.

Oulun yliopiston tiedotteen mukaan kiinteistökustannukset ovat yliopiston toiseksi suurin menoerä henkilöstökustannusten jälkeen.

Tiedotteen mukaan alustavassa vertailussa on todettu, että ”Linnanmaan peruskorjattujen tilojen vuokrataso saattaa olla korkeampi kuin vastaavien tilojen markkinavuokra alueella”. Siksi uudisrakentaminen saattaisi olla nykyisten tilojen peruskorjaamista taloudellisempi ratkaisu. Yliopisto myös katsoo, että uudisrakentamisella voitaisiin parantaa yliopiston tilojen energiatehokkuutta ja kestävää resurssien käyttöä. Yliopiston tilat sekä Linnanmaalla että Kontinkankaalla omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt oy (SYK).

Selvityksen käynnistämistä esittää yliopiston rehtori Jouko Niinimäki. Hänen mukaansa selvityksen syynä eivät ole SYK:n yksittäiset vuokrankorotukset.

”Ainahan vuokrat nousevat, se ei ole suoranaisesti syy, vaan se yleinen vuokrakehitys, jonka tiedetään jatkuvan. Nyt on remontoitu paljon tiloja, ja tiedämme kokemuksesta, miten vuokrat sen johdosta käyttäytyvät. Ei ole siis tullut SYK:ltä ilmoitusta, vaan kyseessä on ajan myötä syntynyt ratkaisu”, Niinimäki sanoo lehdelle.

Yliopiston talousjohtajan Pekka Riuttasen mukaan yliopisto maksaa tilavuokraa vuodessa nyt noin 26 miljoonaa euroa. Summasta noin 17 miljoonaa nielaisee Linnanmaa.

”Kokonaisuutena tilojen määrä on tipahtanut vuosien aikana hyvin merkittävästi. Tilojen supistaminen on ollut yliopiston keino pitää tilakustannukset kurissa. Nyt on sellainen tuntuma asiaan, että enää ei pystytä tiivistämään, ja kustannukset tulevaisuudessa vain nousevat.”

Riuttasen mukaan kustannusten nousu johtuu siitä, että Linnanmaa on vanha kampus, jossa on siksi paljon peruskorjausta tulevaisuudessa tarvitsevia alueita.

”Tilakustannusten nousu on pois tutkimuksesta ja koulutuksesta. Sitä ei haluta, vaan niihin halutaan päinvastoin satsata tulevaisuudessa.”

Suomen Yliopistokiinteistöjen toimitusjohtaja Sanna Sianoja sanoo, että SYK ottaa Oululta saadun palautteen vakavasti.

”Peruslähtökohta on, että tarjotaan yliopistolle kohtuuhintaisia toimitiloja. Haluamme olla kehittämässä yliopiston kanssa asioita eteenpäin ja miettimässä, miten tilanne ratkaistaan. Intressinä ei ole tarjota ylihintaisia tiloja.”

Ovatko Linnanmaan tilojen vuokrat tosiaan alueen markkinavuokria korkeammat, kuten yliopisto tiedotteessaan toteaa?

Sianojan mukaan kysymykseen ei ole aukotonta vastausta.

”Toki viestin ja palautteen olen saanut. En pysty aukottomasti sanomaan suuntaan tai toiseen. Isoin asia on se, että jos [tällainen] asia nostetaan esille, halutaan selvittää, mistä johtuu – haluamme palvella asiakasta mahdollisimman hyvin.”

SYK omistaa, rakennuttaa ja kehittää pääkaupunkiseudun ulkopuolisten korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä. Sen omistavat yhdeksän yliopistoa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja Suomen valtio. Oulun omistusosuus on 10,41 %.

Tilavuokria käsiteltiin myös kaksi vuotta sitten julkaistussa Ylen verkkojutussa (6.11.2017). Jo tuolloin Niinimäki totesi uskovansa tilavuokrien Oulun yliopistossa olevan ”korkeammat kuin ympärillä vallitsevat keskivuokrat”. Myös Vaasan ja Lappeenrannan yliopistojen talousjohtajat pitivät SYK:n perimiä vuokria kovina.

Onko vuokrien hintatasosta tullut palautetta muilta korkeakouluilta?

”Vaikea sanoa – luonnollisesti vuokralaisina toimivien tahojen kanssa tulee keskustelua vuokratasoista ja niiden vertailukelpoisuudesta ympäröivään tasoon. Ilman muuta ymmärrämme, että käyttäjälle tila on kustannus, ja se herättää keskustelua”, Sianoja toteaa.

Taasko pakataan tavaroita?

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula toteaa ylioppilaskunnan tarkkailevan tilannetta.

”Tämä [rehtorin esitys] on hyvä keskustelunavaus, toivottavasti opiskelijoita osallistetaan keskusteluun. Opiskelijana halutaan ratkaisujen olevan toki hyväksi opiskelijalle. Jos SYK:n liian kalliit vuokrat aiheuttaa sen, ettei voi resursoida tutkimukseen ja koulutukseen, jonkun täytyy muuttua. Ei voi olla niin, että yliopiston rahat menevät seiniin.”

Putulan mukaan ylioppilaskunta on tänään tavannut opiskelijoiden kattojärjestöjen kopoja, eli koulutuspoliittisia vastaavia. Hänen mukaansa tieto tilasuunnitelmista on herättänyt huolta.

”Huolta aiheuttaa se, ollaanko tässä taas tavaroita pakkaamassa. Nyt kun kaikki on keskitetty Linnanmaalle, mitä kävisi tulevaisuudessa alueen asumiselle, pyöräilylle, busseille? Eihän tämä siis katkaise Linnanmaan alueen muuta kehitystä?”

Tuliko yliopiston esitys yllätyksenä ylioppilaskunnalle?

”Ainahan on spekulaatiota ollut, pitkään on puhuttu vuokrien kalleudesta ja siitä, että ne haittaavat [tiedekunnissa] jo ihan perustoimintoja. Mutta itse selvitys oli yllätys. Aamulla piti Kalevaa lukiessa vähän hieraista silmiä.”

Keskustelua yhteistyöstä Kontinkankaalla

Selvitystyön vaihtoehdoissa pohditaan sekä mahdollisuutta peruskorjata Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksia, kampusten nykyisten tilojen osittaista purkamista ja uudelleenrakentamista että kokonaan uusien tilojen rakentamista uuteen sijaintiin Oulun keskustan läheisyydessä.

Vaikka muutto toteutuisikin, Niinimäen mukaan siirtyminen keskustan kupeeseen ei koskisi Kontinkankaan kampusta: ”Kontinkankaan kohdalla ei ole ajateltu siirtymistä keskustaan, kampuksen on luontevaa olla siellä.”

Mutta onko yliopiston tavoitteena saada tulevaisuudessa yhteinen korkeakoulukampus myös Kontinkankaalle?

Yliopistolla on Kontinkankaalla Aapistiellä kaksi tiedekuntaa (biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta sekä lääketieteellinen tiedekunta), Oamkilla on Kiviharjuntiellä sosiaali- ja terveysalan opetus. Oamk ja yliopisto tekevät jo yhteistyötä syyskuussa 2017 avatussa Dentopoliksessa, jossa yliopiston hammaslääkäriopiskelijat ja ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat työskentelevät yhdessä.

”Tavallaanhan ollaan jo yhteisellä kampuksella, alue on laaja, ja siellä toimivat niin yliopisto, Oamk kuin sairaalakin. Mutta kyllä siellä pohditaan sijoittumista suhteessa toisiinsa ja suhteessa sairaalaan”, Niinimäki toteaa.

”Kontinkankaalla [lääketieteellisen tiedekunnan] päärakennus Kieppi ja Dentopolis edustavat uutta ja hyvälaatuista rakennuskantaa. Mutta esimerkiksi Kontinkankaan Telluksen ja biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan tilat alkavat tulla ikänsä päähän. Niiden suhteen pitää tehdä ratkaisuja”, Niinimäki pohdiskeli.

Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso toteaa, että korkeakoulujen yhteistyö Kontinkankaalla on ollut esillä: ”Sellaistakin on ollut mielessä, että kun ollaan samassa konsernissa, toiminnallinen yhteistyö olisi luonteva asia. Alustavia keskusteluja on käyty, jatketaan keskusteluja ja mietitään, olisiko järkevää harkita yhteisiä tilaratkaisuja.”

Paaso korostaa, että mitään varsinaisia konkreettisia suunnitelmia asiasta ei ole tehty.

”Opiskelijamäärät alueella on isoja, meilläkin on sote-alalla yli 2000 opiskelijaa. Ei ole suit sait -juttu, pitää miettiä, miltä osin yhteistyötä voisi tehdä.”

”Oamkia ei jätettäisi yksin”

Entä mikä on Oulun ammattikorkeakoulun rooli mahdollisessa muutoksessa?

Oamk päätti muutosta Linnanmaan kampukselle lokakuussa 2016. Oamkin Teuvo Pakkalan ja Kotkantien kampukset muuttavat Linnanmaan kampukselle vuoden 2020 aikana.

Oulun yliopisto omistaa nyt enemmistön Oamkin osakkeista, ja korkeakoulut kuuluvat samaan konserniin. Paraikaa korkeakoulut suunnittelevat myös yhteisten palvelujen järjestämistä. Jouko Niinimäki on myös Oamkin hallituksen puheenjohtaja.

Jouko Niinimäen mukaan ammattikorkeakoulun johtoa on tiedotettu asiasta käydyistä keskusteluista viime viikolla. Oamkin hallitukselle on lähetetty tiedote eilen, ja henkilöstölle on informoitu asiassa tänään intranetissä.

”Tietysti Oamkia ei tässä jätettäisi yksin. Jos päädytään muuttamiseen, ammattikorkeakoulu sisällytettäisiin mukaan suunnitelmiin alusta asti. Oamk on kuitenkin itsenäinen toimija joka tekee omat ratkaisunsa. Minkäänlaisia tallimääräyksiä ei tulla Oamkille antamaan.”

”Kysymys on hyvin pitkän aikajänteen asioista, käytännössä 20 vuoden ajalle sijoittuvasta strategiasta. Toki ensimmäiset liikkeet alkaisi tapahtua aika piankin. Oamkin mahdollinen siirtyminen sijoittuisi ajallisesti strategian loppupuolelle.”

Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso sanoo, että Oamkilla ei ole ollut tarvetta neuvotella hinnoittelua uusiksi. Oamkilla on Linnanmaan tiloista nyt 20 vuoden vuokrasopimus.

”Loppuvuodesta 2017 tehtiin vuokrasopimus, joka sisälsi remontoinnin meidän tarpeidemme mukaan. Silloin ja tarjousvaiheessa kävimme neuvotteluita, ja pääsimme omasta mielestämme kohtuulliseen hintaan, minkä arvioitiin vastaavan Linnanmaan yleistä vuokratasoa. Ei ole ollut tarvetta käydä uusia keskusteluja [vuokran tasosta].”

”Ymmärrän kyllä, että yliopiston puolella kun on tehty remontteja, on koettu hintojen olevan liian korkeita. Totta kai se on hankala tekijä koulutuksen järjestäjän näkökulmasta, jonka resurssit pitäisi kulua muuhun kuin kiinteistökustannusten maksuun.”

Paason mukaan Oamkin henkilöstölle on tiedotettu, että korkeakoulu jatkaa muuttoa Linnanmaalle suunnitelmien mukaan. Asia voi vaikuttaa Oamkinkin tilaratkaisuihin, mutta vasta pitkän ajan päästä.

Jos yliopisto lähtisi, mitä jää?

Oamkin muuttoon varautuvalla Linnanmaalla on käynnistynyt suuri kehitystyö. Varautuminen alueen kasvuun näkyy niin joukkoliikenteessä, pyöräilyyn tehdyssä parannuksissa kuin opiskelija-asumisessakin. Pyöräteiden ja bussiyhteyksien lisäksi Linnanmaalla on kehitetty myös kampusalueelle brändiä. Elokuussa Oulun kaupunginhallitus hyväksyi myös Linnanmaan ja Kaijonharjun kaavarungon. Kaavarunko on yleiskaavan ja asemakaavan väliin sijoittuva epävirallinen ja ohjeellinen suunnitteluväline, jolla ei ole oikeusvaikutuksia.

Mitä vaikutusta yliopiston mahdollisella muutolla olisi Linnanmaalle?

Jouko Niinimäen mukaan alue säilyisi jatkossakin tärkeänä: Linnanmaa on suhteellisen lähellä keskustaa, sinne on hyvät liikenneyhteydet ja Teknologiakylä on vieressä. Hän muistuttaa, että vaikka päätös lähtemisestä lopulta syntyisi, se toteutuisi asteittain.

”Jos muutos tulisi, tänne rakentuisi muuta toimintaa, joka olisi samalla tavalla työllistävää ja aluetta virkistävää”, Niinimäki sanoo.

”On kaupungin asia, mihin suuntaan aluetta haluttaisiin kehittää. Pitkä aika takaa sen, että alueelle syntyisi positiivista uutta käyttöä.”

Yliopisto on käynyt Oulun kaupungin kanssa aiheesta ”alustavia keskusteluja”, Jouko Niinimäki sanoo.

”Mukana on ollut kaavoituksen väkeä, ennen kaikkea [yhdyskuntajohtaja] Matti Matinheikki, kaupunginjohtaja Päivi Laajala ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen. Lopputulema on ollut, että varmasti kannattaa asiaa tutkia.”

Miksi asiasta tiedotettiin juuri nyt? Jouko Niinimäen mukaan aiheesta on puhuttu yliopiston hallituksessa ”vapaana keskusteluna”.

”Asia tuli nyt luontevasti agendalle, ei ole erityistä syytä, miksi se juuri nyt nousi esille. Tänään toki tulee hallituksen kokouksen esityslista julkiseksi, joten haluttiin tiedottaa asiasta ensin itse, ettei aiheesta syntyisi huhuja.”

Jouko Niinimäen mukaan tässä vaiheessa ei ole vielä päätetty, kuka mahdollisen uudisrakentamisen maksaisi: ”Ei olla vielä niin pitkällä, että mietittäisiin, olemmeko me ylipäänsä uudisrakentamassa.”

”Mutta jos mennään pitkälle ja otetaan etunojaa, arvelisin, että rakennettaisiin osittain lainarahalla, osittain omalla rahalla.”

Linnanmaan kampuksella on tapahtunut paljon myös yliopiston sisäisiä muuttoja: muuttamaan ovat vain muutaman vuoden sisällä joutuneet niin keskustasta Linnanmaalle siirtyneet arkkitehdit, humanistinen kuin kasvatustieteidenkin tiedekunta.

Mahdollistavatko vuokrasopimukset Linnanmaalta pois muuttamisen?

”Tietenkin pyritään siihen, että vuokrasopimukset ollaan loppuun asti”, Niinimäki sanoo. Hänen mukaansa kampuksella on hyvin erimittaisia vuokrasopimuksia: osa on välittömästi irtisanottavissa, osa muutaman vuoden mittaisia, osa taas hyvin pitkiäkin.

”Karttaharjoituksena on katsottu, että vuokrasopimusten näkökulmasta tällainen liike olisi mahdollinen. Myös talouden näkökulmasta on tehty alustavia sormiharjoituksia: kaikki nämä kolme visiota olisivat taloudellisesti mahdollisia, yksikään niistä ei olisi mahdoton tai pelkkää haihattelua.”

Oulun yliopiston hallitus käsittelee kiinteistöstrategian selvitystyön käynnistämistä kokouksessaan 20. marraskuuta.

Oulun yliopiston ensimmäisistä avajaisista on tänä syksynä kulunut 60 vuotta. Yliopistolla ei ollut ensimmäisinä toimintavuosina yhtä yhtenäistä tilaa. Kampusta ehdotettiin aikoinaan sijoitettavaksi niin Sanginsuuhun, Virpiniemeen kuin keskustan liepeille Hupisaarten ympäristöön. Linnanmaan kampuksen rakentaminen alkoi 1970-luvun alussa, ja jatkui aina 2000-luvulle, jolloin hallintorakennuksen lähellä olevat tietotalot valmistuivat.

 

Lue lisää: Kuvagalleria: Helvetin kuuseen rakennettu siperialainen tehdas muuttuu ja kasvaa

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Valoa tutkimuksesta

Mistä valoa loppuvuoden pimeyteen? Kysyimme neljältä Oulun yliopiston tutkijalta, mikä heidän alallaan herättää toivoa. Vastauksissa toivonkipinöitä herättävät esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ja halu auttaa tulevaisuuden ongelmissa. Tutkimus voi paljastaa meille lisää itsestämme ja antaa toivoa menneisyyden paremmasta ymmärtämisestä ja nykyisyydessä paremmin elämisestä.

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Jenna Tajakka

 

"Toivoa kiertotalous herättää siksi, että se on tehokas keino pysäyttää ilmastonmuutos", sanoo Katja Ohenoja.
”Toivoa kiertotalous herättää siksi, että se on tehokas keino pysäyttää ilmastonmuutos”, sanoo Katja Ohenoja.

 

Hiilidioksidia vähemmäksi sivuvirtojen hyötykäytöllä

”Tutkin teollisuuden sivuvirtojen ja jätemateriaalien hyötykäyttöä. Käytännössä tutkin siis esimerkiksi miten lentoliikenteestä syntyviä haittamateriaaleja pystytään hyötykäyttämään nykyisen kaatopaikoittamisen sijaan. Teollisuudesta syntyy suuria määriä erilaisia tuhkia ja kuonia, joille etsimme turvallista käyttöä, sillä ne sisältävät usein raskasmetalleja tai muita haittamateriaaleja.

Yksi hyötysovellus on rakennusmateriaalit, joihin tutkimusryhmäni keskittyy. Tässä tutkimuksessa on kaksi näkökulmaa: tiheään asutuissa maissa esimerkiksi lentotuhkan läjittäminen vie paljon tilaa, ja toisaalta etsimme materiaaleja, jotka korvaavat sementin. Sementin tuotannosta syntyy yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin lentoliikenteestä, joten sen korvaaminen muilla materiaaleilla olisi yksi keino vähentää haitallisia päästöjä.

Uskon, että ongelma ratkeaa tulevaisuudessa tutkimuksen avulla. Sivuvirtamateriaaleja otetaan käyttöön koko ajan yhä laajemmin ja laajemmin. Kiertotalous on nykyään esillä huomattavasti enemmän kuin aiemmin ja toteutuu jo osittain. Siitä kirjoitetaan mediassa ja jopa yksittäiset bloggaajat ovat alkaneet kiinnittää siihen huomiota viimeisen vuoden aikana. Lisääntynyt huomio näkyy myös tutkimuspuolella, sillä tutkimusryhmänikin on kasvanut ja nykyään töitä on melkein enemmän kuin tekijöillä on aikaa.

Tutkimuksemme tarkoitus on oikeastaan, ettei sen tulos näkyisi ihmisten arjessa, vaan olemassa olevia ratkaisuja pystyttäisiin korvaamaan saumattomasti sivuvirtapohjaisilla. Jos tulos kuitenkin näkyy, se näkyy siinä, että tulevaisuudessa rakennusmateriaaleja on enemmän. Jos menee ostamaan sementtiä, voi vertailla materiaalien hiilijalanjälkiä ja vaihtoehtoja on useampia.

Materiaalien moninaistuminen synnyttää uusia yrityksiä ja laajentaa olemassa olevien tehtaiden toimintaa. Esimerkiksi Tornion terästehtaalle ollaan juuri rakentamassa kuonankäsittelylaitosta.

Toivoa kiertotalous herättää siksi, että se on tehokas keino pysäyttää ilmastonmuutos. Yksittäinenkin asia kuten sementti on merkittävä tekijä päästöjen kannalta. Jos siitä syntyviä päästöjä saataisiin vähennettyä edes puolella, sillä olisi iso vaikutus. Vielä vuosi sitten en olisi ollut näin toiveikas, mutta nyt tuntuu, että toivoa on ja uudet investointipäätökset, kuten Tornio, valavat sitä lisää.”

Katja Ohenoja, Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö

 

 

"Uskon, että tutkimuksellamme on suurta merkitystä tulevaisuudessa, ja että se mahdollistaa monia ennennäkemättömiä sovelluksia, joita en osaa vielä edes kuvitella", sanoo Jussi-Pekka Jansson.
”Uskon, että tutkimuksellamme on suurta merkitystä tulevaisuudessa, ja että se mahdollistaa monia ennennäkemättömiä sovelluksia, joita en osaa vielä edes kuvitella”, sanoo Jussi-Pekka Jansson.

 

Uusia ulottuvuuksia 3D-kuvantamisella

”Tutkin laserin avulla tehtävää 3D-kuvantamista eli laitetta, joka arvioi perinteisen leveyden ja korkeuden lisäksi etäisyyttä eli syvyyttä. Kehitämme laitetta, jonka tarkoituksena on päästä matkapuhelinkameran kokoon muutaman kympin hintaan. Käytännössä laite toimii mittaamalla aikaa, joka salamavalolla kestää kohteeseen ja takaisin kennolle. Näin jokaisen pikselin etäisyys mitataan erikseen.

Uskon, että teknologia yleistyy lähitulevaisuudessa, ja että siitä tulee itsestään selvä osa arkea esimerkiksi osana matkapuhelinten kameroita. Tämä auttaisi tunnistamaan puhelimen käyttäjän ja kuvattavat kohteet muotojen perusteella automaattisesti. Juuri nyt tutkimuksessa kuumana aiheena on myös augmented reality eli lisätty todellisuus, jonka avulla kameralla otettuun kuvaan voi lisätä kohteita, joita ei oikeasti ole. 3D-kuvantamisen avulla kamera selvittäisi myös etäisyyden, jotta se osaa lisätä kohteen oikealle paikalle kuvassa.

Teknologiaa tarvitaan esimerkiksi automaattisissa autoissa, jotka havaitsevat esteitä ja varoittavat kuljettajaa. Monenlaiset robotit tarvitsevat ihmismäistä konenäköä liikkumiseen. Syvyysnäkö mahdollistaisi robottien käytön tavaroiden siirtämisessä ja valmistamisessa sekä uuden tasoisen automaation. Traktorit voisivat toimia pelloilla itsenäisesti, koska ne näkisivät ympäristönsä. Metsä- ja kaivinkoneet voisivat olla automatisoituja. Myös esimerkiksi automaattisten dronejen pitäisi löytää itsestään laskeutumispaikka, mikä vaatii konenäköä.

Kehitettävä teknologia tukee reaaliaikaista kuvantamista eli live 3D-kuvaa, jonka avulla esimerkiksi valvontajärjestelmät kehittyvät uudelle tasolle. Kodin ovet voisivat tunnistaa, kuka on tulossa sisään ja avata oven sen perusteella. Hoitorobotti tai valvontajärjestelmä voisi hälyttää apua perustuen siihen, että järjestelmä näkee jonkun makaavan maassa tai jos tämän rintakehän liikkeen perusteella hengitys loppuu.

Reaaliaikaisuus tukee myös eleohjausta: käsien, jalkojen tai pään asentoja ja liikkeitä havainnoimalla voitaisiin ohjata eri laitteita. Uskoisin, että teknologia yleistyy matkapuhelimiin viiden vuoden sisällä.

Toivoa herättää se, että teknologia voi auttaa tulevaisuuden ongelmissa. Tutkimuksen avulla voidaan automatisoida ja tehostaa monia toimintoja sekä lisätä ihmisten turvallisuutta niin kotona ja työpaikoilla kuin liikenteessä. Esimerkiksi vanhukset voivat teknologian avulla selviytyä kauemmin kotioloissa.

Uskon, että tutkimuksellamme on suurta merkitystä tulevaisuudessa, ja että se mahdollistaa monia ennennäkemättömiä sovelluksia, joita en osaa vielä edes kuvitella.”

Jussi-Pekka Jansson, Elektroniikan piirit ja järjestelmät -tutkimusyksikkö

 

 

"Eläimillä on helpompi tutkia aiheita, jotka ovat meille tabuja. Asioita pystyy tutkimaan paremmin, kun ilmiö ei ole henkilökohtainen, kuten ihmisiä tutkittaessa", sanoo Arja Kaitala.
”Eläimillä on helpompi tutkia aiheita, jotka ovat meille tabuja. Asioita pystyy tutkimaan paremmin, kun ilmiö ei ole henkilökohtainen, kuten ihmisiä tutkittaessa”, sanoo Arja Kaitala.

 

Eläintutkimuksella lähemmäksi ihmisyyttä

Tutkin eläinten käyttäytymistä, esimerkiksi seksuaalivalintaa ja jälkeläisten hoitoa. Tällä hetkellä tutkin kiiltomatoja eräänlaisena ”terminaaliprojektina”: ajattelin, että jään kohta eläkkeelle, joten teen, mitä olen aina halunnut tehdä.

Kiiltomadot ovat eksoottisia, koska yleensä luonnossa koiraat koreilevat. Esimerkiksi uroslinnut ovat värikkäitä ja naaraat eivät. Kuitenkin kiiltomadoilla naaraat loistavat ja koiraat etsivät loistavimman naaraan parikseen.

Tutkin sitä, miksi juuri naaraat loistavat ja mitä kustannuksia siitä koituu. Saimme vasta selville, että jokainen yö, kun naaras loistaa turhaan, se voi menettää 20 prosenttia munistaan. Kiiltomadot eivät syö aikuisena mitään, joten kustannus on naaraalle suuri. Tutkimme myös sitä, miten naaraiden kannattaisi loistaa, jotta koiraan saisi mahdollisimman nopeasti.

Tutkimustuloksiamme voi myös yleistää. Ihminenkin toimii parinvalinnassa osaksi biologisin perustein, ja parinvalintaamme ohjaavat monet asiat kuten tuoksut, ei pelkästään älykkyys. Tiedämme tutkimuksen perusteella, missä kannattaa olla, jos paria valitaan.

Kiiltomatokoiraat valitsevat suurimman ja kirkkaimman yksilön, joten pienen himmeän yksilön kannattaa olla kaukana isommasta, jotta se tulisi valituksi. Parinvalinnassa on aina mahdollisuus valita, mutta valinta edellyttää vertailua. Jos vertailu estetään, huonompikin yksilö voidaan valita.

Aihetta ei ole aiemmin tutkittu pohjoismaissa lainkaan. Tällä hetkellä ohjauksessani on Helsingissä väitöskirja, jossa tutkitaan valosaasteen vaikutusta kiiltomatojen käytökseen. Tältä kannalta tutkitaan siis myös ihmisen vaikutusta kiiltomatoihin: kannattaisiko pihalla olla liikkeen aktivoimat valot, jos mökille haluaa kiiltomatoja? Uskon, että tulevaisuudessa meidän on helppo ohjeistaa tutkimuksen pohjalta esimerkiksi siihen, minkä värisiä valoja kannattaa suosia.

Toivoa tutkimuksessa herättää se, että eläinten käyttäytymistutkimus on tullut uudestaan esille. Suosiota selittää se, että ihmisen käyttäytymisessä on paljon eläimellisyyttä ja eläimet ovat paljon kyvykkäämpiä kuin ikinä on ajateltu. Eläimet pystyvät oppimaan sekä hahmottamaan ja huijaamaan toisiaan. Esimerkiksi Olli Loukola on opettanut kimalaiset pelaamaan jalkapalloa, mitä kukaan ei voinut ikinä kuvitellakaan.

On luultu, että kieli on pelkästään ihmisen ominaisuus, mutta nyt tiedetään, että kaikki kielen määritelmät pätevät myös moniin eläimiin. Esimerkiksi delfiineillä ja valailla on löydetty jopa selviä murteita. Toivoisin, että eläinten kognitioon keskityttäisiin jatkossa enemmän.

Eläimillä on myös helpompi tutkia aiheita, jotka ovat meille tabuja. Asioita pystyy tutkimaan paremmin, kun ilmiö ei ole henkilökohtainen, kuten ihmisiä tutkittaessa. Esimerkiksi homoseksuaalisuus ei ole eläimille tabu ja joillakin eläimillä se on jopa yleisempää kuin ihmisillä. Eläimiä tutkittaessa päästään myös paremmin käsiksi ilmiöiden syihin.

Eläinten käyttäytymistutkimus on osoittanut, että kaikki, mitä on pidetty pelkästään ihmisten ominaisuuksina, on löydetty myös jossain määrin eläimillä. Se on lähentänyt meitä toisiinsa, ja sen takia tämä ala on jännittävä.”

Arja Kaitala, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö

 

 

"Omalta pieneltä osaltaan tämäkin projekti voi antaa toivoa menneisyyden paremmasta ymmärtämisestä ja nykyisyydessä paremmin elämisestä", sanoo Markku Hokkanen.
”Omalta pieneltä osaltaan tämäkin projekti voi antaa toivoa menneisyyden paremmasta ymmärtämisestä ja nykyisyydessä paremmin elämisestä”, sanoo Markku Hokkanen. Kuva: Anni Hyypiö.

 

Menneisyydestä ymmärrystä ja oppia

”Tutkin historiaa, erityisesti kolonialismia ja Afrikan modernia historiaa sekä lääkinnän ja parantamisen historiaa.

Historiantutkimus ei etene yhtä suoraviivaisesti kuin esimerkiksi luonnontieteet, vaan siihen kuuluu jatkuva uudelleentulkinta, epäily ja kritiikki. En voi luvata keksiväni tehokasta rokotetta malariaan tai kylmäfuusiota ratkaisuna ilmastokriisiin, mutta historiantutkimus itsessään sisältää toivon mahdollisuuden. Niin kauan kuin yritämme ymmärtää menneisyyttä ja erilaisia ajattelun, toiminnan ja olemassaolon tapoja, toivoa on. Ihmiset voivat oppia menneisyydestä, ja muuttaa maailmaa.

Historia opettaa kriittistä kysymysten esittämistä ja lähdekritiikkiä, mikä mahdollistaa valheiden ja vallankäytön tunnistamisen. Tämän vuoksi vallanpitäjät etenkin autoritäärisissä maissa haluavat usein hallita myös historiaa. Silti he epäonnistuvat historian hallinnassa toistuvasti, mistä jopa pessimisti saa aihetta toivoon.

Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten länsimaissa saatettiin vakavasti esittää, että Afrikalla ei ole merkittävää omaa historiaa. Sittemmin tutkijayhteisö on vakiinnuttanut Afrikan historian paitsi omana alanaan, myös erottamattomaksi osaksi maailmanhistoriaa. Esimerkiksi afrikkalaisten toimijoiden rooli paitsi Afrikan, myös Atlantin piirin historiassa ja maailman aktiivisina rakentajina ymmärretään nykyään paljon paremmin.

Myös orjakaupan, rasismin ja kolonialismin historiasta löytyy perusteita toivolle. Voidaan nähdä, miten sorron ja hyväksikäytön kriitikot ja vastustajat saavuttivat vähitellen merkittäviä voittoja, eikä esimerkiksi nykyajan ihmisoikeusajattelua ja kansainvälistä lainsäädäntöä voida ymmärtää ilman tätä pitkää historiaa.

Tutkimus on paljastanut myös kolonialismin väkivallasta yhä enemmän sitä, miten ja miksi väkivaltaa harjoitettiin, ketkä sitä harjoittivat, ketkä hyötyivät ja ketkä kärsivät – huolimatta siitä, että väkivallan harjoittajilla on historiassa usein tapana kieltää tekonsa ja siirtomaa-ajan arkistoja on systemaattisesti hävitetty.

Tällä hetkellä olen aloittamassa kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa uutta tutkimushanketta parantamisen ja politiikan historioista 1800- ja 1900-lukujen Afrikassa. Kyseessä on yhteistyöprojekti, jollaista joitakin vuosia sitten tuskin olisi voinut edes ajatella.

Internet ja digitalisaatio mahdollistavat lähteiden, tutkimusten ja erilaisten tutkimusresurssien jakamisen afrikkalaisten ja länsimaisten tutkijoiden, sekä opiskelijoiden ja yleisöjen välillä. Omalta pieneltä osaltaan tämäkin projekti voi antaa toivoa menneisyyden paremmasta ymmärtämisestä ja nykyisyydessä paremmin elämisestä.

Omissa tutkimuksissani lääkinnän ja parantamisen historiasta voidaan nähdä myös toivon kipinöitä. Ihmiset ovat kautta aikain sairastuneet, etsineet hoitokeinoja ja tapoja terveyteen. Tämä universaali pyrkimys saattaa ihmisiä yhteen.

Sairauden, kärsimyksen ja parannuksen äärellä ihmiset kommunikoivat yllättävän tehokkaasti yli kielirajojen, pyrkivät yhteistyöhön, saavuttavat yhteisymmärrystä, tekevät kompromisseja ja tunnustavat toistensa ihmisyyden, vaikka toivo parantumisesta saattaa päättyä pettymykseen.”

Markku Hokkanen, Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkimusyksikkö

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Suomalaisen opiskelijapolitiikan huipulle on noustu neuvotteluiden seurauksena, nyt ilmassa on muutosta

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa on neuvotteluiden seurauksena sovittu luottamushenkilövalinnoista jo ennen äänestystä. Nyt moni liittokokoukseen osallistuvista ryhmistä on ilmoittanut haluavansa neuvottelukulttuuriin muutosta. Yksi neuvottelemattomuudesta ilmoittaneista on Oulun yliopiston ylioppilaskunta.

Marraskuussa Suomen ylioppilasliike kokoontuu taas kahdeksi päiväksi päättämään Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ensi vuoden toiminnasta. Samalla valitaan liitolle ensi vuoden puheenjohtaja ja hallitus.

Ylioppilaskunnat lähettävät kokoukseen delegaation. Liittokokouksessa käytettävissä oleva äänimäärä lasketaan ylioppilaskunnan jäsenmäärän mukaan, yksi ääni per alkavaa tuhatta jäsentä kohti. Esimerkiksi Oulun yliopiston ylioppilaskunnalla (OYY) on tänä vuonna liittokokouksessa käytettävänä 12 ääntä.

Vaikka ääniä olisi käytössä paljonkin, yhden ylioppilaskunnan äänet eivät yleensä käytännössä riitä ehdokkaan läpipääsyyn. Syynä on se, että delegaatit ryhmittyvät äänestyksissä myös muihin kuin ylioppilaskunnan joukkoon, kuten poliittisiin (esimerkiksi Kokoomusopiskelijat, Keskustaopiskelijat ja Vihreät nuoret) ja opintoalan mukaisiin ryhmiin (esimerkiksi Lääketieteen ja oikeustieteen opiskelijoiden liitto LOL).

SYL:n hallitusta ja puheenjohtajaa valittaessa on perinteisesti käyty neuvotteluita eri ryhmien välillä. Neuvotteluissa ryhmittymät sopivat neuvottelijoiden johdolla siitä, kuinka liittokokousdelegaattien tulisi vaaleissa äänestää, jotta heidän kannaltaan edullisimmat ehdokkaat menestyisivät joko puheenjohtaja- tai hallitusvaalissa.

Neuvotellaanko vai ei?

Tämän liittokokouksen alla on käyty keskustelua siitä, tulisiko neuvottelukulttuuria muuttaa.

OYY:n edustajisto hyväksyi 15. lokakuuta pidetyssä kokouksessa ohjeistuksen neuvottelemattomuudesta. Ohjeistuksen mukaan edustajisto “toivoo ja suosittelee vahvasti, että OYY:n liittokokousdelegaatio ei suorita henkilövaaleihin liittyviä neuvotteluita SYL ry:n liittokokoukseen. Delegaatio ei myöskään nimitä erillistä neuvottelijaa delegaation tueksi.“

Neuvottelemattomuudesta ovat ilmoittaneet myös ainakin Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, Vaasan yliopiston ylioppilaskunta, Vihreät nuoret, Demariopiskelijat, Keskustaopiskelijat ja Vasemmisto-opiskelijat. Määrä voi todellisuudessa olla paljon suurempikin, sillä kaikki ryhmät eivät ole julkistaneet kantojaan.

Yksi neuvotteluista pidättäytyvistä ylioppilaskunnista on Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Pääsihteeri Aaro Riitakorpi arvelee, ettei tulevassa kokouksessa neuvotella. Kun molemmat puheenjohtajaehdokasta tarjoavista ylioppilaskunnista (AYY ja HYY) on ilmoittanut, ettei neuvottele, ei neuvotteluille ole oikeastaan järjellistä tarvetta.

Riitakorpi itse on toiminut aiemmin neuvottelijana useana vuonna, mutta ei aio tänä vuonna edes osallistua liittokokoukseen.

Neuvottelemattomuutta on perusteltu sillä, että se toisi päätösvallan liittokokousdelegaateille. 

Sen sijaan Kokoomusopiskelijat on ilmoittanut kannattavansa neuvotteluita. Heidän mukaansa neuvotteluista luopuminen loisi “valtatyhjiön, jossa neuvottelevat osapuolet saisivat suhteellista etua neuvottelemattomiin osapuoliin”. Sopimus neuvottelemattomuudesta siirtäisi edun “verkostoituneimmille liittokokousdelegaateille, jotka pystyisivät lobbaamaan itseään tai haluamaansa ehdokasta henkilökohtaisesti”. Tämän seurauksena neuvottelut siirtyisivät pois näkyvistä ja muuttuisivat satunnaisemmiksi.

SYL:n pääsihteerin Eero Mannisen mukaan toive ja tarve neuvottelukulttuurin muutokseen on tullut ylioppilaskunnilta itsestään. SYL on tämän vuoden ajan fasilitoinut aiheeseen liittyviä keskusteluja hallitusten puheenjohtajien ja pääsihteerien tapaamisissa. Keskusteluita on seurannut johdon seminaarissa syntynyt suositus siitä, ettei liittokokouksessa neuvoteltaisi.

Manninen huomauttaa, ettei kyseessä ole silti virallisen päätöksentekoelimen päätös vaan suositus.

SYL ei varaa tässä liittokokouksessa aikaa hakijoiden yksilökohtaisille henkilöhaastatteluille tänä vuonna, vaan hakijoille pidetään yhteinen haastattelutilaisuus suuressa salissa. Myöskään neuvotteluja varten ei varata liittokokouspaikalta huoneita.

Liittokokouksessa äänestetään ensin seuraavan vuoden puheenjohtajasta enemmistöäänestyksellä. Tämän jälkeen valitaan hallitus käyttäen siirtoäänivaalitapaa.

Siirtoäänivaalissa äänestäjä merkitsee äänestyslippuunsa ehdokkaat mieluisuusjärjestyksessä. Ensimmäisellä kierroksella lasketaan vain ykkösäänet, eli vaalilipussa ensimmäiseksi merkitylle ehdokkaalle annetut äänet. Nämä äänikynnyksen ylittäneet ehdokkaat katsotaan valituiksi.

Näiltä valituilta siirretään ylijäämä-osa kustakin hänen saamastaan äänestä kyseisellä vaalilipulla seuraavaksi merkitylle ehdokkaalle. Jos paikkoja on edelleen täyttämättä kun kaikki ylijäämä-äänet on siirretty, karsitaan pois vähimmässä äänimäärässä oleva ehdokas ja kukin tälle laskettu ääni siirretään kyseisessä vaalilipussa seuraavaksi merkitylle ehdokkaalle.

Mikään valintatapa ei ongelmaton

Mutta mitä äänestystä edeltävissä neuvotteluissa oikein tapahtuu?

Asiaa valaisee OYY:n entinen pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen, joka on toiminut OYY:n neuvottelijana vuosina 2016–2018. Hän on itse ollut myös SYL:n hallituksessa vuonna 2013.

“Neuvotteluissa haetaan tukea muista ryhmistä oman ryhmän intresseille ja käydään niistä keskusteluja”, Manninen kuvailee.

Itse neuvottelut sujuvat Mannisen mukaan aika nopeaan tahtiin. Kahtena edellisenä vuonna neuvottelijat ovat kokoontuneet yhteen ennen neuvotteluita ja kertoneet oman delegaationsa puheenjohtajaa ja paria hallituksen jäsentä koskevat preferenssinsä avoimesti.

Hänen mukaansa neuvottelijoilla on ollut tiettyjä ennakkoon sovittuja pelisääntöjä. Esimerkiksi neuvotteluiden tulisi alkaa vasta ehdokashaastattelujen jälkeen ja neuvotteluissa ei saa valehdella.

Hänen neuvotteluvuosinaan on kokouksessa ollut aina myös heitä, jotka eivät neuvottele. Määrä on vaihdellut vuosittain.

Tänä vuonna Manninen on mukana OYY:n hallitusehdokkaan Teemu Virtasen kampanjassa. Hän toivoo, ettei kokouksessa neuvoteltaisi, koska niin moni on ilmoittautunut sitoutuvansa neuvottelemattomuuteen.

“Toivon, että jokaiselle delegaatille annetaan rauha tutustua ehdokkaisiin ja muodostaa oma käsityksensä ehdokkaiden pätevyydestä. Toki delegaation jäsenet juttelevat keskenään muodostaakseen omaa kantansa, joten kaverin suosituksella jonkun ehdokkaan puolesta on painoarvoa. ”

Toisaalta mikään valintatapa ei ole ongelmaton, hän huomauttaa.

Neuvotteluita on perusteltu sillä, että ne takaisivat alueellisesti tasapainoisen ja taustoiltaan monipuolisen hallituksen, jolloin myös pienet ylioppilaskunnat tulisivat huomioiduksi valinnoissa.

“Jos seuraavina vuosina näyttää siltä, että hallitukseen valitut tulevat ainoastaan suurista ja eteläisistä ylioppilaskunnista, on aika tehdä muutoksia valintatapaan.”

 

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous järjestetään 15.–16. marraskuuta Lahdessa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Pitäisikö jäsenmaksua nostaa, millaista yhteistyötä OSAKOn kanssa tulisi tehdä? – Kysyimme ehdolla olevilta ryhmiltä kannat seitsemään kysymykseen

In English Taas saa äänestää! Ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa, nimittäin. Kahdessatoista Suomen ylioppilaskunnassa valitaan taas tänä syksynä edustajat ylioppilaskunnan korkeimpiin päättäviin elimiin, eli edustajistoihin. Oulussa edustajistoon valitaan 37 jäsentä ja heidän varajäsenensä. Äänestys käynnistyi Oulussa perjantaina 1. marraskuuta kello 9. Sähköisessä vaalijärjestelmässä oli heti perjantaiaamuna ongelmia, sillä järjestelmä ei parin tunnin ajan näyttänyt ehdolla olevien ryhmien nimiä. […]

In English

Taas saa äänestää! Ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa, nimittäin.

Kahdessatoista Suomen ylioppilaskunnassa valitaan taas tänä syksynä edustajat ylioppilaskunnan korkeimpiin päättäviin elimiin, eli edustajistoihin. Oulussa edustajistoon valitaan 37 jäsentä ja heidän varajäsenensä.

Äänestys käynnistyi Oulussa perjantaina 1. marraskuuta kello 9. Sähköisessä vaalijärjestelmässä oli heti perjantaiaamuna ongelmia, sillä järjestelmä ei parin tunnin ajan näyttänyt ehdolla olevien ryhmien nimiä. Ehdokkaiden nimet ja numerot olivat oikein. Ongelma oli sekä suomenkielisessä että englanninkielisessä järjestelmässä. Lue lisää jutustamme.

Päättyvällä kaudella OYY:n 37-henkisen edustajiston suurin ryhmä on ollut Tekniikan ja talouden vaalirengas (TeTa), jolla on ollut nyt 13 edustajaa. Muut ryhmät kokojärjestyksessä ovat Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas (HuKa, 9 edustajaa), Kontinkankaan vaaliliitto (KoVa, 5 edustajaa), Tieteellisten vaaliliitto (5 edustajaa), Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto (3 edustajaa) ja Akateemiset perussuomalaiset (1 edustaja) ja Vihreä vaaliliitto (1 edustaja).

Oulun ylioppilaslehti esitti ehdolla oleville ryhmille seitsemän kysymystä koskien OYY:n toimintaa nyt ja tulevaisuudessa. Saimme vastaukset kaikilta ryhmiltä Oulun Akateemisten Perussuomalaisten vaaliliittoa lukuunottamatta.

Ryhmät ovat vastauksissa aakkosjärjestyksessä. Ryhmien toimittamia vastauksia ei ole muokattu kirjoitusvirheiden korjaamista ja lyhenteiden avaamista lukuun ottamatta.

 

1. Esitelkää ryhmänne lyhyesti. Keitä olette, kenen asiaa ajatte, kuinka montaa paikkaa haette vaaleissa ja millä vaaliteemoilla?

2. Mikä on mielestänne ylioppilaskunnan tärkein tehtävä?

3. Mihin asioihin haluatte tulevalla kaksivuotiskaudella erityisesti vaikuttaa? Mainitkaa ainakin kaksi konkreettista tavoitetta. 

4. Millaisiin asioihin ylioppilaskunta voi mielestänne ottaa kantaa? Mihin taas ei?

5. Valtaosa Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) toiminnoista muuttaa Linnanmaalle vuonna 2020. Millaista yhteistyötä OYY:n tulisi tehdä Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKOn kanssa?

6. Onko OYY:n jäsenmaksussa (nyt 57 euroa, yhdessä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n osuuden kanssa 114 euroa) mielestänne muutettavaa? Näettekö maksussa korotuspainetta, tarvetta sen laskemiseen, vai onko maksun määrä säilytettävä ennallaan?

7. OYY:n poliittista linjaa määrittävässä linjapaperissa todetaan, että OYY:n tulee varautua mahdolliseen automaatiojäsenyydestä luopumiseen. Linjapaperin mukaan ylioppilaskunnille varataan muutosta varten riittävän pitkä siirtymäaika, ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen tulisi varautua taloudellisesti myös ennen siirtymäaikaa. Millaisia toimia tämä mielestänne vaatii?

 

Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto

1. Olemme Oulun Keskustaopiskelijat ja sitoutumattomat (KEXI). Meillä on 17 aivan timanttista ehdokasta laajasti yliopiston eri tiedekunnista. Tavoitteena on kasvattaa paikkamäärää ja jatkaa järkevää edunvalvontaa edustajistossa. Vaaliteemamme liittyvät yliopiston tilojen viihtyvyyteen ja riittävyyteen, opiskelijoiden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä OYY:n kestävään talouden hallintaan.

2. Opiskelijoiden edunvalvonta.

3. Yliopiston suuntaan on tehtävä edunvalvontatyötä omaopettajajärjestelmän kehittämisessä. Opintojen on joustettava opiskelijan elämäntilanteen mukaan. Korkeakoululiikunta ja mielenterveyspalvelut tarvitsevat lisäresursseja. Oulun ammattikorkeakoulun muuttaessa Linnanmaan kampukselle on huolehdittava viihtyisien ja turvallisten opiskelutilojen riittävyydestä sekä lounasravintoloiden sujuvuudesta. OYY:n on oltava näkyvä myös Kontinkankaalla niin jäsenpalveluiden lähisaatavuuden, kuin edunvalvonnan osalla. Ruokailuruuhkia pitäisi pystyä purkamaan myös Kontinkankaan kampuksella.

4. Ylioppilaskunta voi ottaa kantaa opiskelijoihin liittyviin asioihin. Muihin asioihin liittyen ylioppilaskunnan on pidättäydyttävä ottamasta kantaa.

5. OYY:n ja OSAKOn on jatkossakin oltava omia toimijoita. Kuitenkin opiskelijoiden yhteiset tapahtumat ja yhteinen edunvalvonta ovat toisinaan perusteltuja. 

6. Jäsenmaksua tulisi saada alemmas. OYY:n tulee varautua automaatiojäsenyyden poistumiseen ja kehitettävä taloutta vähemmän jäsenmaksuista riippuvaan suuntaan. YTHS:n osuuden maltilliseen kasvattamiseen Oulun Keskustaopiskelijat ja sitoutumattomat ovat valmiita, mikäli se tarkoittaa lisäpanostuksia opiskelijoiden hyvinvointiin, esimerkiksi mielenterveyspalveluihin.

7. Ylioppilaskunnan taloutta tulee jo nyt tarkastella kriittisesti ja pyrkiä saamaan se vakaaksi ja kevyemmäksi. Ylioppilaskunnalla on erilaisia omistuksia, kuten Uniresta, ja sijoituksia, ja näiden suhteen on harjoitettava  rohkeaa ja vahvaa omistajaohjausta, jotta omistukset hyödyttävät opiskelijoita mahdollisimman paljon. Uutta liiketoimintaa on aloitettava. Yritys- ja yhteistyökoordinaattoriin panostaminen lisää taloudellisia mahdollisuuksia, esimerkiksi tapahtumien tulee olla voitollisia, minkä sponsorit tekevät mahdolliseksi. Tappiollisia tapahtumia ei tule järjestää. Kaupungin kanssa tehtävää yhteistyötä on tiivistettävä ja sieltä on pyrittävä saamaan taloudellista tukea erilaisiin hankkeisiin.

 

Lääketieteellinen vaaliliitto

1. Lääketieteellinen Vaaliliitto jatkaa edarissa KoVa:n jalanjäljissä, eli haluamme ajaa Kontinkankaan ja lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden etua. Vaaliteemojamme ovat Kontinkankaan palvelut, vastuullinen taloudenpito ja ylioppilaskuntien vapaaehtoinen jäsenyys.

2. Tärkein tehtävä on opiskelijoiden edunvalvonta.

3. Kontinkankaalle on YTHS-uudistuksen yhteydessä saatava oma toimipiste. Vapaaehtoisen jäsenyyden toteutumista on lobattava aiempaa voimakkaammin.

4. Kannan ottaminen on aina oltava harkittua pakkojäsenyyden vuoksi. Toisaalta opiskelijoita koskettavia asioita ei aina yksiselitteisesti voi rajata. Loppujen lopuksi päätös mihin voidaan ottaa kantaa ja mihin ei on edarin päätettävissä.

5. Avajaistapahtuma on luonteva aloitus. Yhteiskampukselta löytyy varmasti monia yhteisiä tiloihin ja kaupunkirakenteeseen liittyviä edunvalvontatavoitteita, joita on hyödyllistä ajaa yhdessä. OYY ja OSAKO voisivat fasillitoida myös yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun ainejärjestöjen kesken.

6. Maksua ei saa nostaa entisestään, vaan mieluiten viime kauden korotus täytyy perua. Pitkällä aikajänteellä maksua tulee laskea vastaamaan sitä tasoa, jonka jäsenet olisivat vapaaehtoisen jäsenyyden astuessa voimaan valmiita maksamaan OYY:n palveluista.

7. Keinoja on monia, eikä mitään tule jättää käyttämättä. Lakisääteisten tehtävien ja edunvalvonnan turvaaminen on etusijalla ja näistä täytyy viestiä entistä tavoittavammin. Ylioppilaskunnan jäsenyydellä saataviin asioihin voisi tulevaisuudessa lukeutua esimerkiksi etuajo-oikeus Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö PSOASin asuntoihin, Sporttipassin palveluita ja enemmän paikallisia jäsenetuja. Yritysyhteistyöhön ja mainosmyyntiin tulee panostaa tapahtumissa ja ylioppilaskunnan julkaisuissa. Kaikkia jäsenpalveluita täytyy osata arvioida jatkossa niiden houkuttelevuuden ja jäsenistölle tuotetun hyödyn kannalta.

 

Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitto

1. Olemme Kokoomuksen edustajistovaalilista. Haemme 4 paikkaa vaaleissa. Vaaliteemamme keskittyvät opiskelijoiden ahkeruuden ja mielenterveyden puolustamiselle. Ylioppilaskunnan pitäisi keskittyä opiskelijoiden edunvalvontaan ja vastuulliseen taloudenpitoon.

2. Opiskelijoiden edunvalvonta.

3. OYY:n on ajettava opintotuen korotusta ja pyrittävä saamaan se Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kannaksi. OYY:n on myös keskityttävä erityisen tarkasti opiskelijoiden edunvalvontaan. Ammattikorkeakoulun muutto tulee aiheuttamaan uusia haasteita, joten OYY:n oltava hereillä ettei opiskelijoiden asema heikkene

4. Mielestämme OYY:n tulee ottaa kantaa ainoastaan opiskelijoita koskettaviin asioihin.

5. Tilojen, tapahtumien ja työntekijöiden osalta yhteistyömahdollisuuksia on selvitettävä. Tärkein asia olisi yhdistää voimat edunvalvonnassa.

6. Jäsenmaksua pitäisi laskea. Se voidaan kustantaa leikkaamalla esimerkiksi järjestöavustuksista tai tapahtumakuluista. YTHS-maksun osalta palveluiden laadun on säilyttävä, joten vuosien saatossa inflaation seurauksena maksu tulee nousemaan.

7. Olemme tyytyväisiä OYY:n linjasta pakkojäsenyyden suhteen. Mielestämme on erityisen tärkeää hoitaa taloutta vastuullisesti, jotta taloudellinen vakaus säilyy myös mahdollisella siirtymäajalla.

 

Poikkitieteellinen vaalirengas

1. Olemme POVA eli poikkitieteellinen vaalirengas, ja meihin kuuluvat Humanistinen vaaliliitto, Kasvatustieteellisten alojen vaaliliitto, sekä Shared Voices -vaaliliitto. Porukkamme koostuu eri tieteenalojen opiskelijoista: joukostamme löytyy niin kasvatustieteen, kielten, historian, biologian kuin markkinoinnin opiskelijoita. Kaikkia meitä yhdistää opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen.

2. Opiskelijan hyvän elämän edistäminen. Tämä saavutetaan timanttisen edunvalvonnan kautta.

3. OYY:n jakamien järjestöavustusten lisääminen sekä lisäresurssointi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin.

4. Ylioppilaskunta voi ottaa kantaa kaikkeen opiskelijoiden elämään liittyvään, kuten vaikka asumiseen ja liikkumiseen. Edustajisto voi sitten päättää, missä opiskelijaelämään liittyvien asioiden raja menee, ja olisiko joihinkin asioihin parempi ottaa kantaa muita reittejä pitkin.

5. Koska olemme saman katon alla, on järkevää ja molempia osapuolia hyödyttävää tehdä yhteistyötä, kunhan tämä yhteistyö on selkeästi määritelty ja molemmat osapuolet hyväksyvät ja sitoutuvat siihen. Yhtenä esimerkkinä on väläytelty yhteistä tapahtumatuottajaa, ja tämähän olisi ehkä ihan fiksua, jos lukuvuoden avajaistapahtuma on yhteinen.

6. Edellisen jäsenmaksun maltillisen noston myötä ylioppilaskunnan talous on aika hyvin tasapainossa, joten tällä hetkellä paineita nostamiseen tai laskemiseen ei juuri ole. 114 euroa on iso raha monelle opiskelijalle, joten jäsenmaksu on hyvä pitää korkeintaan siinä.

7. Opiskelijoiden tulisi olla tietoisempia OYY:n jäsenyyden hyödyistä, joten ylioppilaskunnan täytyy aina välillä keskittyä ”itsensä myymiseen”. Automaatiojäsenyyden aikanakin OYY:n tulee tietysti pyrkiä olemaan mahdollisimman houkutteleva, että opiskelijat kokevat halua kuulua siihen ja kokevat saavansa rahoilleen vastinetta. OYY:n sijoitusvarallisuuden ollessa aika pientä, radikaalit muutokset toimintaympäristössä vaarantaisivat edunvalvonnan toimivuuden, joten vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarvitaan, ja näitä onkin viimeisen noin vuoden aikana ideoitu. Kannatamme automaatiojäsenyyttä. Vapaaehtoisen jäsenyyden myötä näemme ongelmaksi muun muassa ns. vapaamatkustajat, joten tulisi määritellä tarkoin, ketkä jäsenyydestä hyötyvät.

 

Solidaarinen vaalirengas

1. Solidaarisessa vaalirenkaassa on mukana sekä Vasemmisto-opiskelijoiden että Vihreiden vaaliliitot. Olemme siis punavihreisiin arvoihin sitoutuneita ehdokkaita eri opintoaloilta. Meille tärkeitä teemoja ovat opiskelijoiden hyvinvointi, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, kestävä kehitys kampuksella ja toimiva yhteiskampus Oamkin muuton myötä. Haemme edustajistovaaleissa renkaalle kahta paikkaa.

2. OYY:n, kuten muidenkin ylioppilaskuntien, tarkoituksena on yliopistolain mukaan toimia jäsentensä yhdyssiteenä, edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Lisäksi ylioppilaskunta osallistuu yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen sekä nimeää hallinnon opiskelijaedustajat yliopiston päätöksentekoelimiin. Näistä tehtävistä näemme ylioppilaskunnan tärkeimmäksi tehtäväksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikallisesti, valtakunnallisesti ja globaalisti. 

3. Opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvät teemat ovat keskeisimpiä ensi vaalikaudella. Tähän liittyy oikeastaan kaikki opiskelijoita koskevat päätökset opintotuesta sujuviin opintoihin, kurssien suoritusmahdollisuuksiin ja mielenterveyspalveluihin. OYY:n piirissä toimivilla järjestöillä on merkittävä rooli yliopisto-opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäjänä ja yliopistoyhteisöön kiinnittymisessä. Siksi näemme tarpeellisena, että OYY tukee järjestöjä enemmän rahallisesti ja kouluttamalla toimijoita. OYY:n piirissä toimivat elinvoimaiset järjestöt hyödyttävät sekä opiskelijoita hyvinvointina että ylioppilaskuntaa vaikuttavana yhteisönä.

4. OYY voi ottaa hyvin laajastikin kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, koska on vain harvoja asioita, jotka eivät koskettaisi opiskelijoita. Jokainen ylioppilaskunnan kanta on kompromissi ja ne ovat päätetty demokraattisesti valitussa edustajistossa. Jos pitää miettiä, mihin OYY ei voi ottaa kantaa, niin esimerksi ei pelkästään ammattikorkeakouluopiskelijoita koskeviin asioihin, sillä heillä on sitä varten omat järjestönsä, paikallisesti OSAKO ja valtakunnallisesti Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK).

5. Yhteistyötä voidaan tehdä kaikessa mahdollisessa, missä se koetaan molemmissa yhteisöissä mielekkääksi. Yhteinen avajaistapahtuma ja vaikuttaminen kampusasioissa, paikallisesti Oulun kaupunkiin ja valtakunnallisesti eduskuntaan voisivat olla esimerkkejä olemassa olevasta ja tulevasta yhteistyöstä. 

6. Yleisen kustannuskehityksen (inflaatio) takia myös OYY:n menot kasvavat koko ajan. Siinä mielessä jäsenmaksussa on aina tietty korotuspaine taustalla. Jos jäsenmaksua ei tietyin väliajoin koroteta, niin toiminnasta pitää karsia tai löytää muita keinoja rahoittaa toimintaa. OYY:n jäsenmaksuosuuden kehitys on pysynyt maltillisena viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka jäsenmäärä on tippunut rajusti yliopiston passiivirekisterin käyttöönoton myötä.  

7. Ylioppilaskunnan jäsenpalveluiden vahvistamista ja kehittämistä. Ylioppilaskunta tarvitsee osaavia ihmisiä työntekijöiksi ja hallitukseen tulevina vuosina, jotka voivat kehittää jäsenpalveluita, koulutuksia ja tapahtumia, siten että jokainen jäsen kokee ylioppilaskunnan omakseen. Jos automaatiojäsenyydestä luovutaan, tapahtumilla on keskeinen rooli yhteisöllisyyden rakentajana, jäsenhankinnassa ja näkyvyydessä opiskelijoille. Voittoa tuottavilla tapahtumilla voidaan turvata paremmin rahoitus myös opiskelijoiden laadukasta edunvalvontaa varten. Järjestöt ja opiskelijaedustajien verkosto ovat elintärkeitä ylioppilaskunnan vaikuttavuuden kannalta, joten myös näihin tarvitaan suunnitelmallista kehitystyötä ja rahallisia panostuksia. Lisäksi ylioppilaskunnan sijoitusomaisuuden määrää pitää kasvattaa suunnitelmallisesti.

 

Tekniikan ja Talouden vaalirengas

1. TeTa eli Tekniikan ja Talouden ryhmä on poliittisesti sitoutumaton, heterogeeninen edustajistoryhmä, koostuen teekkareista ja kyltereistä. Rakennamme järjen ääntä kuunnellen paremmin toimivaa ylioppilaskuntaa kaikille opiskelijoille, riippumatta nimestämme tai edaattoriemme taustoista. TeTa soveltaa nk. ryhmäkuria hyvin harvoin, ja meillä jokainen voi olla vapaasti omaa mieltään eri asioista. Haluamme vähintään säilyttää nykyisen paikkamäärän (13) edustajistossa ja realistisena pidämme myös yhden paikkamäärän lisäystä.

2. Edunvalvonta! Opiskelijoiden päivittäiseen elämään kampuksella ja kaupungissa vaikuttaminen.

3. Oamkin muuton myötä tilat tulee olemaan kaikissa eri muodoissa (ruokailu, opiskelu, parkkipaikat, bussit) entistä enemmän kortilla. OYY:n tulee vaikuttaa siihen, että jokainen pääsee matkustamaan yliopistolle, syömään lounasaikana ja että itsenäiseen opiskeluun soveltuvia tiloja on riittävästi. OYY:n tulisi vaikuttaa myös koulutuksen laatuun ja luennoitsijoiden pedagogiseen osaamiseen. Esimerkiksi voisi vaikuttaa siihen, että yliopisto järjestäisi pari pakollista kurssia luennoitsijoille pedagogisista taidoista.

4. Kirkkaimpana mielessä tulisi pitää opiskelijoiden edunvalvontaan ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset. OYY:n ei ole mielekästä kategorisesti rajata keskustelu- tai kannanottoaiheita pois, jotta emme itse rajoita omaa mahdollisuuttamme ajaa erilaisia asioita. Joka tapauksessa, pakkojäsenyyden ollessa voimassa, keskustelunavaukset tulee harkita tarkoin, sillä periaatteella, että selkeästi suurin osa ylioppilaskunnan jäsenistä pystyy seisomaan niiden avausten takana. Vahvasti mielipiteitä opiskelijoiden keskuudessa jakavia aiheita tulee välttää.

5. Pre-Analia 2020! Vulcanalian ja Preludin yhdistäminen (kenties paremman nimen alle), samoin muut OYY:n ja OSAKOn yhteiset tapahtumat voisi olla luonteva, matalan kynnyksen paikka käynnistää läheisempää yhteistyötä! Hallintopuolen toiminnoista ja edunvalvonnasta voi alkaa etsiä yhtymäkohtia joissa tehtäisiin yhteistyötä, mikäli se on lainsäädännöllisesti mahdollista erilaisista organisaatioista johtuen.

6. Kun jäsenmaksua historiassa on nostettu, sitä hyvin harvoin on saatu enää laskemaan. Emme voi joka vuosi keksiä uusia menoja, jotka rahoitetaan opiskelijoiden jäsenmaksua korottamalla. Jäsenmaksu voidaan tässä tilanteessa pitää ennallaan, kun samalla tulee varautua pakkojäsenyyden ja jäsenmaksutulojen laskuun.

7. Olennaista on pitää huoli siitä, että jokainen opiskelija haluaa kuulua ylioppilaskuntaan, vaikka se olisi vapaaehtoista.  Jokaista OYY:n toimintoa tulee kuitenkin uskaltaa tarkastella avoimen kriittisesti ja rakenteita organisaatiossa voidaan tarvittaessa muuttaa.
Haluamme määritellä uudessa edustajistossa suuret linjat näihin kysymyksiin, jotta varautuminen on johdonmukaista:

1. Mitkä ovat OYY:n ydintehtävät, jotka ovat tärkeimpiä toteuttaa?

2. Kuinka suuren positiivisen tuloksen haluamme vuosittain ennen pakkojäsenyyden poistoa? Onko kassavirtaa saatavilla muualta kuin jäsenmaksuista?

3. Mitä tehtävien toteuttamiseen parhaalla mahdollisella tavalla tällä annetulla budjetilla vaaditaan?

 

Tieteellisten vaaliliitto

1.  Me‌ ‌olemme‌ ‌Tieteelliset,‌ ‌puoluepoliittisesti‌ ‌sitoutumaton‌ ‌vaaliliitto.‌ ‌Edustamme‌ ‌luonnontieteiden‌ ‌opiskelijoita‌ ‌ja‌ ‌ajamme‌ ‌erityisesti‌ ‌heidän‌ ‌asiaansa‌ ‌edustajistossa.‌ ‌Pyrimme‌ ‌kasvattamaan‌ ‌paikkamääräämme‌ ‌viidestä.‌ ‌Kantavat‌ ‌vaaliteemamme‌ ‌ovat‌ ‌luonnontieteilijöiden‌ ‌edunvalvonnan‌ ‌takaaminen‌ ‌sekä‌ ‌opiskelijoiden‌ ‌yhdenvertaisuus.‌ ‌

2. Ylioppilaskunnan‌ ‌on‌ ‌pidettävä‌ ‌huolta‌ ‌siitä,‌ ‌että‌ ‌mahdollisuudet‌ ‌opiskeluun‌ ‌ovat‌ ‌jo‌ ‌peruslähtökohtien‌ ‌osalta‌ ‌laadukkaat,‌ ‌esimerkiksi‌ ‌tilojen‌ ‌ja‌ ‌välineiden‌ ‌osalta.‌ ‌
Opiskelijoiden‌ ‌hyvinvoinnista‌ ‌on‌ ‌pidettävä‌ ‌huolta‌ ‌tehokkaan‌ ‌edunvalvonnan‌ ‌kautta,‌ ‌esimerkiksi‌ ‌mielenterveyspalveluja‌ ‌lobbaamalla‌ ‌ja‌ ‌varmistamalla,‌ ‌että‌ ‌edustamiemme‌ ‌alojen‌ ‌hallinnon‌ ‌opiskelijaedustajat‌ ‌ovat‌ ‌hyvin‌ ‌tehtäviensä‌ ‌tasalla.‌ ‌ ‌

3. Haluamme‌ ‌varmistaa,‌ ‌että‌ ‌ylioppilaskunta‌ ‌on‌ ‌mukana‌ ‌vaikuttamassa‌ ‌siihen,‌ ‌että‌ ‌luonnontieteellisten‌ ‌alojen‌ ‌koulutusta‌ ‌viedään‌ ‌siihen‌ ‌suuntaan,‌ ‌että‌ ‌koulutuksen‌ ‌ja‌ ‌tutkimuksen‌ ‌laatu‌ ‌ei‌ ‌kärsi‌ ‌yliopistojen‌ ‌rahoitusmallin‌ ‌muutoksesta.‌ ‌Lisäksi‌ ‌haluamme,‌ ‌että‌ ‌OYY‌ ‌on‌ ‌mukana‌ ‌varmistamassa‌ ‌jokaiselle‌ ‌alalla‌ ‌riittävän‌ ‌uraohjauksen.‌ ‌ ‌
‌Yksi‌ ‌polttava‌ ‌teema‌ ‌on‌ ‌myös‌ ‌Oamkin‌ ‌muutto‌ ‌Linnanmaalle‌ ‌ja‌ ‌tuleva‌ ‌yhteistyö‌ ‌OSAKOn kanssa.‌ ‌Tieteellisten‌ ‌pyrkimyksenä‌ ‌on,‌ ‌että‌ ‌yhteistyö‌ ‌palvelee‌ ‌molempia‌ ‌järjestöjä‌ ‌ja‌ ‌
niiden‌ ‌jäsenistöä‌ ‌parhaalla‌ ‌mahdollisella‌ ‌tavalla.‌ ‌ ‌

4. OYY‌ ‌voi‌ ‌ottaa‌ ‌kantaa‌ ‌asioihin,‌ ‌joista‌ ‌edustajisto‌ ‌on‌ ‌päättänyt‌ ‌linjata.‌ ‌Erityisesti‌ ‌ylioppilaskunta‌ ‌voi‌ ‌ottaa‌ ‌kantaa‌ ‌sellaisiin‌ ‌asioihin,‌ ‌jotka‌ ‌koskettavat‌ ‌suoraan‌ ‌opiskelijan‌ ‌hyvää‌ ‌elämää.‌ ‌Näissä‌ ‌kannanotoissa‌ ‌tulee‌ ‌kuitenkin‌ ‌käyttää‌ ‌harkintaa,‌ ‌jotta‌ ‌ne‌ ‌eivät‌ ‌leimaa‌ ‌jäsenistöä‌ ‌poliittisesti‌ ‌tai‌ ‌aatteellisesti.‌ ‌

5. Tehokas‌ ‌yhteistyön‌ ‌keino‌ ‌olisi‌ ‌mielestämme‌ ‌yhteiset‌ ‌henkilöstöresurssit.‌ ‌Esimerkiksi‌ ‌yhteinen‌ ‌tapahtumatuottaja‌ ‌ja‌ ‌edunvalvonta-asiantuntijoiden‌ ‌resurssien‌ ‌yhdistäminen‌ ‌ovat‌ ‌
keinoja,‌ ‌joilla‌ ‌voidaan‌ ‌saada‌ ‌myös‌ ‌taloudellisia‌ ‌etuja,‌ ‌palveluiden‌ ‌laadun‌ ‌kärsimättä.‌ ‌ ‌

6. Jäsenmaksun‌ ‌venkslaamisen‌ ‌sijaan‌ ‌mielestämme‌ ‌tärkeämpää‌ ‌olisi‌ ‌keskittyä‌ ‌tehokkaaseen‌ ‌ja‌ ‌järkevään‌ ‌rahankäyttöön,‌ ‌jolloin‌ ‌opiskelijoiden‌ ‌saama‌ ‌hyöty‌ ‌jäsenmaksulle‌ ‌olisi‌ ‌suurin‌ ‌mahdollinen.‌ ‌ ‌

7. OYY:lle‌ ‌on‌ ‌valmisteltu‌ ‌vuoden‌ ‌2019‌ ‌aikana‌ ‌taloudellinen‌ ‌varautumissuunnitelma,‌ ‌johon‌ ‌on‌ ‌listattu‌ ‌keinoja,‌ ‌joilla‌ ‌ylioppilaskunta‌ ‌pystyy‌ ‌varautumaan‌ ‌vapaaehtoisjäsenyyteen.‌ ‌
Mielestämme‌ ‌ylioppilaskunnan‌ ‌tulee‌ ‌noudattaa‌ ‌varautumissuunnitelmassa‌ ‌esitettyjä‌ ‌keinoja‌ ‌ja‌ ‌tätä‌ ‌kautta‌ ‌varautua‌ ‌jäsenmäärän‌ ‌laskuun‌ ‌tulevaisuudessa.‌ ‌Tieteelliset‌ ‌seisoo‌ ‌siis‌ ‌
valmistellun‌ ‌suunnitelman‌ ‌takana.‌ ‌

 

OYY:n edustajistovaalien sähköinen äänestys alkoi perjantaina 1. marraskuuta kello 9 ja päättyy 6. marraskuuta kello 16. Vaaleissa on äänioikeus jokaisella Oulun yliopistoon 2. lokakuuta mennessä läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Ehdokaslistaus löytyy OYY:n sivuilta ja vaalikone tämän linkin takaaÄänestämään pääsee osoitteessa vaalit.oyy.fi.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Ei lisää tapahtumia, enemmän tiedotusta palveluista – OYY:n edarivaalipaneelissa eniten puhututti automaatiojäsenyys

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat marraskuun alussa taas uudet jäsenet edustajistoon. Vaalitunnelmista saatiin esimakua keskiviikkona 30. lokakuuta Linnanmaan kampuksella järjestetyssä vaalipaneelissa. Emilia Käsmän juontamaan paneeliin osallistui yhteensä kymmenen ehdokasta. Paikalla olivat Atte Syväniemi (Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitto), Aino-Kaisa Manninen (Vihreä vaaliliitto), Eelis Palokangas (Lääketieteellinen vaaliliitto), Miriam Putula (Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto), Antti Pennala (Kylterien vaaliliitto), Roosa Heinonen (Shared […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat marraskuun alussa taas uudet jäsenet edustajistoon.

Vaalitunnelmista saatiin esimakua keskiviikkona 30. lokakuuta Linnanmaan kampuksella järjestetyssä vaalipaneelissa. Emilia Käsmän juontamaan paneeliin osallistui yhteensä kymmenen ehdokasta.

Paikalla olivat Atte Syväniemi (Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitto), Aino-Kaisa Manninen (Vihreä vaaliliitto), Eelis Palokangas (Lääketieteellinen vaaliliitto), Miriam Putula (Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto), Antti Pennala (Kylterien vaaliliitto), Roosa Heinonen (Shared voices -vaaliliitto), Nuuti Vasari (Tieteellisten vaaliliitto), Kalle Parviainen (Humanistinen vaaliliitto), Jarkko Impola (Kasvatustieteellisten alojen vaaliliitto) ja Janne Kilponen (Tieto-Sähkö-Hyvinvointi -vaaliliitto).

Tieto-Sähkö-Hyvinvointi -vaaliliitto ja Kylterien vaaliliitto kuuluvat Tekniikan ja Talouden vaalirenkaaseen (TeTa), Humanistinen vaaliliitto, Kasvatustieteellisten alojen vaaliliitto ja Shared voices -vaaliliitto kuuluvat Poikkitieteelliseen vaalirenkaaseen (PoVa). Vihreä vaaliliitto kuuluu Solidaariseen vaalirenkaaseen yhdessä Vasemmisto-opiskelijoiden vaaliliiton kanssa.

Oamk muuttaa, miten tilat riittävät?

Ensimmäisenä kysymyksenä ehdokkailta tiedusteltiin syytä ehdokkuuteen ja asioita, joihin haluaisi valituksi tullessaan vaikuttaa. Moni mainitsi halun vaikuttaa opiskelijoiden mielenterveyteen, kampuksen tilojen ja palveluiden riittävyyteen ja ylioppilaskunnan rahankäyttöön.

Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliittoa edustava Atte Syväniemi mainitsi pitävänsä opiskelijoiden edunvalvontaa tärkeänä. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) tulevan muuton myötä on ”suuria tuulia tulossa”, joten kampusalue pitää saada mahdollisimman toimivaksi. Tärkeänä hän piti myös opintotuen tulorajojen poistoa. Samaa on vaatinut tänä vuonna Kokoomusnuorten vt. puheenjohtaja Ali-Reza Abdalikin.

OYY:n pääsihteerinä keväästä 2016 loppuvuoteen 2018 toiminut, nyt edustajistoon ehdolla oleva Aino-Kaisa Manninen mainitsi Vihreälle vaaliliitolle tärkeinä teemoina olevan opiskelijoiden hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja panostamisen järjestöihin. Hän piti tärkeänä myös kampusten palveluiden toimivuutta ja kestävää kehitystä.

Lääketieteellisen vaaliliiton Eelis Palokangas nosti esille OYY:n näkyvyyden Kontinkankaan kampuksella sekä palveluiden toimivuuden kampuksilla. Lääketieteelliselle vaaliliitolle tärkeiksi asioiksi hän mainitsi ”hyvän talouspolitiikan” lisäksi ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä luopumisen.

Viime syyskuussa OYY:n poliittista linjaa määrittävään linjapaperiin lisättiin juuri Palokankaan esityksestä kirjaus tavoite automaatiojäsenyydestä luopumisesta. Voit lukea lisää aiheesta Oulun ylioppilaslehden aiemmasta jutusta.

Tänä vuonna OYY:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Miriam Putula Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitosta listasi ryhmänsä teeseiksi ”lisää happea kampuksille, mielelle ja ylioppilaskunnan talouteen”. Se tarkoittaa kampuskehittämistyötä, panostusta opiskelijoita tukeviin ennaltaehkäiseviin palveluihin ja OYY:n talouden kehittämistä.

Kylterien vaaliliiton Antti Pennala perusteli ehdokkuuttaan halulla vaikuttaa yliopistolla yhteisiin asioihin. Hän oli kiinnostunut myös kampuksen kehittämisestä. Hän nosti esille myös varautumisen automaatiojäsenyyden mahdolliseen poistumiseen.

Tänä vuonna OYY:n hallituksessa toimiva Tieteellisten vaaliliiton Nuuti Vasari kertoi aiemmin kitisseensä kiltiksellä siitä, kuinka ”kaikki oli skeidaa”, mutta päättäneensä sitten vaikuttaa itse. Hän piti tärkeänä, että ylioppilaskunta ajaisi esimerkiksi opetukseen liittyvissä asioissa aktiivisesti sitä, että opiskelijat valmistuisivat luonnontieteellisestä tiedekunnasta ajoissa.

Shared voices -vaaliliiton Roosa Heinonen kertoo seuranneensa humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien muuttoja läheltä, ja kiinnostuneensa sen myötä edunvalvonnasta ja vaikuttamisesta. Hän kertoi haluavansa vaikuttaa ylioppilaskunnan saavuttavuuteen ja opintojen esteettömyyteen. Esimerkiksi halloped-paikkojen tulisi olla aidosti kaksikielisiä.

Humanistista vaaliliittoa edustava Kalle Parviainen totesi, että koko Poikkitieteelliselle vaalirenkaalle tärkeää on järjestöjen tukeminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Hän mainitsi omaksi tavoitteeksi myös linjapaperin avaamisen ja automaatiojäsenyydestä luopumista koskevan maininnan poistamisen sieltä.

Kasvatustieteellisten alojen vaaliliiton Jarkko Impola piti puolestaan tärkeänä, että päätöksenteossa kuuluvat myös tiedealakohtaiset äänet. Oamkin muutto puhututtaa opiskelijoiden keskuudessa, ja Impola haluaa olla mukana varmistamassa, että infra varmasti riittää isommallekin opiskelijamäärälle: ravintoloissa riittää istumapaikkoja ja busseihin mahtuu.

Tieto-Sähkö-Hyvinvointi -vaaliliitosta ehdolla oleva Janne Kilponen mainitsi myös omana kiinnostuksenaiheenaan kampusalueen kehittämisen ja Oamkin muuton aiheuttamat muutokset. ”Oamk tulee, se jo tiedetään, mutta millä tavalla voidaan valmistautua siihen, että opiskelu olisi täällä mahdollisimman sujuvaa.” Toisaalta häntä kiinnosti myös ylioppilaskunnan järkevä rahankäyttö: ”Mietitään, paljonko rahaa on ja mihin rahaa kannattaa käyttää.”

Yhteistyössä esimerkiksi tapahtumia järjestämään

Ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan OSAKOn ja OYY:n yhteistyötä pidettiin ehdokkaiden joukossa yleisesti tärkeänä. Jo aiemmin OYY:n edustajisto on lausunut, että järjestöjen lukuvuoden avajaisjuhlat Vulcanalia ja Preludi tulisi tulevaisuudessa yhdistää.

Jarkko Impola piti yhteistä lukuvuoden avajaisia toivottavana. Hän huomautti pitävänsä tärkeänä, ettei Linnanmaalle muodostu kaksi hierarkkisesti erillistä opiskelijayhteisöä, jotka kyräilevät toisiaan tai kokevat olevansa toistensa tiellä.

Parviainen komppasi Impolaa: samalla kampuksella ollaan samaa korkeakouluyhteisöä. Yhteinen avajaistapahtuma on hänestä hyvä keino lähteä kehittämään yhteistyötä jatkossa. Heinonen oli samoilla linjoilla: ”Yhteiskampus on hieno, poikkitieteellinen yhteistyötä korostava asia. Erilaisia tapahtumia, projekteja, mielekästä toimintaa molempien järjestöjen jäsenille näen toivottavana ja positiivisena asiana.”

Nuuti Vasarin mukaan helppo ja taloudellinen tapa tehdä yhteistyötä olisi palkata yhteisiä työntekijöitä. ”Jos on yhteisiä tapahtumia, miksei voisi olla sama työntekijä? Molempien korkeakoulujen opiskelijat painivat samojen ongelmien kanssa, miksei voisi olla sama asiantuntija?”

Antti Pennala lähtisi kannustamaan molempien korkeakoulujen ainejärjestöjä järjestää tapahtumia yhdessä: esimerkiksi kylterit voisivat tehdä tradenomien kanssa yhteistyötä.

Janne Kilponen piti tärkeänä molempien korkeakoulujen opiskelijaperinteiden säilyttämistä, puolin ja toisin: ”Oamkilaisilla on omat perinteet, teekkareilla omat perinteet, halutaan vaalia niitä, eivät saa sekoittua liikaa. Se ei toki tarkoita sitä, ettei tapahtumia voitaisi järjestää yhdessä.” OYY voisi hänestä kannustaa korkeakoulujen ainejärjestöjä yhteistyöhön.

Tapahtumat hauskoja, mutta edunvalvonta tärkeintä

Sopuisassa yhteisymmärryksessä sujuneen paneelin kenties yksimielisin vastaus koski OYY:n tärkeintä tehtävää, joka panelistien mielestä oli yksimielisesti edunvalvonta.

”Tapahtumat on hauskoja, mutta edunvalvonta on tärkeintä”, tiivisti Jarkko Impola.

Paljon mainintoja sai myös hallinnon opiskelijaedustajien, eli hallopedien nimeäminen ja kouluttaminen. Nuuti Vasari huomauttikin, että YTHS-lakimuutoksen jälkeen hallopedien nimittämien toimielimiin jää ylioppilaskunnan ainoaksi lakisääteiseksi tehtäväksi.

Yliopistolaissa ylioppilaskunnalle on tosiaan nimetty kolme erityistehtävää: nimetä opiskelijoiden edustajat yliopiston toimielimiin, nimetä opiskelijoiden edustajat yliopiston opintotukilautakuntaan sekä osallistua tarvittaessa opiskelijan perusterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen.

Kahdessa erityistehtävässä on jo tapahtunut muutoksia: korkeakoulujen opintotukilautakuntia ei enää ole, sillä nämä asiat ratkaistaan nyt Kelassa. Samoin tulevaisuudessa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu ja YTHS-maksun kerääminen siirtyy Kelalle.

Samaa mieltä oltiin panelistien kesken myös siitä, että vaikka viestintää englanniksi voisi ja pitäisi tehdä vielä nykyistä enemmän, edustajiston kokousten ei pitäisi toimia kokonaan englanniksi. Nyt edustajiston kokouksessa on istunut tulkki, joka on selostanut kokouksen etenemistä kääntämistä tarvitseville edustajiston jäsenille.

Eelis Palokangas piti kielen vaihtamista huonona siksi, että kokouksessa argumentointi olisi vaikeaa muille kuin englanninkielisille. Hän piti nykyistä systeemiä hyvänä.

Samaa mieltä oli myös Roosa Heinonen: nykysysteemi kääntäjineen on hyvä. Kalle Parviainen pohdiskeli, voisiko kokouksissa kokeilla käännöskuulokkeita: ”Tärkeintä on osallistumisen mahdollistaminen.”

Aino-Kaisa Manninenkaan ei kannattanut kokonaan englanninkielisiä kokouksia, mutta ehdotti, että esimerkiksi keskeisistä päätöksistä voisi laatia englanninkieliset tiivistykset.

Ylioppilaskunnan tarjoamista jäsenpalveluista eniten kiitosta sai OYY:n asiantuntijoiden tarjoama edunvalvonta.

”Asiantuntijat ovat paras palvelu, jota voidaan tarjota”, tiivisti Miriam Putula. Hän nosti esille myös opiskelijakortin ja toimistolta saatavat Starin edulliset leffaliput.

Samaten asiantuntijoita kiitellyt Eelis Palokangas nosti esille myös edustajiston taannoisen päätöksen lakkauttaa ylioppilaskunnan paperinen lukuvuosikalenteri: ”Tappiollisten palveluiden tarkasteleminen kriittisesti ja niiden karsiminen voi olla tarpeellista.”

Vaikka palveluita pidettiin yleensä varsin hyvinä, niistä kaivattiin lisää tiedottamista. Janne Kilponen huomautti, että ylioppilaskunnan tarjoamista palveluista pitäisi kantautua tieto kaikkien opiskelijoiden korviin, ei vain heidän, jotka ovat muutenkin jo aktiivisia. ”Tiedottamista ja tiedonkulkua voisi kehittää.”

Atte Syväniemen mukaan olisi tärkeää tarkastella myös jäsenpalveluiden käyttöastetta.

Mutta kuuluuko ylioppilaskunnan ottaa kantaa muihin kuin tiukasti opiskelijan koulutukseen liittyviin asioihin? Esimerkiksi vuonna 2013 OYY:n edustajisto asettui kannattamaan Tahdon-lakialoitetta.

Kysymys jakoi varsin miedosti ehdokkaiden kantoja. Suurimmalle osalle ehdokkaista kannanotto oli ok, jos edustajisto näin itse haluaa linjata.

”Voi ottaa kantaa vaikka maataloustukiin, jos edustajisto niin päättää. Mutta on eri asia, onko se kannattavaa. Pitää olla perusteltavissa, miten se liittyy opiskelijan asiaan. Esimerkiksi [yliopiston] unisex-vessoja koskevassa keskustelussa pitää huomioida, että se vaikuttaa siihen, onko opiskelijalla turvallinen olo täällä kampuksella”, Miriam Putula totesi.

Eelis Palokankaan mukaan automaatiojäsenyydestä seuraa, että ylioppilaskunnan pitää harkita kannanottojaan, kun ”kuitenkin puhutaan kaikkien suulla”. ”Silti edari voi halutessaan aina linjata. Se on asiakohtaista, edustajistolla on viimeinen sana.”

Liiallisista kannanotoista pidättäytymisen puolella oli myös Atte Syväniemi: ”Meidän pitää kunnioittaa sitä, että edustetaan kaikkia opiskelijoita. On kuitenkin monia eri järjestöjä, joissa voi vaikuttaa muihin asioihin.”

Toista mieltä olivat Aino-Kaisa Manninen, Roosa Heinonen ja Kalle Parviainen, joiden mukaan opiskelijat eivät elä tyhjiössä, erossa muusta maailmasta. ”Jos edari niin päättää, voi ottaa kantaa”, Heinonen totesi.

”Muutos lähtee nuorista”, Manninen muistutti.

Ei lukukausimaksuille tai lisätapahtumille

Paneelin viimeisessä osuudessa ehdokkaat saivat ottaa kantaa lyhyesti. Kyllä – ei -mielipiteet näytettiin peukuilla. Ajatus lukukausimaksuista kaikille opiskelijoille käänsi kaikkien peukalot alaspäin, yhteinen avajaistapahtuma sai taas kaikilta yläpeukut. Duaalimallin purku sai yläpeukun yksin Nuuti Vasarilta, samaten enemmän ylioppilaskunnan järjestämiä tapahtumia toivoi yksin Kalle Parviainen. Sukupuolineutraaleja vessoja kampukselle toivoi seitsemän, pari oli kannastaan epävarma.

Peukkujen jälkeen ehdokkaat saivat vielä halutessaan ottaa kantaa itselleen tärkeisiin kysymyksiin. Eniten puhututti taas automaatiojäsenyys, joka sai viisi yläpeukkua ja viisi alapeukkua.

Eelis Palokangas perusteli puheenvuorossaan automaatiojäsenyyden purkua sillä, että pakkojäsenyys rikkoo perustuslaissa mainittua yhdistymisvapautta. Ylioppilaskunnat eivät tosin juridisesti ole yhdistyksiä, vaan julkisoikeudellisia yhteisöjä.

Tähän Aino-Kaisa Manninen kommentoi, että esimerkiksi peruskouluissa ja lukioissa kuulutaan automaattisesti oppilas- tai opiskelijakuntaan: ”Mielestäni tämä on kaikista vaikuttavin tapa järjestää opiskelijatoiminta.”

Janne Kilponen totesi kyllä kannattavansa automaatiojäsenyyden poistoa, mutta totesi, että ylioppilaskunnan pitää varautua jäsenmäärän tippumiseen. Jos jäsenmäärä tippuu, pienenevät myös jäsenmaksutuotot. ”Miten ylioppilaskunta pystyy varmistamaan tällöin hoitamaan tärkeimmän tehtävänsä, eli edunvalvonnan?”

Automaatiojäsenyyden puolesta peukun nostanut Jarkko Impola totesi, että ylioppilaskunnan on vaikea edustaa kaikkien opiskelijoiden etua, jos kaikki eivät ole jäseniä. Myös nykyisiä palveluita olisi vaikea tarjota ilman automaatiojäsenyyttä, Impola totesi.

Kalle Parviainen kehotti tutustumaan viime vuoden edustajiston kokouksesta tehtyyn videotallenteeseen: ”Siinä kuulette molemmat kannat.”

Paneelin päätti Nuuti Vasarin synkähkö tulevaisuuskuva: ”Ylioppilasliike tekee hidasta kuolemaa, ja vapaaehtoinen jäsenyys on luonteva jatko sille.”

 

Vaalikylä ja -paneeli järjestetään 31. lokakuuta myös Kontinkankaan kampuksella. Vaalikylä on avoinna kello 10–14 Kieppi-rakennuksen aulassa, paneeli järjestetään Kiepin aulassa kello 12 alkaen. Linnanmaan paneelin tallenne löytyy OYY:n Facebook-sivulta.

 

Lue lisää: Oulussa edarivaaleissa ehdolla 134 opiskelijaa – TeTalla taas eniten ehdokkaita, humanistit ja kasvatustieteilijät mukana uudella vaalirenkaalla

OYY:n edustajistovaalien sähköinen äänestys alkaa perjantaina 1. marraskuuta kello 9 ja päättyy 6. marraskuuta kello 16. Vaaleissa on äänioikeus jokaisella Oulun yliopistoon 2. lokakuuta mennessä läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Ehdokaslistaus löytyy OYY:n sivuilta ja vaalikone tämän linkin takaaÄänestämään pääsee osoitteessa vaalit.oyy.fi.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: