Linnanmaan kampukselta löytyi keskiviikkona 20.11. lukuisia tulostettuja Mannerheimin kuvia.

Kun professori Vesa Puuronen pyysi Mannerheimin kuvan poistamista kasvatustieteilijöiden kiltahuoneelta, oli lopputuloksena valtava myrsky

Oulun yliopistossa käynnistyi tiistaina 19. marraskuuta tapahtumasarja, joka rikkoi valtakunnan uutiskynnyksen. Tapaus #mannerheimgate on käynnistänyt vilkkaan keskustelun sananvapaudesta, poliittisesta painostuksesta, kulttuurisodasta ja entisten presidenttien ja itsenäisen Suomen kunnioituksesta. Kaikki lähti liikkeelle sähköpostiviesteistä.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa on koettu melkoista kuohuntaa Suomen kuudennen presidentin Carl Gustaf Emil Mannerheimin (1867–1951) kuvan takia.

Valtakunnan uutiskynnyksen rikkonut myrsky käynnistyi parista sähköpostiviestistä.

Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen lähetti tiistaiaamuna 19.11. kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoiden ja henkilökunnan sähköpostilistalle viestin, jossa toivoi järjestöjen kiltahuoneella olevan Mannerheimin kuvan poistamista ja fuksipassiin kuuluneen tehtävän (selfien ottaminen kuvan kanssa) lopettamista. Sähköpostissa Puuronen totesi, että opiskelijat ja järjestöt näyttivät ryhtyneen ”kritiikittömästi marsalkka Mannerheimin suosijoiksi”.

Puuronen kysyi, olivatko opiskelijat tietoisia siitä, että Mannerheim oli rotuajattelun kannattaja, joka Valkoisen armeijan ylipäällikkönä oli Suomen sisällissodan aikana päävastuussa valkoisten ottamien vankien huonosta kohtelusta ja summittaisesta teloittamisesta. Hän sanoi kokevansa toiminnan hyvin loukkaavana ja teloitettujen muistoa häpäisevänä.

Yksi ainejärjestöistä, Oulun Luokanopettajaopiskelijat (OLO) totesi omassa sähköpostivastauksessaan Puuroselle poistavansa kuvan kiltahuoneelta ja lopettavansa fuksipassitehtävän. Tila on kaikkien kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijajärjestöjen yhteinen, fuksipassitehtävä OLOn oma.

Keskustelu ei jäänyt yliopiston sähköpostilistoille. Jodel täyttyi välittömästi ”Marskigatea” koskevasta keskustelusta. Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps.) julkaisi sähköpostiviesteistä otetut kuvakaappaukset Twitterissä ja Facebook-seinällään. Molemmat iltapäivälehdet (IS, IL), Kaleva ja Yle kirjoittivat aiheesta heti tiistai-iltana, ja keskiviikkona asiaa kommentoitiin myös Iltalehden pääkirjoituksessa. Ilta-Sanomat kertoi keskiviikkoiltana, kuinka ”Mannerheim-kohu sulki opiskelijoiden suut Oulussa”.

Somessa #mannerheimgate on käynnistänyt vilkkaan keskustelun opiskelijoiden sananvapaudesta, poliittisesta painostuksesta, kulttuurisodasta ja entisten presidenttien ja itsenäisen Suomen kunnioituksesta. (Mikkelin kaupunkikin mainosti Twitterissä #mannerheimgate-hashtagilla sotahistoriaan keskittyvää museotarjontaa.) Mannerheimin kuvia on vilissyt niin somessa kuin tulostettuina kuvina Linnanmaan kampuksellakin.

Mutta mistä koko vyyhdissä on edes kyse?

Sattumanvarainen matkamuisto

Oulun Luokanopettajaopiskelijoiden hallituksen puheenjohtaja Sara Hagelberg sanoo Oulun yliopppilaslehdelle tapahtumasarjan käynnistyneen tiistaiaamuna, kun professori Puuronen lähetti sähköpostin ensin neljälle OLOn hallituslaiselle ja tiedekunnan henkilökunnalle. Ennen kuin järjestö ehti reagoida viestin sisältöön, viesti lähti seuraavaksi jo koko tiedekunnalle.

Hagelbergin mukaan itse Mannerheimin kuva on päätynyt kiltahuoneelle alkuvuodesta 2019, matkamuistona Suomen opettajaksi opiskelevien liiton (SOOL) järjestämiltä Talvipäiviltä.

”Kuvaa ei ole valikoitu sitä esittävän henkilön takia, vaan se on valikoitunut matkamuistoksi sattumanvaraisesti. Kuva ei ole minkään yksittäisen ainejärjestön tiloihin tuoma. Kuva oli hetken aikaa jopa tiloista kadoksissa, mutta oli palautunut kiltatiloihin takaisin vähän aikaa sitten.”

Hagelberg korostaa, että kuvan esillä ololla itsessään ei ole ollut erityistä merkitystä kiltahuoneen jakaville kasvatustieteiden tiedekunnan ainejärjestöille.

Myöskään kuvasta luopuminen ei ollut järjestöille kynnyskysymys.

”Kuvan poistamisen sijaan ongelmallista opiskelijajärjestöille on, miten asiasta on tiedeyhteisössä viestitty. Kun kyseinen viesti lähetettiin kaikille tiedekunnan opiskelijoille, meille ei annettu aikaa reagoida tai käsitellä asiaa asianomaisten kesken.”

Sara Hagelbergin mukaan järjestöt eivät pelkää julkista keskustelua aiheesta. Hän toivoo kuitenkin pelisääntöjä sähköpostilistojen käyttämiseen.

”Toivoisimme, että tiedekunnan sähköpostilistojen käytölle sovittaisiin niin henkilökuntaa kuin opiskelijoita huomioiden yhteiset pelisäännöt, jotta sen käyttö olisi varmasti tarkoituksenmukaista ja kaikkia kunnioittavaa.”

Hagelbergin mukaan viestiminen opiskelijoiden ja tiedekunnan välillä on ylipäätään ollut puutteellista koulutusta koskevien asioiden osalta.

”Esimerkiksi juuri julkaistuun kannanottoomme opintolinjojen lakkauttamisesta ja siihen liittyvästä viestinnästä emme ole saaneet tiedekunnalta kommenttia.”

Viestillä tiedonvälityksen funktio

Mutta Vesa Puuronen, onko professorin soveliasta sanella mitä opiskelijoiden tulisi omissa tiloissaan tehdä ja pitää esillä?

”Olen viestissäni toivonut, että kuva [otetaan pois] ja kilpailu lopetetaan. Toive on aivan eri asia kuin sanelu – olen esittänyt toivomuksen”, Puuronen täsmentää.

Hän toteaa huomauttaneensa asiasta siksi, että kiltahuoneen tila on osa yliopistoyhteisön työskentelytilaa. ”Toivon, että järjestöjen toiminta olisi sisällöltään myönteistä. Tämän en kokenut sellaista olevan.”

Puuronen on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Rovaniemellä, ja ollut vasemmistoliiton ehdokkaana eduskunta- ja eurovaaleissa. Hän on ollut aikoinaan myös Suomen kommunistisen puolueen (SKP) jäsen. Esimerkiksi Yle nosti omaan otsikkoonsa Puurosen poliittisen toiminnan viitatessa häneen ”vasemmistoprofessorina”.

Onko kyseessä ollut poliittinen teko?

”Suomen historiassa on henkilöitä, joihin liittyy ristiriitaisuuksia, paljon ideologisia ja poliittisia kantoja. Siitä näkökulmasta katsottuna kyse on tietysti poliittisesta asiasta: Mannerheim on ehdottomasti poliittinen henkilö. Siten kysymykset, jotka liittyvät poliittiseen henkilöön, ovat aina poliittisia”, Puuronen sanoo.

Mutta onko Puurosen puoluepoliittisella taustalla ollut merkitystä?

”En ole kiinnostunut asiasta puoluepoliittisesti. Koen, että velvollisuuteni yliopistossa ja kasvatustieteiden tiedekunnan työntekijänä on puuttua, jos huomaan historiatietoisuuden puutetta. Käsittääkseni vasemmistoliitolla ei ole Mannerheimiin erityisesti liittyviä kantoja.”

Jos kyse oli yhdestä kiltahuoneesta ja yhden järjestön fuksipassista, miksi lähettää viesti näin laajalle vastaanottajajoukolle?

Vesa Puurosen mukaan asialla on ollut tiedonvälityksellinen funktio.

”Minusta on hyvä kiinnittää henkilökunnan huomiota näihin asioihin, siksi lähetin viestin myös tiedekunnan henkilökunnalle. Toisen viestin lähettäminen on perusteltua siinä mielessä, että opiskelijat, jotka muodostaa ison osan yhteisöstä, ovat oikeutettuja tietämään näistä keskusteluista, ja siitä, mitä ainejärjestössä puuhataan.”

Tehtävä poistui fuksipassista

Mannerheimin kuvan yhteydessä oli tämän syksyn ajan OLOn oman fuksipassin suorittamiseen liittyvä tehtävä. Koska kuva on liikkunut kiltiksellä ympäriinsä, sen löytämisellä ja yhteiskuvan ottamisella on kannustettu luokanopettajafukseja tutustumaan tiedekunnan tilaan, Hagelberg sanoo.

”Fuksipassi on leikkimielinen sekä vapaaehtoinen uusille opiskelijoille suunnattu tehtäväkokonaisuus, jonka avulla fukseja tutustutetaan opiskeluun, tiedekuntaan ja vapaa-ajan toimintaan.”

Nyt kyseinen tehtävä on poistettu fuksipassista – eipä tehtävää voisi suorittaa, jos kuvaakaan ei kiltikseltä löydy.

Koetteko joutuneenne tässä prosessissa poliittisen painostuksen kohteeksi?

”Emme”, Hagelberg sanoo.

Tapaus on lyhyessä ajassa kerännyt hyvin paljon huomiota. Puurosen pyyntö ja siihen vastaaminen on herättänyt paljon keskustelua myös opiskelijoiden keskuudessa.

Oletteko saaneet palautetta ratkaisustanne?

”Emme ole saaneet jäsenistöltämme kirjallista palautetta”, Hagelberg sanoo.

Hän toteaa järjestöjen olevan aika yllättyneitä siitä suuresta huomiosta, minkä juttu on saanut.

”Meistä ongelmallisinta on ollut viestiminen tästä aiheesta, se, miten asia tuli tiedeyhteisöömme julki. Se meitä ihmetyttää kuvan poistamisen sijaan.”

Mutta mitä kuvalle lopulta tehtiin?

”Kuva ei ole enää kiltatiloissa”, Hagelberg kommentoi.

Oletteko keskustelleet asiasta kasvatustieteiden tiedekunnan henkilöstön kanssa?

”Ei. Emme ole saaneet yhteydenottoa aiheesta. Tosin Vesa Puuronen kiitti meitä nopeasta toiminnasta.”

”Tämä on kaikille meille oppimisen paikka”

Onko isojen sähköpostilistojen käyttäminen oikea kanava opiskelijoiden nuhteluun?

Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Kati Mäkitalo toteaa Oulun ylioppilaslehdelle, että henkilöstölle ja opiskelijoille suunnattuja sähköpostilistoja tulee käyttää harkiten. Samaten tulee aina miettiä ylipäänsä sitä, kuinka tiedekunnassa viestitään ja kommunikoidaan.

”Kun käytämme yhteisiä sähköpostilistoja niin kunkin tulee joka kerta miettiä, onko tämä paras kanava, mitä haluaa viestittää, ja millä tavalla. Vaikka kyseessä on suljettu lista, sillä on laaja vastaanottajajoukko, käsittäen tiedekunnan kaikki opiskelijat ja henkilöstön”, Mäkitalo toteaa.

”Tämä on kaikille meille oppimisen paikka. Otamme opiksi tästä, puolin ja toisin.”

Aikooko tiedekunta jollain lailla vielä reagoida asiaan?

Dekaani Kati Mäkitalon mukaan opiskelijat ja Puuronen ovat päässeet asiasta ymmärrykseen.

”Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta asiaa on hyvä käsitellä henkilöstön ja opiskelijoiden piirissä.”

Oulun yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen toteaa, että yliopisto pyrkii kaikissa tilanteissa turvaamaan mahdollisimman laajan ajattelun- ja sananvapauden.

”Tämä koskee sekä opiskelijoiden järjestötilojen sisustusta että professori Puurosen mielipiteitä. Tunnistamme professorien valta-aseman opiskelijoihin nähden ja kannustamme opiskelijoita itsenäiseen ajatteluun ja myös rohkeuteen suhteessa henkilöstöön.”

Jokisen mukaan yliopistolla on paljon erilaisia maailmankatsomuksia, kuten kaikissa ihmisyhteisöissä.

”Haluamme edistää avointa ja osapuolia kunnioittavaa keskustelua myös haastavista, maailmankatsomuksellisista asioista.”

Oulun yliopisto julkaisi myös torstaina 21.11. verkkosivuillaan ja intranetissä kannanoton aiheesta.

 

Muokattu 21.11.2019 kello 17.45: Lisätty linkki Oulun yliopiston kannanottoon.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: