Nyt ei ole aika antaa periksi

"Ilmastonmuutokseen on johtanut ahneuden ohella myös rakkaus: olemme halunneet pitää toisistamme huolta, mutta emme ole tajunneet, että siihen on pyritty ympäristölle liian armottomin keinoin", kirjoittaa Iikka Kivi.

IPCC:n ilmastoraportti julkaistiin viime viikolla. Luvut olivat tylyt: ihmiskunnalla on 11 vuotta aikaa kääntää kelkkansa.

Jos jatkamme tällä tiellä, maapallo lämpenee vuosisadan loppuun mennessä 4–6 astetta. YK:n arvion mukaan planeettamme kantokyky supistuisi tässä tilanteessa miljardiin ihmiseen. Tällä hetkellä meitä on 7,6 miljardia.

Raportti herätti runsaasti keskustelua, todellisuuden kieltämistä ja ahdistuneisuutta. Miten noin suuri muutos voisi onnistua ihmiseltä, joka on niin itsekeskeinen ja piittaamaton luonnosta? Urakka tuntuu yksinkertaisesti mahdottomalta.

Olen eri mieltä. Minusta IPCC:n raportin tärkein viesti on toivo: meillä on vielä mahdollisuus. Ja uskon, että päivittäin kasvava osa ihmiskunnasta haluaa tarttua tuohon mahdollisuuteen.

 

Vaikka ihminen kykenee hirvittävään piittaamattomuuteen ja itsekeskeisyyteen, se ei ole lajimme koko kuva. Olemme laumaeläimiä, jotka välittävät toisistaan. Meille sillä on aidosti väliä, että läheisemme voivat hyvin.

Ilmastonmuutokseen on johtanut ahneuden ohella myös rakkaus: olemme halunneet pitää toisistamme huolta, mutta emme ole tajunneet, että siihen on pyritty ympäristölle liian armottomin keinoin.

Se halu ei ole kadonnut mihinkään. Se vain täytyy kohdistaa tarkemmin ja paremmin.

Joku voi toki väittää ihan perustellusti, että evoluution myötä kykenemme välittämään vain hyvin rajallisesta määrästä ihmisiä, pienen heimon kokoisesta porukasta. Sekään ei ole koko totuus: empatiakykymme ja tiedostavan älymme ansiosta kykenemme kuvittelemaan, miltä asiat tuntuvat niistäkin ihmisistä, jotka eivät kuulu juuri meidän laumaamme.

Me ymmärrämme, miltä nousevan meriveden alle kotinsa menettäneestä perheestä tuntuu, joten haluamme aidosti auttaa heitä. Se, että rakkautemme kykenee ylittämään maantieteelliset rajat, on tässä tilanteessa korvaamaton taito.

 

Mutta maailma ei parane pelkästään halaamalla. Tarvitaan myös lujuutta muuttaa omia luutuneita käyttäytymismalleja ja korjata ympäristölle haitallisia elintapoja – sekä haastaa ympäristön kannalta haitallisia päätöksiä tekevät päättäjät.

Kansalaisten aktiivisuus ja poliitikoille luoma paine on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Jos poliitikot jotain kieltä ymmärtävät niin sitä, että parlamentin pihalla on päivä päivältä kasvava joukko mielenosoittajia.

Viimeisimpänä työkalunamme on rohkeus. Sitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Asia on sanoitettu hienosti First Reformed -leffassa: ”Epätoivoon ainoa ratkaisu on rohkeus, järkeily ei anna vastauksia. En tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta meidän täytyy tehdä valintoja epävarmuudesta huolimatta. Viisaus on sitä, että pitää mielessään kaksi ristiriitaista totuutta: epätoivon ja rohkeuden.”

Iikka Kivi

Oululainen stand up-koomikko, joka tekee mahdollisimman vähän työtä jotta voisi viettää mahdollisimman paljon aikaa lintutornissa. Twitter: @KoomikkoKivi

Lue lisää:

Uniresta avaa Linnanmaalle Campus Shopin ensi vuoden alussa

Unirestan toimitusjohtajan Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan ensi tammikuussa avattavan uuden kampuskaupan valikoima tulee olemaan samankaltainen kuin aiemmassa, viime lokakuussa suljetussa Campus Shopissa. Kaupasta saa muun muassa paperi- ja toimistotarvikkeita, kirjoja, lahjatavaroita ja mukaan otettavaa pientä syötävää, kuten salaatteja, erikoiskahveja ja karkkia.

Uniresta Oy avaa Oulun yliopiston Linnanmaan kampukselle Campus Shopin ensi vuoden alussa. Kauppa sijoittuu kampuksen uudelle puolelle, Subwayn ravintolan vieressä sijaitsevaan liiketilaan. Kaupan ovien on suunniteltu aukeavan ensi tammikuussa.

Unirestan toimitusjohtajan Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan uuden kaupan valikoima tulee olemaan samankaltainen kuin aiemmassa, viime syksynä suljetussa Campus Shopissa.

Uuden kampuskaupan valikoimassa tulee olemaan paperi- ja toimistotarvikkeita, kirjoja, lahjatavaroita ja mukaan otettavaa pientä syötävää, kuten salaatteja, erikoiskahveja ja karkkia. Lisäksi Oulun yliopiston kanssa on käyty keskustelua mahdollisuudesta myydä yliopiston logotuotteita, Silvennoinen sanoo.

Sen sijaan edellisessä Campus Shopissa myydyt opintomonisteet ovat siirtyneet Juvenes Printille, eivätkä tule myyntiin enää uuteen kampuskauppaan.

Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan uusi kauppa ei ole sijainniltaan niin ”ykköspaikalla” kuin aiempi, mutta siltikin riittävien asiakasvirtojen varrella. Hyvää on myös läheisyys tiedekirjasto Pegasukseen. ”Tila ei ole liian kaukana keskusaulastakaan, pienen kävelymatkan päässä.” Silvennoisen mukaan sijainti paranee huomattavasti, kun Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) muuttaa kampuksen pohjoispäätyyn.

”Kun lopetimme noin vuosi sitten Linnanmaalla, oli uusi tila jo silloin haussa. Siinä hetkessä ei löytynyt täyden kympin paikkaa, mutta nyt ollaan keskusteltu eri tahojen kanssa, ja Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) kanssa löytyi hyvä liiketila. Tammikuun alussa tilaan tehdään pientä pintaremonttia, tuodaan laitteet ja valaistukset. Tilan ulkonäkö muuttuu kovasti.”

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ja Oulun ylioppilasapu ry:n omistama Uniresta on avaamassa tänä syksynä Linnanmaalle myös uutta ravintolaa, H2O Campusta, joka tulee uuden PSOAS Loungen yhteyteen. Aiemmin ravintolan kerrottiin aukevan lokakuun lopussa, mutta nyt Silvennoinen arvioi, että ravintola avataan marraskuussa.

”Tarkkaa avauspäivämäärää en uskalla sanoa, mutta niin pian kuin mahdollista.”

Oulun yliopisto irtisanoi keskusaulassa sijainneen Campus Shopin (ent. Paperikauppa) tiloja koskevan vuokrasopimuksen Unirestan kanssa viime vuoden huhtikuussa. Syynä Campus Shopin vuokrasopimuksen irtisanomiselle oli tarve lisätä ravintolapaikkoja, kun Oamk muuttaa Linnanmaan kampukselle. Tilaan tuli Juveneksen kahvila-smoothiebaari.

 

Muokattu 19.10. kello 13.40: Lisätty tieto Unirestan omistajista.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Pelastakaa Twitter!

Laura Tauriaisen mielestä Twitter on pilalla. “Lähdetäänkö yhdessä pelastusretkelle viserrysten virtaan paikkaamaan uppoavaa laivaa?” hän kysyy.

Minulla ja Twitterillä ei mene hyvin. Lähes kymmenen vuoden twiittailun ja yli 15 000 twiitin jälkeen tuntuu, että se on mennyt aivan pilalle.

Antakaas, kun selitän.

Varsinkin Suomessa Twitter tuntuu jääneen muiden somekanavien, kuten Facebookin ja Instagramin, jalkoihin. Olen kuullut somen parissa työskennellessäni esimerkiksi asiakkailta, että sitä on kyllä helppo käyttää, mutta monet eivät tiedä miten siellä tulee toimia. Siksi sen potentiaalia ei ole osattu hyödyntää. Oikein käytettynä Twitter voi olla tehokas työkalu henkilöbrändin ja oman alan asiantuntijastatuksen vahvistamisessa, joten suosittelen ottamaan sen haltuun jo opiskeluaikana.

Toisaalta jotkut pitävät Twitteriä kanavana, jossa keskustelua dominoivat asiantuntijat, ammattilaiset ja digipöhinä, jonka vuoksi tavallinen tallaaja ei uskalla osallistua lainkaan.

Todellisuudessa Twitterissä on – varsinkin nykyään – aivan liikaa juupas-eipäs-väittelyitä ja somekohuja, joissa loukkaannutaan siitä, että joku loukkaantuu ja trollaajat lisäävät vettä myllyyn.

Seuratuimpien käyttäjien twiitit keräävät laadusta riippumatta paljon kommentteja, mutta sen jälkeen kun Twitter alkoi suodattaa päivityksiä, osa twiiteistä jäi täysin paitsioon. Minulla on yli tuhat orgaanisesti hankittua seuraajaa, mutta koska twiittaan niin harvoin, twiitteni näkyvyys huononi ja kommentointi väheni.

En usko, että kyse on twiittieni laadun romahtamisesta – laaduttomia ne ovat aina olleet.

Koko Twitter tuntui täyttyvän trolleista, somekohuista ja mielensäpahoittamisesta. Vaikka sovellus ilmoitti vastikään luopuvansa twiittien suodattamisesta, se jätti jälkensä. Monet aktiiviset käyttäjät ovat sanoneet hyppäävänsä pois uppoavasta laivasta.

 

Minulla on ikävä vanhaa, hyvää Twitteriä. Se ei ole enää entisensä. Menee päiviä, etten edes avaa koko sovellusta, koska ei huvita.

Olin ehkä joskus jonkinlaisessa sisäpiirin kolmannessa ulkopiirissä ja roikuin mukana aktiivisten, suosittujen twiittaajien keskusteluissa. Huippuvuosina minua seurasivat niin mediapersoona Tuomas Enbuske, näyttelijä Antti Holma kuin liikemies Jari Sarasvuokin. Tällä hetkellä jäljellä on enää viimeksi mainittu.

 

Olisiko Twitterillä vielä toivoa? Lähdetäänkö yhdessä pelastusretkelle viserrysten virtaan paikkaamaan uppoavaa laivaa?

Twitter on sosiaalinen media – ja me käyttäjät teemme siitä sen, mitä se on. On meidän käsissämme, näkyvätkö virrassamme vain kohut ja trollaukset.

Haluaisin edes yrittää, sillä vanhoina hyvinä aikoina Twitterin äärellä on saanut verkostoitua ja tutustua uusiin ihmisiin, nauraa ja itkeä läheisiksi tulleiden twiittaajien elämälle ja päivityksille sekä oppia uusia asioita omasta alasta ja maailmasta ylipäätään.

Pelastetaan siis Twitter!

Tarttukaa aseisiin ja ampukaa sydämiä hyviin, mutta näkymättömiin twiitteihin. Seuratkaa satoja kiinnostavia tyyppejä ja jutelkaa heille, sillä näin twiittivirtanne herää eloon.

Osallistukaa rohkeasti kiinnostaviin keskusteluihin. Hyviä näkökulmia on muillakin kuin keskusteluaiheiden asiantuntijoilla. Aina ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta väittelyihin voi suhtautua rakentavasti. Joskus on hyvä myöntää, ettei tiedä tai että onkin väärässä. Joskus on myös hyvä myöntää, että oma näkökulma on paska ja sitten muuttaa sitä.

Mitä enemmän Twitteriin saadaan rakentavaa, kaikille avointa keskustelua, sitä enemmän se hyödyttää meitä käyttäjiä.

Haluan uskoa, että näin meidän on mahdollista pelastaa Twitter – ja ehkä samalla pieni osa maailmaa.

Laura Tauriainen

34-vuotias tiedeviestinnän maisteri ja copywriter. Löydät hänet Instagramista nimellä @lauratau. Lisäksi hän harrastaa laulamista, koiran rapsuttelua ja lukemista.

Lue lisää:

Foodoon remontti katkaisee kulkemisen Väylällä Virransillan kohdalla – kulku onnistuu toisen kerroksen kautta

Ravintola Foodoon remonttityömaa aiheuttaa Linnanmaan kampuksella muutoksia kulkemiseen Väylällä, Oulun yliopisto tiedottaa. Työmaan vuoksi Virransillalta kampuksen pohjoispuolelle ei voi kulkea 17.10. alkaen. Reitti on poikki ensimmäisessä kerroksessa, mutta Väylä on edelleen auki kakkoskerroksessa. Ensimmäisessä kerroksessa Väylä on avoinna seuraavan kerran 20.11. Toiseen kerrokseen voi kulkea hissillä tai portaita. Käyttökatkon aikana Virransillan pohjoispuolen hissi on poissa käytöstä, […]

Ravintola Foodoon remonttityömaa aiheuttaa Linnanmaan kampuksella muutoksia kulkemiseen Väylällä, Oulun yliopisto tiedottaa.

Työmaan vuoksi Virransillalta kampuksen pohjoispuolelle ei voi kulkea 17.10. alkaen. Reitti on poikki ensimmäisessä kerroksessa, mutta Väylä on edelleen auki kakkoskerroksessa.

Ensimmäisessä kerroksessa Väylä on avoinna seuraavan kerran 20.11.

Toiseen kerrokseen voi kulkea hissillä tai portaita. Käyttökatkon aikana Virransillan pohjoispuolen hissi on poissa käytöstä, mutta hissit Virransillan eteläpuolella sekä pohjoispuolella ravintola Maraa vastapäätä ovat käytössä. Tiedekirjasto Pegasuksen hissiä voi käyttää silloin, kun kirjasto on avoinna. Työmaa-alueen näkee myös yliopiston julkaisemasta kartasta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY myi Puistomannen osakkeet PSOASille

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on myynyt omistamansa KOY Puistomannen osakkeet Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiölle (PSOAS) 1.9.2018. Samassa yhteydessä myös Uniresta Oy myi omistamansa kiinteistön osakkeet, joten Puistomannen hallintaoikeus on nyt kokonaisuudessaan PSOASilla. Myydyt osakkeet kattavat OYY:n vanhan toimiston tilat, jotka sijaitsevat Oulussa Mannenkadulla KOY Puistomannen toisessa kerroksessa. OYY:n toimisto toimi kiinteistössä vuoden 1991 lopusta aina vuoden 2012 […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on myynyt omistamansa KOY Puistomannen osakkeet Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiölle (PSOAS) 1.9.2018.

Samassa yhteydessä myös Uniresta Oy myi omistamansa kiinteistön osakkeet, joten Puistomannen hallintaoikeus on nyt kokonaisuudessaan PSOASilla.

Myydyt osakkeet kattavat OYY:n vanhan toimiston tilat, jotka sijaitsevat Oulussa Mannenkadulla KOY Puistomannen toisessa kerroksessa.

OYY:n toimisto toimi kiinteistössä vuoden 1991 lopusta aina vuoden 2012 lokakuuhun asti, jolloin ylioppilaskunta muutti uusiin tiloihin Linnanmaalle. Sen jälkeen OYY on vuokrannut tiloja eteenpäin.

”Oulun yliopiston ylioppilaskunnalla ja sen sisaryhteisöillä PSOASilla, Unirestalla ja Oulun ylioppilasapu ry:lla on ollut pitkä historia Rauhalassa ja sen pihapiirissä. Alunperin yhteisellä rakennushankkeella haluttiin tuoda nimenomaan sisaryhteisöt toisiaan lähemmäksi. Tämä on siis erään aikauden päätös”, pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen sanoo tiedotteessa.

OYY on tarjonnut ylioppilaskunnan piirissä toimiville järjestöille mahdollisuutta vuokrata PSOASin omistamaa Puistomannen kokous- ja saunatilaa. Vuokraustoiminta päättyy ylioppilaskunnan osalta lokakuun 2018 loppuun mennessä. OYY ja PSOAS keskustelevat parhaillaan siitä, minkälaisia tiloja voidaan jatkossa tarjota opiskelijajärjestöjen käyttöön.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinto myönnettiin kansainvälisessä luokanopettajakoulutuksessa opiskelevalle Bruno Gioia Sandlerille

Oulun yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinto on tänä vuonna myönnetty yliopistossa opiskelevalle Bruno Gioia Sandlerille. Palkinnon valintaperusteissa hänen kerrotaan tehneen heti opintojensa alusta asti kovasti töitä kansainvälisten opiskelijoiden aseman parantamiseksi, ja vaikuttaneen esimerkiksi siihen, että viestintää tehdään suomen lisäksi yhä enemmän myös englanniksi.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

In English.

Oulun yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinto on tänä vuonna myönnetty Oulun yliopistossa opiskelevalle Bruno Gioia Sandlerille.

Palkinnon saaja julkistettiin hyvinvointiviikon avajaisissa, tiistaina 9.10.

Gioia, 30, opiskelee kansainvälisessä luokanopettajakoulutuksessa neljättä vuotta. Hän on Oulun Luokanopettajaopiskelijoiden (OLO ry) hallituksen jäsen ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajiston jäsen (Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas). Hän on lisäksi yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan opiskelijajäsen ja Oulun yliopiston kansainvälisten asioiden työryhmän varajäsen.

Palkinnon valintaperusteissa Gioian kerrotaan tehneen heti opintojensa alusta asti kovasti töitä kansainvälisten opiskelijoiden aseman parantamiseksi, ja vaikuttaneen esimerkiksi siihen, että viestintää tehdään suomen lisäksi yhä enemmän myös englanniksi. Hän on tehnyt pioneerityötä olemalla ensimmäinen kansainvälinen opiskelija OLO ry:n hallituksessa ja Oulun yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa.

Hän ei ole ollut aktiivinen vain kieliasioissa, vaan häntä kiitellään lisäksi kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoiden hyväksi tehdystä työstä. Hän on lisäksi puolustanut seksuaalivähemmistöihin kuuluvien asemaa ja tehnyt heitä koskevia ongelmia näkyväksi.

Gioia kertoo olevansa iloinen palkinnosta. Hänelle tärkeää on se, että kanssaopiskelijat ovat nähneet hänen tekemänsä työn tärkeäksi ja merkitykselliseksi.

Oulun yliopistossa on vielä paljon tehtävää tasa-arvoasioiden saralla, hän sanoo.

”Toivon, että OYY työskentelee jatkossakin asian eteen. Ylioppilaskunta on jo vaikuttanut asioihin: voin esimerkiksi olla edustajiston jäsen, kun kokouksissa on tulkki. Tällaista mahdollisuutta ei ole aina yliopistolla. Siksi kansainvälisiä opiskelijoita ei ole juurikaan hallinnon opiskelijaedustajina.”

Gioian mukaan kansainvälisten opiskelijoiden äänen tulisi kuulua yliopiston päätöksenteossa.

”Monella kv-opiskelijalla kielitaito ei muutamassa opiskeluvuodessa tule niin hyväksi, että keskustelu olisi sujuvaa suomeksi. Yliopiston pitäisi kuulla heitä – etenkin, kun lukukausimaksujen myötä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat maksavat opinnoista.”

Gioia on syntynyt Argentiinassa, ja asunut sen jälkeen Espanjassa. Suomessa hän on asunut kohta viisi vuotta. Hän ei tiedä vielä, aikooko hän jäädä Suomeen opintojensa jälkeen.

”En vielä tiedä, haluaako Suomi minun jäävän. Kielivaatimusten vuoksi opettajan viran saaminen voi olla vaikeaa.”

Vuodesta 2009 myönnetyn Oulun yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinnon tavoitteena on auttaa yliopistolaisia tiedostamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tärkeys.

Palkinto jaetaan vuosittain ansiokkaasta toiminnasta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön hyväksi. Palkinnon voi saada henkilö, henkilöstö- tai opiskelijaryhmä, yksikkö, hallintoelin tai yhdistys. Vuodesta 2016 lukien palkinnon on jakanut Oulun yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta.

Viime vuonna palkinnon sai yliopistopastori Ari Savuoja.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: