Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) uudeksi koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi on valittu Valtteri Törmänen. Ylioppilaskunta tiedotti asiasta perjantaina 30. marraskuuta. Törmänen opiskelee journalismia viestinnän tutkinto-ohjelmassa Oulun ammattikorkeakoulussa. Hän on ollut tänä vuonna Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n hallituksessa. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) hallituksen jäsenenä ja edustajiston puheenjohtajana ja Oulun ammattikorkeakoulun Oy:n hallituksessa. […]
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) uudeksi koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi on valittu Valtteri Törmänen. Ylioppilaskunta tiedotti asiasta perjantaina 30. marraskuuta.
Törmänen opiskelee journalismia viestinnän tutkinto-ohjelmassa Oulun ammattikorkeakoulussa. Hän on ollut tänä vuonna Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n hallituksessa. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) hallituksen jäsenenä ja edustajiston puheenjohtajana ja Oulun ammattikorkeakoulun Oy:n hallituksessa. Törmänen on myös Vihreiden nuorten hallituksen jäsen.
Valtteri Törmänen aloittaa työssään tammikuussa 2019.
”Olemme iloisia, että saimme pitkän linjan edunvalvojan ja opiskelijavaikuttajan meille töihin! Lisäksi on hienoa, että meillä on koulutuspoliittinen asiantuntija, joka tuntee myös duaalimallin toisen puolen, varsinkin kun ammattikorkeakoulu muuttaa Linnanmaan kampukselle ja korkeakoulujen välinen yhteistyö todenteolla alkaa”, OYY:n hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen kommentoi ylioppilaskunnan tiedotteessa.
Koulutuspoliittisen asiantuntijan paikkaa haki kuusi henkilöä, joista haastatteluihin kutsuttiin kolme.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnalla on käynnissä myös uuden pääsihteerin rekrytointi. Pääsihteerin hakuaika päättyy 4. joulukuuta.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Suomen ylioppilaskunnat viettävät perjantaina 30. marraskuuta maksuttoman koulutuksen päivää. “Maksuton koulutus ehkäisee eriarvoistumista. Kaikille saavutettava koulutus on syy sille, miksi Suomi on tunnettu korkeasta osaamisesta. Tästä ei ole missään tapauksessa varaa päästää irti nyt, kun nuorten määrä vähenee ja nuoren sukupolven tulisi toisaalta ratkaista moninaisia yhteiskunnallisia ongelmia ilmastonmuutoksesta aina työn murrokseen asti”, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) […]
Suomen ylioppilaskunnat viettävät perjantaina 30. marraskuuta maksuttoman koulutuksen päivää.
“Maksuton koulutus ehkäisee eriarvoistumista. Kaikille saavutettava koulutus on syy sille, miksi Suomi on tunnettu korkeasta osaamisesta. Tästä ei ole missään tapauksessa varaa päästää irti nyt, kun nuorten määrä vähenee ja nuoren sukupolven tulisi toisaalta ratkaista moninaisia yhteiskunnallisia ongelmia ilmastonmuutoksesta aina työn murrokseen asti”, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Miika TiainenSYL:n tiedotteessa.
SYL muistuttaa, että pelkkä maksuton koulutus ei takaa mahdollisuuksien tasa-arvoa, vaan se on osa laajempaa yhteiskuntapolitiikkaa, johon kuuluvat myös tuloeroja tasaava veropolitiikka sekä riittävät opintososiaaliset edut.
"Jos nettijournalismi tuntuu ihmisen matalimpiin vietteihin vetoavalta kikkailulta, se johtuu siitä, että sitä se hyvin pitkälti on", kirjoittaa Iikka Kivi.
Nykyajassa on se positiivinen ongelma, että hyviä näkemyksiä ja elämänohjeita tulee niin paljon, että niistä ehtii sisäistää ja ottaa käyttöön vain murto-osan.
Journalismi on 2020-luvun lähestyessä vahvassa murroksessa. Digitalisaatio on muuttanut tiedonvälityksen muotoa rajusti ja tuonut sen yhä keskeisemmäksi osaksi arkea. Perinteisten mediatalojen rinnalle on noussut journalismin sääntöjä hyvin väljästi tulkitsevia tai ne kokonaan hylkääviä julkaisuja. Oikeistopopulismi on noustessaan ottanut lehdistön maalitaulukseen ja lietsoo toistuvasti epäluuloa journalismia kohtaan.
Silti suurin murros tuntuu olevan siinä, että itse journalismin koetaan muuttuneen paljon aiempaa heikkolaatuisemmaksi, epäluotettavammaksi ja sensaatiohakuisemmaksi. Uutiset julkkisten Instagram-postauksista, tekaistujen kohujen synnyttäminen klikkausten toivossa ja tarkoituksellisen huomiohakuinen otsikointi ovat kaikki omiaan synnyttämään epäluuloa tiedon paikkaansapitävyyttä kohtaan.
Tunne siitä, että koko media on muuttunut iltapäivälehdistöksi, on itse asiassa varsin tarkka, sillä nettimedia toimii pitkästi keltaisen lehdistön logiikalla. Tabloidimedialle on tyypillistä se, että tilaajakannan puuttuessa jokainen lehti täytyy myydä erikseen. Ja se onnistuu parhaiten ohikulkijan pysäyttämiseen kykenevällä otsikolla.
Nettimedian ero iltapäivälehtiin on se, että jokaisen lehden erikseen myymisen sijaan jokainen juttu täytyy myydä erikseen. Siksi netissä painotus on tunnereaktioiden herättämisessä, vastakkainasettelussa ja kärjistämisessä, koska ne laittavat liskoaivot käyntiin ja klikkaussormen syyhyämään. Eli jos nettijournalismi tuntuu ihmisen matalimpiin vietteihin vetoavalta kikkailulta, se johtuu siitä, että sitä se hyvin pitkälti on.
Valta-asemastaan huolimatta nettijournalismi on edelleen vain suomalaisen lehdistön heikoin osa. Ja parempaa tietoa on kyllä saatavilla, jos siitä on valmis maksamaan.
Siksi olen iloinen, että otin Hararin neuvon vakavasti ja tein itselleni syksyn alussa elämäni ensimmäisen lehtitilauksen. Lukemalla yhden maksullisen lehden viikossa olen saanut maailmasta paljon monipuolisemman, tarkemman ja tiedoiltaan pitävämmän kuvan kuin nettilehtiä selaamalla.
Suorastaan häkellyttävä kokemus oli se, kun luin ensimmäisen lehtijutun loppuun ja huomasin, että tästähän puuttuu jotain – eli nettikommentit. Uutisten lukeminen on kokonaan toisenlaista, kun sitä ei seuraa kymmenien ihmisten kiukuttelu ja maahanmuutosta riitely.
Suosittelen lämpimästi.
Julkaistu
SHARE
Iikka Kivi
Oululainen stand up-koomikko, joka tekee mahdollisimman vähän työtä jotta voisi viettää mahdollisimman paljon aikaa lintutornissa.
Twitter: @KoomikkoKivi
Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa järjestettävän Music in Botanical -konserttisarjan seuraava konsetti järjestetään maanantaina 26.11. Maanantain konsertin teemana on From Silent Rock to Heavy Classical. Anna Maria McElwain soittaa kosketinsoittimia sekä sen historiallista akustista versiota, klavikordia, yhdessä harmonikkataiteilija Timo Kinnusen kanssa. Konsertti alkaa kello 18, liput 10 euroa ovelta. Eri vuodenaikoina järjestettävien Music in Botanical -konserttien konserttisaleina toimivat kasvitieteellisen […]
Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa järjestettävän Music in Botanical -konserttisarjan seuraava konsetti järjestetään maanantaina 26.11.
Maanantain konsertin teemana on From Silent Rock to Heavy Classical. Anna Maria McElwain soittaa kosketinsoittimia sekä sen historiallista akustista versiota, klavikordia, yhdessä harmonikkataiteilija Timo Kinnusen kanssa. Konsertti alkaa kello 18, liput 10 euroa ovelta.
Eri vuodenaikoina järjestettävien Music in Botanical -konserttien konserttisaleina toimivat kasvitieteellisen puutarhan pyramidit Julia ja Romeo. Konsertteja on järjestetty vuodesta 2016.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta muuttaa marraskuun lopun ja joulukuun aikana uusiin tiloihinsa. Kampuksen pohjoisosasta lähemmäs keskusaulaa siirtyviä opiskelijoita mietityttävät seminaari- ja luentotiloista luopuminen ja uusien tilojen sisäilma. Ennen uusiin maisemiin vaihtamista kasvatustieteiden opiskelijat viettävät yhden yön tutussa ja turvallisessa KTK-päädyssä.
Vuodesta 2016 lähtien suunniteltu kasvatustieteiden tiedekunnan muutto toteutuu aikataulussaan. Muutto kampuksen pohjoispuolelta Oulun ammattikorkeakoulun alta keskusaulan läheisyyteen on tarkoitus valmistua joulukuun aikana, ja opetus on määrä aloittaa uusissa tiloissa vuoden 2019 alussa.
Muuttolaatikoiden pakkaaminen on jo aloitettu ennen nykyisistä opetustiloista poistumista.
“Nykyiset opetustilat poistuvat käytöstä marraskuun 23. päivä. Kuun viimeinen viikko on pakkausviikko ja ensimmäiset muuttajat tulevat joulukuun kolmantena päivänä kasvatustieteen käytäville. Muutto on aikataulutettu käytävittäin. Viimeisenä muuttaa päiväkoti Lastu, joka lopettaa toimintansa 11. joulukuuta, jolloin on muuttofirman vihoviimeinen työpäivä”, kertoo musiikkikasvatuksen koulutussuunnittelija Petteri Klintrup, joka toimii tiedekunnan muuttovastaavana.
Klintrupin mukaan tilojen luovutuksessa yliopistolle on ollut pientä viivästystä; alunperin marraskuun alkuun luvatut tilat luovutettiin tiedekunnalle lopulta tiistaina 20. marraskuuta.
Ainoa opetustiloihin liittyvä epävarma asia ovat tiedekunnan uudet AV-hankinnat, joihin yliopisto odottelee yhä tarjouksia.
“Niiden toimitusten ajallaan saapuminen on tällä hetkellä epävarmaa, mutta korvaavia systeemeitä on suunniteltu niiden varalle”, Klintrup linjaa. Hän vakuuttaa, ettei huolta opetuksen ongelmista ole.
Opiskelijat tyytymättömiä yliopiston tiedottamiseen
Tiedekunnan muutto on herättänyt kasvatustieteiden opiskelijoiden keskuudessa huomattavasti kritiikkiä etenkin yliopiston tiedottamista kohtaan. Tiedon päätyminen konkretisoituu erityisesti kysyttäessä kasvatustieteiden tiedekunnan päädyssä vastaantulevilta opiskelijoilta ohjeita uusiin tiloihin.
Opiskelijoiden edustajana kasvatustieteiden tilatyöryhmässä toimiva, viidettä vuotta luokanopettajaksi opiskeleva Tino Nissinen kertoo, että vastuuta muuttoon liittyvästä tiedotuksesta on ajoittain sälytetty turhan paljon opiskelijoiden harteille.
“On ajateltu, että tilatyöryhmän henkilöt viestivät muille opiskelijoille ja että se riittää. Sitä me olemme totta kai tehneetkin paljon aihetta käsittelevän Facebook-sivun avulla, mutta päävastuu tällaisen prosessin tiedottamisesta tulisi silti olla yliopistolla ja tiedekunnalla”, Nissinen kommentoi informaation kulkua yliopistolta opiskelijoille.
Nissinen pitää ongelmallisena sitä, että osa yliopiston viestinnästä tehtiin alkuvaiheessa intranet-palvelu Notion kautta.
“Yliopiston taholta uskotaan, että sitä luetaan, mutta tosiasiassa se tavoittaa vaan aktiivisimmat opiskelijat ja ylioppilaskunnan parissa työskentelevät opiskelijat.”
Nissinen mainitsee, että aktiiviopiskelijat ovat muutosta tiedottamista helpottaakseen ylläpitäneet HUTK:n ja KTK:n muutto -Facebook-sivua. Yliopisto olisi halunnut hyödyntää sitä oman tiedotteensa välittämiseen laajalle opiskelijaryhmälle, mutta tähän ylläpitäjät eivät halunneet ryhtyä.
“Siinä oli ajatuksena, että jos muutaman opiskelijan kesken on saatu tuo toimimaan tosi hyvin, niin yliopiston puolelta olisi mahdollista varmasti järjestää joku vastaava. Ei haluttu omia sitä, vaan pitää selkeänä, että se kanava on opiskelijaedustajien tiedottamiseen”, Nissinen kuvailee.
Opiskelijajärjestöjen kiltatilat ja OLO ry:n kahvila OLOhuone sijaitsevat kasvatustieteiden uusissa tiloissa “sydämeksi” nimetyn tilan yhteydessä. Kiltatilan lasiseinää koristavat järjestöjen logot.
Epätietoisuutta muutosta
Näkyvin muutos kasvatustieteiden tiedekunnan muutossa on omien seminaari- ja luentotilojen poistuminen. Vuoden 2019 aikana näistä tiloista käytäneen yliopiston sisällä suoranaista tuolileikkiä, nopeat syövät hitaat tiloista kilpailtaessa.
“Seminaari- ja luentotiloissa tapahtunut opetus toteutetaan jatkossa kampuksen muissa tiloissa ja se tuottaa omia haasteitaan keväällä, koska tilat ovat pitkälti nytkin jo varattuina. Yliopiston hankkeet uusien opetustilojen rakentamiseen valmistuvat 2019 lopussa”, Petteri Klintrup valottaa tulevan vuoden tilannetta.
Nissinen uskoo, että vuoden 2019 ajan koettava tilapuute vaikuttaa enemmän opettajien työskentelyyn eikä niinkään opiskelijoiden arkeen. Tilanteen mukaan vaihtuvissa tiloissa ei ole opiskelijoille mitään uutta.
“Opetustilojen riittävyys selviää vasta käytännössä. Se on omalta osaltaan lisännyt epätietoisuutta muutosta. Koko ajan on vakuuteltu, että uusissa tiloissa mahdutaan opiskelemaan ja luotan itse siihen”, Nissinen kertoo.
Opiskelijoiden mieltä on erityisesti vaivannut kasvatustieteiden vanhoissa tiloissa kirjaimellisesti tukalaksi koettu huono sisäilma. Tino Nissinen vakuuttaa, että sisäilma-asioihin on uusissa tiloissa panostettu.
“Jos olen saanut suoraan yhteydenottoja, niin olen sanonut, että uudet tilat on korjattu niin perusteellisesti kuin vain mahdollista: riisuttu betoniin asti, puhdistettu ja kuivattu, tehty vaadittavat mittaukset ja toteutettu muutenkin sisäilmaa ja terveellisyyttä ajatellen mahdollisimman hyvin.”
Joulukuussa opiskellaan vaihtelevissa tiloissa
Entistä lähempänä yliopiston keskusaulaa sijaitsevat tiedekunnan uudet tilat ovat viime silausta vaille valmiit. Petteri Klintrup esitteleekin innostuneesti uutta tiedekunnan “sydäntä”, johon OLO ry:n kahvila OLOhuone muuttaa.
Myös uudet musiikkikasvatuksen tilat saavat kehuja muuttovastaavalta, mutta eivät pelkkää hehkutusta.
“Jos jotain negatiivista pitää sanoa, niin neliöistä on tingitty”, Klintrup toteaa.
Tiedekunnan uudet tilat on suunniteltu tämän päivän tarpeita ajatellen; osa luokkahuoneiden seinistä avautuu, osa on lasisia, kannettavan elektroniikan kasvava määrä näkyy kiltahuoneelle johtavalle portaikolle asennettujen pistorasioiden määrässä.
Mutta ennen kuin opetus voi alkaa uusissa tiloissa, on tiedekunnalla edessä haaste: koditon joulukuu.
Tiedekunnan vanhat tilat poistuvat käytöstä perjantaina marraskuun 23. päivä, mutta opetuksen on tarkoitus toimia tavalliseen tahtiin myös joulukuussa. Erityisjärjestelyihin on varauduttava, muuttovastaava Klintrup huomauttaa.
“Osa näistä opetustunneista saatetaan toteuttaa soveltaen jossain muualla kuin opetustiloissa. Tiedekunnalla ei ole yhteistä sovellettavaa tapaa, miten opetukset järjestetään, vaan vastuu opetusjärjestelyistä on sälytetty vastuuopettajille.”
Joulukuun evakkokuukaudesta on tiedetty keväästä lähtien, joten tilanteeseen on pystytty varautumaan: osa opetuksesta järjestetään vapaana olevissa tiloissa, osassa läsnäolokertoja siirretty joulukuulta muihin ajankohtiin.
Tino Nissinen uskoo, että joulukuun erikoisjärjestelyt onnistuvat, mutta näkee tilanteen haasteellisena erityisesti taito- ja taideaineiden opetukselle.
Opiskelijoiden mielipide näkyy toteutuksessa
Tiedekunnan henkilökunta piti uusia tiloja suunniteltaessa tärkeänä paitsi ajanmukaisia opetustiloja, mutta myös hyviä kiltatiloja ja luokanopettajaopiskelijoiden ylläpitämän kahvila OLOhuoneen säilymistä.
Tino Nissinen kiittelee yliopiston tapaa ottaa opiskelijoiden toiveet huomioon tilahankkeen valmistelussa ja toteutuksessa.
“Me ollaan päästy siihen yhtä täysvaltaiseksi jäseneksi opiskelijoina henkilökunnan rinnalle. Toiveemme on otettu tosissaan ja niitä on toteutettukin, siihen on vaikuttanut varmasti tilatyöryhmässä mukana olleet tiedekuntamme henkilökunnan edustajat sekä rakennusprojektin toteuttajat, eli rakennus- ja arkkitehtitoimistojen edustajat”, Nissinen kuvailee kokemuksia tilatyöryhmän toiminnasta.
Konkreettisesti opiskelijoiden mielipide näkyy esimerkiksi kiltatilojen lasiseinään teipattuina opiskelijajärjestöjen logoina. Huomion herättävä yksityiskohta toteutettiin Tino Nissisen aloitteesta.
Vaikka muuton valmisteluissa on ollut opiskelijoiden silmissä paljon parantamisen varaa, Nissinen näkee uudessa sijainnissa yhden selvän plussan.
”Olemme olleet aiemmin pohjoisessa päässä ja joutuneet joskus siirtymään pitkiäkin matkoja keskusaulaan, jos opetustiloja ei ole löytynyt. Uudet tilat sijaitsevat keskusaulan lähistöllä, joten välimatkat lyhenevät.”
Vielä ennen lähtöä kasvatustieteiden tiedekunnassa järjestetään torstaina 22. marraskuuta kasvatustieteiden opiskelijoiden yökoulu. Yökoulua seuraavana päivänä ovi vanhoihin opetustiloihin suljetaankin viimeistä kertaa.
Viimeinen mahdollisuus taskulamppuhipalle ja luokkahuonediskolle – “Yökoulu on meidän tapamme hyvästellä rakas kasvatustieteiden päätymme”
Ennen uusiin maisemiin vaihtamista kasvatustieteiden opiskelijat viettävät yhden yön tutussa ja turvallisessa KTK-päädyssään. Kollektiivisiksi hyvästeiksi vanhoille opiskelutiloille muodostunut tapahtuma syntyi viime keväänä OLO ry:n Karri Hurskaisen villistä päähänpistosta.
“Hankala sanoa mistä keksin tämän, mutta se vaikutti alusta asti siistiltä ja once in a lifetime -jutulta. Tiesimme, että tiedekunnan muutto on tulossa ja tilat tyhjennettäisiin, joten miksi emme vielä kerran järjestäisi jotakin tapahtumaa tiloissa, jotka ovat palvelleet kaikkia tiedekunnan päädyn ihmisiä jo pitkään”, viidettä vuotta luokanopettajaksi opiskeleva Hurskainen kertaa syitä yökoulun järjestämiselle.
Hurskaisen mukaan yökouluteema sopi koulumaailmaan suuntautuneille kasvatustieteiden opiskelijoille kuin nenä päähän. Ajatus sai kannatusta enemmän kuin sopivassa kohderyhmässä.
“Se hyväksytettiin ensin muiden ainejärjestöjen ja sen jälkeen virastomestareiden ja turvallisuuspäällikön taholta. Sitten ideasta tuli oikea mahdollisuus. Tämän jälkeen kaikkien tiedekunnan ainejärjestöjen aktiivit ovat yhdessä suunnitelleet ja ideoineet toteutusta”, Emma Määttä, kolmannen vuoden luokanopettajaopiskelija,valaisee tapahtuman etenemistä ideasta toteutumiseen.
Yökoulun järjestäjät halusivat tuoda yöhön tunnelmaa alakoulusta, joten luvassa on perinteisesti yökouluun ja lapsuuteen liittyviä aktiviteetteja. Yksi luokkahuoneista muuttuu yön ajaksi diskoksi ja luvassa on muun muassa pullonpyöritystä ja taskulamppuhippaa.
“Suurin jännitys on varmaan kuitenkin se, että saamme jäädä yliopistolle koko yöksi hengailemaan ja viettämään iltaa siellä muiden opiskelijoiden kanssa. Sehän oli aina jännittävin osa alakoulun ajan yökouluissakin”, kolmatta vuotta varhaiskasvatusta opiskeleva Inka Lohiniva kuvailee odotuksia.
“Yökoulu on meidän tapamme hyvästellä rakas kasvatustieteiden päätymme. Juhlimme viimeisen kerran yhdessä näissä yhteisissä tiloissa ennen kuin siirrymme opiskelemaan keskelle yliopistoa. Tapahtuma on myös hyvä tapa tuoda yhteen kaikki tiedekunnan ainejärjestöt”, Emma Määttä summaa.
Gallup: Mitä odotat kasvatustieteiden uusilta tiloilta?
Iina Järvinen, opiskelee luokanopettajaksi, maisterivaihe lopuillaan
“En tiedä milloin tilat ovat valmiita. Tiedotus on ollut sekavaa ja meidän kurssimme valmistuminen on myöhästynyt, kun kursseja on siirretty, eikä ole ollut tietoa olisiko kursseja voinut siirtää muulle ajankohdalle. Kulunut syksy on ollut täyttä sekamelskaa, kun lukkarit on muuttuneet koko ajan.”
Sanni Päkkilä, opiskelee luokanopettajaksi, maisterivaihe lopuillaan
“Epäselvyyttä on ollut ja tiedotusta on vähän uupunut. Organisoinnisssa on ollut puutteita ja kukaan ei ole oikein tiennyt mitä tapahtuu. Jos minulta kysyttäisiin, niin en osaisi nyt suunnistaa uusiin tiloihin.”
Päivitetty 19.10.2021 klo 9:23: Poistettu pyynnöstä Samuli Rysän haastattelu.
Julkaistu
SHARE
Mirko Siikaluoma
Oululainen toimittaja, joka nukkuu liian usein liian vähän ja bongaa kirpputoreilta korneja levynkansia.
Marraskuussa Linnanmaan kampuksen palveluiden määrä kasvaa kahdella. Unirestan uusi kahvila-ravintola, Health to Organic Campus, avasi ovensa torstaiaamuna 22. marraskuuta, ja myös Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö (PSOAS) aloittelee toimintaansa Linnanmaan uudessa toimipisteessä. Sekä ravintola että toimisto sijoittuvat samaan jaettuun tilaan Saalastinsaliin johtavan käytävän varrella. Virallisia avajaisia vietetään keskiviikkona 28.11. kello 14. ”Henkilökuntaa on jo nyt paikalla ja toimintaa […]
Marraskuussa Linnanmaan kampuksen palveluiden määrä kasvaa kahdella. Unirestan uusi kahvila-ravintola, Health to Organic Campus, avasi ovensa torstaiaamuna 22. marraskuuta, ja myös Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö (PSOAS) aloittelee toimintaansa Linnanmaan uudessa toimipisteessä.
Sekä ravintola että toimisto sijoittuvat samaan jaettuun tilaan Saalastinsaliin johtavan käytävän varrella. Virallisia avajaisia vietetään keskiviikkona 28.11. kello 14.
”Henkilökuntaa on jo nyt paikalla ja toimintaa käynnistellään hiljalleen. Tilassamme on tehty vielä pieniä viimeistelytöitä, siksi olemme viettäneet vielä hieman hiljaiseloa”, sanoo PSOASin palvelupäällikkö Jari Simonen.
”Tiesimme jo lähtökohtaisesti aikataulun olevan tiukka. Matkan varrella tuli eteen asioita, jotka yllättivät meidät, ja jouduimme siksi hieman muuttamaan suunnitelmia. Se valitettavasti viivästytti aikataulua muutamalla viikolla”, Simonen sanoo.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ja Oulun ylioppilasavun omistamalle Unirestalle torstaina avattu ravintola on neljäs Health to Organic (H2O) -ketjun ravintola.
Health to Organic -ravintolat poikkeavat esimerkiksi Kastarista ja Medisiinasta siinä, ettei niistä saa Kelan ateriatuettua lounasta. Näin on myös Linnanmaan ravintolassa. Sen lounasvaihtoehtoina ovat salaattibaari tai keitto.
H2O Campuksen ravintolassa ei ole erikseen alennusta yliopiston henkilökunnalle. Opiskelijakortilla kahveista saa 20 prosentin ja ruoasta 10 prosentin alennuksen, toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen kertoo.
Jari Simosen mukaan Linnanmaan toimipisteeltä saa lähes kaikki samat palvelut kuin Mannenkadun toimistoltakin, ainoastaan avainpalvelut ovat ainakin alkuvaiheessa tarjolla vain rajoitetusti.
”Parkkipaikkojen avaimet saa Linnanmaalta heti alusta asti, samaten ovenavauspalvelu on tarjolla. Asuntojen avainten nouto, palautus ja säilytys ovat taas sellaisia asioita, että alkuvaiheessa, ensimmäisen kuukauden aikana, ei niitä vielä pystytä tarjoamaan.”
Simosen mukaan tavoitteena olisi tarjota Oulujoen pohjoispuolella olevien PSOASin kohteiden avainten nouto ja palautus Linnanmaalla.
”Se vaatii kuitenkin turvallisen ratkaisun löytämisen avainten säilytykseen rajallisessa tilassa”, hän muotoilee.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
