Arvio: Rakastunut Shakespeare on kohkaava rakkaudentunnustus teatterille

Viimeistään väliajalla oli hyväksyttävä, että nyt mennään vauhdilla tilanteesta toiseen ja kaikkea on paljon.

Rakastunut Shakespeare. Alkuperäiskäsikirjoitus Marc Norman ja Tom Stoppard, sovitus Lee Hall, suomennos Reita Lounatvuori. Ohjaus Tuomas Parkkinen. Musiikki Paddy Cunneen. Lavastus Kalle Nurminen, pukusuunnittelu Pasi Räbinä, valosuunnittelu Jukka Kyllönen. Rooleissa muun muassa Elias Keränen, Elina Saarela, Mika Laakso, Mikko Leskelä, Pentti Korhonen, Aki Pelkonen, Tuula Väänänen. Kesto noin 2 tuntia 30 minuuttia sisältäen väliajan. Ensi-ilta Oulun teatterin suurella näyttämöllä 2.2.

 

Tarina näytelmäkirjailija William Shakespearen rakastumisesta sai alkunsa parikymmentä vuotta sitten, kun Marc Normanin ja Tom Stoppardin käsikirjoittama elokuva Rakastunut Shakepeare (Shakespeare in Love, 1998) sai ensi-iltansa.

Oivaltava käsikirjoitus palkittiin ansaitusti Oscar- ja Golden Globe-palkinnoilla. Tarina yhdistelee kutkuttavasti todellisia henkilöitä ja tapahtumia fiktiiviseen rakkaustarinaan ja Shakespearen näytelmiin.

Hieman yllättäen ensimmäinen teatterisovitus nähtiin vasta vuonna 2014, Lontoon Noël Theatressa, Lee Hallin sovituksena.

Herkullinen rakkaustarina historian suurimmasta näytelmäkirjailijasta sai näyttämöllä suuren suosion, ja Rakastunut Shakespeare on nähty viime vuosina useissa teattereissa ympäri maailman. Helsingin kaupunginteatterin ensi-ilta oli tammikuussa 2018.

Ouluun Rakastuneen Shakespearen toi railakkaista ohjauksistaan tunnettu Tuomas Parkkinen. Juhlava ensi-ilta vietettiin 2. helmikuuta Oulun teatterin suurella näyttämöllä.

Vauhti on kovaa alusta lähtien

Mies roikkuu katosta ja häntä dipataan tuleen ja tulikiveen. Vilkkaasti liikkuvia ihmisiä on paljon. Huuto ja mekastus on melkoinen. Saumattomasti toimiva näyttämökoneisto vaihtaa tilan nopeasti toiseksi – ja taas mennään. Aikaa kohtauksiin orientoitumiseen ei juuri jää.

Näytelmän alku on hämmentävä, olen liian hidas tähän maailmaan. Kuka olikaan hän ja missä nyt mennään? Ajattelin, että olin onnekas, kun en ollut nähnyt elokuvaa etukäteen. Nyt myöhemmin mietin, että siitä olisi näytelmän alussa ollut suuri apu.

Mitä tehdä, kun edessä on valkea paperi, sulkakynä ei luista ja innoitus puuttuu? William ”Will” Shakespeare (Elias Keränen) on pulassa. Kilpailevat teatterit, The Rose ja The Curtain, vaativat käsikirjoitusta.

Myös ylhäinen neito Viola De Lesseps (Elina Saarela) on murheissaan. Hän rakastaa teatteria, mutta Elisabetin aikana, 1500-luvun lopulla, naiset eivät saa esiintyä näyttämöllä. Koppava Lordi Wessex (Antti Launonen) ei ole neidon rakkauden kohde, mutta naimakaupasta ja kauppasummasta on jo sovittu.

Viola ja Will kohtaavat koe-esiintymisessä, johon Viola on pukeutunut mieheksi. Seikkailu, Romeo ja Esteri merirosvon tytär saa nyt väistyä Willin löytäessä muusan ja rakkauden. Sulkakynä piirtää vimmatusti sulosanoja. Kaikkien aikojen suurin traaginen rakkaustarina, Romeo ja Julia hahmottuu paperille.

Näytelmän Will on energinen ja poikamainen. Syvissä tunteiden vesissä uiva vakava näytelmäkirjailija on nähtävästi hukkunut, ja pinnalle on jäänyt vekkuli nuori mies. Elias Keränen on Willin notkeissa saappaissa sujuvasti sisällä.

Oulussa jo Saiturissa nähty Elina Saarela on hurmaavan rempseä Violana sekä miehen asussa Thomaksena. Rooliin ei ole kirjoitettu juuri herkkyyttä tai useita tasoja. Näytelmän edetessä asia vähän harmittaa, sillä Viola-Thomas kaksoisrooli olisi miltei huutanut tunnetta. Reippaan farssimaisessa komediassakin tunnetilojen vaihtelu toisi hahmot lähemmäksi katsojaa.

Keräsellä ja Saarelalla on selkeästi kivaa lavalla ja teatterin tekemisen ilo näkyy katsomoon. Nyt on kuitenkin niin kiire, etteivät muut tunteet ehdi juuri välittyä.

Visuaalisesti upeaa teatteria

Juuri kun mieli puutuu, nähdään näytelmän hienoin kohtaus veneen lipuessa näyttämöllä. Lavastuksen ja valaisun mestarinäyte on hämmentävän vaikuttavaa katsottavaa.

Rakastunut Shakespeare on visuaalisesti upea. Kalle Nurmisen lavastus ja Pasi Räbinän puvut ovat jälleen huippuluokkaa. Elisabetin ajan teatteri ja tunnelma on loihdittu näyttämölle taidolla ja tyylillä.

Oulun teatterin luottonäyttelijät hoitavat roolinsa ammattitaidolla, suurella lavalla liikkuu noin 30 upeasti puettua vauhdikasta hahmoa.

Näytelmässä leikitellään Elisabetin ajan komedian konventioilla. Vähäinenkin lajityypin historian tuntemus helpottaa seuraamista.

1500-luvulla rutto levisi täpötäysissä katsomoissa, ilotytöt möivät tuotettaan ja taskuvarkaat vilisivät väkijoukossa. Teatterit määrättiin lopetettaviksi. Kuningatar Elisabet I (1533–1603) oli oppinut teatterin ystävä, ja hänen  kerrotaan säilyttäneen teatterit toiminnassa. Elisabetin ajalla teatteri muotoutui sellaiseksi kuin sen nykyisin tunnemme.

Lavalla tapahtuu paljon, aivan kaikkea ei katsojan tarvitse ymmärtää. Toki Shakespearen ja Christopher Marlowen näytelmien tunteminen lisää iloa – ainakin jos tykkää bongailla viittauksia eri teoksiin.

Laikku-koira saa kaikki hyvälle tuulelle

Viimeistään väliajalla oli hyväksyttävä, että nyt mennään vauhdilla tilanteesta toiseen ja kaikkea on paljon. Katsoin myöhemmin elokuvan, jota kantaa lopulta herkkä rakkaustarina. Nyt ei ole kyse siitä.

”Tragediat ovat kyllä oikein mukavia, mutta me niin pidämme koirista”, lausahtaa kuningatar Elisabet (Tuula Väänänen) ja summaa hauskasti näytelmän asenteen ja tyylin.

Oulun teatterin versio on hyvin suoraviivainen ja siksi myös tasapaksu. Tästä huolimatta katsomossa viihtyy, sillä näytelmä on hauska. Komediassa tärkeä ajoitus on tarkkaa, ja kekseliäisiin vitseihin on erityisesti panostettu.

Kuin pisteeksi iin päälle ihan lopussa pistetään reippaasti jalalla koreasti. Ei tämän ollut tarkoituskaan olla sumuisia syviä katseita ja koskettavaa huokailua mahdottomasta rakkaudesta.

Ja tietenkin näyttämöllä vierailee muutamaan otteeseen Laikku-koira (Välkky). Välkky tekee hienon roolin, ja on ainakin ensi-iltayleisön mielissä näytelmän suosituin hahmo.

Se ei voi tietenkään olla väärin. Nyt taisin vaan odottaa jotakin muuta.

Pete Huttunen

Humanistiopiskelija ja ite tehty kulttuuritoimittaja. Harrastuksena pahennuksen herättäminen kaiken maailman kulttuuririennoissa. Juttuja olen tehnyt metallifestareista oopperaan. Tarinoiden toimivuutta testaan lukemalla niitä ääneen kissalle.

Lue lisää:

Oliko opiskelijakorttia? – Opiskelijakorttikenttä elää murrosvaihetta, uusimpana tulokkaana digikorttia tarjoaa oululainen Tuudo

Sähköisten opiskelijakorttien markkinoilla käy kova myllerrys. Satakunnassa opiskelijoiden puhelimessa toimii Slice.fi, Tampereella opiskeluoikeus todistetaan Pivolla. Opiskelijajärjestöjen omistaman Frankin valtakunnallista digikorttia on kritisoitu mainoksista, maksulliseksi muuttumisesta ja ongelmista kirjautumisessa. Silti Frankin toimitusjohtaja Tiia Lehtola uskoo, että valinnanvara korteissa on Frankillekin vain hyväksi: "Muiden toimijoiden tulo myös kirittää meitä entisestään: onhan palvelumme hyvä ja koetaanhan se mielekkäänä?" Oulussa yliopisto-opiskelija voi nyt Frankin ohella valita digikortikseen Tuudon. Tuudon toimitusjohtajan Iikka Meriläisen mukaan opiskelijoilta saadun palautteen voi tiivistää yhteen sanaan: vihdoinkin.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Vuonna 2017 Oulun ylioppilaslehti kirjoitti opiskelijakorttibisnestä koskevasta myllerryksestä otsikolla Korttien sota. Juttumme päättyi enteellisesti kysymykseen:

”Opiskelijakorttien kanssa työskennelleet ennustavatkin, että korttisodan voittaa se taho, joka ensimmäisenä kehittää toimivan mobiiliapplikaation. Onko se Pivoon pohjautuva Tampereen malli, valtakunnallinen Frank App vai saapuuko galaksiin joku kolmas tekijä?”

Saapui kolmas – ja neljäskin.

Opiskelijan älypuhelimesta ei löydy enää yhtä ainoaa opiskelijakorttisovellusta, vaan korkeakoulusta ja kaupungista riippuen sovelluksena on voinut olla Frank App, Pivo tai Slice.fi.

Uusimpana tulijana digikorttimarkkinoille saapuu oululainen Tuudo. Digitaalinen opiskelijakortti on nyt osa Tuudo-mobiilisovellusta Oulun yliopiston ja Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoilla.

Ensimmäisenä Tuudon opiskelijatunnisteen otti käyttöön Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA. Tuudon digitaalisella opiskelijakortilla kaikki Metropolian opiskelijat saavat valtakunnalliset opiskelija-alennukset, VR:n ja Matkahuollon opiskelijahintaiset liput ja sekä lounasedun opiskelijaravintoloista, kuuluivat he opiskelijakuntaan tai ei. Kaikkea ei opiskelijakuntaan kuulumaton saa: METKAn jäsenille sovelluksesta löytyy lisäksi opiskelijakunnan oma jäsenkortti, jolla saa liikuntapalvelut ja opiskelijakunnan omat edut. Samaten muovisen opiskelijakortin tilaamiseen tarvitaan edelleen opiskelijakunnan jäsenyys.

Oulun yliopisto-opiskelijoille opiskelijatunnisteominaisuus tuli Tuudossa käyttöön maanantaina 28.1., ja siitä tiedotettiin sovelluksessa tiistaina 29.1.

Tuudon tunniste on ollut nyt käytössä reilut pari viikkoa METKAlla, puolitoista viikkoa Oulussa. Tuudon toimitusjohtajan Iikka Meriläisen mukaan kortin on ottanut käyttöön lähes 5000 opiskelijaa, sisältäen niin Oulun yliopiston kuin Metropolian opiskelijat.

Hänen mukaansa opiskelijoilta saadun palautteen voi tiivistää yhteen sanaan: vihdoinkin.

”Pieniä bugeja on ilmennyt, ja niihin on nopeasti reagoitu. Ilmiselvät lapsentaudit on nyt kitketty pois.”

Meriläisen mukaan opiskelijakortin käyttö Tuudossa onnistuu Oulussa kaikilla, joilla on opiskelijastatus Oulun yliopistossa, siis myös kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla ja vaihto-opiskelijoilla.

”Hyvä nyrkkisääntö on, että jos pääset kirjautumaan Tuudoon opiskelijatunnuksilla ja sinulla on etuihin oikeuttava opiskeluoikeus, niin tunniste toimii”, Meriläinen sanoo. Siksi esimerkiksi jatko-opiskelijat, avoimen yliopiston opiskelijat ja yliopiston henkilökunta pystyvät käyttämään kyllä Tuudoa, mutta opiskelijakortti ei heille avaudu.

Oulussa mainostetaan nyt kahta korttia

Nyt Oulussa yliopisto-opiskelijalla on mahdollisuus käyttää kahta digitaalista opiskelijakorttia: joko Frank App -sovelluksessa olevaa digikorttia tai Tuudon korttia – tai vaikka molempia.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan Miriam Putulan mukaan ylioppilaskunta on tehnyt yhteistyösopimuksen myös Tuudon kanssa. Jatkossa ylioppilaskunta mainostaa opiskelijoille sekä Frank Appia että Tuudon digikorttia – tosin Frankin kortti on ylioppilaskunnalle edelleen ensisijainen. OYY on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kautta myös yksi Frankin omistajista.

”Frank on kuitenkin laajempi kortti, johon voi hakea esimerkiksi ISIC-lisenssin. Sen lisäksi sillä on omia, neuvoteltuja etuja, joita ei löydy Tuudosta. Mainostamme molempia, ja opiskelijalla on oikeus valita, kumpaa hän käyttää”, Putula perustelee.

”Kun on kaksi sovellusta, se luo käyttövarmuutta: jos jompikumpi kortti ei toimi, voi sitten käyttää toista.”

Miriam Putulan mukaan ylioppilaskunta tulee sopimuksen myötä saamaan Tuudoon oman valikon. Jo nyt OYY:n tiedotteet näkyvät Tuudossa.

Putulan mukaan Tuudossa ylioppilaskunnan kannalta etuna on, että se on jo ennestään monella päivittäisessä käytössä.

”Me saamme tällä sopimuksella tuotua näkyvämmälle paikalle palveluitamme. Jos opiskelijat selaavat Tuudoa päivittäin, on todennäköisempää, että he löytävät sitä kautta tietoa meidän palveluistamme kuin vaikka verkkosivuiltamme.”

Putulan mukaan OYY kannustaa mahdollisimman monia käyttämään nimenomaan mobiilikorttia.

”Toimivasta, nopeasti opiskeluoikeuden todistavasta sovelluksesta on hyötyä niin opiskelijoille kuin esimerkiksi kampuksen ravintoloille. Se vähentää ruuhkaa. Mobiilikortti vähentää jonoja myös ylioppilaskunnan toimistolla.”

Silti mahdollisuus muovikortin tilaamiselle säilyy jatkossakin, Putula sanoo. Kaikilla ei ole älypuhelinta, tai jos esimerkiksi puhelin hajoaa, opiskeluoikeuden voi silti muovikortilla edelleen todistaa. Frank toimittaa Oulun yliopiston opiskelijoille jatkossakin muoviset opiskelijakortit.

Miten käy maksuttomuudelle?

Tuudoon opiskelijakortti tuli opiskelijoiden toiveesta, Iikka Meriläinen sanoo.

Sovelluksen koko ideana on kerätä yhteen opiskelijoiden tarvitsemia palveluja ja tietoja. Tuudosta löytyvät ennestään esimerkiksi Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuskartat, kampusravintoloiden ruokalistat, oma opintopistekertymä ja yritysten työ- ja harjoittelupaikkoja. Oulussa yliopisto-opiskelijat voivat lukea sovelluksen kautta esimerkiksi Oulun ylioppilaslehden uusimmat jutut.

”Viime vuonna tehdyssä käyttäjäkyselyn tuloksissa selvisi, että Tuudo olisi lähellä täydellistä, jos siinä olisi toimiva opiskelijakortti. Nähtiin, että ominaisuus olisi luontevaa jatkoa, ja meillä olisi hyvät valmiudet toteuttaa se. Keskustelu käynnistyi Etelä-Suomen opiskelijakunnissa: kysyttiin, voisiko meillä olla tarjolla olla vaihtoehtoa opiskelijatunnisteen toimittamiselle. Asiat johtivat toiseen: METKA oli ensimmäinen käyttöönottaja, ja OYY ensimmäinen sen käyttöön ottanut ylioppilaskunta”, Meriläinen sanoo.

Tuudon kortilla saa valtakunnalliset opiskelijaedut, kuten alennukset VR:n ja Matkahuollon matkoista ja opiskelijahintaisen lounaan. Omia paikallisia etuja ei kortilla vielä saa.

Tilanne voi kuitenkin vielä muuttua, Meriläinen sanoo.

”Opiskelijajärjestöjen kanssa on käyty ajatuksenvaihtoa siitä, miten paikallisia etuja saataisiin Tuudoon mukaan, ja millä tavalla tämä organisoitiin. Asiassa ei Tuudon puolelta tehty päätöksiä, mutta meihin on oltu yhteydessä muiden korttitoimittajien taholta. Olemme avoimin mielin liikkeellä.”

”Työjonossani ei ole suunnitella, miten tehdä pop up -mainoksia Tuudoon.”

Tarkoittaako ”paikallisten etujen tarjoaminen” siis mainoksia Tuudoon?

”Meitä kiinnostaa tuottaa palvelua, joka tuo lisäarvoa ja hyötyä opiskelijalle. Aika hyvin tiedämme omasta kokemuksesta ja muiden toimijoiden saamasta palautteesta, mitä asioita käyttäjät pitävät hyvinä ja mitä huonoina. Käyttöä haittaavia asioita emme ole tuomassa mukaan”, Meriläinen sanoo.

”Toisaalta, mikä on mainos? Mainoksen ja sisältömarkkinoinnin ero on häilyvä”, hän jatkaa. ”Työjonossani ei ole suunnitella, miten tehdä pop up -mainoksia Tuudoon.”

Tuudo on ollut maksuton sovellus opiskelijalle, ja maksuttomuus säilyy edelleen, Iikka Meriläinen vakuuttaa: ”Meille maksavia asiakkaita ovat korkeakoulut ja työnantajat, jotka haluavat tuoda rekryilmoituksiaan näkyville.”

Opiskelijakunnat jättivät Frankin

Vuonna 2013 perustetun opiskelijoiden etupalvelu Frank Studentsin tarjoama Frank-opiskelijakortti oli pitkään käytössä lähes kaikissa maamme ylioppilas- ja opiskelijakunnissa.

Valtakunnallinen digitaalinen opiskelijakortti Frank App tuli markkinoille elokuussa 2016. Uusi digikortti sai heti kätevyydestään kiitosta – näkemiin vanhanaikainen muovikortti tuskallisen pitkine toimitusaikoineen ja syksyn tarrajonoineen, tervetuloa nopea ja näppärä tulevaisuus! Sovellus palkittiinkin heti lanseerausvuonnaan Slushissa Suomen parhaat mobiilisovellukset –kilpailussa parhaana hyötypalveluna. Kiitosta seurasivat tosin myös kysymykset: Tampereen ylioppilaslehti Aviisi kertoi pian digikortin lanseeraamisen jälkeen, että Frank Appia pystyi harhauttamaan ja luomaan tilin toisen henkilön tiedoilla ja kuvalla.

Yhden suuren korttitoimittajan monopoliasema on nyt kuitenkin varsin nopeassa tahdissa murtunut.

Toimitusjohtaja Tiia Lehtolan mukaan muiden digikorttitoimittajien tulo ei ole kuitenkaan Frankille kohtalokasta.

”Emme näe eri kortteja toisiaan poissulkevana. Opiskelijan parempi elämä on meidän DNA:ssa, ja se näkyy kaikissa ratkaisuissa, mitä olemme tehneet. Meistä on vain hyvä, että on valinnanvaraa: näin opiskelija voi valita palvelut, jotka ovat itselleen mielekkäitä. Muiden toimijoiden tulo myös kirittää meitä entisestään: onhan palvelumme hyvä ja koetaanhan se mielekkäänä?”

Tiia Lehtolan näkemyksen mukaan eri korttitoimittajat tarjoavat lopulta varsin erilaisia palveluita ja ne tuottavat käyttäjilleen erilaista lisäarvoa. Frankilla ne ovat opiskelijaedut, kansainvälinen opiskelijakortti (ISIC) sekä ”suoraan eri palveluympäristöihin integroidut opiskelijana asioinnin ratkaisut”.

Joulukuussa 2016 Frank ilmoitti tarjoavansa opiskelijakortin maksutta jatkossa kaikille toisen ja korkea-asteen opiskelijoille, riippumatta siitä, kuuluuko opiskelija opiskelijajärjestöön vai ei.

Ylioppilaskuntaan kuuluvat automaatiojäsenyyden vuoksi kaikki yliopistojen perustutkinto-opiskelijat, mutta samaa velvoitetta ei ole ammattikorkeakoulujen tai toisen asteen opiskelijoilla. Siksi päätös oli järisyttävä juuri niiden järjestöjen jäsenhankinnan kannalta.

Frankin päätöksen taustalla oli opiskelijastatuksen tarkistamista koskeva iso muutos: tiedon opiskelijuudesta voi saada avoimesta ja valtakunnallisesta VIRTA-opintotietopalvelusta, eikä väliin tarvita enää opiskelijajärjestöä.

Siksi järjestöt eivät voi nojata jäsenhankinnassaan enää pelkän opiskelijakortin tarjoamiseen – saman kortin kun voi nyt saada muutakin kautta, ja esimerkiksi HSL voi pian tunnistaa opiskelijat omassa palvelussaan ilman kenenkään korttia, Tiia Lehtola sanoo. Pääkaupunkiseudulla UniCafen opiskelijaravintoloissa on mahdollista yhdellä sovelluksella hoitaa kaikki lounasvelvollisuudet: tarkistaa lounaslistat, todistaa opiskelijastatus ja myös maksaa lounas Mobile Payn kautta.

Digitaalisessa opiskelijakortissa kyseessä onkin lopulta hyvin yksinkertaisesta asiasta: sähköisessä muodossa olevasta todisteesta siitä, että henkilöllä on voimassaoleva opiskelijastatus.

”Omistajamme katsoivat, että maailman muuttuminen tulee hyväksyä. Siksi Frankin palvelu avattiin niin, että saamme mahdollisimman paljon opiskelijoita meidän piiriimme, mitä kautta voisimme edelleen tukea tehokkaasti opiskelijajärjestöjen jäsenhankintaa. Muutos on jatkuvaa ja pysyvää. Ei ole järkevää lukita liian pitkälle sitä, mikä on juuri se syy, mikä saa juuri tämän opiskelijan kiinnostumaan opiskelijajärjestöjen jäsenyydestä, vaan käyttää oppimiskykyisiä ja ketteriä palveluita, joiden kautta opiskelijan tarpeisiin voidaan vastata tänään ja huomenna”, Lehtola muotoilee.

Lehtolan mukaan palvelulla on nyt 120 00 rekisteröitynyttä käyttäjää, joista aktiivisia kuukausikäyttäjiä on 60 000.

Viime vuonna Frank tiedotti digitaalisen opiskelijakortin muuttumisesta maksulliseksi: aiemmin ilmainen sähköinen opiskelijakortti maksaa nyt 2,9 euroa vuodessa. Sen sijaan muovikortti Danske Bankin maksukorttiin yhdistettynä on ilmainen

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat ovat tehneet omat ratkaisunsa. Syksyyn mennessä kaikki Suomen opiskelijakunnat ovat päättäneet yhteistyön Frankin kanssa opiskelijakorttien osalta.

Moni opiskelijakunta on siirtynyt käyttämään Slice.fi-mobiilisovellusta, jossa on mukana myös digitaalinen opiskelijakortti. Kortin lisäksi Slicessä on myös paikallisia opiskelijaetuja.

Slicen digikortti tuli käyttöön viime vuoden helmikuussa. Satakunnan Kansan mukaan sovelluksen otti käyttöön heti lanseerauksen ensimmäisellä viikolla yli tuhat Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (SAMMAKKO) jäsentä.

Sittemmin Sliceen ovat vaihtaneet esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO, Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta VAMOK ja Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Lamko. Niissä opiskelijakunnissa, jotka vielä muovikorttia käyttävät, digikortin rinnalla on käytössä useimmiten AMK-kortti.

Omissa tiedotteissaan opiskelijakunnat perustelevat Frankin sopimuksen irtisanomista digikortin maksullisuudella, käytössä ilmenneillä häiriöillä ja halulla panostaa erityisesti paikallisiin etuihin.

Toisaalta vaihtaminen Slice.fi-sovellukseen ei ole kaikkialla sujunut ongelmitta: journalistiopiskelijoiden verkkojulkaisu Tutkan mukaan uuteen korttiin vaihtamiseen liittyvät ongelmat olivat Turun ammattikorkeakoulussa ”aiheuttaneet opiskelijoille henkisen mielipahan lisäksi taloudellista tappiota”, kun kortti ei ollut toiminut esimerkiksi lounasravintolassa.

Opiskelijakuntien kanssa jäsentunnistetta koskevaa yhteistyötä ei tulla tällaisenaan näillä näkymin jatkamaan, Tiia Lehtola sanoo. Frank on kuitenkin avoin edelleen myös kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille, ja Frankin intresseissä on tehdä yhteistyötä opiskelijakuntien kanssa myös tulevaisuudessa, Lehtola sanoo.

”Siitä, missä muodossa yhteistyötä jatketaan, keskustellaan nyt.”

Kysyttäessä opiskelijakuntien lähdön taloudellisista vaikutuksista Frankille Tiia Lehtola vastaa näin:

”Koska olemme joka tapauksessa kiinnittymässä KOSKI-tietokantaan, jonka kautta voimme tarjota palvelumme ihan jokaiselle korkea-asteen ja toisen asteen opiskelijalle, opiskelijakuntien yhteistyön päättyminen jäsentunnisteen osalta ei vaikuta meidän mahdollisuuksiin tarjota palveluamme opiskelijakuntien jäsenille ja kaikille muillekin ammattikorkeakoulujen opiskelijoille.”

Samok myymässä omistustaan

Frankin omistajia ovat valtakunnalliset opiskelijajärjestöt Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen lukiolaisten liitto (SLL), Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK), Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto (SAKKI) sekä matkatoimisto KILROY.

Aiemmin Frankin enemmistöomistajia olivat opiskelijajärjestöt, mutta vuoden 2017 syksyllä tehtyjen osakekauppojen myötä enemmistöomistajaksi tuli KILROY.

Omistajuussuhteisiin on odotettavissa lisää muutoksia. SAMOKin toiminnanjohtaja Miikka Lönnqvistin mukaan Frank-yhteistyöstä on käyty keskustelua. Viime syksynä SAMOKin liittokokous hyväksyi esityksen myyntivaltuuksien myöntämisestä vuoden 2019 hallitukselle, sillä varauksella, ettei myynti aiheuta merkittäviä alaskirjauksia taseeseen.

”Koko skene on nyt muuttumassa perustavanlaatuisesti.”

Lönnqvistin mukaan asia on edennyt jatkovalmisteluun, ja tämän vuoden aikana on tarkoitus tehdä ratkaisuja. SAMOK on siis myymässä omistustaan.

Lönnqvistin mukaan opiskelijakunnat kokevat SAMOKin omistuksen ongelmallisena juuri siksi, että opiskelijakunnat ovat irtisanoneet sopimuksensa Frankin kanssa. Miksi olla yhden korttitoimittajan omistajana, etenkin kun opiskelijakunnat eivät enää käytä sen korttia?

Miikka Lönnqvist näkee, että Frankin taannoisella ilmoituksella tarjota ilmainen opiskelijakortti kaikille suomalaisille opiskelijoille on ollut vaikutusta lähtöpäätökseen.

Silti suurempi vaikutus on ollut koko korttikentän isolla muutoksella.

”Koko skene on nyt muuttumassa perustavanlaatuisesti. Näkemyksenä on, että jotain täytyy tehdä koko palvelukokonaisuudelle, ja se taas vaatii pohdintaa, millaisella järjestelmällä palvelut on toteutettavissa. Frankin ilmoitus käynnisti pohdinnan siitä, mikä opiskelijakortin funktio on, ja millä lailla sitä toteutetaan.”

Lönnqvist ei usko, että SAMOK lähtee enää jatkossa omistajaksi korttitoimittajille.

”Liittokokouksessa käydyn keskustelun ajatuksena oli, ettei meidän tulisi lähteä edistämään palvelutuotantoa, joka ei ole kaikkien opiskelijakuntien käytössä. Palveluvalikoiman tulisi olla sellainen, että se palvelisi mahdollisimman hyvin kaikkia. Meidän täytyy miettiä, missä ollaan vahvoja, mikä on järkevää ajan ja resurssien käyttöä – pienet resurssit pitäisi kohdistaa oikein niin, että ne auttaisivat opiskelijoiden elämää mahdollisimman paljon.”

Oulussa kahden eri toimijan kortit toimivat rinnakkain. Voiko tulevaisuudessa OYY:llä edessä olla Frankin sopimuksen irtisanominen?

”Ainakaan toistaiseksi ei sellaista ole tiedossa. Mutta jos nykyinen käyttäjäpalaute, joka on ollut hyvin negatiivista, jatkuu, on velvollisuus miettiä, miten voitaisiin tarjota opiskelijoille parempia etuja”, hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula sanoo.

Mainokset harmittavat käyttäjiä

Frank App on saanut kritiikkiä sovelluksessa olevista mainoksista ja sen käytön epäluotettavuudesta: sovellus saattaa kirjata käyttäjän ulos yllättäen vaikka ravintolan ruokajonossa, juuri kun opiskelijuus pitäisi todistaa.

Tiia Lehtolan mukaan saatuun palautteeseen on suhtauduttu vakavasti.

”Moni negatiivisista palautteista koskee viime syksyä, jolloin toimme sovelluksesta uuden digitaalisen version ulos. Silloin vanhojen käyttäjien piti rekisteröityä palveluun uudelleen. Viestinnässä ei onnistuttu niin hyvin kuin piti, ja kaikki eivät tienneet, miksi pitää kirjautua uudelleen, tai muistaneet omia tunnuksiaan”, Lehtola luonnehtii.

”Kyselyiden perusteella opiskelijakortin hinta on koettu kohtuulliseksi ottaen huomioon sen hyödyn mitä sillä saa – se on kannattava investointi, vuodessa saman verran kuin yksi korkeakouluasteen lounas.”

Myös sovelluksessa olevista mainoksista annettuun palautteeseen on reagoitu: ”Niiden logiikkaa on muutettu ja niitä kehitetään koko ajan. Kriittisillä käyttöhetkillä mainosta ei saisi tulla opiskelijakortin päälle. Ilman muuta palautetta kuullaan ja huomioidaan.”

”Frank Appilla on myös paljon tyytyväisiä käyttäjiä, joista valitettavasti harvemmin kuulee, koska palvelu toimii”, Lehtola sanoo.

Sen sijaan Frank Appissa olevan digitaalisen opiskelijakortin maksullisuus ei ole Lehtolan mukaan herättänyt kovin suuria tunteita. Sitä koskevat palautteet ovat olleet yksittäisiä.

”Kyselyiden perusteella opiskelijakortin hinta on koettu kohtuulliseksi ottaen huomioon sen hyödyn mitä sillä saa – se on kannattava investointi, vuodessa saman verran kuin yksi korkeakouluasteen lounas.”

Senkin summan voi ehkä tulevaisuudessa sijoittaa taas opiskelijalounaaseen.

Tiia Lehtolan mukaan Frank tulee tarjoamaan viimeistään ensi syksystä alkaen digikorttinsa taas ilmaiseksi, ainakin niille opiskelijoille, jotka ovat Frankin kanssa yhteistyötä tekevien opiskelijajärjestöjen jäseniä.

”Hinnoittelua hiotaan vielä ja käymme siitä nyt keskustelua omistajapohjamme kanssa.”

Pivo laajenee Tampereen ulkopuolelle

Tampere on ollut opiskelijakorttikentällä oman tiensä kulkija. Tampereen korkeakoulut eivät lähteneet mukaan Frankiin, eivätkä myöskään Frankia edeltäneeseen Lyyraan.

Nyt Tampereen ylioppilaskunnassa (TREY) ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa (TAMKO) mobiilikorttina toimii OP Ryhmän Pivo-palveluun kytketty mobiilikortti. Tampereen oma mobiilikortti julkistettiin joulukuussa 2016.

Liiketoimintaomistaja Matti Rusilan mukaan Pivoa tullaan tarjoamaan kansallisesti kaikille Suomen opiskelijajärjestöille. Rusila ei kysyttäessä paljasta, minne kaikkialle Pivo on tulossa. Hänen mukaansa asiasta on kuitenkin luvassa lisätietoa jo aivan lähiaikoina. Muun muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Jamkon sivuilta selviää, että opiskelijakunta on siirtynyt Frankista Pivoon vuoden alussa.

Matti Rusila ei kerro myöskään Pivon opiskelijakortin tarkkoja käyttäjälukuja, mutta kertoo määrän olevan tällä hetkellä tuhansissa.

Pivoon on siirtymässä myös Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO. OSAKOn hallituksen puheenjohtaja Emma Salminen kertoo, että opiskelijakunta on tehnyt Pivon kanssa aiesopimuksen digitaalisesta opiskelijakortista. Kortti tulee käyttöön helmi-maaliskuussa, kun Pivolta tulee sovelluspäivitys.

Salmisen mukaan yhtenä syynä Frankista luopumiselle on se, että niin moni muu opiskelijakunta on jo siitä luopunut. Emma Salmisen mukaan Frank Appin toimivuudessa on lisäksi ollut ongelmia, joista OSAKO on saanut palautetta. Palautetta ropisi myös digikortin muuttumisesta maksulliseksi.

Matti Rusilan mukaan Pivossa ei ole mainoksia, eikä niitä ole tulossa jatkossakaan.

”Tällä hetkellä sovelluksessa on kyllä olemassa etujen osasto, jonne opiskelijajärjestöt saavat lisätä paikallisia etuja ja valtakunnallisiakin etuja on osastolle tulossa.”

Rusilan mukaan asiakkaan käyttökokemus on ”ykkösjuttu”: ”Emme halua pakkomyydä asioita, jotka eivät heitä kiinnosta.”

Pivo on maksuton sovellus niin opiskelijalle kuin opiskelijajärjestöllekin. Mistä tulot sitten tulevat, jos eivät mainoksista eivätkä käyttömaksuista?

”Ansaintamme tulee muista paikoista kuin opiskelijakorteista. Uskomme, että kun tarjoamme hyvän kokemuksen, asiakas voi tehdä itsenäisesti päätöksen, jos hän haluaa käyttää muuten Pivon palveluita”, Rusila sanoo.

Millä konsteilla korttisota voitetaan?

Miltä opiskelijakorttien tulevaisuus näyttää? Kuinka monta eri korttitoimijaa markkinoille oikein mahtuu?

Matti Rusilan mukaan mobiiliopiskelijakortit ovat tällä hetkellä isossa muutostilassa. Kun uusia tulokkaita tulee lisää, opiskelijajärjestöillä on nyt aiempaa enemmän vaihtoehtoja. Korttitoimittajan pitäisi pystyä tarjoamaan jotain muutakin kortin ohella.

”Kiinnostusta näyttää olevan nyt niin paljon, että olemme ilmeisesti oikealla ajatuksella liikenteessä.”

Tiia Lehtola ennustaa Frankin tulevaisuuteen fiksujen palvelurakenteiden hyödyntämistä.

”Opiskelijoiden lounasruokailun pitää hoitua niin, että järjestelmä ottaa lounasasiakkaan vastaan ja maksaessa tunnistaa, että hänelle kuuluu tietyn hintainen lounas. Näin on jo parissakymmenessä ravintolassa, joissa MobilePay on yhdistetty Frank Appiin. Tai digi-Hesaria tilatessa järjestelmä suoraan tunnistaa, että olet opiskelija. Sanomalla on jo käytössä Frank Connect, jonka kautta opiskelijastatuksen varmistaminen onnistuu suoraan Helsingin Sanomien tilausputkessa.”

Frankin etuna ovat jatkossakin opiskelija-alennukset. Lehtolan mukaan Frank haluaa ”auttaa opiskelijoita säästämään rahaa päivittäisessä elämässä”: ”Verkkokaupat, tunnetut brändit, kasvua haetaan niistä voimakkaasti, toki kiinnostuneita ollaan myös paikallisesta etutarjonnasta. Käydään nyt keskusteluja siitä, mikä on paras malli. Uskomme, että opiskelijalle olisi mielekästä, että edut löytyisivät yhdestä palvelusta.”

Suunnitelmissa on myös kansainvälistyminen. Tiia Lehtolan mukaan Frankilla on mietinnässä jonkinlainen pilointi tai selvitys toimimisesta Suomen rajojen ulkopuolella.

”Se ei ole vielä tällä hetkellä aktiivinen asia, mutta horisontissa.”

”Kiinnostusta näyttää olevan nyt niin paljon, että olemme ilmeisesti oikealla ajatuksella liikenteessä.”

Palataan vielä lopuksi Tuudoon. Kuinka kauas se aikoo kortillaan kurkottaa?

Iikka Meriläisen mukaan tilannetta ylioppilaskunnissa ja opiskelijakunnissa kuulostellaan nyt ”herkällä korvalla”.

”Yhteydenottoja on tullut, ja mielihyvin niihin vastaamme. Ei ole estettä laajentamiselle muihin oppilaitoksiin.”

Kansainvälistyminen kiinnostaa myös Tuudoa.

Iikka Meriläisen mukaan Tuudo on kasvamassa Suomen lisäksi Latinalaisessa Amerikassa, jossa sillä on tällä hetkellä neljä yliopistoasiakasta Kolumbiassa. Sopimukset on solmittu Pontificia Universidad Javerianan, Fundación Universitaria Cafamin, Universidad de Ciencias Aplicadas y Ambientalesin ja Asociación Red Universitaria de Alta Velocidad del Valle del Caucan kanssa.

”Näihin yliopistoihin toimitamme Tuudon, ja harkitsemme, voisiko Tuudon myötä myös opiskelijatunnisteen ja siihen liittyvät edut paketoida vientituotteeksi. Suoraa vastinetta kansalliselle opiskelijatunnisteelle ei Kolumbiassa vielä ole.”

 

Muokattu 7.2.2019 kello 15.55: Muokattu Tiia Lehtolan sitaattia ingressissä ja leipätekstissä. 

Muokattu 8.2.2019 kello 11:45: Lisätty täsmennys: Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat. 

Kuvituskuvassa hyödynnetty British Libraryn Flicker-kuvia, kuvan kortti- ja puhelinikonit: smashicons/flaticon.com.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:n pääsihteeriksi valittiin Kauko Keskisärkkä

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) uudeksi pääsihteeriksi on valittu Kauko Keskisärkkä. Valinta tehtiin 5.2. pidetyssä OYY:n edustajiston kokouksessa. Keskisärkän valinta oli rekrytointityöryhmän pohjaesitys, eikä edustajiston kokouksessa esitetty vastaesityksiä. Keskisärkkä on Oulun yliopiston alumni, koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, pääaineena johtaminen. Hän toimii Pohjois-Suomen Demarinuorten järjestösihteerinä. Hän on myös Monetra Oulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Kiinteistö Oy Oulun Tetran hallituksen puheenjohtaja ja […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) uudeksi pääsihteeriksi on valittu Kauko Keskisärkkä. Valinta tehtiin 5.2. pidetyssä OYY:n edustajiston kokouksessa.

Keskisärkän valinta oli rekrytointityöryhmän pohjaesitys, eikä edustajiston kokouksessa esitetty vastaesityksiä.

Keskisärkkä on Oulun yliopiston alumni, koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, pääaineena johtaminen. Hän toimii Pohjois-Suomen Demarinuorten järjestösihteerinä. Hän on myös Monetra Oulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Kiinteistö Oy Oulun Tetran hallituksen puheenjohtaja ja Pohjois-Suomen Sanomalehti Oy:n toimitusjohtaja.

”Mielenkiinnolla ja innolla odotan uusia tehtäviä ja sitä, että pääsen työskentelemään uusien työkavereiden kanssa”, Keskisärkkä kommentoi lehdelle tiistai-iltana.

OYY:n pääsihteeriksi hakivat Irja-Liisa Kärkkäinen, Nea Svenfelt, Kauko Keskisärkkä, Saija Kortet, Heidi Haataja, Kalle Parviainen, Georgia Giannopoulou, Samuli Lipponen ja Lauri Tuohiniemi. Heistä haastateltiin Keskisärkkä, Kärkkäinen ja Tuohiniemi. Rekrytointityöryhmä päätti lähettää haastatelluista ehdokkaista Keskisärkän ja Lauri Tuohiniemen henkilöarviointeihin. Jo ennen henkilöarviointia Tuohiniemi ilmoitti, ettei enää hae tehtävää.

Samassa kokouksessa täydennettiin myös OYY:n hallitusta vuodelle 2019. Kokouksessa ylioppilaskunnan hallitukseen valittiin uusina jäseninä Benjamin Michelin ja Jonna Hyttinen. Täydennyshaussa OYY:n hallitukseen haki seitsemän henkilöä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:lle valitaan uutta pääsihteeriä tänään, esityslistalla myös hallituksen täydentäminen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) pääsihteerivalintaa käsitellään tiistaina 5.2. edustajiston kokouksessa. Valintaa valmisteleva rekrytointityöryhmä esittää Kauko Keskisärkkää pääsihteeriksi. Rekrytointityöryhmä päätti lähettää haastatelluista ehdokkaista Keskisärkän ja Lauri Tuohiniemen henkilöarviointeihin. Jo ennen henkilöarviointia Lauri Tuohiniemi kuitenkin ilmoitti, ettei enää hae tehtävää. ”Tällä hetkellä Keskisärkkä on ainoa, joka on käynyt koko hakuprosessin läpi, ja on edelleen ehdolla. Olemme rekrytointityöryhmän kanssa katsoneet, että Keskisärkkä on todella […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) pääsihteerivalintaa käsitellään tiistaina 5.2. edustajiston kokouksessa. Valintaa valmisteleva rekrytointityöryhmä esittää Kauko Keskisärkkää pääsihteeriksi.

Rekrytointityöryhmä päätti lähettää haastatelluista ehdokkaista Keskisärkän ja Lauri Tuohiniemen henkilöarviointeihin. Jo ennen henkilöarviointia Lauri Tuohiniemi kuitenkin ilmoitti, ettei enää hae tehtävää.

”Tällä hetkellä Keskisärkkä on ainoa, joka on käynyt koko hakuprosessin läpi, ja on edelleen ehdolla. Olemme rekrytointityöryhmän kanssa katsoneet, että Keskisärkkä on todella hyvä ehdokas. Emme ehdottaisi tehtävään sellaista henkilöä, joka ei siihen sopisi”, rekrytointityöryhmän puheenjohtaja, edustajiston puheenjohtaja Tino Nissinen toteaa.

Pääsihteerin valitsee OYY:n edustajisto.

Alkuperäinen pääsihteerin hakuaika alkoi 13.11. ja päättyi 4.12. Rekrytointityöryhmän 17.12. tekemällä päätöksellä hakua jatkettiin vielä 2.1.2019 asti. Paikkaa hakivat Irja-Liisa Kärkkäinen, Nea Svenfelt, Kauko Keskisärkkä, Saija Kortet, Heidi Haataja, Kalle Parviainen, Georgia Giannopoulou, Samuli Lipponen ja Lauri Tuohiniemi.

Edellisen pääsihteerin Aino-Kaisa Mannisen viimeinen työpäivä ylioppilaskunnassa oli 30. marraskuuta 2018. Pääsihteerin sijaisena ylioppilaskunnassa on joulukuun alusta toiminut OYY:n jäsenpalvelu- ja hallintosihteeri Nina Schroderus. Edustajiston ja hallituksen sihteerinä on joulukuun alusta asti toiminut ylioppilaskunnan viestintäasiantuntija Janne Hakkarainen.

OYY:n hallitus päätti 10.1. pidetyssä kokouksessa jatkaa Schroderuksen ja Hakkaraisen sijaisuutta 10.2. asti.

Aiotaanko heidän sijaisuuksiaan vielä jatkaa, hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula?

”Toiveissa olisi, että he saisivat keskittyä jo omiin töihinsä. Hallitus keskustelee asiasta keskiviikkona kokouksessaan.”

Pääsihteeri on ylioppilaskunnan henkilökunnan esihenkilö, joka vastaa ylioppilaskunnan henkilöstöhallinnosta, taloudenpidosta ja -suunnittelusta sekä osaltaan suhdetoiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa. Pääsihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä hallituksen ja edustajiston kanssa ja vastaa niiden päätösten toimeenpanemisesta. Hän on myös Oulun ylioppilaslehden toimituksen esihenkilö.

Edustajiston tiistaisessa kokouksessa esityslistalla on myös OYY:n hallituksen täydentäminen. OYY:n hallitus vuodelle 2019 valittiin 3. joulukuuta pidetyssä kokouksessa. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin tuolloin Miriam Putula ja jäseniksi Zacharias Hellberg, Edgar Minyoi, Nuuti Vasari, Teemu Virtanen ja Salli Kärkkäinen.

Hallitusvalintaa edelsi keskustelu siitä, onko esitetty kokoonpano liian pieni. Edustajiston jäsen Eelis Palokangas (Kontinkankaan vaaliliitto) esittikin kokouksessa ponnen, jossa pyydettiin selvittämään mahdollisuutta täydentää valittua hallitusta. Ponsi hyväksyttiin.

Täydennyshaku hallitukseen päättyi 29.1., mutta edustajiston kokouksessakin voi vielä asettua ehdolle, Putula sanoo.

 

OYY:n edustajiston kokous 1/2019 pidetään Linnanmaan kampuksella L2-salissa kello 17.30 alkaen.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Dekaanit esittävät yt-neuvotteluita kolmeen Oulun yliopiston tutkimusyksikköön – asiaa käsitellään hallituksen kokouksessa 8.2.

Kasvatustieteiden ja luonnontieteellisen tiedekunnan sekä kauppakorkeakoulun dekaanit esittävät Oulun yliopiston hallitukselle yt-neuvottelujen käynnistämistä kolmessa tutkimusyksikössä. Hallitus käsittelee asiaa perjantaina 8.2. Jos yt-neuvottelut päätetään käynnistää, ne koskevat 53 työntekijää.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja luonnontieteellisen tiedekunnan sekä kauppakorkeakoulun dekaanit esittävät yliopiston hallitukselle yt-neuvotteluiden käynnistämistä kolmessa tutkimusyksikössä, yliopisto tiedotti torstaina.

Tutkimusyksiköt ovat opettajat, opettaminen ja kasvatusyhteisöt -tutkimusyksikkö (KTK), tähtitieteen tutkimusyksikkö (LuTK) ja taloustieteen, laskentatoimen ja rahoituksen tutkimusyksikkö (OyKKK).

Yliopiston mukaan kasvatustieteiden ja luonnontieteellisen tiedekunnan yksiköissä toimenpidesuunnitelmien taustalla on koulutusohjelmien pienet tutkintomäärät ja suhteellinen kalleus. Kauppakorkeakoulun tiedekunnan yksikössä tavoitellaan ”tehokkaampaa resurssien käyttöä”, sanoo yliopiston henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen.

Kasvatustieteiden tiedekunnassa yt-neuvottelut koskisivat musiikkikasvatuksen, musiikin, soiton ja laulun opetusta toteuttavaa henkilöstöä, yhteensä 14 henkilöä. Henkilöstön vähennystarpeeksi on arvioitu enintään kuusi henkilöä.

Tähtitieteen tutkimusyksikössä neuvottelut koskisivat kahdeksaa henkilöä, eli koko yksikön henkilöstöä. Uudelleenjärjestelyjen ei arvioida johtavan irtisanomisiin, mutta yliopiston mukaan ”harkittavaksi voi tulla määräaikaisten tehtävien päättäminen tai tehtävien uudelleenmäärittely”.

Taloustieteen, laskentatoimen ja rahoituksen yksikössä esitetyt yt-neuvottelut koskevat yksikön koko henkilöstöä, 31:tä henkilöä. Henkilöstön vähennystarve olisi yksikössä arviolta enintään kaksi henkilöä. Tavoitteena on ”resurssien tarkoituksenmukaisempi ja joustavampi kohdentaminen”.

Oulun yliopiston hallitus keskusteli musiikkikasvatuksen ja tähtitieteen koulutusten tilanteesta viimeksi kaksi vuotta sitten. Ne säästyivät silloin lakkautuksilta, mutta hallitus velvoitti kokouksessaan yliopiston jatkamaan neuvotteluja muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa alojen koulutusyhteistyöstä.

Keskustelut eivät ole johtaneet tarvittaviin tuloksiin, yliopiston tiedotteessa todetaan.

Musiikkikasvatus kallista toteuttaa

Opettajat, opettaminen ja kasvatusyhteisöt -tutkimusyksikkö on yksi kasvatustieteiden tiedekunnan kolmesta tutkimusyksiköstä. Varhaiskasvatuksen ja erityispedagogiikan koulutuksen lisäksi yksikössä toimii musiikkikasvatuksen koulutusohjelma, joka on musiikin aineenopettajakoulutusta.

Musiikkikasvatuksen vuosittainen sisäänotto on 20 opiskelijaa. Koulutusohjelmassa on vuosina 2015–2018 valmistunut keskimäärin 10 opiskelijaa.

Yksikössä annettu musiikin koulutus on muuhun taide- ja taitoaineiden koulutukseen verrattuna kallista, yliopisto toteaa.

”Esityksestä voi vetää sen johtopäätöksen, että kyseessä on rasittavan kallis koulutus muihin tiedekunnan koulutuksiin nähden. Koska koulutukseemme kuuluu paljon pienryhmäopetusta ja soitonopetusta, luonnollisesti se on kallista. Musiikinopettajalta kuitenkin vaaditaan monipuolisia musiikillisia taitoja”, sanoo musiikkikasvatuksen koulutuksesta vastaava Petteri Klintrup.

”Henkilökunta on tyrmistynyt esityksestä ja äärimmäisen huolissaan musiikkikasvatuksen tilasta Oulun yliopistossa.”

Kalleus johtuu suuresta yksilö- ja pienryhmäopetuksen osuudesta: yliopiston mukaan musiikin sivuaineessa opetusta annetaan 1140 tuntia, kun kaikissa muissa tiedekunnan sivuaineissa ohjatun kontaktiopetuksen tuntimäärä on 200. Musiikin opintojaksojen korkeimmat yksikköhinnat ovat lähes 20 kertaa niin kalliita kuin tiedekunnan muut opintojaksot.

Klintrupin mukaan yt-esitys tulee vaikeaan saumaan: musiikkikasvatuksen professorihaku on avoinna (”koko talvi on oltu jo ilman professoria”), henkilöstövajaus on ollut ”ankaraa”.

”Kysynkin nyt: onko taidealan koulutusta mahdollista edes toteuttaa samoin kuin muu yliopistokoulutusta, isoilla luennoilla? Vaikka olemme kasvatustieteiden tiedekunnassa, identifioidumme enemmän taidekoulutuksen puolelle.”

Yliopiston tiedotteen mukaan yksikköä koskevan toimenpidesuunnitelman tavoitteena on yhdenmukaistaa musiikkikasvatuksen opetusta tiedekunnan muun opetuksen kanssa, muokata tutkinto-ohjelmien sisältöä tarkoituksenmukaisemmaksi, arvioida tutkimuksen painopisteitä ja lisätä tutkimustoimintaa.

Toimenpidesuunnitelmassa huomioidaan myös ns. siltarahoituksen ja alakohtaisen rahoituksen päättyminen vuoden 2019 lopussa.

Tähtitieteeltä toivotaan ripeämpää valmistumista

Tähtitieteen tutkimusyksikkö osallistuu koulutuksen järjestämiseen luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon johtavassa matemaattisten ja fysikaalisten tieteiden tutkinto-ohjelmassa sekä fysikaalisten tieteiden maisteriohjelmassa. Tähtitiedettä voi opiskella pääaineena fysikaalisten tieteiden maisteriohjelmassa.

Tiedotteen mukaan yksikköä koskevan toimenpideohjelman tarkoituksena on tarkastella tähtitieteen asemaa pääaineena. Tavoitteena on ”toiminnan tehostaminen ja resurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen”.

”Toiminnan tehostaminen viittaa tutkintomäärien parantamiseen. Pyritään siihen, että opiskelijat myöskin valmistuvat. Tähtitieteen yksikkö on tutkimuksessa on erittäin vahva, koulutuksessa ei niinkään. Resursseja tulisi kohdentaa sillä lailla, että tutkimus ei kärsi, mutta valmistuneiden määrä saisi olla suurempi”, Jarmo Okkonen sanoo.

Vuosittaiset valmistumismäärät ovat tilastojen valossa hyvin pieniä: yliopiston mukaan vuosina 2014–2018 tähtitiedettä pääaineena opiskelleita on valmistunut vuosittain maistereiksi keskimäärin 0,8.

Tähtitieteen professori Heikki Salo kuvailee yt-esitystä ”loogiseksi jatkoksi käsittämättömälle tutkimuskielteiselle tapahtumasarjalle, jota tiedekunnassa toteutetaan.”

”Olemme kaikilla tutkimuksen mittareilla yksi parhaimmista tutkimusyksiköistä Oulun yliopistossa. Tässä esityksessä puhutaan opetuksen tehostuksesta: kaikki tutkijamme opettavat, myös ulkopuolisella rahoituksella palkatut. Yliopiston maksama opetuksen korvaus muodostaa noin kuusi prosenttia budjetistamme – mistä siis tiedekunta säästää jos sen toimet vaarantavat tutkimuksen yksikölle ja tiedekunnalle tuoman tuoton? Kansainvälisessä tiedeyliopistossa tutkimus ja opetus liittyvät saumattomasti yhteen.”

”Me haluamme, että tähtitiede on houkutteleva ala mahdollisimman monille tähtitieteestä kiinnostuneille nuorille. Tällä hetkellä on 20 opiskelijaa peruskurssilla, 10 edistyneimmillä kurssilla. Opiskelijat ovat aktiivisia: jos rahaa liikkuu enemmän fysiikassa ja he siirtyvät sinne, ei se ole meistä ongelma. Myös tulevien fysiikan opettajien on hyvä olla perillä mitä tähtitieteen tutkimuksessa tapahtuu.”

Salon mukaan tähtitieteen tohtorikoulutus toimii erinomaisesti, ja tohtoreita valmistuu enemmän kuin maistereita. ”Olemme mukana nyt jo toisessa Marie Curie/Horizon2020 -tohtorikoulutusverkossa.”

Salo uskoo, että myös maistereiden valmistuminen voi vauhdittua.

”Pelkään, että tämä on askel siihen, että koko yksikkö ajetaan alas. Olen ollut 40 vuotta Oulun yliopistossa. Henkilökohtaisesti olen äärimmäisen pettynyt. Vaikka tuomme yliopistolle valtavasti positiivista julkisuutta, 25 vuoden aikana yksikkö on joutunut koko ajan todistelemaan omaa olemassaoloaan. Tämä toistuu vuodesta toiseen.”

Toiveena tehokkaampi tutkimusyksikkö

Taloustieteen, laskentatoimen ja rahoituksen tutkimusyksikkö on yksi kauppakorkeakoulun kolmesta tutkimusyksiköstä.

Yksikkö järjestää koulutuksen kolmessa tutkinto-ohjelmassa ja osaltaan myös kauppakorkeakoulun yhteisessä kandiohjelmassa. Tutkimusyksikön oppiaineet, taloustiede, laskentatoimi ja rahoitus, liittyvät läheisesti toisiinsa.

Hallituksen kokouksen esityslistassa yksikköä koskevassa esittelytekstissä todetaan, että toiminnan uudenlaisella kohdentamisella resurssien käyttöä voitaisiin merkittävästi tehostaa ja opintojaksojen päällekkäisyyttä vähentää. Esittelyssä myös kuvataan, että tutkimusyksikön yhdessä oppiaineessa henkilöresurssien vähyys on toiminnallisesti ongelmallista, mikä on näkynyt tutkimuksessa ja opetuksen järjestämiseen liittyvinä haasteina.

Yliopiston tiedotteen mukaan tutkinto-ohjelmien sisältöä on tarkoitus täsmentää ja oppiaineen tutkimuksen painopisteitä vahvistaa ja arvioida uudelleen. Samalla ”yksikön kurssitarjontaa voidaan kohdentaa vastaamaan uuden tutkinto-ohjelman sisältöä ja tutkimusyksikön resursseja”.

”Odotellaan ensin yliopiston hallituksen päätöstä, ja sen jälkeen asia etenee dekaanin johdolla”, laskentatoimen professori Juha-Pekka Kallunki kommentoi yt-esitystä.

Yksiköissä on pidetty henkilöstötilaisuudet iltapäivällä 31.1. Seuraavat henkilöstötilaisuudet järjestetään Oulun yliopiston hallituksen kokouksen jälkeen perjantaina 8.2.

Oulun yliopistossa käytiin yt-neuvotteluja edellisen kerran vuonna 2017. Tuolloin neuvottelut koskivat muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Tutkijoiden ja opiskelijoiden pääsy Taylor & Francisin kokoelmiin loppuu helmikuun ensimmäisenä päivänä

Helmikuun ensimmäisenä päivänä ei opiskelijoiden ja tutkijoiden pääsy Taylor & Francisin sähköisiin lehtikokoelmiin enää onnistu. Syynä on se, että FinELib-konsortio ja tiedekustantamo Taylor & Francis eivät päässeet tulokseen uuden sopimuksen neuvotteluissa. Neuvotteluiden kariutumisesta tiedotettiin 28.1. Vanha sopimus umpeutui jo 31.12., mutta pääsyä aineistoon jatkettiin tammikuun loppuun asti. Lukuoikeuden poistuminen koskee uusimpia julkaisuja, eli tänä vuonna julkaistuja artikkeleita, […]

Helmikuun ensimmäisenä päivänä ei opiskelijoiden ja tutkijoiden pääsy Taylor & Francisin sähköisiin lehtikokoelmiin enää onnistu.

Syynä on se, että FinELib-konsortio ja tiedekustantamo Taylor & Francis eivät päässeet tulokseen uuden sopimuksen neuvotteluissa. Neuvotteluiden kariutumisesta tiedotettiin 28.1. Vanha sopimus umpeutui jo 31.12., mutta pääsyä aineistoon jatkettiin tammikuun loppuun asti.

Lukuoikeuden poistuminen koskee uusimpia julkaisuja, eli tänä vuonna julkaistuja artikkeleita, ja osaa vanhemmistakin.

FinELib on suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, jonka tehtävä on turvata ja parantaa elektronisten aineistojen saatavuutta.

Maanantaina umpikujaan päättyneissä neuvotteluissa sen tavoitteena oli saada tutkijoille oikeus lukea Taylor & Francisin julkaisemia lehtiä ja mahdollisuus julkaista artikkelinsa kaikille avoimena. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ilmaisi syksyllä tukensa FinELibin neuvottelutavoitteelle.

Kustantajan ja konsortion käsitykset kohtuullisista kustannuksista poikkeavat kuitenkin toisistaan jyrkästi, tiedotteessa todetaan.

”Tilanne on valitettava. Olemme valmiita jatkamaan neuvotteluja, jos kustantaja kohtuullistaa vaatimuksiaan”, sanoo FinELib-konsortion palveluista vastaava Arja Tuuliniemi tiedotteessa.

”Suomen yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat vahvasti sitoutuneet avoimen julkaisemisen edistämiseen, mutta muutos avoimuuteen ei saa tarkoittaa, että tieteellinen julkaiseminen tulee entistä kalliimmaksi.”

FinELibin mukaan vuonna 2017 suomalaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset maksoivat Taylor & Francisin kokotekstiaineistoista noin 1,5 miljoonaa euroa.

Tiedejulkaisujen hinnoittelu onkin herättänyt vastarintaa tiedeyhteisössä. Helsingin Sanomien mukaan jotkut tutkijat taistelevat käsistä karkaavaa hinnoittelua vastaan piraattipalveluilla ja boikoteilla.

Neuvottelut ovat edelleen käynnissä toisen suuren kansainvälisen tiedekustantamon, Wileyn, kanssa. Yhteensä Wiley ja Taylor & Francis julkaisevat yli 3000 lehteä. Neuvottelutilanteesta voi lukea lisää FinELibin sivuilta.

 

Mitä tehdä, jos pääsy gradulähteeseen katkesi kuun lopussa?

>> Kysy apua! FinELibiin kuuluvien jäsenorganisaatioiden kirjastot ja tietopalvelut auttavat löytämään vaihtoehtoisia väyliä artikkeleihin. Oulun yliopiston kirjaston tietopalveluista löytyy lisätietoa kirjaston verkkosivuilta.

>> Myös FinELibin Alternative Access-sivulla neuvotaan erilaisia tapoja löytää artikkeleita.

>> Voisiko artikkelistasi olla versio vapaasti luettavissa julkaisuarkistossa? Artikkelia voi etsiä avoimen julkaisun palveluista open access -hakukoneilla (esimerkiksi Google Scholar, BASE, CORE) tai selaimeen asennettavilla lisäosilla (esimerkiksi Lazy Scholar, Kopernio, Unpaywall).

>> Mikäli artikkeli löytyy jostain toisesta kirjastosta, sitä voi pyytää lähetettäväksi kaukopalvelun kautta. Kaukopalveluhinnaston voi tarkistaa Oulun yliopiston kirjaston sivuilta.

>> Monien lehtien artikkeleita voi ostaa myös lehtien omien verkkopalveluiden kautta.

>> Apua voi pyytää myös kollegalta. FinELibin mukaan toinen tutkija voi luovuttaa artikkelin, jos tämän organisaation lisenssisopimus sen sallii. Yksittäisiä artikkeleita jaetaan tieteentekijöiden kesken myös tutkijoiden yhteisöpalvelu ResearchGatessa tai Academia.edu –palvelussa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: