Pitäisikö jäsenmaksua nostaa, millaista yhteistyötä OSAKOn kanssa tulisi tehdä? – Kysyimme ehdolla olevilta ryhmiltä kannat seitsemään kysymykseen

In English Taas saa äänestää! Ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa, nimittäin. Kahdessatoista Suomen ylioppilaskunnassa valitaan taas tänä syksynä edustajat ylioppilaskunnan korkeimpiin päättäviin elimiin, eli edustajistoihin. Oulussa edustajistoon valitaan 37 jäsentä ja heidän varajäsenensä. Äänestys käynnistyi Oulussa perjantaina 1. marraskuuta kello 9. Sähköisessä vaalijärjestelmässä oli heti perjantaiaamuna ongelmia, sillä järjestelmä ei parin tunnin ajan näyttänyt ehdolla olevien ryhmien nimiä. […]

In English

Taas saa äänestää! Ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa, nimittäin.

Kahdessatoista Suomen ylioppilaskunnassa valitaan taas tänä syksynä edustajat ylioppilaskunnan korkeimpiin päättäviin elimiin, eli edustajistoihin. Oulussa edustajistoon valitaan 37 jäsentä ja heidän varajäsenensä.

Äänestys käynnistyi Oulussa perjantaina 1. marraskuuta kello 9. Sähköisessä vaalijärjestelmässä oli heti perjantaiaamuna ongelmia, sillä järjestelmä ei parin tunnin ajan näyttänyt ehdolla olevien ryhmien nimiä. Ehdokkaiden nimet ja numerot olivat oikein. Ongelma oli sekä suomenkielisessä että englanninkielisessä järjestelmässä. Lue lisää jutustamme.

Päättyvällä kaudella OYY:n 37-henkisen edustajiston suurin ryhmä on ollut Tekniikan ja talouden vaalirengas (TeTa), jolla on ollut nyt 13 edustajaa. Muut ryhmät kokojärjestyksessä ovat Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas (HuKa, 9 edustajaa), Kontinkankaan vaaliliitto (KoVa, 5 edustajaa), Tieteellisten vaaliliitto (5 edustajaa), Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto (3 edustajaa) ja Akateemiset perussuomalaiset (1 edustaja) ja Vihreä vaaliliitto (1 edustaja).

Oulun ylioppilaslehti esitti ehdolla oleville ryhmille seitsemän kysymystä koskien OYY:n toimintaa nyt ja tulevaisuudessa. Saimme vastaukset kaikilta ryhmiltä Oulun Akateemisten Perussuomalaisten vaaliliittoa lukuunottamatta.

Ryhmät ovat vastauksissa aakkosjärjestyksessä. Ryhmien toimittamia vastauksia ei ole muokattu kirjoitusvirheiden korjaamista ja lyhenteiden avaamista lukuun ottamatta.

 

1. Esitelkää ryhmänne lyhyesti. Keitä olette, kenen asiaa ajatte, kuinka montaa paikkaa haette vaaleissa ja millä vaaliteemoilla?

2. Mikä on mielestänne ylioppilaskunnan tärkein tehtävä?

3. Mihin asioihin haluatte tulevalla kaksivuotiskaudella erityisesti vaikuttaa? Mainitkaa ainakin kaksi konkreettista tavoitetta. 

4. Millaisiin asioihin ylioppilaskunta voi mielestänne ottaa kantaa? Mihin taas ei?

5. Valtaosa Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) toiminnoista muuttaa Linnanmaalle vuonna 2020. Millaista yhteistyötä OYY:n tulisi tehdä Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKOn kanssa?

6. Onko OYY:n jäsenmaksussa (nyt 57 euroa, yhdessä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n osuuden kanssa 114 euroa) mielestänne muutettavaa? Näettekö maksussa korotuspainetta, tarvetta sen laskemiseen, vai onko maksun määrä säilytettävä ennallaan?

7. OYY:n poliittista linjaa määrittävässä linjapaperissa todetaan, että OYY:n tulee varautua mahdolliseen automaatiojäsenyydestä luopumiseen. Linjapaperin mukaan ylioppilaskunnille varataan muutosta varten riittävän pitkä siirtymäaika, ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen tulisi varautua taloudellisesti myös ennen siirtymäaikaa. Millaisia toimia tämä mielestänne vaatii?

 

Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto

1. Olemme Oulun Keskustaopiskelijat ja sitoutumattomat (KEXI). Meillä on 17 aivan timanttista ehdokasta laajasti yliopiston eri tiedekunnista. Tavoitteena on kasvattaa paikkamäärää ja jatkaa järkevää edunvalvontaa edustajistossa. Vaaliteemamme liittyvät yliopiston tilojen viihtyvyyteen ja riittävyyteen, opiskelijoiden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä OYY:n kestävään talouden hallintaan.

2. Opiskelijoiden edunvalvonta.

3. Yliopiston suuntaan on tehtävä edunvalvontatyötä omaopettajajärjestelmän kehittämisessä. Opintojen on joustettava opiskelijan elämäntilanteen mukaan. Korkeakoululiikunta ja mielenterveyspalvelut tarvitsevat lisäresursseja. Oulun ammattikorkeakoulun muuttaessa Linnanmaan kampukselle on huolehdittava viihtyisien ja turvallisten opiskelutilojen riittävyydestä sekä lounasravintoloiden sujuvuudesta. OYY:n on oltava näkyvä myös Kontinkankaalla niin jäsenpalveluiden lähisaatavuuden, kuin edunvalvonnan osalla. Ruokailuruuhkia pitäisi pystyä purkamaan myös Kontinkankaan kampuksella.

4. Ylioppilaskunta voi ottaa kantaa opiskelijoihin liittyviin asioihin. Muihin asioihin liittyen ylioppilaskunnan on pidättäydyttävä ottamasta kantaa.

5. OYY:n ja OSAKOn on jatkossakin oltava omia toimijoita. Kuitenkin opiskelijoiden yhteiset tapahtumat ja yhteinen edunvalvonta ovat toisinaan perusteltuja. 

6. Jäsenmaksua tulisi saada alemmas. OYY:n tulee varautua automaatiojäsenyyden poistumiseen ja kehitettävä taloutta vähemmän jäsenmaksuista riippuvaan suuntaan. YTHS:n osuuden maltilliseen kasvattamiseen Oulun Keskustaopiskelijat ja sitoutumattomat ovat valmiita, mikäli se tarkoittaa lisäpanostuksia opiskelijoiden hyvinvointiin, esimerkiksi mielenterveyspalveluihin.

7. Ylioppilaskunnan taloutta tulee jo nyt tarkastella kriittisesti ja pyrkiä saamaan se vakaaksi ja kevyemmäksi. Ylioppilaskunnalla on erilaisia omistuksia, kuten Uniresta, ja sijoituksia, ja näiden suhteen on harjoitettava  rohkeaa ja vahvaa omistajaohjausta, jotta omistukset hyödyttävät opiskelijoita mahdollisimman paljon. Uutta liiketoimintaa on aloitettava. Yritys- ja yhteistyökoordinaattoriin panostaminen lisää taloudellisia mahdollisuuksia, esimerkiksi tapahtumien tulee olla voitollisia, minkä sponsorit tekevät mahdolliseksi. Tappiollisia tapahtumia ei tule järjestää. Kaupungin kanssa tehtävää yhteistyötä on tiivistettävä ja sieltä on pyrittävä saamaan taloudellista tukea erilaisiin hankkeisiin.

 

Lääketieteellinen vaaliliitto

1. Lääketieteellinen Vaaliliitto jatkaa edarissa KoVa:n jalanjäljissä, eli haluamme ajaa Kontinkankaan ja lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden etua. Vaaliteemojamme ovat Kontinkankaan palvelut, vastuullinen taloudenpito ja ylioppilaskuntien vapaaehtoinen jäsenyys.

2. Tärkein tehtävä on opiskelijoiden edunvalvonta.

3. Kontinkankaalle on YTHS-uudistuksen yhteydessä saatava oma toimipiste. Vapaaehtoisen jäsenyyden toteutumista on lobattava aiempaa voimakkaammin.

4. Kannan ottaminen on aina oltava harkittua pakkojäsenyyden vuoksi. Toisaalta opiskelijoita koskettavia asioita ei aina yksiselitteisesti voi rajata. Loppujen lopuksi päätös mihin voidaan ottaa kantaa ja mihin ei on edarin päätettävissä.

5. Avajaistapahtuma on luonteva aloitus. Yhteiskampukselta löytyy varmasti monia yhteisiä tiloihin ja kaupunkirakenteeseen liittyviä edunvalvontatavoitteita, joita on hyödyllistä ajaa yhdessä. OYY ja OSAKO voisivat fasillitoida myös yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun ainejärjestöjen kesken.

6. Maksua ei saa nostaa entisestään, vaan mieluiten viime kauden korotus täytyy perua. Pitkällä aikajänteellä maksua tulee laskea vastaamaan sitä tasoa, jonka jäsenet olisivat vapaaehtoisen jäsenyyden astuessa voimaan valmiita maksamaan OYY:n palveluista.

7. Keinoja on monia, eikä mitään tule jättää käyttämättä. Lakisääteisten tehtävien ja edunvalvonnan turvaaminen on etusijalla ja näistä täytyy viestiä entistä tavoittavammin. Ylioppilaskunnan jäsenyydellä saataviin asioihin voisi tulevaisuudessa lukeutua esimerkiksi etuajo-oikeus Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö PSOASin asuntoihin, Sporttipassin palveluita ja enemmän paikallisia jäsenetuja. Yritysyhteistyöhön ja mainosmyyntiin tulee panostaa tapahtumissa ja ylioppilaskunnan julkaisuissa. Kaikkia jäsenpalveluita täytyy osata arvioida jatkossa niiden houkuttelevuuden ja jäsenistölle tuotetun hyödyn kannalta.

 

Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitto

1. Olemme Kokoomuksen edustajistovaalilista. Haemme 4 paikkaa vaaleissa. Vaaliteemamme keskittyvät opiskelijoiden ahkeruuden ja mielenterveyden puolustamiselle. Ylioppilaskunnan pitäisi keskittyä opiskelijoiden edunvalvontaan ja vastuulliseen taloudenpitoon.

2. Opiskelijoiden edunvalvonta.

3. OYY:n on ajettava opintotuen korotusta ja pyrittävä saamaan se Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kannaksi. OYY:n on myös keskityttävä erityisen tarkasti opiskelijoiden edunvalvontaan. Ammattikorkeakoulun muutto tulee aiheuttamaan uusia haasteita, joten OYY:n oltava hereillä ettei opiskelijoiden asema heikkene

4. Mielestämme OYY:n tulee ottaa kantaa ainoastaan opiskelijoita koskettaviin asioihin.

5. Tilojen, tapahtumien ja työntekijöiden osalta yhteistyömahdollisuuksia on selvitettävä. Tärkein asia olisi yhdistää voimat edunvalvonnassa.

6. Jäsenmaksua pitäisi laskea. Se voidaan kustantaa leikkaamalla esimerkiksi järjestöavustuksista tai tapahtumakuluista. YTHS-maksun osalta palveluiden laadun on säilyttävä, joten vuosien saatossa inflaation seurauksena maksu tulee nousemaan.

7. Olemme tyytyväisiä OYY:n linjasta pakkojäsenyyden suhteen. Mielestämme on erityisen tärkeää hoitaa taloutta vastuullisesti, jotta taloudellinen vakaus säilyy myös mahdollisella siirtymäajalla.

 

Poikkitieteellinen vaalirengas

1. Olemme POVA eli poikkitieteellinen vaalirengas, ja meihin kuuluvat Humanistinen vaaliliitto, Kasvatustieteellisten alojen vaaliliitto, sekä Shared Voices -vaaliliitto. Porukkamme koostuu eri tieteenalojen opiskelijoista: joukostamme löytyy niin kasvatustieteen, kielten, historian, biologian kuin markkinoinnin opiskelijoita. Kaikkia meitä yhdistää opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen.

2. Opiskelijan hyvän elämän edistäminen. Tämä saavutetaan timanttisen edunvalvonnan kautta.

3. OYY:n jakamien järjestöavustusten lisääminen sekä lisäresurssointi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin.

4. Ylioppilaskunta voi ottaa kantaa kaikkeen opiskelijoiden elämään liittyvään, kuten vaikka asumiseen ja liikkumiseen. Edustajisto voi sitten päättää, missä opiskelijaelämään liittyvien asioiden raja menee, ja olisiko joihinkin asioihin parempi ottaa kantaa muita reittejä pitkin.

5. Koska olemme saman katon alla, on järkevää ja molempia osapuolia hyödyttävää tehdä yhteistyötä, kunhan tämä yhteistyö on selkeästi määritelty ja molemmat osapuolet hyväksyvät ja sitoutuvat siihen. Yhtenä esimerkkinä on väläytelty yhteistä tapahtumatuottajaa, ja tämähän olisi ehkä ihan fiksua, jos lukuvuoden avajaistapahtuma on yhteinen.

6. Edellisen jäsenmaksun maltillisen noston myötä ylioppilaskunnan talous on aika hyvin tasapainossa, joten tällä hetkellä paineita nostamiseen tai laskemiseen ei juuri ole. 114 euroa on iso raha monelle opiskelijalle, joten jäsenmaksu on hyvä pitää korkeintaan siinä.

7. Opiskelijoiden tulisi olla tietoisempia OYY:n jäsenyyden hyödyistä, joten ylioppilaskunnan täytyy aina välillä keskittyä ”itsensä myymiseen”. Automaatiojäsenyyden aikanakin OYY:n tulee tietysti pyrkiä olemaan mahdollisimman houkutteleva, että opiskelijat kokevat halua kuulua siihen ja kokevat saavansa rahoilleen vastinetta. OYY:n sijoitusvarallisuuden ollessa aika pientä, radikaalit muutokset toimintaympäristössä vaarantaisivat edunvalvonnan toimivuuden, joten vaihtoehtoisia tulonlähteitä tarvitaan, ja näitä onkin viimeisen noin vuoden aikana ideoitu. Kannatamme automaatiojäsenyyttä. Vapaaehtoisen jäsenyyden myötä näemme ongelmaksi muun muassa ns. vapaamatkustajat, joten tulisi määritellä tarkoin, ketkä jäsenyydestä hyötyvät.

 

Solidaarinen vaalirengas

1. Solidaarisessa vaalirenkaassa on mukana sekä Vasemmisto-opiskelijoiden että Vihreiden vaaliliitot. Olemme siis punavihreisiin arvoihin sitoutuneita ehdokkaita eri opintoaloilta. Meille tärkeitä teemoja ovat opiskelijoiden hyvinvointi, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, kestävä kehitys kampuksella ja toimiva yhteiskampus Oamkin muuton myötä. Haemme edustajistovaaleissa renkaalle kahta paikkaa.

2. OYY:n, kuten muidenkin ylioppilaskuntien, tarkoituksena on yliopistolain mukaan toimia jäsentensä yhdyssiteenä, edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Lisäksi ylioppilaskunta osallistuu yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen sekä nimeää hallinnon opiskelijaedustajat yliopiston päätöksentekoelimiin. Näistä tehtävistä näemme ylioppilaskunnan tärkeimmäksi tehtäväksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikallisesti, valtakunnallisesti ja globaalisti. 

3. Opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvät teemat ovat keskeisimpiä ensi vaalikaudella. Tähän liittyy oikeastaan kaikki opiskelijoita koskevat päätökset opintotuesta sujuviin opintoihin, kurssien suoritusmahdollisuuksiin ja mielenterveyspalveluihin. OYY:n piirissä toimivilla järjestöillä on merkittävä rooli yliopisto-opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäjänä ja yliopistoyhteisöön kiinnittymisessä. Siksi näemme tarpeellisena, että OYY tukee järjestöjä enemmän rahallisesti ja kouluttamalla toimijoita. OYY:n piirissä toimivat elinvoimaiset järjestöt hyödyttävät sekä opiskelijoita hyvinvointina että ylioppilaskuntaa vaikuttavana yhteisönä.

4. OYY voi ottaa hyvin laajastikin kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, koska on vain harvoja asioita, jotka eivät koskettaisi opiskelijoita. Jokainen ylioppilaskunnan kanta on kompromissi ja ne ovat päätetty demokraattisesti valitussa edustajistossa. Jos pitää miettiä, mihin OYY ei voi ottaa kantaa, niin esimerksi ei pelkästään ammattikorkeakouluopiskelijoita koskeviin asioihin, sillä heillä on sitä varten omat järjestönsä, paikallisesti OSAKO ja valtakunnallisesti Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK).

5. Yhteistyötä voidaan tehdä kaikessa mahdollisessa, missä se koetaan molemmissa yhteisöissä mielekkääksi. Yhteinen avajaistapahtuma ja vaikuttaminen kampusasioissa, paikallisesti Oulun kaupunkiin ja valtakunnallisesti eduskuntaan voisivat olla esimerkkejä olemassa olevasta ja tulevasta yhteistyöstä. 

6. Yleisen kustannuskehityksen (inflaatio) takia myös OYY:n menot kasvavat koko ajan. Siinä mielessä jäsenmaksussa on aina tietty korotuspaine taustalla. Jos jäsenmaksua ei tietyin väliajoin koroteta, niin toiminnasta pitää karsia tai löytää muita keinoja rahoittaa toimintaa. OYY:n jäsenmaksuosuuden kehitys on pysynyt maltillisena viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka jäsenmäärä on tippunut rajusti yliopiston passiivirekisterin käyttöönoton myötä.  

7. Ylioppilaskunnan jäsenpalveluiden vahvistamista ja kehittämistä. Ylioppilaskunta tarvitsee osaavia ihmisiä työntekijöiksi ja hallitukseen tulevina vuosina, jotka voivat kehittää jäsenpalveluita, koulutuksia ja tapahtumia, siten että jokainen jäsen kokee ylioppilaskunnan omakseen. Jos automaatiojäsenyydestä luovutaan, tapahtumilla on keskeinen rooli yhteisöllisyyden rakentajana, jäsenhankinnassa ja näkyvyydessä opiskelijoille. Voittoa tuottavilla tapahtumilla voidaan turvata paremmin rahoitus myös opiskelijoiden laadukasta edunvalvontaa varten. Järjestöt ja opiskelijaedustajien verkosto ovat elintärkeitä ylioppilaskunnan vaikuttavuuden kannalta, joten myös näihin tarvitaan suunnitelmallista kehitystyötä ja rahallisia panostuksia. Lisäksi ylioppilaskunnan sijoitusomaisuuden määrää pitää kasvattaa suunnitelmallisesti.

 

Tekniikan ja Talouden vaalirengas

1. TeTa eli Tekniikan ja Talouden ryhmä on poliittisesti sitoutumaton, heterogeeninen edustajistoryhmä, koostuen teekkareista ja kyltereistä. Rakennamme järjen ääntä kuunnellen paremmin toimivaa ylioppilaskuntaa kaikille opiskelijoille, riippumatta nimestämme tai edaattoriemme taustoista. TeTa soveltaa nk. ryhmäkuria hyvin harvoin, ja meillä jokainen voi olla vapaasti omaa mieltään eri asioista. Haluamme vähintään säilyttää nykyisen paikkamäärän (13) edustajistossa ja realistisena pidämme myös yhden paikkamäärän lisäystä.

2. Edunvalvonta! Opiskelijoiden päivittäiseen elämään kampuksella ja kaupungissa vaikuttaminen.

3. Oamkin muuton myötä tilat tulee olemaan kaikissa eri muodoissa (ruokailu, opiskelu, parkkipaikat, bussit) entistä enemmän kortilla. OYY:n tulee vaikuttaa siihen, että jokainen pääsee matkustamaan yliopistolle, syömään lounasaikana ja että itsenäiseen opiskeluun soveltuvia tiloja on riittävästi. OYY:n tulisi vaikuttaa myös koulutuksen laatuun ja luennoitsijoiden pedagogiseen osaamiseen. Esimerkiksi voisi vaikuttaa siihen, että yliopisto järjestäisi pari pakollista kurssia luennoitsijoille pedagogisista taidoista.

4. Kirkkaimpana mielessä tulisi pitää opiskelijoiden edunvalvontaan ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset. OYY:n ei ole mielekästä kategorisesti rajata keskustelu- tai kannanottoaiheita pois, jotta emme itse rajoita omaa mahdollisuuttamme ajaa erilaisia asioita. Joka tapauksessa, pakkojäsenyyden ollessa voimassa, keskustelunavaukset tulee harkita tarkoin, sillä periaatteella, että selkeästi suurin osa ylioppilaskunnan jäsenistä pystyy seisomaan niiden avausten takana. Vahvasti mielipiteitä opiskelijoiden keskuudessa jakavia aiheita tulee välttää.

5. Pre-Analia 2020! Vulcanalian ja Preludin yhdistäminen (kenties paremman nimen alle), samoin muut OYY:n ja OSAKOn yhteiset tapahtumat voisi olla luonteva, matalan kynnyksen paikka käynnistää läheisempää yhteistyötä! Hallintopuolen toiminnoista ja edunvalvonnasta voi alkaa etsiä yhtymäkohtia joissa tehtäisiin yhteistyötä, mikäli se on lainsäädännöllisesti mahdollista erilaisista organisaatioista johtuen.

6. Kun jäsenmaksua historiassa on nostettu, sitä hyvin harvoin on saatu enää laskemaan. Emme voi joka vuosi keksiä uusia menoja, jotka rahoitetaan opiskelijoiden jäsenmaksua korottamalla. Jäsenmaksu voidaan tässä tilanteessa pitää ennallaan, kun samalla tulee varautua pakkojäsenyyden ja jäsenmaksutulojen laskuun.

7. Olennaista on pitää huoli siitä, että jokainen opiskelija haluaa kuulua ylioppilaskuntaan, vaikka se olisi vapaaehtoista.  Jokaista OYY:n toimintoa tulee kuitenkin uskaltaa tarkastella avoimen kriittisesti ja rakenteita organisaatiossa voidaan tarvittaessa muuttaa.
Haluamme määritellä uudessa edustajistossa suuret linjat näihin kysymyksiin, jotta varautuminen on johdonmukaista:

1. Mitkä ovat OYY:n ydintehtävät, jotka ovat tärkeimpiä toteuttaa?

2. Kuinka suuren positiivisen tuloksen haluamme vuosittain ennen pakkojäsenyyden poistoa? Onko kassavirtaa saatavilla muualta kuin jäsenmaksuista?

3. Mitä tehtävien toteuttamiseen parhaalla mahdollisella tavalla tällä annetulla budjetilla vaaditaan?

 

Tieteellisten vaaliliitto

1.  Me‌ ‌olemme‌ ‌Tieteelliset,‌ ‌puoluepoliittisesti‌ ‌sitoutumaton‌ ‌vaaliliitto.‌ ‌Edustamme‌ ‌luonnontieteiden‌ ‌opiskelijoita‌ ‌ja‌ ‌ajamme‌ ‌erityisesti‌ ‌heidän‌ ‌asiaansa‌ ‌edustajistossa.‌ ‌Pyrimme‌ ‌kasvattamaan‌ ‌paikkamääräämme‌ ‌viidestä.‌ ‌Kantavat‌ ‌vaaliteemamme‌ ‌ovat‌ ‌luonnontieteilijöiden‌ ‌edunvalvonnan‌ ‌takaaminen‌ ‌sekä‌ ‌opiskelijoiden‌ ‌yhdenvertaisuus.‌ ‌

2. Ylioppilaskunnan‌ ‌on‌ ‌pidettävä‌ ‌huolta‌ ‌siitä,‌ ‌että‌ ‌mahdollisuudet‌ ‌opiskeluun‌ ‌ovat‌ ‌jo‌ ‌peruslähtökohtien‌ ‌osalta‌ ‌laadukkaat,‌ ‌esimerkiksi‌ ‌tilojen‌ ‌ja‌ ‌välineiden‌ ‌osalta.‌ ‌
Opiskelijoiden‌ ‌hyvinvoinnista‌ ‌on‌ ‌pidettävä‌ ‌huolta‌ ‌tehokkaan‌ ‌edunvalvonnan‌ ‌kautta,‌ ‌esimerkiksi‌ ‌mielenterveyspalveluja‌ ‌lobbaamalla‌ ‌ja‌ ‌varmistamalla,‌ ‌että‌ ‌edustamiemme‌ ‌alojen‌ ‌hallinnon‌ ‌opiskelijaedustajat‌ ‌ovat‌ ‌hyvin‌ ‌tehtäviensä‌ ‌tasalla.‌ ‌ ‌

3. Haluamme‌ ‌varmistaa,‌ ‌että‌ ‌ylioppilaskunta‌ ‌on‌ ‌mukana‌ ‌vaikuttamassa‌ ‌siihen,‌ ‌että‌ ‌luonnontieteellisten‌ ‌alojen‌ ‌koulutusta‌ ‌viedään‌ ‌siihen‌ ‌suuntaan,‌ ‌että‌ ‌koulutuksen‌ ‌ja‌ ‌tutkimuksen‌ ‌laatu‌ ‌ei‌ ‌kärsi‌ ‌yliopistojen‌ ‌rahoitusmallin‌ ‌muutoksesta.‌ ‌Lisäksi‌ ‌haluamme,‌ ‌että‌ ‌OYY‌ ‌on‌ ‌mukana‌ ‌varmistamassa‌ ‌jokaiselle‌ ‌alalla‌ ‌riittävän‌ ‌uraohjauksen.‌ ‌ ‌
‌Yksi‌ ‌polttava‌ ‌teema‌ ‌on‌ ‌myös‌ ‌Oamkin‌ ‌muutto‌ ‌Linnanmaalle‌ ‌ja‌ ‌tuleva‌ ‌yhteistyö‌ ‌OSAKOn kanssa.‌ ‌Tieteellisten‌ ‌pyrkimyksenä‌ ‌on,‌ ‌että‌ ‌yhteistyö‌ ‌palvelee‌ ‌molempia‌ ‌järjestöjä‌ ‌ja‌ ‌
niiden‌ ‌jäsenistöä‌ ‌parhaalla‌ ‌mahdollisella‌ ‌tavalla.‌ ‌ ‌

4. OYY‌ ‌voi‌ ‌ottaa‌ ‌kantaa‌ ‌asioihin,‌ ‌joista‌ ‌edustajisto‌ ‌on‌ ‌päättänyt‌ ‌linjata.‌ ‌Erityisesti‌ ‌ylioppilaskunta‌ ‌voi‌ ‌ottaa‌ ‌kantaa‌ ‌sellaisiin‌ ‌asioihin,‌ ‌jotka‌ ‌koskettavat‌ ‌suoraan‌ ‌opiskelijan‌ ‌hyvää‌ ‌elämää.‌ ‌Näissä‌ ‌kannanotoissa‌ ‌tulee‌ ‌kuitenkin‌ ‌käyttää‌ ‌harkintaa,‌ ‌jotta‌ ‌ne‌ ‌eivät‌ ‌leimaa‌ ‌jäsenistöä‌ ‌poliittisesti‌ ‌tai‌ ‌aatteellisesti.‌ ‌

5. Tehokas‌ ‌yhteistyön‌ ‌keino‌ ‌olisi‌ ‌mielestämme‌ ‌yhteiset‌ ‌henkilöstöresurssit.‌ ‌Esimerkiksi‌ ‌yhteinen‌ ‌tapahtumatuottaja‌ ‌ja‌ ‌edunvalvonta-asiantuntijoiden‌ ‌resurssien‌ ‌yhdistäminen‌ ‌ovat‌ ‌
keinoja,‌ ‌joilla‌ ‌voidaan‌ ‌saada‌ ‌myös‌ ‌taloudellisia‌ ‌etuja,‌ ‌palveluiden‌ ‌laadun‌ ‌kärsimättä.‌ ‌ ‌

6. Jäsenmaksun‌ ‌venkslaamisen‌ ‌sijaan‌ ‌mielestämme‌ ‌tärkeämpää‌ ‌olisi‌ ‌keskittyä‌ ‌tehokkaaseen‌ ‌ja‌ ‌järkevään‌ ‌rahankäyttöön,‌ ‌jolloin‌ ‌opiskelijoiden‌ ‌saama‌ ‌hyöty‌ ‌jäsenmaksulle‌ ‌olisi‌ ‌suurin‌ ‌mahdollinen.‌ ‌ ‌

7. OYY:lle‌ ‌on‌ ‌valmisteltu‌ ‌vuoden‌ ‌2019‌ ‌aikana‌ ‌taloudellinen‌ ‌varautumissuunnitelma,‌ ‌johon‌ ‌on‌ ‌listattu‌ ‌keinoja,‌ ‌joilla‌ ‌ylioppilaskunta‌ ‌pystyy‌ ‌varautumaan‌ ‌vapaaehtoisjäsenyyteen.‌ ‌
Mielestämme‌ ‌ylioppilaskunnan‌ ‌tulee‌ ‌noudattaa‌ ‌varautumissuunnitelmassa‌ ‌esitettyjä‌ ‌keinoja‌ ‌ja‌ ‌tätä‌ ‌kautta‌ ‌varautua‌ ‌jäsenmäärän‌ ‌laskuun‌ ‌tulevaisuudessa.‌ ‌Tieteelliset‌ ‌seisoo‌ ‌siis‌ ‌
valmistellun‌ ‌suunnitelman‌ ‌takana.‌ ‌

 

OYY:n edustajistovaalien sähköinen äänestys alkoi perjantaina 1. marraskuuta kello 9 ja päättyy 6. marraskuuta kello 16. Vaaleissa on äänioikeus jokaisella Oulun yliopistoon 2. lokakuuta mennessä läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Ehdokaslistaus löytyy OYY:n sivuilta ja vaalikone tämän linkin takaaÄänestämään pääsee osoitteessa vaalit.oyy.fi.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Edarivaalien äänestys alkoi Oulussa, vaalijärjestelmä ei aluksi näyttänyt vaaliliittojen nimiä – vika nyt korjattu

Valtaosassa Suomen ylioppilaskunnista valitaan taas tänä syksynä edustajat ylioppilaskunnan korkeimpiin päättäviin elimiin, eli edustajistoihin. Myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon valitaan 37 jäsentä ja heidän varajäsenensä. Sähköinen äänestys käynnistyi Oulussa perjantaina 1. marraskuuta kello 9. Vaalijärjestelmässä ilmeni kuitenkin heti perjantaiaamuna ongelmia, sillä järjestelmä ei äänestyksen alkaessa näyttänyt ehdolla olevien vaaliliittojen nimiä, vaan niiden tilalla oli sekalaisia […]

Valtaosassa Suomen ylioppilaskunnista valitaan taas tänä syksynä edustajat ylioppilaskunnan korkeimpiin päättäviin elimiin, eli edustajistoihin.

Myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon valitaan 37 jäsentä ja heidän varajäsenensä.

Sähköinen äänestys käynnistyi Oulussa perjantaina 1. marraskuuta kello 9. Vaalijärjestelmässä ilmeni kuitenkin heti perjantaiaamuna ongelmia, sillä järjestelmä ei äänestyksen alkaessa näyttänyt ehdolla olevien vaaliliittojen nimiä, vaan niiden tilalla oli sekalaisia kirjain- ja merkkisarjoja tai ei tekstiä ollenkaan. Ongelma oli sekä suomenkielisessä että englanninkielisessä näkymässä. Toinen ongelma oli vaalijärjestelmään kirjauduttaessa esille hypännyt pieni ponnahdusikkuna.

Vika ei sinänsä estänyt äänestämistä. Ehdokkaiden nimet ja numerot olivat koko ajan esillä, ja ryhmienkin nimet tulivat esille kello 11 maissa.

”Vaalijärjestelmää testattaessa listojen nimiin oli päässyt pieni bugi. Se sotki vaaliliittojen nimet”, sanoo OYY:n pääsihteeri Kauko Keskisärkkä.

Äänestysaika kuitenkin käynnistyi heti aamusta, ja tavallisesti ensimmäinen äänestyspäivä on varsin vilkas. Oliko vialla mahdollisesti vaikutusta äänestämiseen, kun äänestäjä ei voinut nähdä liittojen nimiä?

”Äänestys on lähtenyt ongelmista huolimatta hyvin käyntiin. Useampi sata on kerennyt tähän mennessä jo äänestää”, Keskisärkkä sanoo. Hänen mukaansa liittojen nimien näkymättömyydestä ei vian aikana tullut palautetta.

”Muutama yhteydenottopyyntö muista asioista on saapunut keskusvaalilautakunnalle. Myös muut vaalijärjestelmään kirjauduttaessa esille tulleet ongelmat on nyt korjattu.”

 

Lue lisää: Oulussa edarivaaleissa ehdolla 134 opiskelijaa – TeTalla taas eniten ehdokkaita, humanistit ja kasvatustieteilijät mukana uudella vaalirenkaallaEi lisää tapahtumia, enemmän tiedotusta palveluista – OYY:n edarivaalipaneelissa eniten puhututti automaatiojäsenyys, Pitäisikö jäsenmaksua nostaa, millaista yhteistyötä OSAKOn kanssa tulisi tehdä? – Kysyimme ehdolla olevilta ryhmiltä kannat seitsemään kysymykseen

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Ei lisää tapahtumia, enemmän tiedotusta palveluista – OYY:n edarivaalipaneelissa eniten puhututti automaatiojäsenyys

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat marraskuun alussa taas uudet jäsenet edustajistoon. Vaalitunnelmista saatiin esimakua keskiviikkona 30. lokakuuta Linnanmaan kampuksella järjestetyssä vaalipaneelissa. Emilia Käsmän juontamaan paneeliin osallistui yhteensä kymmenen ehdokasta. Paikalla olivat Atte Syväniemi (Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitto), Aino-Kaisa Manninen (Vihreä vaaliliitto), Eelis Palokangas (Lääketieteellinen vaaliliitto), Miriam Putula (Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto), Antti Pennala (Kylterien vaaliliitto), Roosa Heinonen (Shared […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat marraskuun alussa taas uudet jäsenet edustajistoon.

Vaalitunnelmista saatiin esimakua keskiviikkona 30. lokakuuta Linnanmaan kampuksella järjestetyssä vaalipaneelissa. Emilia Käsmän juontamaan paneeliin osallistui yhteensä kymmenen ehdokasta.

Paikalla olivat Atte Syväniemi (Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitto), Aino-Kaisa Manninen (Vihreä vaaliliitto), Eelis Palokangas (Lääketieteellinen vaaliliitto), Miriam Putula (Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto), Antti Pennala (Kylterien vaaliliitto), Roosa Heinonen (Shared voices -vaaliliitto), Nuuti Vasari (Tieteellisten vaaliliitto), Kalle Parviainen (Humanistinen vaaliliitto), Jarkko Impola (Kasvatustieteellisten alojen vaaliliitto) ja Janne Kilponen (Tieto-Sähkö-Hyvinvointi -vaaliliitto).

Tieto-Sähkö-Hyvinvointi -vaaliliitto ja Kylterien vaaliliitto kuuluvat Tekniikan ja Talouden vaalirenkaaseen (TeTa), Humanistinen vaaliliitto, Kasvatustieteellisten alojen vaaliliitto ja Shared voices -vaaliliitto kuuluvat Poikkitieteelliseen vaalirenkaaseen (PoVa). Vihreä vaaliliitto kuuluu Solidaariseen vaalirenkaaseen yhdessä Vasemmisto-opiskelijoiden vaaliliiton kanssa.

Oamk muuttaa, miten tilat riittävät?

Ensimmäisenä kysymyksenä ehdokkailta tiedusteltiin syytä ehdokkuuteen ja asioita, joihin haluaisi valituksi tullessaan vaikuttaa. Moni mainitsi halun vaikuttaa opiskelijoiden mielenterveyteen, kampuksen tilojen ja palveluiden riittävyyteen ja ylioppilaskunnan rahankäyttöön.

Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliittoa edustava Atte Syväniemi mainitsi pitävänsä opiskelijoiden edunvalvontaa tärkeänä. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) tulevan muuton myötä on ”suuria tuulia tulossa”, joten kampusalue pitää saada mahdollisimman toimivaksi. Tärkeänä hän piti myös opintotuen tulorajojen poistoa. Samaa on vaatinut tänä vuonna Kokoomusnuorten vt. puheenjohtaja Ali-Reza Abdalikin.

OYY:n pääsihteerinä keväästä 2016 loppuvuoteen 2018 toiminut, nyt edustajistoon ehdolla oleva Aino-Kaisa Manninen mainitsi Vihreälle vaaliliitolle tärkeinä teemoina olevan opiskelijoiden hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja panostamisen järjestöihin. Hän piti tärkeänä myös kampusten palveluiden toimivuutta ja kestävää kehitystä.

Lääketieteellisen vaaliliiton Eelis Palokangas nosti esille OYY:n näkyvyyden Kontinkankaan kampuksella sekä palveluiden toimivuuden kampuksilla. Lääketieteelliselle vaaliliitolle tärkeiksi asioiksi hän mainitsi ”hyvän talouspolitiikan” lisäksi ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä luopumisen.

Viime syyskuussa OYY:n poliittista linjaa määrittävään linjapaperiin lisättiin juuri Palokankaan esityksestä kirjaus tavoite automaatiojäsenyydestä luopumisesta. Voit lukea lisää aiheesta Oulun ylioppilaslehden aiemmasta jutusta.

Tänä vuonna OYY:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Miriam Putula Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitosta listasi ryhmänsä teeseiksi ”lisää happea kampuksille, mielelle ja ylioppilaskunnan talouteen”. Se tarkoittaa kampuskehittämistyötä, panostusta opiskelijoita tukeviin ennaltaehkäiseviin palveluihin ja OYY:n talouden kehittämistä.

Kylterien vaaliliiton Antti Pennala perusteli ehdokkuuttaan halulla vaikuttaa yliopistolla yhteisiin asioihin. Hän oli kiinnostunut myös kampuksen kehittämisestä. Hän nosti esille myös varautumisen automaatiojäsenyyden mahdolliseen poistumiseen.

Tänä vuonna OYY:n hallituksessa toimiva Tieteellisten vaaliliiton Nuuti Vasari kertoi aiemmin kitisseensä kiltiksellä siitä, kuinka ”kaikki oli skeidaa”, mutta päättäneensä sitten vaikuttaa itse. Hän piti tärkeänä, että ylioppilaskunta ajaisi esimerkiksi opetukseen liittyvissä asioissa aktiivisesti sitä, että opiskelijat valmistuisivat luonnontieteellisestä tiedekunnasta ajoissa.

Shared voices -vaaliliiton Roosa Heinonen kertoo seuranneensa humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien muuttoja läheltä, ja kiinnostuneensa sen myötä edunvalvonnasta ja vaikuttamisesta. Hän kertoi haluavansa vaikuttaa ylioppilaskunnan saavuttavuuteen ja opintojen esteettömyyteen. Esimerkiksi halloped-paikkojen tulisi olla aidosti kaksikielisiä.

Humanistista vaaliliittoa edustava Kalle Parviainen totesi, että koko Poikkitieteelliselle vaalirenkaalle tärkeää on järjestöjen tukeminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Hän mainitsi omaksi tavoitteeksi myös linjapaperin avaamisen ja automaatiojäsenyydestä luopumista koskevan maininnan poistamisen sieltä.

Kasvatustieteellisten alojen vaaliliiton Jarkko Impola piti puolestaan tärkeänä, että päätöksenteossa kuuluvat myös tiedealakohtaiset äänet. Oamkin muutto puhututtaa opiskelijoiden keskuudessa, ja Impola haluaa olla mukana varmistamassa, että infra varmasti riittää isommallekin opiskelijamäärälle: ravintoloissa riittää istumapaikkoja ja busseihin mahtuu.

Tieto-Sähkö-Hyvinvointi -vaaliliitosta ehdolla oleva Janne Kilponen mainitsi myös omana kiinnostuksenaiheenaan kampusalueen kehittämisen ja Oamkin muuton aiheuttamat muutokset. ”Oamk tulee, se jo tiedetään, mutta millä tavalla voidaan valmistautua siihen, että opiskelu olisi täällä mahdollisimman sujuvaa.” Toisaalta häntä kiinnosti myös ylioppilaskunnan järkevä rahankäyttö: ”Mietitään, paljonko rahaa on ja mihin rahaa kannattaa käyttää.”

Yhteistyössä esimerkiksi tapahtumia järjestämään

Ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan OSAKOn ja OYY:n yhteistyötä pidettiin ehdokkaiden joukossa yleisesti tärkeänä. Jo aiemmin OYY:n edustajisto on lausunut, että järjestöjen lukuvuoden avajaisjuhlat Vulcanalia ja Preludi tulisi tulevaisuudessa yhdistää.

Jarkko Impola piti yhteistä lukuvuoden avajaisia toivottavana. Hän huomautti pitävänsä tärkeänä, ettei Linnanmaalle muodostu kaksi hierarkkisesti erillistä opiskelijayhteisöä, jotka kyräilevät toisiaan tai kokevat olevansa toistensa tiellä.

Parviainen komppasi Impolaa: samalla kampuksella ollaan samaa korkeakouluyhteisöä. Yhteinen avajaistapahtuma on hänestä hyvä keino lähteä kehittämään yhteistyötä jatkossa. Heinonen oli samoilla linjoilla: ”Yhteiskampus on hieno, poikkitieteellinen yhteistyötä korostava asia. Erilaisia tapahtumia, projekteja, mielekästä toimintaa molempien järjestöjen jäsenille näen toivottavana ja positiivisena asiana.”

Nuuti Vasarin mukaan helppo ja taloudellinen tapa tehdä yhteistyötä olisi palkata yhteisiä työntekijöitä. ”Jos on yhteisiä tapahtumia, miksei voisi olla sama työntekijä? Molempien korkeakoulujen opiskelijat painivat samojen ongelmien kanssa, miksei voisi olla sama asiantuntija?”

Antti Pennala lähtisi kannustamaan molempien korkeakoulujen ainejärjestöjä järjestää tapahtumia yhdessä: esimerkiksi kylterit voisivat tehdä tradenomien kanssa yhteistyötä.

Janne Kilponen piti tärkeänä molempien korkeakoulujen opiskelijaperinteiden säilyttämistä, puolin ja toisin: ”Oamkilaisilla on omat perinteet, teekkareilla omat perinteet, halutaan vaalia niitä, eivät saa sekoittua liikaa. Se ei toki tarkoita sitä, ettei tapahtumia voitaisi järjestää yhdessä.” OYY voisi hänestä kannustaa korkeakoulujen ainejärjestöjä yhteistyöhön.

Tapahtumat hauskoja, mutta edunvalvonta tärkeintä

Sopuisassa yhteisymmärryksessä sujuneen paneelin kenties yksimielisin vastaus koski OYY:n tärkeintä tehtävää, joka panelistien mielestä oli yksimielisesti edunvalvonta.

”Tapahtumat on hauskoja, mutta edunvalvonta on tärkeintä”, tiivisti Jarkko Impola.

Paljon mainintoja sai myös hallinnon opiskelijaedustajien, eli hallopedien nimeäminen ja kouluttaminen. Nuuti Vasari huomauttikin, että YTHS-lakimuutoksen jälkeen hallopedien nimittämien toimielimiin jää ylioppilaskunnan ainoaksi lakisääteiseksi tehtäväksi.

Yliopistolaissa ylioppilaskunnalle on tosiaan nimetty kolme erityistehtävää: nimetä opiskelijoiden edustajat yliopiston toimielimiin, nimetä opiskelijoiden edustajat yliopiston opintotukilautakuntaan sekä osallistua tarvittaessa opiskelijan perusterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen.

Kahdessa erityistehtävässä on jo tapahtunut muutoksia: korkeakoulujen opintotukilautakuntia ei enää ole, sillä nämä asiat ratkaistaan nyt Kelassa. Samoin tulevaisuudessa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu ja YTHS-maksun kerääminen siirtyy Kelalle.

Samaa mieltä oltiin panelistien kesken myös siitä, että vaikka viestintää englanniksi voisi ja pitäisi tehdä vielä nykyistä enemmän, edustajiston kokousten ei pitäisi toimia kokonaan englanniksi. Nyt edustajiston kokouksessa on istunut tulkki, joka on selostanut kokouksen etenemistä kääntämistä tarvitseville edustajiston jäsenille.

Eelis Palokangas piti kielen vaihtamista huonona siksi, että kokouksessa argumentointi olisi vaikeaa muille kuin englanninkielisille. Hän piti nykyistä systeemiä hyvänä.

Samaa mieltä oli myös Roosa Heinonen: nykysysteemi kääntäjineen on hyvä. Kalle Parviainen pohdiskeli, voisiko kokouksissa kokeilla käännöskuulokkeita: ”Tärkeintä on osallistumisen mahdollistaminen.”

Aino-Kaisa Manninenkaan ei kannattanut kokonaan englanninkielisiä kokouksia, mutta ehdotti, että esimerkiksi keskeisistä päätöksistä voisi laatia englanninkieliset tiivistykset.

Ylioppilaskunnan tarjoamista jäsenpalveluista eniten kiitosta sai OYY:n asiantuntijoiden tarjoama edunvalvonta.

”Asiantuntijat ovat paras palvelu, jota voidaan tarjota”, tiivisti Miriam Putula. Hän nosti esille myös opiskelijakortin ja toimistolta saatavat Starin edulliset leffaliput.

Samaten asiantuntijoita kiitellyt Eelis Palokangas nosti esille myös edustajiston taannoisen päätöksen lakkauttaa ylioppilaskunnan paperinen lukuvuosikalenteri: ”Tappiollisten palveluiden tarkasteleminen kriittisesti ja niiden karsiminen voi olla tarpeellista.”

Vaikka palveluita pidettiin yleensä varsin hyvinä, niistä kaivattiin lisää tiedottamista. Janne Kilponen huomautti, että ylioppilaskunnan tarjoamista palveluista pitäisi kantautua tieto kaikkien opiskelijoiden korviin, ei vain heidän, jotka ovat muutenkin jo aktiivisia. ”Tiedottamista ja tiedonkulkua voisi kehittää.”

Atte Syväniemen mukaan olisi tärkeää tarkastella myös jäsenpalveluiden käyttöastetta.

Mutta kuuluuko ylioppilaskunnan ottaa kantaa muihin kuin tiukasti opiskelijan koulutukseen liittyviin asioihin? Esimerkiksi vuonna 2013 OYY:n edustajisto asettui kannattamaan Tahdon-lakialoitetta.

Kysymys jakoi varsin miedosti ehdokkaiden kantoja. Suurimmalle osalle ehdokkaista kannanotto oli ok, jos edustajisto näin itse haluaa linjata.

”Voi ottaa kantaa vaikka maataloustukiin, jos edustajisto niin päättää. Mutta on eri asia, onko se kannattavaa. Pitää olla perusteltavissa, miten se liittyy opiskelijan asiaan. Esimerkiksi [yliopiston] unisex-vessoja koskevassa keskustelussa pitää huomioida, että se vaikuttaa siihen, onko opiskelijalla turvallinen olo täällä kampuksella”, Miriam Putula totesi.

Eelis Palokankaan mukaan automaatiojäsenyydestä seuraa, että ylioppilaskunnan pitää harkita kannanottojaan, kun ”kuitenkin puhutaan kaikkien suulla”. ”Silti edari voi halutessaan aina linjata. Se on asiakohtaista, edustajistolla on viimeinen sana.”

Liiallisista kannanotoista pidättäytymisen puolella oli myös Atte Syväniemi: ”Meidän pitää kunnioittaa sitä, että edustetaan kaikkia opiskelijoita. On kuitenkin monia eri järjestöjä, joissa voi vaikuttaa muihin asioihin.”

Toista mieltä olivat Aino-Kaisa Manninen, Roosa Heinonen ja Kalle Parviainen, joiden mukaan opiskelijat eivät elä tyhjiössä, erossa muusta maailmasta. ”Jos edari niin päättää, voi ottaa kantaa”, Heinonen totesi.

”Muutos lähtee nuorista”, Manninen muistutti.

Ei lukukausimaksuille tai lisätapahtumille

Paneelin viimeisessä osuudessa ehdokkaat saivat ottaa kantaa lyhyesti. Kyllä – ei -mielipiteet näytettiin peukuilla. Ajatus lukukausimaksuista kaikille opiskelijoille käänsi kaikkien peukalot alaspäin, yhteinen avajaistapahtuma sai taas kaikilta yläpeukut. Duaalimallin purku sai yläpeukun yksin Nuuti Vasarilta, samaten enemmän ylioppilaskunnan järjestämiä tapahtumia toivoi yksin Kalle Parviainen. Sukupuolineutraaleja vessoja kampukselle toivoi seitsemän, pari oli kannastaan epävarma.

Peukkujen jälkeen ehdokkaat saivat vielä halutessaan ottaa kantaa itselleen tärkeisiin kysymyksiin. Eniten puhututti taas automaatiojäsenyys, joka sai viisi yläpeukkua ja viisi alapeukkua.

Eelis Palokangas perusteli puheenvuorossaan automaatiojäsenyyden purkua sillä, että pakkojäsenyys rikkoo perustuslaissa mainittua yhdistymisvapautta. Ylioppilaskunnat eivät tosin juridisesti ole yhdistyksiä, vaan julkisoikeudellisia yhteisöjä.

Tähän Aino-Kaisa Manninen kommentoi, että esimerkiksi peruskouluissa ja lukioissa kuulutaan automaattisesti oppilas- tai opiskelijakuntaan: ”Mielestäni tämä on kaikista vaikuttavin tapa järjestää opiskelijatoiminta.”

Janne Kilponen totesi kyllä kannattavansa automaatiojäsenyyden poistoa, mutta totesi, että ylioppilaskunnan pitää varautua jäsenmäärän tippumiseen. Jos jäsenmäärä tippuu, pienenevät myös jäsenmaksutuotot. ”Miten ylioppilaskunta pystyy varmistamaan tällöin hoitamaan tärkeimmän tehtävänsä, eli edunvalvonnan?”

Automaatiojäsenyyden puolesta peukun nostanut Jarkko Impola totesi, että ylioppilaskunnan on vaikea edustaa kaikkien opiskelijoiden etua, jos kaikki eivät ole jäseniä. Myös nykyisiä palveluita olisi vaikea tarjota ilman automaatiojäsenyyttä, Impola totesi.

Kalle Parviainen kehotti tutustumaan viime vuoden edustajiston kokouksesta tehtyyn videotallenteeseen: ”Siinä kuulette molemmat kannat.”

Paneelin päätti Nuuti Vasarin synkähkö tulevaisuuskuva: ”Ylioppilasliike tekee hidasta kuolemaa, ja vapaaehtoinen jäsenyys on luonteva jatko sille.”

 

Vaalikylä ja -paneeli järjestetään 31. lokakuuta myös Kontinkankaan kampuksella. Vaalikylä on avoinna kello 10–14 Kieppi-rakennuksen aulassa, paneeli järjestetään Kiepin aulassa kello 12 alkaen. Linnanmaan paneelin tallenne löytyy OYY:n Facebook-sivulta.

 

Lue lisää: Oulussa edarivaaleissa ehdolla 134 opiskelijaa – TeTalla taas eniten ehdokkaita, humanistit ja kasvatustieteilijät mukana uudella vaalirenkaalla

OYY:n edustajistovaalien sähköinen äänestys alkaa perjantaina 1. marraskuuta kello 9 ja päättyy 6. marraskuuta kello 16. Vaaleissa on äänioikeus jokaisella Oulun yliopistoon 2. lokakuuta mennessä läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Ehdokaslistaus löytyy OYY:n sivuilta ja vaalikone tämän linkin takaaÄänestämään pääsee osoitteessa vaalit.oyy.fi.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Sari Pramila-Savukoski opetteli järjestötyön hallituksensa rinnalla

Viime vuonna Terveystieteiden killan puheenjohtaja Sari Pramila-Savukoski lähti johtamaan järjestöä, jonka tulevaisuus näytti varsin synkältä. Vaikka Pramila-Savukoskella ei ollut aiempaa järjestökokemusta, hän tarttui toimeen, olihan hän aina ollut kiinnostunut opiskelijavaikuttamisesta. Hiljaisten vuosien jälkeen killan toiminta on elpynyt, ja niin puheenjohtaja kuin hallitus ovat oppineet paljon.

TEKSTI Helmi Juntunen

KUVAT Anni Hyypiö

Sari Pramila-Savukoski aloitti uransa Terveystieteiden killan hallituksessa hiukan poikkeuksellisesti suoraan puheenjohtajana, ilman aiempaa hallituskokemusta. Vielä keväällä 2018 näytti siltä, että käytännössä täysin hiljentynyt järjestö lopettaisi toimintansa. Pramila-Savukoskelle ehdotettiin tuolloin puheenjohtajan pestiä, jonka hän otti vastaan. Hän oli aina ollut kiinnostunut opiskelijavaikuttamisesta, joten lähteminen järjestötoimintaan oli luontevaa. Nyt Pramila-Savukosken hallitusuran aikana järjestön toiminta on elpynyt.

Toiminnan aloittaminen lähes nollasta ei ole ollut helppoa. Sari Pramila-Savukoski sanoo, että etenkin aluksi oli vaikeaa saada opiskelijoita mukaan. Se on hänestä ymmärrettävääkin, sillä ala on suhteellisen pieni ja suuri osa opiskelijoista on perheellisiä. Opiskelijoilla ei hänen mukaansa myöskään ollut aluksi tietoa ainejärjestöön kuulumisen eduista.

Myös opiskelujen tiivis tahti on puheenjohtajan mielestä yksi mahdollinen syy sille, että opiskelijoita on ollut ajoittain vaikea aktivoida järjestötoiminnan piiriin. Terveystieteiden killan jäsenet opiskelevat hoitotieteen, terveyshallintotieteen tai terveystieteen opettajan maisteriohjelmassa. Tiukka maisteriopintojen rutistus, jollainen opiskelijalla on edessään, ei välttämättä houkuttele haalimaan ylimääräistä tehtävää. Pramila-Savukoski kuitenkin sanoo, että hallitus on saatu hyvin muodostettua ja järjestöllä on paljon aktiivisia jäseniä.

Järjestötoiminnassa lannistuminen ei kannata

Sari Pramila-Savukoski kertoo järjestötoiminnassa olleen koko hallitukselle aluksi hiukan opettelemista, sillä kukaan jäsenistä ei ollut aiemmin ollut minkään järjestön hallituksessa mukana. Reilun vuoden aikana kokemusta on karttunut.

Puheenjohtaja pitää hallituksen työpanosta arvossa. Pramila-Savukosken puheenjohtajakauden suurimmat onnistumisen kokemukset, killan talouden ja toiminnan vakauttaminen, eivät olisi olleet mahdollisia yksin. Hän sanoo, että yhdessä tehden hallitustyön kuormitusta saa tasoitettua. 

Hallituksen sisäisessä työnjaossa Pramila-Savukoski pitää varapuheenjohtajan ja puheenjohtajan rooleja yhtä tärkeinä. Varapuheenjohtaja Annika Ravelin hoitaa tapahtumia ja puheenjohtajat pitävät myös yhdessä huolen siitä, että ”toiminta rullaa.”

Puheenjohtajalle tärkeän delegoimisen taidon Pramila-Savukoski kertoo oppineensa toimen myötä. Killassa toimimisen eduiksi hän listaa myös oppimansa verkostoitumis- ja organisointitaidot.

Hallitustoiminnassa kaikki ei aina suju odotetusti ja vaikeuksia, olivatpa ne isoja tai pieniä, tulee varmasti eteen. Esimerkiksi tilanteissa, joissa järjestettyyn tapahtumaan ei tulekaan väkeä, Pramila-Savukoski painottaa oman asenteen tärkeyttä.

”Lannistuminen ei kanna pitkälle.”

Pramila-Savukosken mukaan Terveystieteiden killan toiminnassa merkittävässä roolissa on ollut yhteistyö ammattijärjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Tapahtumia on järjestetty Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton (SOOL), Tehyn sekä Akavan sairaanhoitajat ja Tajan ry:n kanssa. Pramila-Savukoski mainitsee myös hoitotieteen ja terveyshallintotieteen yksikön kanssa tehdyn työelämävierailun OYS:n TestLabiin.

Ammattiliittojen lisäksi yhteistyötä tehdään etupäässä muiden Kontinkankaan kampuksen ainejärjestöjen kanssa. Yhdeksi jäsenten keskuudessa suosituksi tapahtumaksi Pramila-Savukoski mainitsee viime helmikuussa järjestetyt Tylypahka-teemaiset sitsit, jotka järjestettiin Oulun Lääketieteellisen Killan, Oulun Hammaslääketieteen Killan, Oulun lääketieteen tekniikan opiskelijoiden ja Histonin kanssa. 

Sitsien lisäksi Terveystieteiden kilta on järjestänyt myös muita perinteisesti opiskelijakulttuuriin kuuluviksi miellettyjä tapahtumia. Vuoden 2019 keväällä järjestetyt vuosijuhlat, aivan ensimmäiset killan historiassa, olivat Pramila-Savukosken arvion mukaan erittäin onnistuneet. Lukuvuoden avajaisjuhla Vulcanalian aikaan järjestö piti omat etkot. Sinnekin osallistujia riitti, vaikka Pramila-Savukoski arvelee, että heidän jäsenistönsä kaipaakin etupäässä muuta kuin bileitä. Esimerkiksi crossfit-kokeilu on herättänyt kiinnostusta.

Hullunmyllyä helpottavat perhe ja urheilu

Toista vuottaan puheenjohtajana toimiva Pramila-Savukoski on tottunut pysymään aina kiireisenä. Edellisvuosi oli hänelle kuitenkin erityisen kiireinen, sillä silloin hän järjestötoiminnan lisäksi suoritti suurimman osan maisteriopinnoistaan ja teki töitä.

Kaikkea tätä Pramila-Savukoski itse kuvailee ”hullunmyllyksi”. Hän kertoo usein ajatelleensa kenties nauttivansa organisoimisesta ja asioiden sovittamisesta ja suunnittelusta. Helppoa asioiden pallottelu ei aina ole ollut, mutta onnistumiset ovat olleet palkitsevia.

Opinnoille, töille ja järjestötehtäville vastapainoksi täysin erilaista sisältöä elämään tuovat perhe, arkiliikunta sekä ystävien tapaaminen.

Ainejärjestötoiminta ja perhe-elämä ovat myös kohdanneet. Sari Pramila-Savukoski kertoo tyttärensä olleen kerran mukana killan hallituksen kokouksessa. Kaipa niinkin voi aloittaa uuden aktiivisen sukupolven koulimisen.

 

Kuka?

Sari Pramila-Savukoski

» Opiskelee terveystieteiden opettajaksi. Aloitti opintonsa vuonna 2017 ja on tällä hetkellä maisteriopintojen loppuvaiheessa. Valmistuu jouluun mennessä.

» Opiskelijaohjaajien kokemuksia käsittelevä artikkelimuotoinen gradu on arvioitavana Journal of Clinical Nursing -lehdessä.

» Aiemmalta koulutukseltaan fysioterapeutti, valmistunut vuonna 2009 Oulun ammattikorkeakoulusta, jossa on toiminut myös opettajana.

» Perheeseen kuuluvat mies, tytär ja saksanseisoja Kalle.

» Kotoisin Hailuodosta, asuu nykyään Oulussa.

 

Mikä?

Terveystieteiden Kilta

» Oulun yliopiston Terveystieteiden kilta ry. Jäseniä ovat hoitotieteen ja terveyshallintotieteen opiskelijat sekä terveystieteiden opettajaksi opiskelevat.

» Perustettu vuonna 1987. Killan toiminta hiipui 2010-luvulla, mutta vuodesta 2018 alkaen toiminta on ollut jälleen aktiivista.

» Terveystieteiden perustutkinto-opiskelijoille tarkoitettu järjestö, jonka tehtävänä on toimia jäsenten edunvalvonnassa, tehdä terveystieteiden tutkimusta tunnetuksi ja osallistua koulutuksen kehittämiseen. Jäseniä järjestöllä on noin 50. Hallitus on yhdeksänhenkinen.

» Järjestää työelämätapahtumia ja perinteisiä opiskelijarientoja.

» Vietti 32-vuotisjuhlia keväällä 2019. Kyseessä olivat killan historian ensimmäiset vuosijuhlat.

Helmi Juntunen

Oululainen metamoderni antropologi ja mielten välisen etäisyyden avaruuscowgirl.

Lue lisää:

Oulu on opiskelijalle hyvä pyöräilykaupunki, mutta parannettavaa olisi esimerkiksi teiden valaisussa ja keskustan liikennejärjestelyissä

Oulua on kehuttu pyöräilyn ykköskaupungiksi. Tänäkin vuonna on tehty parannuksia pyöräilijöiden arkeen: kesästä alkaen pyörätiet ovat saaneet uusia ja aiempaa selkeämpiä opastusmerkkejä, elokuussa saapuivat kauan kaivatut kaupunkipyörät. Mutta mitä kaupungissa voitaisiin tehdä vielä hieman paremmin? Oulun ylioppilaslehti kysyi mielipidettä kahdelta Linnanmaalle polkevalta opiskelijalta.

TEKSTI Helmi Juntunen

KUVAT Elina Korpi

In English

On jo melkoinen klisee kutsua Oulua pyöräilykaupungiksi, mutta tottahan se on.

Pyöräilykaupungin mainetta halutaan selvästi pitää yllä, sillä Oulussa on tänä vuonna kiinnitetty erityisen paljon huomiota paitsi pyöräteihin ja opasteisiin, myös pyöräilyn kiinnostavuuteen, saavutettavuuteen ja pyöräilytietoisuuden kasvattamiseen. Tästä toimivat esimerkkinä niin Oulun seudun pyöräilylle perustetut uudet nettisivut, uudet opastusmerkit kuin loppukesästä pitkän odotuksen jälkeen käyttöön tulleet kaupunkipyörätkin. Sykkeliparkkeja löytyy nyt niin Linnanmaan kuin Kontinkankaan kampuksilta. 

Linnanmaan kampukselle punapintaista baanaa pitkin saapuva opiskelija ei voi välttyä huomaamasta uudistuksia. Oulun ylioppilaslehti haastatteli kahta aktiivista pyöräilijää ja kysyi, mitä mieltä he ovat muutoksista ja mitä parannettavaa Oulussa vielä olisi. 

Viidennen vuoden kemian opiskelija Antti Nurmesjärvi pyrkii hoitamaan kaikki matkansa pyörällä. Hän pyöräilee Linnanmaan kampukselle yleensä päivittäin. 

“Opetusharjoitteluni aikaan tulin bussilla, kun en halunnut opettaa hikisenä”, Nurmesjärvi sanoo. 

Pyöräily on hänelle arkiliikunnan lisäksi myös harrastus; pisin reissu tähän mennessä on kesällä tehty matka Hailuotoon ja takaisin, mutta mielessä siintävät myös Euroopan pitkät pyöräreitit.

Yliopistolle pyöräilemisen eduiksi Nurmesjärvi listaa hyötyliikunnan lisäksi rahan säästämisen ja virkistymisen.

“Aamulla herää ja perillä on virkeämpi kuin olisi jos vain kävelisi bussiin”, Nurmesjärvi toteaa.

”Kun itse aloitin opintojani Linnanmaan kampuksella, pyöräbaanaa ei ollut ja oli tavallista naureskella, miten vaikeaa pyörällä oli löytää kampukselta keskustaan. Nyt välille on levitetty punainen matto, jota on helppo seurata.”

Uusien pyöräreittien Nurmesjärvi kokee nopeuttaneen matkojaan yliopistolle, tosin syksyllä baanan rakennustyömaat Alppilan seudulla ovat väliaikaisesti hidastaneet Tuirasta yliopistolle polkevaa Nurmesjärveä. Kaiken kaikkiaan hän kehuu Oulun kaupungin pyörähankkeita, vaikkei hänelle Oulusta lähtöisin olevana ja paljon kaupungissa pyöräilleenä olekaan ollut hyötyä vaikkapa reittien numeromerkinnöistä. 

Nurmesjärvi kehuu myös jo viime vuonna keskustaan asennettuja pyöränkorjauspisteitä käteviksi.

Kolmannen vuoden geotieteiden opiskelija Eemeli Bergström on Nurmesjärven tapaan myös ahkera pyöräilijä niin vapaa-ajalla kuin Linnanmaan kampukselle matkatessaankin. Hänkin on pääasiassa tyytyväinen oululaiseen pyörätieverkkoon, joka on hänen mielestään varsin kattava.

Eemeli Bergströmin kokemuksen mukaan asenteet pyöräilyä kohtaan ovat Oulussa ja Suomessa laajemminkin hyvät. Kuva: Anni Hyypiö.

Tyytyväisyyttä löytyy myös muista kuin opiskelijoista.

Oulun polkupyöräilijät ry:n (OUPO) puheenjohtaja Pasi Haapakorva toteaa Oulun olevan monella mittarilla maan paras pyöräilykaupunki. Hän kertoo sähköpostivastauksessaan seikoista, jotka ovat ominaisia oululaiselle pyöräilyinfrastruktuurille. Niitä ovat mahdollisuus pyöräillä pitkiä matkoja ilman risteyksiä autoliikenteen kanssa ja keskustan ulkopuolisen pyöräverkon tiheys ja laajuus.

”Kun itse aloitin opintojani Linnanmaan kampuksella, pyöräbaanaa ei ollut ja oli tavallista naureskella, miten vaikeaa pyörällä oli löytää kampukselta keskustaan. Nyt välille on levitetty punainen matto, jota on helppo seurata”, Haapakorva kirjoittaa.

Oululainen pyöräilykulttuuri on hyvä – vaan ei täydellinen

Eemeli Bergström toteaa Oulun pyöräilykulttuurin olevan yleisesti ottaen hyvä. Vertailukohtana ovat Australian pienehköt kaupungit, kuten Kalgoorlie, jossa Bergström on asunut.

Australiassa autoilijat eivät hänen mukaansa ota pyöräilijöitä yhtä hyvin huomioon kuin Oulussa, mikä näkyy pyöräilyturvallisuudessa. Bergströmin kokemuksen mukaan asenteet pyöräilyä kohtaan ovat Oulussa ja Suomessa laajemminkin hyvät.

“Muissa maissa se on lapsien hommaa, täällä jokainen ajaa pyörällä”, Bergström sanoo.

Myös Pasi Haapakorva nostaa esiin Oulun autoilijoiden varovaisen ja tilaa antavan tavan ottaa pyöräilijät huomioon. Hän toteaa sen olevan ymmärrettävää, sillä on todennäköistä että autoilijat pyöräilevät toisinaan itsekin.

Antti Nurmesjärvenkin mielestä Oulussa on yleisesti ottaen hyvä pyöräillä. Hänkin kehuu asenteita pyöräilijöitä kohtaan, mutta painottaa myös Suomen sisäisiä alueellisia eroja. Hänen mukaansa esimerkiksi suhtautuminen liikenteessä tapahtuviin virheisiin on varsin ymmärtäväistä Oulussa, mutta ei koko maassa.

Turussa asuva kaverini on kertonut, että jos siellä ajaa keskustassa pyörällä jalkakäytävällä, niin saa nyrkistä.”

“Muissa maissa se on lapsien hommaa, täällä jokainen ajaa pyörällä.”

Pyöräillessä ongelmia voi aiheuttaa myös pyöräilijöiden oma käytös. Nurmesjärvi mainitsee puhelin kädessä pyöräilyn olevan selkeä ongelma, samoin kuin pyöräilemisen ilman valoja. Hän ei ole joutunut vaaratilanteisiin kyseisten tapojen takia, mutta pitää niitä yhtä kaikki ärsyttävinä ilmiöinä.

Myös Bergströmistä valot ovat erittäin tärkeitä. Pyöräilijöiden omista keinoista parantaa turvallisuutta esiin nousee kypärän käyttö, jota kumpikin haastatelluista opiskelijoista pitää erittäin järkevänä.

Pyörätelineille ja valolle olisi vielä tarvetta

Vaikka muutaman viime vuoden aikana pyöräilyn puitteet ovatkin Oulussa merkittävästi kehittyneet, pyöräilyinfrastruktuuriin panostetaan myös jatkossa, kun kaupunki hakee valtionavustusta pyöräbaanan jatkamiseen Raksilasta Mäntylään. Niin sanottu Mäntybaana on osa suunniteltua yli 60 kilometrin mittaista baanaverkostoa, jonka toteutuminen ei tosin ole vielä varmaa.

Myös kaupunkipyörä Sykkelien paikkoja ja määriä voidaan varioida jatkossa saadun palautteen mukaan. 

Bergströmillä ja Nurmesjärvellä on omia parannusehdotuksia. 

Linnanmaan kampuksen seudun nykyisiä pyöräilyjärjestelyjä sekä Bergström että Nurmesjärvi luonnehtivat riittäviksi. Bergström mainitsee pyörätelineiden vähyyden olevan ongelma, johon tulisi kiinnittää huomiota. Sen suurempia ongelmia kumpikaan ei löydä kampusalueelta.

Linnanmaan sijaan suurin osa Bergströmin ja Nurmesjärven parannusehdotuksista kohdistuukin muualle kaupunkiin. 

Nurmesjärvi haluaisi keskustan liikenneratkaisuihin selkeyttä pyöräilijöiden osalta. Esimerkiksi hän nostaa Rotuaarin, jossa hän kokee välillä vaikeaksi ymmärtää sen, missä pyöräilijöiden on sallittua ajaa. Myös Bergströmin mielestä keskustan alueella pyörätiet kaipaisivat selkeyttä. 

Keskustan lisäksi ongelmakohtia on myös muualla. Toppilassa asuva Bergström mainitsee omasta näkökulmastaan suureksi haitaksi useat pimeät paikat matkalla Linnanmaalle. Hän kertoo, että kyseisissä paikoissa olisi kyllä katuvalot, mutta ne ovat harvoin päällä.

Kumpikaan opiskelijoista ei ole käyttänyt kaupunkipyöriä, mutta he näkevät Sykkelit ensisijaisesti positiivisena asiana. Sloveniassa vaihto-opiskellessaan sikäläiseen kaupunkipyöräkulttuuriin tutustunut Nurmesjärvi näkee kaupunkipyörien olevan arvokas lisä kulkuvälinevaihtoehtoihin myös Oulussa. Hän on kiinnostunut kokeilemaan Sykkeleitä.

Kaupunkipyörät ovat saaneet tänä syksynä käyttäjiltä kuitenkin ankaraakin kritiikkiä muun muassa hankalasta käyttöliittymästä ja teknisistä ongelmista. Sykkeleiden hankinta ja käyttöönottokaan eivät sujuneet ongelmitta: kesän alussa käyttöön otettaviksi suunnitellut pyörät olivatkin kaupungista riippumattomista syistä valmiita käytettäviksi vasta elokuun lopulla. Kaupunkipyörien kausi päättyy lokakuun lopussa, joten käyttöaika jäi tänä vuonna lyhyeksi.

Myös punapintaisessa baanassa on sittemmin ollut ongelmia: lokakuun puolivälissä Kaleva uutisoi huolista, jonka mukaan punapintainen pyöräilybaana olisi erityisen liukas ja siten altis onnettomuuksille. Kalevan haastatteleman kaupungin liikenneinsinöörin Harri Vaaralan mukaan liukkaus johtuu tosin vain siitä, että ”uusi asfaltti tuppaa olemaan vanhaa liukkaampaa”. 

Toimittajan kommentti

”Olen pyöräilijänä varsin laiska. Pyöräni on saanut häpeällisen kauan odottaa päivää, jolloin ottaisin sen jälleen mukaani kaupungille. Vielä fuksivuonnani kuljin paljon matkoja pyörällä, vaikken ehkä ollut aivan yhtä aktiivinen kuin artikkelissa haastatellut opiskelijat. Pyöräily sinänsä ei ole minusta erityisen vastenmielistä, vaan kaikki muu siihen liittyvä. Vaikkapa pyörän huoltaminen, reittien suunnittelu ja sään ennakointi alkoivat tuntua puisevilta. Bussiin hyppääminen on helppoa, varsinkin jos minun tapaani liikkuu lähinnä Linnanmaan ja keskustan välillä.

Suuri osa niistä ongelmista joita minulla oli pyöräilijänä, on muutaman viime vuoden aikana ratkaistu. Suuntavaistottomana vieraassa kaupungissa olisin fuksivuonnani tarvinnut numeroituja väyliä, jotka ovat tätä nykyä toteutuneet. Kätevä reitti Linnanmaalta etelään ja takaisin on niin ikään olemassa, nyt kun tietyöt ovat hellittäneet.

Tekosyyt alkavat vähetä, mutta vielä ennen kaupunkipyörien käyttöönottoa saatoin vedota siihen, että oma pyöräni on vanha ja raskas polkea. Laiska pyöräilijä sai Sykkelien alkukankeudesta jälleen uuden tekosyyn kävellä tai mennä bussipysäkille.

Kun Sykkelit jäävät nyt lokakuun viimeisenä päivänä talviteloille, saattaa olla, että minäkin lykkään pyöräilyn aloittamista vielä ensi kevääseen.”

Helmi Juntunen

Oululainen metamoderni antropologi ja mielten välisen etäisyyden avaruuscowgirl.

Lue lisää:

Oulussa edarivaaleissa ehdolla 134 opiskelijaa – TeTalla taas eniten ehdokkaita, humanistit ja kasvatustieteilijät mukana uudella vaalirenkaalla

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Emilia Käsmän mukaan laskeneessa ehdokasmäärässä näkyy sama trendi kuin muussakin opiskelijavaikuttamisessa: kun aikaa on vähän, vähenee myös halu osallistua.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon pyrkii tänä syksynä 134 opiskelijaa. Ehdokasmäärä laski edellisistä vaaleista 25:llä, sillä vuonna 2017 ehdokkaita oli 159.

Ehdokasmäärissä on vuosien aikana tultu reilusti alaspäin. Kymmenen vuotta sitten, eli syksyllä 2009 vaaleissa oli vielä lähes 300 ehdokasta, vuonna 2011 190, vuonna 2013 172 ja 2015 155.

Tänäkin syksynä ehdokkaita ovat asettaneet sekä tieteenalaan perustuvat ryhmittymät että puoluepoliittiset ryhmät.

Eniten ehdokkaita asetti viime vaalien tapaan Tekniikan ja talouden vaalirengas TeTa (57 ehdokasta). Renkaaseen kuuluu neljä vaaliliittoa: Kylterien vaaliliitto (22 ehdokasta), Prosessi-Tuotanto -vaaliliitto (13 ehdokasta), Ympäristö-Kone-Arkkitehtuuri -vaaliliitto (11 ehdokasta) ja Tieto-Sähkö-Hyvinvointi -vaaliliitto (11 ehdokasta).

Toiseksi eniten ehdokkaita on Tieteellisten vaaliliitolla (19 ehdokasta). Lääketieteellisellä vaaliliitolla on yhdeksän ehdokasta.

Näissä vaaleissa ei ole ehdolla enää humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengasta HuKaa. Nyt Humanistinen vaaliliitto, Kasvatustieteellisten alojen vaaliliitto ja Shared voices electoral alliance kuuluvat Poikkitieteelliseen vaalirenkaaseen. Sillä on yhteensä 12 ehdokasta, kun HuKalla oli vuonna 2017 29 ehdokasta.

Poliittisista ryhmistä ehdokkaita asettivat Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto (17 ehdokasta), Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitto (13 ehdokasta), Oulun Akateemiset Perussuomalaiset -vaaliliitto (kaksi ehdokasta). Vihreä vaaliliitto (kaksi ehdokasta) ja Vasemmisto-opiskelijoiden vaaliliitto (kolme ehdokasta) kuuluvat Solidaariseen vaalirenkaaseen.

Löydät ehdokasyhdistelmän tästä linkistä.

Ehdokasasettelu vahvistettiin perjantaina 18. lokakuuta pidetyssä OYY:n keskusvaalilautakunnan kokouksessa. Vaalien ehdokasasettelu päättyi keskiviikkona 16. lokakuuta.

Miksi määrä tippui taas?

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Emilia Käsmän mukaan laskeneessa ehdokasmäärässä näkyy sama trendi kuin muussakin opiskelijavaikuttamisessa: kun aikaa on vähän, vähenee myös halu osallistua.

”Opiskelijat kokevat, että heillä on aiempaa vähemmän mahdollisuuksia vaikuttamistyöhön ja vähemmän aikaa paitsi ylioppilaskunnalle, myös muille opiskelijajärjestöille.”

Käsmä näkee kehityksen taustalla olevan monia syitä.

”Yhtenä voisin mainita yliopistolta tulevan toiveen, että opiskelijat valmistuisivat viidessä vuodessa. Toki on muitakin ongelmia, kuten esimerkiksi jatkuvasti kasvavat opiskelijoiden mielenterveysongelmat. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, että opiskelijasta tuntuu, että hänen pitää valmistua nopeasti. Kaikenlaiseen muuhun [toimintaan] on vähemmän aikaa, kun ei haluta riskeerata määräajassa valmistumista.”

”Henkilökohtaisesti oli pieni pelko, että ehdokasmäärä voisi olla vielä pienempikin. ”

Jo vaalien järjestelystä vastaavan keskusvaalilautakunnan muodostaminen vei aikaa, kun halukkaita ei meinannut löytyä edustajiston kokouksissa. Asia pöydättiin kahdesti, ja valinta tehtiin lopulta 27. maaliskuuta pidetyssä kokouksessa.

”Tässä näkyy se, että kun entistä harvemmat opiskelijat hakeutuvat vaikuttamisen paikkoihin, työ kaatuu samojen ihmisten niskaan. Sitten kun vaikka ylioppilaskunnan sisäiset toimielimet kaipaisivatkin tekijöitä, on paikkoihin hankalaa saada tyyppejä, kun näillä harvoilla on paljon muitakin töitä”, Käsmä sanoo.

”Mutta täytyy sanoa, että vaikka keskusvaalilautakunnan valitsemiseen meni aikaa, itse kokouksissa on kyllä ollut ihmiset paikalla ja kiinnostuneita.”

Tavoitteena aiempaa kovempi äänestysprosentti

Äänestysaktiivisuus edustajistovaaleissa on ollut pitkään varsin vaisua. Suomen ylioppilaskuntien liiton tilastojen mukaan edellisissä edustajistovaaleissa valtakunnallinen äänestysprosentti oli 31,9 %. Oulussa ääntään käytti 28, 4 % ylioppilaskunnan jäsenistä.

Näkyykö pienentynyt ehdokasmäärä vaalien äänestysprosentissa? Tarkoittaako pienempi ehdokasmäärä pienempää äänestysprosenttia?

”Toivon, että ei”, Käsmä pohtii.

”Voi toki olla, että mitä enemmän ehdokkaita on, sitä enemmän voi innostua äänestämään, kun joukosta voi löytyä helpommin itselle sopiva ehdokas. Haluan silti uskoa, että kun aiheesta vain kerrotaan ahkerasti opiskelijoille, ei hieman laskenut ehdokasmäärä vaikuttaisi kovasti äänestysaktiivisuuteen. Tämän vuoden yhdessä toimintasuunnitelmaprojektissakin on mainittu tavoite, että äänestysprosentti nostetaan 40 prosenttiin.”

Onko se kuinka todennäköistä?

”Onhan se korkealle tähdätty, mutta mielestäni täytyykin tähdätä korkealle. Kun prosenttia halutaan nostaa reilusti, kannustaa se tekemään töitä tavoitteen eteen.”

Käsmän mukaan opiskelijoita kannustetaan äänestämään perinteisillä keinoilla: aktiivisella vaalimainonnalla ja herättelemällä opiskelijoita huomaamaan vaalit.

Ryhmät voivat aloittaa oman vaalimainontansa 24. lokakuuta.

”Uusina asioina on saatu kaikenlaista pientä kivaa: mobiilisovellus Tuudoon on saatu esimerkiksi push-ilmoituksia. Järjestöille on jaettu vaalimateriaalia ja tietoa vaaleista, jota he voivat välittää omissa somekanavissaan. On myös kannustettu järjestämään äänestystempauksia: voi tulla äänestämään yhdessä vaikka OYY:n toimistolle.”

Tänä syksynä edustajistovaalit ovat Oulussa toista kertaa täysin sähköiset, eli fyysisiä äänestyskoppeja kampuksilla ei näy.

OYY oli varannut tämän vuoden budjetissa rahaa myös edustajistovaalikoordinaattorin palkkaukseen. Pestiin ei kuitenkaan palkattu ketään.

Emilia Käsmän mukaan asiasta käytiin keskustelua keskusvaalilautakunnan ensimmäisessä kokouksessa. Koska edustajistovaalit ovat osa yhtä OYY:n tämän vuoden toimintasuunnitelmaprojektia, kokouksessa tiedusteltiin, tarvitsisiko projektista vastaava hallituksen jäsen [Salli Kärkkäinen] apua.

Koska myös ylioppilaskunnan viestintäasiantuntijalla Janne Hakkaraisella on kokemusta aiemmista edustajistovaaleista, keskusvaalilautakunta katsoi, ettei erillistä koordinaattoria tarvitse palkata.

”Budjetissa oli osoitettu kyllä tähän rahaa. Tällaisessa tilanteessa näen, ettei ole huono ratkaisu ettei kaikkea rahaa käytettäisikään, jos koetaan, ettei sillä saataisi niin suurta hyötyä”, Käsmä toteaa.

Edustajistovaaleissa opiskelijat valitsevat edustajat ylioppilaskunnan edustajistoon. Edustajisto on OYY:n ylin päättävä elin, joka linjaa esimerkiksi ylioppilaskunnan jäsenmaksun suuruudesta ja siitä, miten rahat käytetään. Oulussa edustajisto on 37-henkinen.

Kaudella 2017–2019 OYY:n edustajisto valitsi muun muassa uudeksi pääsihteeriksi Kauko Keskisärkän, teki useita muutoksia ylioppilaskunnan sääntöihin, päätti myydä Puistomannen osakkeet ja valitsi OYY:n hallituksen jäsenet ja Oulun yliopiston hallitukseen opiskelijajäsenet.

 

OYY:n edustajistovaalien äänestysaika on 1.–6. marraskuuta. Äänestys on sähköinen. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki Oulun yliopistoon 2.10.2019 mennessä läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneet ylioppilaskunnan jäsenet. Voit lukea lisää vaaleista Oulun yliopiston ylioppilaskunnan nettisivuilta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: