Kemian opiskelija Antti Nurmesjärvi pyöräilee paitsi arjessa, myös harrastuksenaan. Hän myös huoltaa pyöränsä itse.

Oulu on opiskelijalle hyvä pyöräilykaupunki, mutta parannettavaa olisi esimerkiksi teiden valaisussa ja keskustan liikennejärjestelyissä

Oulua on kehuttu pyöräilyn ykköskaupungiksi. Tänäkin vuonna on tehty parannuksia pyöräilijöiden arkeen: kesästä alkaen pyörätiet ovat saaneet uusia ja aiempaa selkeämpiä opastusmerkkejä, elokuussa saapuivat kauan kaivatut kaupunkipyörät.
Mutta mitä kaupungissa voitaisiin tehdä vielä hieman paremmin? Oulun ylioppilaslehti kysyi mielipidettä kahdelta Linnanmaalle polkevalta opiskelijalta.

Ilmiöt  | 

Teksti Helmi Juntunen

Kuvat Elina Korpi

In English

On jo melkoinen klisee kutsua Oulua pyöräilykaupungiksi, mutta tottahan se on.

Pyöräilykaupungin mainetta halutaan selvästi pitää yllä, sillä Oulussa on tänä vuonna kiinnitetty erityisen paljon huomiota paitsi pyöräteihin ja opasteisiin, myös pyöräilyn kiinnostavuuteen, saavutettavuuteen ja pyöräilytietoisuuden kasvattamiseen. Tästä toimivat esimerkkinä niin Oulun seudun pyöräilylle perustetut uudet nettisivut, uudet opastusmerkit kuin loppukesästä pitkän odotuksen jälkeen käyttöön tulleet kaupunkipyörätkin. Sykkeliparkkeja löytyy nyt niin Linnanmaan kuin Kontinkankaan kampuksilta. 

Linnanmaan kampukselle punapintaista baanaa pitkin saapuva opiskelija ei voi välttyä huomaamasta uudistuksia. Oulun ylioppilaslehti haastatteli kahta aktiivista pyöräilijää ja kysyi, mitä mieltä he ovat muutoksista ja mitä parannettavaa Oulussa vielä olisi. 

Viidennen vuoden kemian opiskelija Antti Nurmesjärvi pyrkii hoitamaan kaikki matkansa pyörällä. Hän pyöräilee Linnanmaan kampukselle yleensä päivittäin. 

“Opetusharjoitteluni aikaan tulin bussilla, kun en halunnut opettaa hikisenä”, Nurmesjärvi sanoo. 

Pyöräily on hänelle arkiliikunnan lisäksi myös harrastus; pisin reissu tähän mennessä on kesällä tehty matka Hailuotoon ja takaisin, mutta mielessä siintävät myös Euroopan pitkät pyöräreitit.

Yliopistolle pyöräilemisen eduiksi Nurmesjärvi listaa hyötyliikunnan lisäksi rahan säästämisen ja virkistymisen.

“Aamulla herää ja perillä on virkeämpi kuin olisi jos vain kävelisi bussiin”, Nurmesjärvi toteaa.

”Kun itse aloitin opintojani Linnanmaan kampuksella, pyöräbaanaa ei ollut ja oli tavallista naureskella, miten vaikeaa pyörällä oli löytää kampukselta keskustaan. Nyt välille on levitetty punainen matto, jota on helppo seurata.”

Uusien pyöräreittien Nurmesjärvi kokee nopeuttaneen matkojaan yliopistolle, tosin syksyllä baanan rakennustyömaat Alppilan seudulla ovat väliaikaisesti hidastaneet Tuirasta yliopistolle polkevaa Nurmesjärveä. Kaiken kaikkiaan hän kehuu Oulun kaupungin pyörähankkeita, vaikkei hänelle Oulusta lähtöisin olevana ja paljon kaupungissa pyöräilleenä olekaan ollut hyötyä vaikkapa reittien numeromerkinnöistä. 

Nurmesjärvi kehuu myös jo viime vuonna keskustaan asennettuja pyöränkorjauspisteitä käteviksi.

Kolmannen vuoden geotieteiden opiskelija Eemeli Bergström on Nurmesjärven tapaan myös ahkera pyöräilijä niin vapaa-ajalla kuin Linnanmaan kampukselle matkatessaankin. Hänkin on pääasiassa tyytyväinen oululaiseen pyörätieverkkoon, joka on hänen mielestään varsin kattava.

Eemeli Bergströmin kokemuksen mukaan asenteet pyöräilyä kohtaan ovat Oulussa ja Suomessa laajemminkin hyvät. Kuva: Anni Hyypiö.

Tyytyväisyyttä löytyy myös muista kuin opiskelijoista.

Oulun polkupyöräilijät ry:n (OUPO) puheenjohtaja Pasi Haapakorva toteaa Oulun olevan monella mittarilla maan paras pyöräilykaupunki. Hän kertoo sähköpostivastauksessaan seikoista, jotka ovat ominaisia oululaiselle pyöräilyinfrastruktuurille. Niitä ovat mahdollisuus pyöräillä pitkiä matkoja ilman risteyksiä autoliikenteen kanssa ja keskustan ulkopuolisen pyöräverkon tiheys ja laajuus.

”Kun itse aloitin opintojani Linnanmaan kampuksella, pyöräbaanaa ei ollut ja oli tavallista naureskella, miten vaikeaa pyörällä oli löytää kampukselta keskustaan. Nyt välille on levitetty punainen matto, jota on helppo seurata”, Haapakorva kirjoittaa.

Oululainen pyöräilykulttuuri on hyvä – vaan ei täydellinen

Eemeli Bergström toteaa Oulun pyöräilykulttuurin olevan yleisesti ottaen hyvä. Vertailukohtana ovat Australian pienehköt kaupungit, kuten Kalgoorlie, jossa Bergström on asunut.

Australiassa autoilijat eivät hänen mukaansa ota pyöräilijöitä yhtä hyvin huomioon kuin Oulussa, mikä näkyy pyöräilyturvallisuudessa. Bergströmin kokemuksen mukaan asenteet pyöräilyä kohtaan ovat Oulussa ja Suomessa laajemminkin hyvät.

“Muissa maissa se on lapsien hommaa, täällä jokainen ajaa pyörällä”, Bergström sanoo.

Myös Pasi Haapakorva nostaa esiin Oulun autoilijoiden varovaisen ja tilaa antavan tavan ottaa pyöräilijät huomioon. Hän toteaa sen olevan ymmärrettävää, sillä on todennäköistä että autoilijat pyöräilevät toisinaan itsekin.

Antti Nurmesjärvenkin mielestä Oulussa on yleisesti ottaen hyvä pyöräillä. Hänkin kehuu asenteita pyöräilijöitä kohtaan, mutta painottaa myös Suomen sisäisiä alueellisia eroja. Hänen mukaansa esimerkiksi suhtautuminen liikenteessä tapahtuviin virheisiin on varsin ymmärtäväistä Oulussa, mutta ei koko maassa.

Turussa asuva kaverini on kertonut, että jos siellä ajaa keskustassa pyörällä jalkakäytävällä, niin saa nyrkistä.”

“Muissa maissa se on lapsien hommaa, täällä jokainen ajaa pyörällä.”

Pyöräillessä ongelmia voi aiheuttaa myös pyöräilijöiden oma käytös. Nurmesjärvi mainitsee puhelin kädessä pyöräilyn olevan selkeä ongelma, samoin kuin pyöräilemisen ilman valoja. Hän ei ole joutunut vaaratilanteisiin kyseisten tapojen takia, mutta pitää niitä yhtä kaikki ärsyttävinä ilmiöinä.

Myös Bergströmistä valot ovat erittäin tärkeitä. Pyöräilijöiden omista keinoista parantaa turvallisuutta esiin nousee kypärän käyttö, jota kumpikin haastatelluista opiskelijoista pitää erittäin järkevänä.

Pyörätelineille ja valolle olisi vielä tarvetta

Vaikka muutaman viime vuoden aikana pyöräilyn puitteet ovatkin Oulussa merkittävästi kehittyneet, pyöräilyinfrastruktuuriin panostetaan myös jatkossa, kun kaupunki hakee valtionavustusta pyöräbaanan jatkamiseen Raksilasta Mäntylään. Niin sanottu Mäntybaana on osa suunniteltua yli 60 kilometrin mittaista baanaverkostoa, jonka toteutuminen ei tosin ole vielä varmaa.

Myös kaupunkipyörä Sykkelien paikkoja ja määriä voidaan varioida jatkossa saadun palautteen mukaan. 

Bergströmillä ja Nurmesjärvellä on omia parannusehdotuksia. 

Linnanmaan kampuksen seudun nykyisiä pyöräilyjärjestelyjä sekä Bergström että Nurmesjärvi luonnehtivat riittäviksi. Bergström mainitsee pyörätelineiden vähyyden olevan ongelma, johon tulisi kiinnittää huomiota. Sen suurempia ongelmia kumpikaan ei löydä kampusalueelta.

Linnanmaan sijaan suurin osa Bergströmin ja Nurmesjärven parannusehdotuksista kohdistuukin muualle kaupunkiin. 

Nurmesjärvi haluaisi keskustan liikenneratkaisuihin selkeyttä pyöräilijöiden osalta. Esimerkiksi hän nostaa Rotuaarin, jossa hän kokee välillä vaikeaksi ymmärtää sen, missä pyöräilijöiden on sallittua ajaa. Myös Bergströmin mielestä keskustan alueella pyörätiet kaipaisivat selkeyttä. 

Keskustan lisäksi ongelmakohtia on myös muualla. Toppilassa asuva Bergström mainitsee omasta näkökulmastaan suureksi haitaksi useat pimeät paikat matkalla Linnanmaalle. Hän kertoo, että kyseisissä paikoissa olisi kyllä katuvalot, mutta ne ovat harvoin päällä.

Kumpikaan opiskelijoista ei ole käyttänyt kaupunkipyöriä, mutta he näkevät Sykkelit ensisijaisesti positiivisena asiana. Sloveniassa vaihto-opiskellessaan sikäläiseen kaupunkipyöräkulttuuriin tutustunut Nurmesjärvi näkee kaupunkipyörien olevan arvokas lisä kulkuvälinevaihtoehtoihin myös Oulussa. Hän on kiinnostunut kokeilemaan Sykkeleitä.

Kaupunkipyörät ovat saaneet tänä syksynä käyttäjiltä kuitenkin ankaraakin kritiikkiä muun muassa hankalasta käyttöliittymästä ja teknisistä ongelmista. Sykkeleiden hankinta ja käyttöönottokaan eivät sujuneet ongelmitta: kesän alussa käyttöön otettaviksi suunnitellut pyörät olivatkin kaupungista riippumattomista syistä valmiita käytettäviksi vasta elokuun lopulla. Kaupunkipyörien kausi päättyy lokakuun lopussa, joten käyttöaika jäi tänä vuonna lyhyeksi.

Myös punapintaisessa baanassa on sittemmin ollut ongelmia: lokakuun puolivälissä Kaleva uutisoi huolista, jonka mukaan punapintainen pyöräilybaana olisi erityisen liukas ja siten altis onnettomuuksille. Kalevan haastatteleman kaupungin liikenneinsinöörin Harri Vaaralan mukaan liukkaus johtuu tosin vain siitä, että ”uusi asfaltti tuppaa olemaan vanhaa liukkaampaa”. 

Toimittajan kommentti

”Olen pyöräilijänä varsin laiska. Pyöräni on saanut häpeällisen kauan odottaa päivää, jolloin ottaisin sen jälleen mukaani kaupungille. Vielä fuksivuonnani kuljin paljon matkoja pyörällä, vaikken ehkä ollut aivan yhtä aktiivinen kuin artikkelissa haastatellut opiskelijat. Pyöräily sinänsä ei ole minusta erityisen vastenmielistä, vaan kaikki muu siihen liittyvä. Vaikkapa pyörän huoltaminen, reittien suunnittelu ja sään ennakointi alkoivat tuntua puisevilta. Bussiin hyppääminen on helppoa, varsinkin jos minun tapaani liikkuu lähinnä Linnanmaan ja keskustan välillä.

Suuri osa niistä ongelmista joita minulla oli pyöräilijänä, on muutaman viime vuoden aikana ratkaistu. Suuntavaistottomana vieraassa kaupungissa olisin fuksivuonnani tarvinnut numeroituja väyliä, jotka ovat tätä nykyä toteutuneet. Kätevä reitti Linnanmaalta etelään ja takaisin on niin ikään olemassa, nyt kun tietyöt ovat hellittäneet.

Tekosyyt alkavat vähetä, mutta vielä ennen kaupunkipyörien käyttöönottoa saatoin vedota siihen, että oma pyöräni on vanha ja raskas polkea. Laiska pyöräilijä sai Sykkelien alkukankeudesta jälleen uuden tekosyyn kävellä tai mennä bussipysäkille.

Kun Sykkelit jäävät nyt lokakuun viimeisenä päivänä talviteloille, saattaa olla, että minäkin lykkään pyöräilyn aloittamista vielä ensi kevääseen.”

Julkaistu 28.10.2019

Helmi Juntunen

Oululainen metamoderni antropologi ja mielten välisen etäisyyden avaruuscowgirl.

Lue seuraavaksi

Viikon Tiedekysymys: Voiko optimistiksi oppia?

Iida Putkonen

Tiede

22.11.2019

Oulun yliopisto otti kantaa Mannerheimin kuvaa koskevaan kohuun

Anni Hyypiö

Uutiset

21.11.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821