Oulussa kemian opiskelijoiden parissa käy fuksivuoden jälkeen outo opiskelijakato. Yhtäkkiä luentosaleissa ja laboratorioharjoituksissa on kumman autiota – missä kaikki ovat?
Tämä mysteeri selviää helposti: valtaosa poissaolijoista istuu kahdeksan kilometrin päässä Aapistiellä kuuntelemassa lääketieteen luentoja.
Näin kävi myös Terhi Kolehmaisen, 27, vuonna 2008 aloittaneelle vuosikurssille.
”Vuosikurssillani aloitti ainakin 60, joista neljäntenä vuonna jäljellä oli enää 15. Kaikki eivät lähteneet opiskelemaan lääketiedettä: osa vaihtoi tekniikan puolelle, osa jätti yliopiston kesken, joku meni ammattikouluunkin.”
Kolehmainen itse ei missään vaiheessa suunnitellut vaihtavansa pääainetta.
”Minulla kävi hyvä tuuri: pääsin opiskelemaan heti itselleni sopivaa alaa.”
Kaksi vuotta sitten maisteriksi valmistunut Kolehmainen on töissä kansainvälisessä REACHLaw-konsulttiyhtiössä. Hän hoitaa yrityksen asiakkaille Euroopan unionin kemikaalilainsäädäntöä koskevia asioita.
Vaikka opinnot antoivat hyvän pohjan kemian käsitteiden parissa työskentelevälle, paras oppi lainsäädännöstä tuli kesätyöstä Microsoftilla.
”Muistan kemikaalilainsäädännön kuulostaneen sitä koskevalla kurssilla todella tylsältä. Työssäni olen onneksi tajunnut, ettei se olekaan niin. ”
Fuksi, älä huoli
Viime vuonna Espooseen työn perässä muuttaneen Kolehmaisen kokemuksen mukaan kemisteille on Pohjois-Suomessa vain niukasti töitä, Muualla maassa tilanne on hieman parempi. Vastavalmistunutta kemistiä vaatimukset voivat hirvittää: moni työnantaja ilmoittaa etsivänsä vain senior-tason työkokemusta.
”Siksi kannattaa rohkeasti hakea myös tekniikan alan töitä. Vaikka hakemuksessa etsittäisiin diplomi-insinööriä, moni kemisti voi tehdä kehityspuolella samantyylisiä töitä.”
Suoraan abivuoden jälkeen yliopi-stoon päässeellä Kolehmaisella ei aluksi ollut selkeää kuvaa kemistin työstä.
Hypoteesina oli, että kemiaan kuuluu laboratoriossa hyöriminen mystisten liuosten äärellä ja että kemisti voi työllistyä vain joko tutkijaksi tai opettajaksi.
Opiskelujen aikana käsitys kemistin työstä laajeni. Hän oppi, ettei kaikkien kemistien tarvitse tutkia – tai edes pukeutua valkoiseen laboratoriotakkiin.
”Koko ajan löytyi enemmän vaihtoehtoja. Huomasin, että kemistejä on todella monessa paikassa töissä – onhan Angela Merkelkin kemisti!”
Nyt Kolehmaisen vuosikurssilaisista osa työskentelee kemisteinä laboratorioissa, osa kemianopettajina, muutama firmojen tutkimus- ja kehityspuolella. Ympyrä sulkeutuu – osa valmistuneista kemisteistä on lähtenyt opiskelemaan lääketiedettä.
Kemian fukseja Kolehmainen kannustaa tekemään kesätöitä, olivat ne sitten kemian alan tai vain etäisesti omaa osaamista liippaavia töitä. Myös sivuaineisiin ja suuntautumiseen kannattaa kiinnittää jo opintojen alussa huomiota, sillä ne voivat katkaista tien joillekin urapoluille. Esimerkiksi Kolehmainen ei voi orgaanisen kemian tuntemuksen puuttumisen vuoksi tehdä tuotekehitystyötä lääkeyhtiössä.
Hänellä on vielä yksi neuvo annettavana.
”Älä huolehdi fuksina liikaa työllistymisestä. Opiskeluissa menee monta vuotta, eikä koskaan etukäteen tiedä, minne lopulta päätyy.”
Kuka?
»Terhi Kolehmainen
» Valmistunut vuonna 2013 filosofian maisteriksi fysikaalisen kemian koulutusohjelmasta.
» Yliopisto-opinnoissa parasta olivat opiskelukaverit.
» Haastavinta opiskeluissa oli ajankäytön hallitseminen. Vuorokaudesta loppuivat lähes tunnit aikana, jolloin lukujärjestykseen piti varata aikaa sekä koko päivän kestäville laboratorioharjoituksille, luennoille ja laskuharjoituksille.
» Ensimmäinen oman alan työ Oulussa Microsoft Mobilen materiaalitiimissä, jossa tarkastettiin komponenttien koostumus kemikaalitasolta lähtien. Opiskelujen aikana kesätöissä eri tehtaissa. Teki vuonna 2013 pro gradu -tutkielman Yara Suomi Oy:lle.
» Töissä REACHLaw-konsulttifirmassa Espoossa työnimikkeellä specialist registrations joulukuusta 2014 lähtien.
» Unelmoi etenevänsä työuralla edelleen.
