Kasvatustieteilijät organisoivat vapaaehtoistyötä Heikinharjun vastaanottokeskukseen

Oulun yliopiston kasvatustieteilijät järjestävät opiskelijoilleen mahdollisuuden vapaaehtoistyöhön Heikinharjun vastaanottokeskuksessa. Turvapaikanhakijoiden kanssa tehtävä vapaaehtoistyö edistää myös opintoja, sillä opiskelijat saavat työpanoksestaan opintopisteitä. Yhteistyökuvio sai alkunsa pari kuukautta sitten, kun Oulun luokanopettajaopiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta vierailla ja auttaa ruoka-avun kanssa Heikinharjun vastaanottokeskuksessa. ”Heikinharjussa tarvittiin motivoituneita vapaaehtoisia, kasvatustieteilijöissä taas on paljon empaattista porukkaa, joilla on todellinen halu auttaa. Vastasimme […]

Oulun yliopiston kasvatustieteilijät järjestävät opiskelijoilleen mahdollisuuden vapaaehtoistyöhön Heikinharjun vastaanottokeskuksessa.

Turvapaikanhakijoiden kanssa tehtävä vapaaehtoistyö edistää myös opintoja, sillä opiskelijat saavat työpanoksestaan opintopisteitä. Yhteistyökuvio sai alkunsa pari kuukautta sitten, kun Oulun luokanopettajaopiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta vierailla ja auttaa ruoka-avun kanssa Heikinharjun vastaanottokeskuksessa.

”Heikinharjussa tarvittiin motivoituneita vapaaehtoisia, kasvatustieteilijöissä taas on paljon empaattista porukkaa, joilla on todellinen halu auttaa. Vastasimme tällä tarpeeseen”, kertoo yksi 35 vapaaehtoisesta, kasvatustieteiden opiskelija Esko Nummenmaa.

Nummenmaan mukaan vapaaehtoistyössä turvapaikanhakijoita tutustutetaan suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen. Keinoja siihen voivat olla esimerkiksi yhdessä pelailu tai kahvittelu. Tärkeänä tavoitteena on luoda ja kasvattaa turvapaikanhakijoiden turvallisuuden tunnetta.

Nummenmaa korostaa, ettei kyseessä ole lyhytikäinen tempaus. Siksi ennen työn alkamista asiaa on valmisteltu Heikinharjun ja kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa huolella. Opiskelijoita on perehdytetty viimeisen kuukauden ajan, ja varsinainen toiminta alkaa marraskuun puolen välin tietämillä.

Tällä hetkellä Heikinharjun vapaaehtoistyössä ovat mukana vain kasvatustieteiden tiedekunta ja sen opiskelijat. Nummenmaan mukaan toimintaa voitaisiin sen käytänteiden vakiinnuttua laajentaa myöhemmin myös muiden alojen opiskelijoihin.

”Pakolaistilanne ei ratkea vielä puolessa vuodessa, edes parissakaan vuodessa. Kiirettä ei siis ole.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun ylioppilaslehdestä halutaan leikata

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus esittää huomattavia leikkauksia Oulun ylioppilaslehden menoihin. Mikäli edustajisto hyväksyy linjauksen, toimitusapulaisen paikka häviäisi toimituksesta ja lehti muutettaisiin digitaaliseksi julkaisuksi.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus esittää edustajistolle, että Oulun ylioppilaslehden nettomenoista vähennetään toimitusapulaisen vuosipalkan verran, eli 20 000 euroa. Esitys sisältää myös paperilehdestä luopumisen ja lehden muuttamisen digitaaliseksi julkaisuksi. Edustajisto päättää leikkauksista kokouksessaan 11. marraskuuta.

Oulun ylioppilaslehti on jakanut edustajistoryhmien näkemyksiä. Edustajisto velvoitti syyskuussa pääsihteeri Eero Mannisen laatimaan suunnitelman lehden kulujen vähentämiseksi. Lehti maksaa tällä hetkellä opiskelijaa kohden noin viisi euroa vuodessa.

Manninen esitteli 5. marraskuuta hallitukselle selvityksen siitä, miten erisuuruiset leikkaukset vaikuttaisivat lehden toimintaan tai budjettiin. Hallituksen varapuheenjohtaja Nico Nummisen esitys 20 000 euron säästöistä sekä lehden muuttamisesta digitaaliseksi voitti äänestyksen jälkeen.

”Selvityksen pohjalta tämä oli ainoa ehdotus, joka konkreettisesti laski lehden hintaa. Verkkojulkaisun avulla voidaan säästää esimerkiksi taittotyöstä”, Numminen toteaa.

Hallituksen puheenjohtaja Siiri Nousiainen jätti eriävän mielipiteen päätöksestä, samoin kaksi muuta hallituksen jäsentä ja pääsihteeri Manninen.

”Tänä vuonna ylioppilaskunnan talous näyttää hyvältä, joten taloudellista painetta leikkauksille en näe. Oulun ylioppilaslehti on myös kustannustehokkaampi kuin moni muu ylioppilaslehti”, Nousiainen linjaa.

 

Poliittinen linjaus

Nico Nummisen mukaan kaikki opiskelijat eivät lue lehteä, joten heidän ei tarvitsisi siitä hänen mielestään myöskään maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksujen kautta.

”Kyseessä on poliittinen linjaus. Edustajisto käyttää päätösvaltaa viime kädessä, mutta nähdäkseni päätöksiä on helpompi tehdä valmiiden ehdotusten pohjalta”, Numminen sanoo.

Myös Siiri Nousiainen näkee asian olevan ennen kaikkea arvokysymys. Lehden kohtalo herättää tunteita.

”Mielestäni lehti on arvokas jäsenpalvelu opiskelijoille ja myös historiansa kautta tärkeä. Mielenkiintoista nähdä, miten keskustelu jatkuu edustajistovaalien jälkeen”, hän toteaa.

 

Avustajilla paikattaisiin vajetta

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja Minna Koivusen mukaan leikkausten myötä lehden ilmestymisväli harvenisi tai avustajien palkkioita jouduttaisiin pienentämään. Jälkimmäistä vaihtoehtoa hän haluaa välttää.

”Työstä on saatava palkkio, sillä moni avustajistamme voisi kirjoittaa muuallekin. Jos toimitukseen jää vain yksi työntekijä, avustajat paikkaavat hänen työpanostaan”, Koivunen toteaa.

Lehti on käynyt vastikään läpi suuria muutoksia ulkoasunsa ja verkkosivujensa uudistuksen myötä. Päätoimittaja näkee säästöt tässä vaiheessa erityisen harmillisina, sillä hallitus ei anna lehden itse päättää kehittymisestään.

”Toivoisin, että uudistuneelle lehdelle annettaisiin aikaa. Olen ollut töissä lehden toimituksessa kaksi vuotta, ja koskaan ei ole tullut näin paljoa positiivista palautetta, kuin nyt uudistuksen jälkeen.”

Heidi Hahtola

Tiedeviestinnän opiskelija ja freelancer, joka kurkottaa usein oman käsityskykynsä ulkopuolelle.

Lue lisää:

Liiketoimintaa ja kestävää kehitystä

Lokakuussa Oulun yliopistolla avattiin kuusiosainen seminaarisarja puhtaasta teknologiasta. Alueen asiantutuntijoille, tutkijoille ja yrityksille kohtaamispaikaksi tarkoitettu seminaari avattiin 20. lokakuuta teemalla ’Tekniikkaa paremman ympäristön puolesta’, ja se jatkuu joulukuuhun asti kuutena seminaaripäivänä, jotka tulevat käsittelemään muun muassa automaatiota, biotaloutta ja kiertotaloutta.

TEKSTI Jarno Ahola

KUVAT Jarno Ahola

Tutkimusyhteistyöllä lisää liiketoimintaa -seminaarisarja on Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tiedeyhteisöjen järjestämä, ja sen tarkoituksena on saada alueen yrityksiä ja tutkijoita yhteen. Sen teemat ovat globaaleja, ja tarkoitusperät paikallisia. Jälkimmäisellä viitataan seminaarin ideaan koota kaikki oman alueen asiantuntijat yhteen.

Puhtaalle vedelle on maailmanlaajuinen tarve, selittää dekaani Riitta Keiski seminaaripäivän avauspuheenvuorossa. Samoin kaikenlaiselle materiaali- ja energiatehokkuudelle. Keiskin mukaan puhtaan energian maailmanmarkkinoilla on suuri kasvuennuste: tämän vuoden 550 miljardin euron rahankäytön odotetaan seitsemänkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2020 kasvuennuste on jo 1200 miljardia euroa.

”Tarve puhtaaseen energiaan on tänään valtava”, Keiski selittää. ”Päivän aikana selvitetään, minkälaisia tutkimusyhteisöjä yliopistossa on perustettu, miten ne toimivat, ja millaisia yhteistyörakenteita niillä on.”

Keiski selittää tieteentekemisen muuttuneen. Hän selittää tiedeyhteisöjen syntymisen tieteen muutoksilla.

”Tiede on entistä enemmän yhteisön asia, eikä yksi asiantuntija enää riitä”, hän selittää. Yliopistojenkin on siksi luotava yliopistojen välisiä yhteisöjä saadakseen tuloksia. Liike-elämän lait, raha, ja tieteentekeminen yrittävät kohdata.

Puhdas teknologia

Seminaarisarjan kantava sana on puhdas teknologi’, eli Cleantech, millä tarkoitetaan kestävää kehitystä ja liiketoiminnan mahdollisesti laiminlyömien tai aiheuttamien ympäristövaikutuksien vähentämistä uudella teknologialla ja innovaatioilla, eli tuotteita ja tuontantoprosesseja, jotka edistävät kestävää kehitystä. Yleisellä tasolla termin alle lasketaan esimerkiksi tuuli-, vesi- ja aurinkovoima, biopolttoaineet sekä esimerkiksi kiertotaloutta edistävän tekniikan tai innovaatioiden toteuttaminen.

Lähempää tarkasteltuna termin alle lasketaan kaikenlaisen energia- ja materiaalitehokkuutta edistävän tekniikan sekä näihin liittyvien erilaisten prosessointi- ja puhdistusmenetelmien kehittäminen, ja sitä myöten teollisuuden uudelleensuuntaus niin, ettei esimerkiksi ympäristölle koidu haittaa, ja kaikki mineraaliset sivuvirrat tulevat tehokkaasti hyödynnetyiksi.

Teemallinen päämäärä seminaarilla on kestävät teolliset prosessit. Se on myös Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tavoite: kestävä luonnonvarojen hyödyntäminen ja luonnonvarojen arvon kasvattaminen teollisten prosessien avulla. 270 työntekijän ja 18 professorin tiedekunnan vuotuinen budjetti on 20 miljoonaa euroa.

”Toivon, että tämä seminaari lisää alueen tutkimusyhteisöjen ja yritysten yhteistyötä”, sanoo tutkimuksen vararehtori Taina Pihjajaniemi puheessaan.

Teknillinen tiedokunta on läpikäymässä organisaatiouudistusta, jonka tarkoituksena on muun muassa paitsi tiedekunnan sisäisen yhteistyön, tutkimuksen ja tiedonsiirron parantaminen, myös esimerkiksi kilpailun ja yhteistyön ja liiketoiminnan yhdistäminen. Organisaatiouudistus on aloitettu vuonna 2014 ja se jatkuu yhä.

Seminaaripäivän yhteenvedon teki professori Björn Klöve. Hänen mukaansa yritysten ja tieteentekijöiden yhteistyö on ”win-win”, eli kumpikaan osapuoli ei häviä. Tavoitteena puhtaan teknologian tekemisellä on tietysti tuottaa lisäarvoa alueelle ja koko Suomelle.

Seminaarisarja koko loppuvuoden

Syksyn aikana seminaaripäivinä käydään läpi juuri näitä lisäarvoa tuottavia teemoja automaatiosta ja robotiikasta kiertotalouteen, eli teollisuuden mineraalisten sivuvirtojen ottamista hyötykäyttöön. Se käsittää myös teollisuusjätteen hyötykäytön.

Mikä tällaisen seminaarin järjestämisen temaattinen pohja on? Se on sekä globaali, että paikallinen: globaali ilmastonmuutos, luonnonvarojen rajallisuus, liiketoiminta, talouskasvu, voitonteko, vesistöjen rehevöityminen ja ympäristövastuu yhdessä ajavat yhä enemmän tekemään puhtaita ratkaisuja.

Lisätietoja Teknillisen tiedekunnan verkkosivuilta.

Jarno Ahola

Kirjallisuudentutkijaksi valmistunut perhokalastaja ja metsästäjä. Kirjoittaa eräkulttuurista salanimellä Jonas Sandison. Instagram: @jahenaho

Lue lisää:

Vaalit tulevat, mutta aikovatko opiskelijat äänestää? (video)

Syksyn 2015 edustajistovaalit ovat OYY:n historian ensimmäiset sähköiset vaalit. Äänestäminen onnistuu siis sujuvasti, vaikka olisit vaalien aikaan vaihdossa tai sairaana.

Sähköinen ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 28. lokakuuta klo 9.00, ja päättyy varsinaisena vaalipäivänä keskiviikkona 4. marraskuuta klo 15.00. Lue lisää vaaleista Anni Hyypiön jutusta Hei, mistä ihmeestä nyt äänestetään?

Laura Tauriainen

34-vuotias tiedeviestinnän maisteri ja copywriter. Löydät hänet Instagramista nimellä @lauratau. Lisäksi hän harrastaa laulamista, koiran rapsuttelua ja lukemista.

Lue lisää:

Hei, mistä ihmeestä nyt äänestetään?

Keskiviikkona 4. marraskuuta jokaisella Oulun yliopiston ylioppilaskunnan läsnäolevalla ja täysi-ikäisellä jäsenellä on mahdollisuus käyttää päätösvaltaa. Oulun ylioppilaslehti tiivistää nyt miten, milloin, missä ja mistä voit äänestää.

Edustajistovaalit 4.11.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnalle (OYY) valitaan marraskuussa uusi 37-jäseninen edustajisto. Kahden vuoden välein valittava edustajisto on OYY:n ylin päättävä elin.

Edustajisto päättää muun muassa ylioppilaskunnan talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta, antaa kannanottoja, valitsee OYY:n hallituksen, Oulun ylioppilaslehden päätoimittajan ja OYY:n pääsihteerin sekä opiskelijajäsenet Unirestan hallitukseen ja PSOAS:n valtuuskuntaan. Edustajisto myös asettaa OYY:n ehdokkaat Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen.

Edustajistovaaleissa jokainen ehdokas on jollakin listalla. Lista saa kokonaisäänimäärästään vertailuluvun muihin listoihin, ja tämän vertailuluvun perusteella ehdokkaat laitetaan valintajärjestykseen. Vaalit ovat salaiset, suhteelliset, yhtäläiset ja välittömät.

Hallintovaalit 4.11.

Hallintovaaleissa opiskelijat valitsevat opiskelijaedustajat Oulun yliopiston tiedekuntahallituksiin. Tiedekuntahallitukset ohjaavat tiedekuntien toimintaa ja rahankäyttöä. Hallituksiin valitaan opiskelijajäseniä yhdestä kolmeen tiedekunnasta riippuen. Professoreita, henkilökuntaa ja opiskelijaedustajia on kussakin tiedekuntahallituksessa sama määrä.

Nyt valittavien tiedekuntahallitusten opiskelijajäsenten toimikauden pituus on kaksi vuotta alkaen 1.1.2016. Tiedekuntahallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiota.

Hallintovaalit ovat välittömät enemmistövaalit, joissa jokaisella äänioikeutetulla on käytettävänään yksi ääni. Äänioikeutettuja ovat Oulun yliopiston ylioppilaskunnan läsnäolevat täysi-ikäiset jäsenet. He voivat äänestää hallintovaaleissa vain omien tiedekuntiensa hallituksiin ehdolla olevia opiskelijaedustajia.

Hallintovaalit järjestetään 4.11. viidessä tiedekunnassa. Tarpeeksi ehdokkaita vaalien järjestämiseen saivat kasvatustieteellinen, luonnontieteellinen, humanistinen ja teknillinen tiedekunta sekä Oulun kauppakorkeakoulu. Muissa tiedekunnissa ehdokkaita asetettiin yhtä paljon kuin paikkoja oli tarjolla. Poikkeuksen tekee arkkitehtuurin tiedekunta, joka ei saanut yhtään ehdokasta. Arkkitehtuurin tiedekunnassa haku avataan uudelleen.

Vaalitta jääneiden tiedekuntien tiedekuntahallituksia täydennetään myöhemmin tänä vuonna.

 

Edustajisto- ja hallintovaaleissa voi äänestää joko:
» Sähköisesti 28. lokakuuta kello 9 alkaen. Äänestys päättyy varsinaisena vaalipäivänä 4. marraskuuta kello 15.
» Kirjekuoriäänestyksenä varsinaisena vaalipäivänä 4. marraskuuta voit äänestää Linnanmaan kampuksen keskusaulassa kello 9–16 sekä lääketieteellisen ja arkkitehtuurin tiedekuntien tiloissa kello 9–15.

HUOM: Vaikka Oulun yliopiston hallituksen ja yliopistokollegion henkilökunta- ja professorijäsenet valitaan vaaleilla, opiskelijaedustajat niihin valitsee OYY:n edustajisto.

 

Sähköinen äänestys – näin onnistut
»  Mene osoitteeseen https://vaalit.oyy.fi. Sähköinen äänestys avautuu ennakkoäänestyksen alkaessa keskiviikkona 28. lokakuuta kello 9 ja sulkeutuu 4. marraskuuta kello 15. Päästäksesi äänestämään tunnistaudu ensin järjestelmään student-tunnuksilla.
»  Tunnistauduttuasi valitset ensin vaalin, jossa haluat äänestää: valitse klikkaamalla joko edustajisto- tai hallintovaali. Sen jälkeen pääset valitsemaan ehdokkaan, jota haluat äänestää. Sen jälkeen siirryt vahvistamaan äänesi.
»  Äänestettyäsi palvelu kysyy, haluatko äänestää vielä toisessa vaalissa. Klikkaamalla pääset käyttämään vielä jäljelle jääneen äänesi.
» Onneksi olkoon, äänesi on annettu!

HUOM: Perinteinen kirjekuoriäänestys onnistuu näissä vaaleissa vain varsinaisena vaalipäivänä 4.11. 

 Innostuitko opiskelijavaikuttamisesta? Lue opiskelijoiden kokemuksista vallankäyttäjinä, selvitä paikat, joissa opiskelija voi vaikuttaa tai tee OYY:n edarivaalikone!

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Missä kaikkialla opiskelija voi vaikuttaa?

Yliopistossa Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) valitsee tai esittää opiskelijaedustajia monenlaisiin toimielimiin ja työryhmiin yliopistolla. Osa paikoista on lakisääteisiä, osa määritellään yliopiston johtosäännössä kuten koulutusneuvosto ja koulutusohjelmatoimikunnat. Yliopistolla on vuodesta toiseen pysyviä työryhmiä kuten Etiikka- ja Opiskelijoiden hyvinvointi -työryhmät ja määräajaksi perustettuja työryhmiä kuten koulutusneuvoston alaiset strategiatyöryhmät. Yliopiston hallinnossa lakisääteiset opiskelijaedustajat ovat yliopiston hallituksessa, yliopiston tiedekuntahallituksessa […]

Yliopistossa

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) valitsee tai esittää opiskelijaedustajia monenlaisiin toimielimiin ja työryhmiin yliopistolla. Osa paikoista on lakisääteisiä, osa määritellään yliopiston johtosäännössä kuten koulutusneuvosto ja koulutusohjelmatoimikunnat. Yliopistolla on vuodesta toiseen pysyviä työryhmiä kuten Etiikka- ja Opiskelijoiden hyvinvointi -työryhmät ja määräajaksi perustettuja työryhmiä kuten koulutusneuvoston alaiset strategiatyöryhmät. Yliopiston hallinnossa lakisääteiset opiskelijaedustajat ovat yliopiston hallituksessa, yliopiston tiedekuntahallituksessa ja yliopistokollegiossa. Yliopiston hallituksen opiskelijajäseniä valitaan kaksi ja yliopistokollegioon seitsemän. Opiskelijoilla on edustusta myös esimerkiksi tilatyöryhmässä ja Opintojen sujuvuus -työryhmässä.

Ylioppilaskunnassa

Ylioppilaskunnan toiminnasta kiinnostunut voi hakea edustajistoon,  ylioppilaskunnan päättävään elimeen. Parittomina vuosina pidettävissä edustajistovaaleissa valitaan 37 jäsentä ja heidän varajäsenensä. Ylioppilaskunnan vuosittain vaihtuvassa hallituksessa toimii 6–9 edustajiston vuosittain valitsemaa jäsentä. Hallitus on ylioppilaskunnan toimeenpaneva elin, joka huolehtii edustajiston päätösten toteuttamisesta, edustaa ylioppilaskuntaa ja tarkkailee ylioppilaskunnan taloutta yhdessä pääsihteerin ja talousvaliokunnan kanssa. Hallitus toimii ylioppilaskunnan pääsihteerin esimiehenä ja rekrytoi tarvittaessa henkilökuntaa, lukuunottamatta Oulun ylioppilaslehden päätoimittajaa ja pääsihteeriä, jotka valitsee edustajisto. Hallitukseen voi asettua ehdolle kuka tahansa vaalikelpoinen ylioppilaskunnan jäsen. Ylioppilaskunnassa toimii myös jaostoja ja valiokunta. Niissä keskustellaan opiskelijoiden elämään vaikuttavista ajankohtaisista asioista, järjestetään tempauksia ja tapahtumia, otetaan kantaa ja valmistellaan esityksiä ylioppilaskunnan hallitukselle. Ylioppilaskunnassa on koulutuspoliittinen jaosto, sosiaalipoliittinen jaosto, kv-jaosto, talousvaliokunta, jatko-opiskelijajaosto, kulttuuri- ja tapahtumajaosto sekä ympäristöjaosto.

Omassa oppiaineessa

Matalimman kynnyksen vaikuttamiskanava on oma ainejärjestö tai kilta. Ne valvovat jäsentensä etua, toimivat tietokanavana opiskelijoiden, osaston ja tiedekunnan välillä ja järjestävät monipuolista tekemistä. Oulun yliopistossa toimii nelisenkymmentä ainejärjestöä. Hallitustoiminnassa oppii kokouskäytännöt, verkostoituu ja saa tärkeää kokemusta vaikuttamisesta. Aktiivinen hallitus voi vaikuttaa ainejärjestönsä toiminnan lisäksi oppiaineensa toimintaan. Oppiainekohtaisten ainejärjestöjen ja kiltojen lisäksi Oulun yliopistossa vaikuttavat tiedekunnittain muodostuvat kattokillat.

 

 Innostuitko opiskelijavaikuttamisesta? Lue opiskelijoiden kokemuksista vallankäyttäjinä, tee OYY:n edarivaalikone ja ota selvää, miten voit äänestää marraskuun vaaleissa!

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: