Sattuma toi takaisin yliopistoon

Vuodet Nokialla ja omassa yrityksessä antoivat uudelle kirjaston johtajalle rohkeutta ja kyvyn sietää epävarmuutta. Yliopistojen taloustilanteesta huolimatta Minna Abrahamsson-Sipponen jaksaa uskoa tieteellisen tiedon tärkeyteen Suomen menestymisessä.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Elina Korpi

Oikeastaan hänen pitäisi tällä hetkellä leikata kankaita ja piirtää lennokkaita vaateluonnoksia läpikuultavalle luonnospaperille.  Mutta koska Taideteolliseen korkeakouluun pääseminen jäi muutamasta kriittisestä pisteestä kiinni, Minna Abrahamsson-Sipposen löytää ateljeen sijaan Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksesta.

Puoli vuotta Oulun yliopiston kirjastoa johtanut Abrahamsson-Sipponen vaikuttaa tyytyväiseltä lopputulokseen. Taidetta ja muotia voi seurata maallikkonakin silloin kun ehtii.
Johtajanimityksen myötä ympyrä sulkeutuu – olihan tämä kirjasto Abrahamsson-Sipposen ensimmäisiä työpaikkoja.

”Palasin tänne hyvillä mielin, sillä tietyllä tavalla minulla on aina ollut rakkaus yliopistoa kohtaan. Arvostan hirveästi täällä tehtävää työtä.”

Iloiseen paluuseen sekoittuu huoli yliopistomaailman myllerryksestä.

”Koska uskon tieteellisen tiedon tärkeyteen ja siihen, että sillä on edelleen rooli Suomen menestymisessä, haluan antaa panokseni.”

Aina uudessa mukana

Oulun yliopiston kirjasto on vuonna 2016 sangen erilainen laitos kuin vuonna 1987, jolloin Abrahamsson-Sipponen aloitti työnsä.

Selkein muutos näkyy kirjastoyksiköiden vähenemisenä. Snellmanian ja Telluksen sulauttamisten jälkeen Linnanmaalla on jäljellä enää tiedekirjasto Pegasus.

Linnanmaan ulkopuolella kirjastolla on ollut toimipisteet Kontinkankaan lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Oulun keskustassa arkkitehtuurin osastolla. Määrä pienenee pian edelleen, kun arkkitehdit muuttavat Aleksanterinkadulta.

Mutta jos kirjasto on kokenut muutoksia, muuttunut on sen johtajakin. Opiskeluvuosista alkaen hänen uraansa on määritellyt uskallus tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Kun opiskelupaikkaa vaatesuunnittelun tai arkkitehtuurin oppiaineista ei useiden yritysten jälkeen herunut, oli Abrahamsson-Sipposen pakko vaihtaa suuntaa.

Vuonna 1990 hän aloitti opiskelunsa Oulussa vasta kaksi vuotta aiemmin avatulla informaatiotutkimuksen laitoksella. Opiskellessaan hän oli mukana avaamassa humanistiopiskelijoiden kahvila Humusta ja uudelleenperustamassa sisäisiin riitoihin kaatuneen Humanistisen Killan.

Uutta syntyi myös työuralla. Nokian palvelukseen hänet pyydettiin vuonna 2001, ja ylenemistahti oli kova. Kun yhtiön eri puolilla maailmaa sijainneet tietopalveluyksiköt yhdistettiin, Abrahamsson-Sipponen nimitettiin uuden kansainvälisen yksikön johtoon.

Ajoitus oli kohdillaan myös vuoden 2012 tammikuussa, kun Nokia tarjosi hänelle valittavaksi eropakettia tai siirtymistä Lontooseen tai Espooseen. Lähtöpaketin valinnut Abrahamsson-Sipponen arvelee kuuluvansa siihen nokialaisten aaltoon, joka sai lähtiessään parhaimmat mahdolliset edut.

Tuolloin Nokia tarjosi lähteville työntekijöilleen rahallisen tuen lisäksi työllistymisessä auttavan Bridge-ohjelman, jonka kautta Abrahamsson-Sipponen pääsi perustamaan konsulttifirmaa yhdessä aviomiehensä kanssa.

Sillä tiellä hän olisi varmaan edelleen, ellei hän olisi viime kesänä törmännyt työpaikkailmoitukseen kirjastonjohtajan paikasta.

”Paluussani oli sattumalla roolinsa.”

Leikkaukset näkyvät henkilöstössä

Suomen yliopistojen rahoitukseen kohdistuvien leikkausten seurauk-set alkavat näkyä jo nyt. Haastattelua edeltävänä päivänä Helsingin yliopiston kirjasto kertoi lakkauttavansa tänä vuonna säästösyistä yhteensä yli 1 500 lehden tilaukset. Listalla on kotimaisten sanoma- ja aikakausilehtien lisäksi merkittäviä kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja.

Tätä seurasivat itse yliopistojen yt-neuvotteluiden tulokset: Helsingin yliopistosta häviää 980 työpaikkaa ja Aalto-yliopistosta 316.

Abrahamsson-Sipposen mukaan Oulun yliopiston kirjaston tilanne ei ole yhtä kriittinen kuin monessa muussa yliopistossa. Se sopeutustyö, mikä muualla on vasta alussa, on Oulussa jo tehty. Rahasta nipistäminen näkyy Oulussa siten, että eläkkeelle jää pian moni, mutta heidän tilalleen ei voida palkata korvaavaa väkeä.

Keskeinen rahahuoli koskee tiedejulkaisujen hinnoittelua. Nykytasolla tietoaineistot ovat yliopistoille valtavan kalliita.

”Yritämme kansallisella tasolla miettiä sitä, miten tiedekustanta-jien hinnoittelua saataisiin inhimillistettyä. Seuraamme myös avoimen tieteen kehitystä ja sitä, miten se vaikuttaa tähän asiaan.”

Varmistelu ei kannata

Akateemisen maailman myllerryksistä huolimatta Minna Abrahamsson-Sipponen sanoo yliopiston olevan hyvä työympäristö. Hän haluaa olla yliopiston noin viidellekymmenelle kirjastotyöntekijälle nykyaikainen ja helposti lähestyttävä esimies.

”Haluan olla sekä joukkojen edessä kulkija, joka johtaa esimerkillään, että turvallinen perälauta, joka viime kädessä vastaa kaikesta toiminnasta.”

Vuosistaan yritysmaailmassa Abrahamsson-Sipponen oppi paljon rohkeudesta ja uskalluksesta.  Niin Nokian yt-karusellista selviä-minen kuin oman yrityksen luotsaaminen kasvattivat kykyä sietää epävarmuutta ja stressiä.

”Nokialla oppi siihen, että duunia tehdään niin kauan, kunnes joku siirtää sinut toisiin tehtäviin tai näyttää ulko-ovea. Sinä aikana opin sen, ettei työssä tarvitse kauheasti varmistella. Omassa yrityksessä taas sain entistä enemmän uskoa siihen, että omalla tekemisellä voin yrittää vaikuttaa asioihin.”

Kuka?
Minna Abrahamsson-Sipponen

» 48-vuotias.
» Kotoisin Oulusta, asuu Kastellissa miehensä ja kahden lapsen kanssa.
» Oulun  yliopiston kirjaston uusi johtaja. Aloitti työssään Päivi Kytömäen seuraajana elokuussa 2015.
» Valmistui filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta vuonna 2000. Pääaineena informaatiotutkimus, sivuaineina kirjallisuus, taloustiede ja taidehistoria. Opiskeluvuosinaan oli mukana OYY:n ja ainejärjestöjen toiminnassa.
» Työskennellyt aiemmin Oulun yliopiston kirjastossa (1987-2000), Nokialla tietopalveluiden johtajana (2001-2012) ja liikkeenjohdon konsulttina omassa yrityksessä Abrahamsson-Sipponen Consulting Oy (2012-2015).
» Vapaalla käy kuntosalilla, lukee ja mahdollisuuksien mukaan seuraa taidetta ja muotia.
» Lapsena unelma-ammatti oli vaatesuunnittelija. Haki lukion jälkeen opiskelemaan Taideteolliseen korkeakouluun, mutta jäi niukasti rannalle.
» Haaveilee pystyvänsä tarjoamaan lapsilleen hyvän kodin ja kasvualustan. Siksi toivoo, etteivät isot globaalit uhkat kuten ilmastonmuutos toteudu pahimpien skenaarioiden mukaan.
» Toivoo, että pystyy luotsaamaan ja johtamaan yliopiston kirjastoa murroskaudessakin menestyksekkäästi eteenpäin.

 

 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Tulevaisuus tapahtuu nyt

Mitä päätät tänään, vaikuttaa huomiseen. Sitran megatrendit 2016 –raportin alaotsikko Tulevaisuus tapahtuu nyt on osuva. Kun päätöksiä tehdään, vaikutukset näkyvät vasta kuukausien tai vuosien päästä asiasta riippuen. Siksi liitynkin suomalaisesta korkeakoulutuksesta huolestuneiden joukkoon. Hallituksen viime vuoden kohtuuttomat koulutusleikkaukset alkavat jo näkyä, kun tammikuun lopussa saimme kuulla niin Helsingin yliopiston kuin Aalto-yliopiston massairtisanomisista. Nämä henkilöstön vähennykset […]

Mitä päätät tänään, vaikuttaa huomiseen. Sitran megatrendit 2016 –raportin alaotsikko Tulevaisuus tapahtuu nyt on osuva. Kun päätöksiä tehdään, vaikutukset näkyvät vasta kuukausien tai vuosien päästä asiasta riippuen. Siksi liitynkin suomalaisesta korkeakoulutuksesta huolestuneiden joukkoon. Hallituksen viime vuoden kohtuuttomat koulutusleikkaukset alkavat jo näkyä, kun tammikuun lopussa saimme kuulla niin Helsingin yliopiston kuin Aalto-yliopiston massairtisanomisista. Nämä henkilöstön vähennykset tulevat näkymään koulutuksen ja tutkimuksen tasossa väistämättä.

Pääministeri Juha Sipilän viimeisimmät vakuuttelut Ylen Pääministerin haastattelutunnilla 31. tammikuuta siitä, että leikkaukset eivät tee hallaa tutkimukselle ja opetukselle, ontuivat. Hänen mielestään luovuus pääsee kukoistamaan, kun leikataan, koska uusiutumisen kautta on mahdollista päästä parempiin tuloksiin, kuin silloin, kun on enemmän rahaa käytettävissä. Jossain ympäristössä ja esimerkiksi yksittäisten taiteilijoiden työssä tämä saattaa päteä.

Yliopistoissa irtisanomiset kuitenkin rampauttavat tutkimuksentekoa merkittävästi. Suomessa on jo nyt vähemmän professoreita, kuin muissa Pohjoismaissa (HS 5.2.), joten tutkimuksemme laatua tuskin parantaa, että opetus- ja hallintohenkilökuntaa vähennetään. Se yksinkertaisesti ei motivoi ja tehosta työntekoa, kun menettää työkavereitaan ja joutuu tekemään suuremman työn itse tai tekemään aiempaa vähemmän.

Vaikka Oulun yliopistossa ei ole jouduttu koulutusleikkausten vuoksi käymään yt-neuvotteluja, on uhkia täälläkin ilmassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulosneuvottelut lähestyvät, ja se odottaa yliopistoilta omia avauksia profilointiin. Huolimatta siitä, että rehtori Jouko Niinimäki on uuden strategian tiimoilta antanut ymmärtää, ettei mikään tiedekunta ole vaarassa, ei siihen voi tuudittautua. Niinimäki on rehtorina lyhyessä ajassa tehnyt rohkeita avauksia ja osoittanut, että tekee välttämättömiä muutoksia. Kymmenen tiedekunnan yliopisto profiloinnin aikakaudella ei kuulosta pysyvältä.

Tulevaisuuden ennakointi on tietenkin vaikeaa ja voihan olla, että yliopistoissa opetuksen laatu ja tutkimustulokset parantuvat. Sitran megatrendiraportissa todetaan parhaiten tulevaisuuden ennakointityössä onnistuvan useimmiten niiden, jotka pyrkivät itse aktiivisesti rakentamaan tulevaisuutta toiveidensa ja visioidensa mukaiseksi. Tähän tukeutuen uskoisin Oulun ylipiston kokonaisuutena menestyvän. Ainakin uusi strategia on niin mahtipontinen ja luottoa omaan osaamiseen löytyy, että noiden visioiden täyttyessä Oulun yliopisto tulee selviämään.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Strategia korostaa yliopiston roolia palvelijana

Vuosille 2016–2020 valmisteltu strategia nojaa viiteen tutkimuksen fokusalueeseen. Lisäksi yliopiston rooli yhteiskunnan palvelijana korostuu entisestään.

TEKSTI Ville Koivuniemi

KUVAT Minna Koivunen

Oulun yliopiston tuore strategia painottaa yliopiston roolia palvelijana. Rehtori Jouko Niinimäen mukaan sitä myös haettiin.

”Mikään ei muutu radikaalisti, mutta yliopiston roolia yhteiskunnan palvelijana korostetaan. Olemme olemassa yhteiskuntaa varten”, Niinimäki sanoo.

Vuosiksi 2016–2020 luodun strategian ytimessä on viisi fokusaluetta, joihin etenkin tutkimuksessa aiotaan seuraavan viiden vuoden aikana suunnata resursseja. Yhteistä noille fokusalueille on, että kaikissa on poikkitieteellistä vivahdetta.

”Näistä otsikoiden muodoista on toki käyty keskustelua, mutta näiden niin sanottujen megatrendien hyödyntämisestä osana strategiaa sovimme hallituksen kanssa jo kauan sitten”, Niinimäki sanoo. Hänen mukaansa fokusalueet on muotoiltu sen verran laajalla pensselillä, että kaikki tieteenalat mahtuvat niiden sisälle hyvin.

”Siinä mielessä kaikki tutkimus ei näiden fokusalueiden sisällä tietenkään ole maailman huippua, mutta kansallista huippua kylläkin. Ydin on korkealuokkaisessa osaamisessa”, Niinimäki jatkaa.

Tukitoimien väheneminen huolettaa henkilöstöä

Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja Jaana Lehtosaari uskoo yliopiston henkilöstön kokevan strategian tavoitteet kannatettavina.

”Tuloksellinen ja vetovoimainen Oulun yliopisto on myös henkilöstölle hyvä yhteisö, jossa työrauha ja mahdollisuus keksittyä ydintehtäviin ovat olemassa. Tärkeää on kuitenkin se, millaista henkilöstöpolitiikkaa tullaan harjoittamaan”, Lehtosaari sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi tutkimuksen infrastruktuureita kehitettäessä henkilöstö tulisi huomioida tärkeänä osana kokonaisuutta.

”Riittävästi resursoitu ja työnsä osaava tutkimuksen tukihenkilöstö vapauttaa tutkijat tekemään tutkimusta. Enää ei ole varaa vyöryttää tukipalvelutehtäviä opetus- ja tutkimushenkilöstön harteille.”

Lehtosaari toivoo lisäksi, että strategia otetaan huomioon käytännössä myös uudessa henkilöstöohjelmassa.

”Eläköitymiseen perustava henkilöstösuunnittelu ei ole koskaan ollut toimiva ratkaisu”, Lehtosaari sanoo.

Niinimäki lupaa, että strategia näkyy pian myös käytännössä.

”Me tarvitsemme Oulun yliopistoon parhaat mahdolliset osaajat. Tällä hetkellä uusimme rekrytointiohjeita nimenomaan strategian pohjalta”, Niinimäki sanoo.

Uusi strategia alkaa toimia saman tien. Toisaalta viimeisestä organisaatiouudistuksesta on vasta vähän aikaa. Niinimäen mukaan yhtä isoja muutoksia ei ole heti luvassa.

”Silloin kun aloitin rehtorina, ajattelin että isot jutut saadaan tehtyä ensimmäisen vuoden aikana. Nyt ne on tehty. Seuraavaksi edetään niiden mukaan, ja samalla mittaroidaan onnistumista.”

Viisi fokusaluetta

» Kestävyyttä luovat materiaalit ja järjestelmät.

» Elinikäistä terveyttä edistävät molekylääriset tekijät ja ympäristötekijät.

» Digitaaliset ratkaisut havainnoinnissa ja vuorovaikutuksessa.

» Maa- ja lähiavaruussysteemi ja ympäristönmuutos.

» Ihmiset muuttuvassa maailmassa.

Ville Koivuniemi

Freelancer-toimittaja. Twitter: @VilleKoivuniemi

Lue lisää:

Opintotuen ratkaisutoiminta yliopistoissa päättyy

Opintotuen ratkaisutoiminta yliopistoissa päättyy kahden seuraavan vuoden aikana. Kela on päättänyt irtisanoa sopimukset, joiden perusteella suurin osa yliopistoista on ratkaissut omien opiskelijoidensa opintotukihakemukset. Viimeistään vuoden 2018 alusta alkaen kaikki opintotukiasiat ratkaistaan Kelassa. Kela perustelee päätöstään tarpeella yksinkertaistaa etuustietojärjestelmiä ja etuusprosesseja.  Kela uudistaa seuraavan 10 vuoden aikana kaikki etuustietojärjestelmänsä, tukijärjestelmänsä ja apurekisterinsä.  Muualla kuin Kelassa tehtävät […]

Opintotuen ratkaisutoiminta yliopistoissa päättyy kahden seuraavan vuoden aikana. Kela on päättänyt irtisanoa sopimukset, joiden perusteella suurin osa yliopistoista on ratkaissut omien opiskelijoidensa opintotukihakemukset. Viimeistään vuoden 2018 alusta alkaen kaikki opintotukiasiat ratkaistaan Kelassa.

Kela perustelee päätöstään tarpeella yksinkertaistaa etuustietojärjestelmiä ja etuusprosesseja.  Kela uudistaa seuraavan 10 vuoden aikana kaikki etuustietojärjestelmänsä, tukijärjestelmänsä ja apurekisterinsä.  Muualla kuin Kelassa tehtävät etuusratkaisut mutkistavat etuuksien toimeenpanoa, minkä vuoksi opintotuen koko ratkaisutoiminta halutaan järjestelmäuudistuksen yhteydessä keskittää Kelaan.

Kelan ja yliopistojen välinen sopimus opintotuen ratkaisutoiminnasta on koskenut 12:ta yliopistoa. Taideyliopisto ja Maanpuolustuskorkeakoulu eivät ole olleet sopimuksessa mukana, ja Helsingin yliopisto irtisanoi sopimuksen vuoden 2011 alusta alkaen.

Päätös koskee noin 70 000:a opintotukea saavaa yliopisto-opiskelijaa. Kelan kanssa sopimuksen tehneissä 12 yliopistossa tehdään vuosittain lähes 100 000 opintotukiratkaisua. Se on reilu viidesosa kaikista opintotukiratkaisuista.

Nyt tehdyn päätöksen mukaan opintotuen ratkaisutoiminta päättyy Oulun yliopistossa 1.1.2018 alkaen. Lapin, Tampereen ja Vaasan yliopistoissa opintotuen ratkaisutoiminta lakkaa jo 1.1.2017 ja muissa 8 yliopistossa Oulun tapaan 1.1.2018 alkaen. Ratkaisutoiminnan päättyminen muita aikaisemmin Lapin, Tampereen ja Vaasan yliopistoissa perustuu näiden yliopistojen omiin esityksiin.

Päätös ei vaikuta yliopisto-opiskelijoiden opintotukipalveluihin tämän vuoden aikana. Opiskelijat voivat nykyiseen tapaan hoitaa opintotukiasiansa Kelan tai yliopiston verkko- ja puhelinpalvelussa, postitse tai palvelupisteissä.

Loppuvuoden aikana Lapin, Tampereen ja Vaasan yliopistot ja Kela tiedottavat, mitkä asiat muuttuvat, kun opintotuen ratkaisutoiminta päättyy näissä yliopistoissa ensi vuoden alusta alkaen.

Uusittu Tellus madaltamaan kynnystä yhteistyöhön

Kirjaston siirryttyä Pegasukseen Telluksesta on remontoitu monipuolinen ja nykyaikainen oppimisen, yhteistyön ja yrittäjyyden keskus.

TEKSTI Minna Koivunen

KUVAT Minna Koivunen

TellUs Innovation Arena kuulostaa mahtipontiselta ja siltä, että sinne tulijoiden pitäisi olla täynnä hienoja ja hohdokkaita innovaatioita. Mutta ei sentään. Tellusta suunnittelemassa ja toteuttamassa olleet markkinoinnin maisteriopiskelija Kaisa Pappila ja ympäristötekniikan opiskelija Simo Kekäläinen kertovat, että Tellukseen kaikki ovat tervetulleita opiskelemaan, työstämään omia projektejaan, rentoutumaan ja osallistumaan erilaisiin tapahtumiin.

“Tila mahdollistaa matalan kynnyksen tutustua toisiin opiskelijoihin, tutkijoihin ja yrittäjiin  ja kannustaa siihen”, Kaisa Pappila sanoo.

“Oman osaamisen esiin tuominen ja yliopistoyhteisön yhteen tuominen. Täällä sinulla on lupa toteuttaa itseäsi ja voit oikeasti ottaa rennosti”, Simo Kekäläinen luonnehtii Telluksen tarkoitusta ja mahdollisuuksia.

Pappila uskoo siihen, että täällä opiskelijat tutustuvat toisiinsa ja muihin kävijöihin.

“Kun tilan teema tiedossa, että täällä verkostoidutaan ja täällä voi jutella kenelle vain, mitä tukee tänne suunniteltu ohjelma, on matalampi kynnys kuin ruokalassa mennä vieraiden pöytään. Täällä kaikilla on tiedossa, että verkostoitumiseen kannustetaan”, Pappila sanoo.

Henkilökuntaa kahvilan työvuoroissa

Remontoidussa Telluksessa on opiskelu- ja ryhmätyötilojen lisäksi erilaisia mahdollisuuksia tapahtumien järjestämiseen. Ensimmäisenä vuorossa on avoimien ovien päivä tiistaina 19. tammikuuta. Luvassa on muun muassa Innovaatiokeskusten Centre for Environment and Energy ja  Centre for Health and Technology, tutkimuspalveluiden ja FabLab-toiminnan sekä Demolan ja Avanto Acceleratorin  esittelyjä, e-kandi-info ja CV-klinikka, jossa voi otattaa itsestään ammattimaisen valokuvan CV:tä varten.

Jatkossa Telluksessa on tarkoitus järjestää esimerkiksi gradujen esittelyjä ja yritysideoiden pitchausta. Pappila ja Kekäläinen korostavat, että kuka tahansa voi järjestää tapahtumia Telluksessa.

“Jos olet hyvä neulomaan ja haluat pitää kurssin toisille siitä, miten neuloa lapaset, tervetuloa”, Kekäläinen toteaa.

Kaksikon toiveissa on tuoda yliopiston johtoa ja henkilöstöä lähemmäs opiskelijoita ja madaltaa opiskelijoiden kynnystä ottaa yhteyttä esimerkiksi tutkijoihin. Sen vuoksi Tellus Cafe Lavazzaan on suunniteltu yliopiston työntekijöille parin tunnin kahvilatyövuoroja muutamana päivänä viikossa. He tarjoilisivat kahvia ja juttelisivat ihmisille.

“Heiltä saisi kysyä mitä vaan ja keskustella”, Pappila selittää.

Telluksen hankejohtaja Johanna Bluemink kertoo, että yliopiston johtoakin tullaan näkemään tulevan vuoden aikana kahvilavuorossa.

Demola kaipaa yliopisto-opiskelijoita

Yritysten ja yrittäjyyteen kannustavien opintojaksojen kuten Demolan ja Avanto Acceleratorin on mahdollista näkyä Telluksessa. Etenkin Demola tarvitsisi lisää tunnettavuutta yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa.

“Demola on ollut parasta poikkitieteellisyyttä minulle. Yrittäjyys-sana karkoittaa osan ihmisistä, mutta siellä oli esimerkiksi projekti, miten kulttuurimaantiedettä saataisiin saamelaisalueille ja psykologiassa miten yökastelua saataisiin lapsilla vähennettyä”, Kekäläinen kertoo.

“Monet yliopisto-opiskelijat ehkä ajattelevat, että pitää olla kauppatieteiden opiskelija, jotta voi mennä Demolaan, mutta ei missään nimessä. Hyviä ratkaisuja ei saada aikaan, jos pelkät markkinoinnin opiskelijat yrittävät niitä keksiä”, Pappila jatkaa.

“Juuri tuossa psykologiaprojektissa ei ollut ketään siltä alalta, ja he harmittelivat, että olisi pitänyt olla”, Kekäläinen lisää.

Tellusta aiotaan kehittää sen auettua. Parhaillaan Tellus-tiimi kaipaa opiskelijoiden ja henkilökunnan ajatuksia siitä, mitä kaikkea Telluksessa haluttaisiin kokea ja järjestää.

“Toivomme, että opiskelijat ja henkilökunta ovat kehittämässä tätä jatkuvasti. Tämän ei ole tarkoitus pysyä samanlaisena”, Kekäläinen.

Johanna Bluemink kertoo, että kun keskustassa olevaa Business Kitcheniä suunniteltiin ja se avattiin, kaikki ei ollut tarkasti tiedossa. Ihmiset ovat kuitenkin sinne löytäneet hyvin ja paikka on kehittynyt käyttäjiensä mukaan. Näin uskotaan käyvän Telluksessakin.

Oulun ylioppilaslehti 2016
Telluksen metsässä on runsaasti tilaa ryhmätyöskentelylle ja itsenäiselle opiskelulle.

Yliopistolle töihin Demolasta

Markkinoinnin maisteriopiskelija Kaisa Pappila ja kauppatieteiden maisteri, ympäristötieteiden diplomi-insinööriksi opiskeleva Simo Kekäläinen aloittivat viime syksynä Demolassa. He pääsivät mukaan Centre for Environment and Energyn arktisen osaamisen esille tuomiseen liittyvään projektiin. Demolan palautetilaisuudessa projektien esittelyitä  oli kuuntelemassa Johanna Bluemink, joka kiinnostui Pappilan ja Kekäläisen ideoista.

Heidän projektin ideana on rakentaa Snohroom, joka olisi showroom arktiselle tutkimukselle ja yrittämiselle. Suunnitelmissa oli virtuaalinen tila, verkkosivu, mutta Blueminkin kanssa he alkoivat pohtimaan, josko Snowroom voisikin olla fyysinen tila ja tulisi Tellukseen.

“Meidän Snowroomin visio menee hyvin yksiin Telluksen vision kanssa, koska tämä on myös verkostoitumistila. Snowroomissa meillä on ideana saada ihmiset tekemään yhteistyötä.”

Telluksen hankejohtajana työskentelevä Bluemink kiinnostui kaksikosta ja tarjosi heille paikkaa Tellus-projektista. Siispä Pappila ja Kekäläinen ovat työskennelleet opiskelujen ohella Telluksen parissa marraskuusta tammikuun loppuun.

“Minua viehätti Telluksen ajatus. Minusta olisi mukava nähdä muita yliopistolaisia, mutta he ovat vaikeasti tavoitettavissa. Telluksen tarkoitus on olla matalan kynnyksen paikka ihan kaikille”, Kekäläinen toteaa.

 

TellUksen eri tilojen esittelyt:

Ryhmätyötila. Ei rajoituksia äänenkäytön suhteen. Ei tarvitse varata, vaan voi  vain tulla. Paikkoja 180.

Rauhallinen alue. Tietokonetyötila, jossa yksittäisiä istuma- ja seisomatyöpisteitä. Jos kaipaa enemmän rauhaa. Paikkoja 80.

Rauhoittumisen tila. Ryhmärauhoittumishetkiin ja rentoon oleskeluun. Tänne voi tulla ottamaan vaikka päikkärit. Vaaleat puuseinät ja säkkituolit takaavat rauhallisen ja rennon tunnelman. Paikkoja 16.

Showroom. Näyttelytila on Telluksen sydän, johon on sisäänkäynti vihreiden naulakoiden puolelta. Helppo tulla ja mennä. Tilaa ympäröivät liikuteltavat seinäkkeet, joissa on LCD-näyttö. Muunneltava tila, koska kaikkien kalusteiden alla on pyörät. Fazer Amican kahvila aukeaa tähän tilaan maaliskuussa.

Stage. Konferenssilava ja muunneltava näyttämö avoimille luennoille, väitöstilaisuuksille ja muille tapahtumille. Mikäli tila on vapaa, siellä voi työskennellä ja tavata vapaasti. Paikkoja 70.

Lounge. Stagen yhteydessä oleva, kauniisti sisustettu monikäyttöinen tila. “Koko yliopiston käyntikortti”, Pappila sanoo. Paikkoja 30.

Neuvotteluhuoneet. Noin viisi. Yhteen näistä tulisi office escape -vuorotyöviikot.

Kirjasto Kioski. Apua tiedonhakuun ja muun muassa syksyisin uusille opiskelijoille kirjastokortteja. Lisäksi  oma työpiste työntekijälle, joka ohjaa Telluksen toimintaa.

Pääsisäänkäynti keskusaulasta. Lisäksi kaksi aiempaa sisäänkäyntiä edelleen käytössä.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Uniresta valitti ravintolakilpailutuksen päätöksestä markkinaoikeuteen – Fazer aloittaa silti tammikuussa

Linnanmaan kampuksella syödään tammikuusta alkaen ateriat aivan uusilta lautasilta. Nykyisten Aularavintolan, Aulakahvilan, Julinian, Snellmanian, Discuksen ja Datanian tiloissa aloittavat 11. tammikuuta Fazer Amican ravintolat. Syksyn tarjouskilpailussa pronssisijalle jääneelle oululaiselle Unirestalle jää Linnanmaan kampukselle vain jo aiemmin kilpailutettu päärakennuksen Kastari. Tuuli voi kuitenkin vielä kääntyä, sillä Uniresta on valittanut Linnanmaan tarjouskilpailun päätöksestä markkinaoikeuteen. Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Linnanmaan kampuksella syödään tammikuusta alkaen ateriat aivan uusilta lautasilta.

Nykyisten Aularavintolan, Aulakahvilan, Julinian, Snellmanian, Discuksen ja Datanian tiloissa aloittavat 11. tammikuuta Fazer Amican ravintolat.

Syksyn tarjouskilpailussa pronssisijalle jääneelle oululaiselle Unirestalle jää Linnanmaan kampukselle vain jo aiemmin kilpailutettu päärakennuksen Kastari.

Tuuli voi kuitenkin vielä kääntyä, sillä Uniresta on valittanut Linnanmaan tarjouskilpailun päätöksestä markkinaoikeuteen.

Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan valitukselle on useita perusteita. Yksi niistä koskee tarjouskilpailun kriteerinä ollutta investointiosuutta.

”Kilpailutuskriteerinä investointieuro on erikoinen muun muassa siksi, että se lisää turhia investointeja ja kohtelee epäoikeudenmukaisesti nykyistä toimijaa [Unirestaa], sillä aiempia investointeja ei huomioita. Lisäksi pidemmällä aikaperiodilla tarkasteltuna Unirestan investointieurot olivat korkeammat, ja Fazer sai siitä huolimatta paremmat pisteet. Asia on Kela-ohjeistuksen vastainen.”

”Toisena syynä on se, että ravintola- ja kahvilakonseptien osalta pisteytyksessä on annettu painoarvoa sellaisille seikoille, joita ei ole edellytetty tarjouspyynnössä ja joilla ei ole suurta merkitystä opiskelijaruokailun kannalta. Näitä olivat muun muassa lautapelit, liitutaulut, tyynyt ja matot. Lisäksi Unirestan pisteytyksessä on virheitä.”

Unirestan valituksen lisäksi Oulun yliopiston hankintayksikkö on saanut päätöstä koskevan oikaisupyynnön toiselta kilpailijalta.

Oulun yliopiston hankintasuunnittelija Satu Kuokkanen ei halunnut kommentoida sitä, minkälaisia vaikutuksia valituksella on yliopiston ja Fazerin välisiin sopimuksiin.

”Emme ole vielä tutustuneet valituksen sisältöön, joten emme myöskään tiedä vielä sitä, millaisia vaikutuksia valituksella on.”

Valitus ei Kuokkasen mukaan kuitenkaan vaikuta ravintoloiden avaamiseen, ja Fazer aloittaa kilpailutetuissa ravintoloissa aikataulun mukaisesti tammikuussa.

Markkinaoikeuden vuoden 2014 vuositilastojen mukaan valituksen tyypillinen käsittelyaika oli 5,8 kuukautta.

 

Mikäli markkinaoikeus ei muuta kilpailutuksen lopputulosta, tähän vuoteen päättyy pitkä pätkä oululaista opiskelijaruokailua.

Aularavintola avasi ovensa Linnanmaalla vuonna 1974, Julinia ja Discus vuonna 1984, Snellmania vuonna 1992 ja Datania vuonna 2002.

Jo ennen Linnanmaan kampusvuosia 1960-luvulla Oulun Ylioppilasapu ry ruokki nälkäisiä suita Kontinkankaalla, Välkkylän ylioppilaskylässä ja Rauhalan tiloissa.

Onko 2010-luvun nykyopiskelija kuitenkaan tiennyt enää syövänsä Unirestalla omistajan roolissa?

Ei ehkä enää riittävän hyvin, Kaija-Liisa Silvennoinen toteaa.

”Vanhat yliopistokonkarit ovat kertoneet, että mikäli näin olisi tapahtunut meidän aikanamme, olisimme äänestäneet jaloillamme emmekä olisi tulleet yliopistolle lainkaan. Mutta tämän päivän opiskelijalle se on kaukaisempi asia.”

 

 

Kilpailutuksen jälkeisinä viikkoina Uniresta on tehnyt surutyötä. ”Onneksi asiakkailtamme on tullut aivan ihanaa ja kannustavaa palautetta”, kertoo Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen.

Kilpailutuksen jälkeisinä viikkoina Uniresta on tehnyt surutyötä. ”Onneksi asiakkailtamme on tullut aivan ihanaa ja kannustavaa palautetta”, kertoo Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen.

 

Joulukuussa Fazerin voittoon päättynyt kilpailutus on ollut OYY:n ja Oulun Ylioppilasapu ry:n omistamalle Unirestalle murheellinen asia.

”Surutyötä on tehty ravintoloita sulkiessa.”, Silvennoinen toteaa.

Linnanmaan ravintoloiden kilpailuttamiseen on Silvennoisen mukaan varauduttu julkisia hankintoja säätelevän hankintalain tulosta asti. Yt-neuvottelujen seurauksena vuodenvaihteessa 32 työntekijää irtisanotaan ja seitsemän työsuhteet muuttuvat määrä- tai osa-aikaisiksi.

Tämän syksyn kilpailutuksessa Unirestaa on hiertänyt sen ajankohta ja laajuus. Nykyinen aikataulu on Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan ollut hankala sekä vanhalle että uudelle toimijalle.

Uniresta halusi myös kilpailutuksen järjestettävän kahdessa osassa.

Tässä ongelmana on kuitenkin keskuskeittiömalli: Julinian keittiössä on tehty ruoat kaikkiin muihin ravintoloihin paitsi Snellmaniaan, jolla on oma pieni keittiönsä.

Erikokoisten ravintoloiden jakaminen kahteen tasa-arvoiseen puoliskoon olisi siis ollut käytännössä vaikeaa järjestää.

”Silti se olisi ollut meistä reilumpaa. Nyt tämä johtaa tilanteeseen, ettei täällä oikein ole kilpailua edelleenkään: yksi toimipiste on yhdellä toimipaikalla, ja loput toisella”, Silvennoinen toteaa.

Opiskelijan ääntä kilpailutuksessa ei kuultu käytännössä ollenkaan. Tätä on perusteltu OYY:n roolilla Unirestan omistajana, jolloin opiskelijat ovat jäävejä päätöksenteossa.

Tarjouskilpailun voittajasta päätöksen teki Oulun yliopistopalveluiden johto. Kilpailun pistevertailussa Fazer Amica sai 90,160 pistettä, toiseksi tullut Sodexo Oy 80, 710 ja kolmanneksi tullut Uniresta 79, 500.

Fazer sai tarjouskilpailun perusteena olevassa pistevertailussa parhaat pisteet investointiosuudesta ja kahviloiden ja ravintoloiden konseptisuunnitelmistaan.

Uniresta puolestaan sai täydet pisteet ruokalistoista ja pärjäsi toiseksi parhaiten investointiosuudellaan ja kahvila- ja kokoustarjoiluiden hinnoittelussa.

Kilpailutuksen kaikki tarkemmat yksityiskohdat on salattu tiukasti liikesalaisuuksilla.

 

Vaikka Linnanmaan ravintoloiden menetys olikin Unirestalle kova kolaus, kyseessä ei ole vielä kuolinisku.

Kontinkankaalla sijaitsevat Medisiina ja Castanea ja Oulun keskustan Vanilla ja Preludi jatkavat toimintaansa normaalisti, eikä uusien ravintolakohteiden etsintäkään mahdotonta ole.

Uniresta on ladannut paljon toiveita myös elokuussa avattuun uuteen H2O – Health to Organic -ravintolaan. Vaikka sen ensimmäinen vuosi on tappiollinen avaukseen liittyvien suurten kulujen vuoksi, Silvennoinen povaa ravintolasta tuottoisaa toimipaikkaa.

”Myös uusista hankkeista on keskusteltu kovasti. Unirestan sisällä käynnistyy nyt iso strateginen keskustelu siitä, mihin suuntaan toimintaa halutaan viedä. Viime kädessä omistaja on se, joka päättää jatkosta.”

Valoa synkkyyteen on tuonut myös kannustava asiakaspalaute. Silvennoisen mukaan osa ruokailijoista on vakuuttanut ruokailevansa tammikuussa ainoastaan päärakennuksen Kastarissa.

”Tämä palaute on tuonut henkilökunnallekin jaksamista, vaikka kyseessä onkin synkkä ja rankka asia.”

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on yksi Unirestan omistajista. Oulun ylioppilaslehti kuuluu OYY:n organisaatioon.

 

Oululaisella opiskelijaruokailulla on pitkä historia

Vuonna 1959 perustettu Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on menneiden vuosikymmenien aikana kokeillut vaihtelevalla menestyksellä monenlaisia bisneksiä rempseistä ulkoilmaravintoloista retkeilymajatoimintaan ja autokoulun pyörittämiseen.

Nakkikioskista hyvät ensitienestit

Oulun Ylioppilasapu ry rekisteröitiin yhdistykseksi vuonna 1962. Ylioppilaskunnan ravintolatoiminta käynnistyi kaksi vuotta myöhemmin Rauhalassa ja vuonna 1966 Välkkylän ylioppilaskylässä. Välkkylässä opiskelijoilla oli tosin myös oma, erittäin tuottoissa nakkikioskinsa.

1960-luvulla Ylioppilasapu pyöritti myös kahta baaria, yhtä silloisella kemian laitoksella Kontinkankaalla ja toista Kalevan talossa Kirkkokatu 11:ssa.

1960- ja 1970-lukujen taitteessa ylioppilaskunta oli jo Oulun suurin ravintoloitsija. Yksi ajan legendaarisimmista ravintoloista oli ylioppilaskunnan Rauhalan pihapiiriin perustama ulkoilmaravintola Kesäleski, joka palveli janoisia vuosina 1969-1971. Suosittu Kesäleski kohotti oululaisten kulmakarvoja räväköillä mainoksillaan ja striptease-esityksillään.

1970-luvun alussa OYY rakennutti ja ravitsi jo niin innokkaasti, että jatkuvasti paisuva liike- ja rakennustoiminta tuli eriyttää ylioppilaskunnan muusta toiminnasta.

Asuntorakennuttaminen keskitettiin Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiölle (PSOAS) ja ruokaloiden, ravintoloiden ja kesähotellin pyöritys taas Ylioppilasavulle.

Vuonna 1979 Ylioppilasavun talousongelmien ratkomiseksi perustettiin vielä Reidar Oy, joka otti hoitaakseen OYY:n liikevaihtoveron alaisen toiminnan.

Kasvun aikaa seuraa opiskelijabaarien kato

Valtion päätös opiskelijaruokailun tukemisesta vuonna 1979 halvensi aterioiden hintoja ja lisäsi opiskelijaravintoloiden houkuttelevuutta.

Vuoden 1980 lopussa Ylioppilasavulla oli ruokalat jo Linnanmaalla, hammaslääketieteen laitoksen, lääketieteellisen tiedekunnan ja opettajainkoulutuslaitoksen yhteydessä sekä kahvilat arkkitehtuurin osaston, rakentamistekniikan osaston, humanistisen tiedekunnan ja kansantaloustieteen laitoksen yhteydessä.

Ylioppilasapu ja Reidar Oy pitivät 1980- ja 1990-luvuilla opiskelijan ravitsemisen lisäksi huolen oululaisen opiskelijan hauskanpidosta. Ne ylläpitivät muun muassa Välkkylän suosittua opiskelijaravintola Reidaria, Rauhalan fiiniä Club Clementineä, Kaijonharjussa Café Bistro Caioa ja pelihalli Kaijan Kössiä.

Vuonna 1992 Ylioppilasapu ry:n ja Reidar Oy:n tueksi perustettiin uusi osakeyhtiö, Opiskelijaravintola Kesäleski Oy, joka otti hoitaakseen Ylioppilasavun kahvila- ja ruokalatoiminnat.

Neljä vuotta myöhemmin Kesäleski muutti nimensä Uniresta Oy:ksi. Oulun Ylioppilasapu ry:n tehtäväksi jäi ruokalatoiminnan päätyttyä lähinnä stipendien jakaminen yliopisto-opiskelijoille.

Opiskelijoiden pyörittämä anniskeluravintolatoiminta alkoi hiipua lamavuosina. Viimeiset viralliset opiskelijabaarit hävisivät Oulun keskustan katukuvasta 1990-luvulla. Vuonna 2000 pahoihin talousvaikeuksiin joutunut Reidar Oy fuusioitui Uniresta Oy:n kanssa.

Ennen Linnanmaan ravintoloiden sulkemista Unirestalla oli Oulussa kymmenen ravintolaa, kaksi kahvilaa ja yksi Oulun yliopistolla toimiva paperikauppa.

Yliopiston ulkopuolella tapahtuvan toiminnan osuus on laajentunut, ja se muodostaa tällä hetkellä noin kolmanneksen Unirestan liikevaihdosta. Unirestan liikevaihto ylittää vuonna 2015 kahdeksan miljoonaa euroa.

Lähteet: Uunosta välkyksi: Oulun yliopiston ylioppilaskunta vuosina 1959-2009 (toim. Anna Nieminen, 2010), Ravintoa tiedonnälkäisille: UNIRESTA OY JA SEN EDELTÄJÄT VUOSINA 1962–2012 (toim. Anna Nieminen, 2012)

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: