Oulun yliopiston keskiviikkoiset yt-uutiset herättävät työntekijöissä huolta työssä jaksamisesta ja ajan riittämisestä.
Pelkona on, että tukihenkilöstöstä leikkaaminen kasvattaa tutkijoiden ja opettajien hallinnollista työtaakkaa entisestään.
Paperisota taas on pois varsinaisesta työstä, tieteen tekemisestä.
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n mukaan Oulun yliopisto tekeekin virheen leikatessaan jo ennestään supistettua tukihenkilöstöä.
”Tehtävä työ ei leikkauksilla vähene, se vain siirtyy nyt muille henkilöille. Opettajien ja tutkijoiden työajasta jo nyt osa menee ihan muuhun, mitä on ajateltu. Sitä myötä tutkimus ja jatko-opinnot viivästyvät, ja juuri näitä asioita mitataan taas rahoitusta myönnättäessä”, sanoo Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen pääluottamusmies Raimo Tervola.
Oulun yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö on yt-neuvotteluiden ulkopuolella.
Tätä Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki perusteli Oulun ylioppilaslehden haastattelussa halulla mahdollistaa yliopiston ydintehtävien hoito, opetus ja tutkimus, mahdollisimman vähillä häiriöillä.
Huoltoinsinöörinä työskentelevän Tervolan mukaan vaikutus on päinvastainen: tukihenkilöstöstä leikatessa vaikutukset näkyvät raskaasti tutkimuksessa ja opetuksessa, kun muun muassa hallinnollinen työ ja laboratorioiden tukitehtävät siirtyvät yhä enemmän yliopisto-opettajien ja tutkijoiden harteille.
”Professoriliittokin on ollut aiheesta jo huolissaan: seitsemän tonnin kuukausipalkalla professori tekee sihteerin työtä. Tuntuu, ettei hallinto oikein ymmärrä tätä, vaan yksisilmäisesti tuijotetaan vain sitä, että opetukseen tai tutkimukseen ei saa puuttua.”
Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jaana Lehtosaari kertoo yllättyneensä siitä, että neuvottelut koskevat pelkästään muuta henkilöstöä, onhan heidän ryhmästään leikattu jo aiemmilla yt-kierroksilla.
Edelliset yt-neuvottelut Oulun yliopistossa käytiin keväällä 2014. Tuolloin yliopistolta lähti irtisanomisten, eläköitymisten, osa-aikaistamisten ja määräaikaisuuksien päättämisten seurauksena 122 työntekijää. Heistä suurin osa (88 työntekijää) kuului tutkimusta ja opetusta tukevaan henkilöstöön.
”Jotta opettajat ja tutkijat pystyisivät keskittymään ydintehtäviinsä, heille tulisi taata siihen mahdollisuus. Tukipalvelutehtäviä on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän opetus- ja tutkimushenkilöstön vastuulle. Kuinka paljon nämä tehtävät kuormittavat tulevaisuudessa?” Lehtosaari kysyy.
Koulutuspalveluissa opintoasiansihteerinä työskentelevän Lehtosaaren mukaan ilmoitettu vähennystarve kuulostaa suhteettoman suurelta.
”Neuvottelujen kohteena on 900 henkilöä, joista tarkoituksena on vähentää enintään 100 henkilöä. Käytännössä se tarkoittaa joka yhdeksättä muuhun henkilöstöön kuuluvaa työntekijää. Se on niin paljon, ettei sitä oikein pysty hahmottamaankaan, lähes yhden pienen tiedekunnan henkilöstön verran. Mietinkin sitä, rampauttaako Oulun yliopisto nyt omaa toimintaansa?”
Kärsiikö tulos henkilöstöleikkauksista?
Yliopiston yt-neuvottelut ovat kova pala myös opetus- ja tutkimushenkilökunnalle.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn pääluottamusmiehen Annamari Markkolan mukaan tieto yt-neuvotteluiden aloittamisesta tuli melkoisena yllätyksenä.
”Meillä on kuitenkin säästetty niin raivokkaasti, ja nokka on saatu pinnalle monessa tiedekunnassa, tulos on parantunut.”
Markkolan mukaan henkilöstö on pienentynyt ilman irtisanomisiakin: eläköityneiden tilalle ei ole palkattu uusia työntekijöitä eikä määräaikaisten työsopimuksia ole jatkettu
”Sen vuoksi opetus jakaantuu yhä pienemmälle joukolle. Joka puolelta viesti on ollut se, että keskiportaan tutkijat ja opettajat ovat hyvin väsyneitä.”
Ekologian ja genetiikan yksikössä yliopistotutkijana ja biologian tutkinto-ohjelmavastaavana toimivan Markkolan mukaan tutkinto-ohjelmia tukevia koulutussuunnittelijoita on jo nyt liian vähän.
Samoin esimerkiksi lääketieteen, biologian ja biokemian aloilla opetus- ja tutkimustyössä avustavan laboratoriohenkilökunnan rooli on tärkeä.
”Jos tukihenkilöstöä joudutaan vähentämään, se vaikuttaa voimakkaasti tulokseen, tutkimuksen ja julkaisujen tekemiseen ja opinnäytetöiden valmistumiseen. Opettajilla ja tutkijoilla tulee myös olemaan entistä vähemmän aikaa hankkia jatko-opiskelijoilleen ja yksiköilleen täydentävää rahoitusta.”
Yt-uutiset puhututtavat myös opiskelijoiden keskuudessa. Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY julkaisi torstaina 19.1. kannanoton, jossa ylioppilaskunta ilmaisee huolensa ohjaus- ja tukipalveluiden laadusta ja riittävyydestä.
”Erityisesti koulutus- ja kirjastopalvelut ovat keskeisiä tuloksellisuuden tukipalveluja koko yliopistolle, puhumattakaan yksittäisestä opiskelijasta. Valtakunnallisessa vertailussa nämä ovat jo nyt niukasti resursoituja. Tukipalveluista leikkaaminen vaikuttaa väistämättä opetukseen, tutkimukseen ja toiminnan kehittämiseen. Opetus- ja tutkimushenkilöstön tulee saada keskittyä ydintehtäviinsä”, hallituksen puheenjohtaja Joel Kronqvist toteaa kannanotossa.
OYY kritisoi myös sitä, että neuvotteluista on päätetty puhelinkokouksessa, jossa päättävässä asemassa olevat henkilöt eivät ole päässeet keskustelemaan asiasta vuorovaikutuksellisesti ja kasvokkain. Ylioppilaskunnan mielestä yliopiston hallituksen päätöksentekoa tulee tukea mahdollistamalla riittävä aika ja määrä kokouksia.
YHL: Budjettipaineita ei ole
Oulun yliopiston mukaan yt-neuvotteluiden syynä on yliopiston rahoituksen väheneminen. Suomen hallitus on leikannut yliopiston rahoituksesta vuosina 2015 – 2017 yhteensä 7,6 miljoonaa euroa.
Tammikuussa käynnistyvien neuvotteluiden tavoitteena on leikata yliopiston kokonaiskustannuksista vuositasolla 3 miljoonaa euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Tämän hetken arvion mukaan vähennys toteutettaneen juuri henkilöstökuluja vähentämällä. Henkilöstökustannusten osuus Oulun yliopiston budjetista on noin 65 prosenttia
YHL:n kantana on, että budjettipaineita Oulun yliopiston henkilöstöleikkauksiin ei ole. Raimo Tervola pitääkin neuvotteluiden aloittamista näin alkuvuonna huonona ratkaisuna, turhana kiirehtimisenä.
Hän sanoo olevansa melko varma siitä, että Oulun yliopiston vuoden 2017 lopullinen tilinpäätös tulee olemaan ylijäämäinen.
”Viime vuoden tulosennuste on 11 kuukauden perusteella reilusti ylijäämäinen. Miksei tätä ylijäämää käytetä menojen paikkaamiseen tänä vuonna? Lähtökohtaisesti pidän pelkän budjetin perusteella alkuvuodesta tehtyjä päätöksiä pelkkänä arvailuna. Vuosien 2010 ja 2014 yt-kierrosten jälkeen huomattiin yliopiston tuloksen olevan lopulta ylijäämäistä jopa useilla miljoonilla. Budjetointi on toki aina vaikeaa, mutta erityisen vaikeaa se on yliopistomaailmassa.”
