Mitä yliopiston aukeaminen tarkoittaa – Läppäreitä vasta syyskuussa, ravintolat ja kiltahuoneet jälleen auki

Oulun yliopiston ovet avautuivat 11.8. koronarajoitusten jälkeen. Hallintojohtaja Essi Kiuru kertoo, että päätös kampuksen avaamisesta tehtiin jo ennen kesää.

Oulun yliopisto ilmoitti eilen avaavansa ovensa jälleen kaikille. Tänään tiistaina 11. elokuuta yliopiston ovet aukesivat kello 8 ja kampuksille pääsi jälleen vapaasti. Yliopistolla turvallisuutta valvoo jatkossa ympärivuorokautinen vartija.

Päätös avata yliopisto ei ollut pikainen, kertoo Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru

“Tämä linjapäätös suunniteltiin jo ennen kesälomia, eli aikomuksena oli avata yliopisto ennen lukuvuoden alkua, mikäli koronatilanne sen vain sallii. Nyt katsottiin, että oli hyvä aika tehdä tämä päätös.”

Avaamiseen vaikuttavat Kiurun mukaan monet asiat. 

“Pohjana meillä on koko ajan valtioneuvoston, opetus- ja kulttuuriministeriön, THL:n ja Avin linjaukset. Seuraamme aktiivisesti myös paikallista ja valtakunnallista tartuntatilannetta.”

Yliopiston ovien avaamisen tarkoituksena ei suinkaan ole palauttaa kaikkea oppilaitoksen toimintaa normaaliin, Kiuru kertoo.

“Olennaista on, että etätyö jatkuu vielä. Ensimmäinen opetusperiodi järjestetään pääsääntöisesti etänä ja henkilömäärät kampuksella pysyvät pienempinä kuin normaalisti.”

Kuitenkin tiistaista lähtien yliopistolle pääsee työskentelemään ja opiskelemaan myös fyysisesti.

 “Kyllä täällä voidaan liikkua normaalisti, toki huomioiden tarkasti hygienia- ja turvavälisasiat. Tellukseen saa kyllä tulla lukemaan ja kampuksella saa opiskella”, hallintojohtaja toteaa.

Kiuru kertoo ovien aukaisemisen tarkoittavan myös kiltatilojen ottamista jälleen käyttöön. Vastuu tiloissa oleskelusta on killoilla itsellään, hallintojohtaja kertoo.

Uusista vapauksista huolimatta yliopistolla on yhä tarkat linjaukset työskentelyä koskien. Hygienia- ja turvaväliohjeiden lisäksi matkustamista ja siivousta säädellään. Pääsääntöisesti ulkomaille ei saa matkustaa muuten kuin poikkeustilanteissa dekaanin luvalla ja tarkan arvioinnin jälkeen. Kotimaassa matkustaa saa vain jos se on välttämätöntä. 

Ovet ovat auki, mutta onnistuuko opiskelu?

Opiskelu yliopiston kampuksilla on jatkossa mahdollista, ainakin teoriassa. ICT-palveluiden palvelupäällikkö Janne Suokas kertoo, että opiskelijoiden käytössä olevat läppärilainaamot Linnanmaalla ja Kontinkankaalla tulevat suunnitelmien mukaan jälleen käyttöön kuitenkin vasta syyskuussa. Suokas kertoo läppäreiden olevan tällä hetkellä päivityksen alla, minkä takia palvelu on suljettu aiemmasta aukiolosta huolimatta.

Keväällä läppäreitä lainattiin kampuksella opiskelun lisäksi myös kotikäyttöön opetuksen ja opiskelun turvaamiseksi. Suokas kertoo, että kevään etätyöskentelyyn lainatut läppärit on nyt palautettu takaisin opiskelijoiden käyttöön.

“Läppäreitä on siis yhteensä noin 154 kappaletta syyskuun alusta alkaen ja kaikki lainaamot ovat toiminnassa niin Linnanmaalla, jossa läppäreitä on 96 kappaletta, kuin Kontinkankaalla, josta loput 58 löytyvät”, Suokas toteaa.

Koronaviruksen torjuminen on mielessä myös tietokoneiden käyttöön otossa. ICT-palveluiden palvelupäällikkö kertoo, että läppärit tullaan puhdistamaan ennen palvelun avaamista. Lisäksi suunnitteilla on säännöllisiä puhdistuksia, joilla varmistetaan palvelun turvallisuus.

Läppäreitä voi käyttää tuttuun tapaan opiskelijatunnuksien avulla. Laina-aika on 4 tuntia kerrallaan, enintään kolmesti päivässä. Se, onko uusille läppärihankinnoille tarvetta, on vielä ICT-palveluille epäselvää. 

“Tulemme mittaamaan käyttöasteita, ja jos näemme, että läppärit ovat todella kovalla käytöllä, niin mietimme lisäinvestointia”, Suokas kertoo.

Läppärilainaamojen lisäksi opiskelijat saivat keväällä käyttöönsä etätyöpöydät, joiden avulla voi käyttää yliopiston lisensoituja ohjelmistoja kotikoneeltaan. Suokas kertoo palvelun tulleen tarpeeseen esimerkiksi lopputyötä tehneille, joilta pääsy ohjelmistoihin loppui, kun mikrotilat suljettiin kampuksen mukana keväällä. Etätyöpöytä-palvelu tulee olemaan käytössä myös syksyn, vaikka mikrotiloihin pääseekin jälleen osittain. Tietokoneluokista TH107 ja YL124 ovat opiskelijoiden käytettävissä yliopiston aukioloaikoina, jos tilaa ei ole varattu. Myös TL102 tulee vapaaseen käyttöön syyskuun alusta alkaen.

Tietohallinnosta ICT-palveluiksi nimensä vaihtanut palvelu uudistaa toimintaansa syksyllä myös avaamalla uuden lähipalvelupisteen yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Uusi Campus ICT-palvelu sijaitsee Linnanmaan kampuksen pohjoisosassa, Oamkin tilojen 1. kerroksessa. Palvelupiste avataan maanantaina 17. elokuuta.

Kampus herää hiljalleen

Yliopiston kampuksilla suljetut palvelut ovat alkaneet hiljalleen avautua. Kirjastot avasivat kampuksilla ovensa 3. elokuuta. Käytössä ovat nyt lainaus- ja tietopalvelupäivystys, mutta eivät esimerkiksi ryhmätyötilat tai lukusalit. Linnanmaan kampuksen Pegasus-kirjaston edustan piharemontin takia kulku kirjastoon tapahtuu Virransillan kautta. Yliopiston ovien avauduttua kirjastoon pääsee myös ilman 24/7-kulkukorttia kello 8–15.45. Katso kirjastojen tarkemmat aukioloajat täältä.

Myös opiskelijaravintolat ovat avanneet oviaan. Unirestan Kastari ja Juveneksen Foodoo palvelevat Linnanmaan kampuksella ja Kontinkankaalla avoinna on Unirestan Medisiina. Uniresta tiedotti 3. elokuuta avaavansa asteittain loputkin ravintolansa elokuun aikana. Myös Campus Shop avautuu 17. elokuuta.

Jatkossa myös Tellus sekä Linnanmaan että Kontinkankaan kampuksella on käytettävissä ilman 24/7-korttia. Ovet Tellukseen ja muihin julkisiin tiloihin ovat auki arkisin kello 8–15.45.

Opiskelun lisäksi myös tenttiminen on jatkossa mahdollista yliopiston tiloissa. Exam-tenttitilat ovat jälleen opiskelijoiden käytössä myös ilman 24/7-kulkukorttia.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Keväällä etäopetuksesta tuli jo monelle opiskelijalle tuttua, mutta kuinka fuksit saadaan kiinni opiskelijaelämään?

Syksyllä opintoihin palaavat opiskelijat ovat totutelleet etäopintoihin jo kevään ajan. Siksi syksyn ensimmäisen periodin etäopetus ei tule enää uutena asiana. Fukseilla tilanne on toinen. Oulun yliopiston mukaan kiinnittymisessä yliopistoyhteisöön auttaa kampuksella järjestetty orientaatio. OYY:n koulutuspoliittisen asiantuntijan Aino Rossin mukaan tilanteessa korostuu omaopettajien osaaminen.

Oulun yliopisto on yksi syksyllä etäopetusta jatkavista yliopistoista. Yliopisto tiedotti päätöksestään tiistaina 9. kesäkuuta. Linjauksen mukaan syksyn ensimmäisen opetusperiodin aikana lähiopetuksena järjestetään vain ne opinnot, joita etänä ei voi järjestää. Ensimmäinen periodi alkaa 1.8. ja päättyy 25.10., sen jälkeisestä ajasta yliopisto kertoi päättävänsä elokuussa.

Oulun yliopiston koulutusvararehtori Helka-Liisa Hentilän mukaan tässä vaiheessa vuotta näkymä kohti syksyä on ”koronan osalta valitettavan epäselvä”.

”Koska opetus alkaa osalla opiskelijoista jo 10.8., teimme nyt yhdessä tiedekuntien kanssa linjauksen, jonka puitteissa pystytään varmuudella toimimaan, vaikka tilanne kehittyisi huonompaakin suuntaan. Myös osa opiskelijoista kuuluu riskiryhmään, ja heidän voi olla haasteellista tulla kampukselle. Kaikille niille opiskelijoille, jotka pääsevät kampukselle pandemiatilanteesta huolimatta, pyritään mahdollistamaan joko ohjausta tai muita kohtaamisia kampuksella.”

Yliopiston linjauksen mukaan lähiopetusta saa järjestää esimerkiksi laboratorio-opetuksessa. Sen lisäksi lähiopetuksena on sallittua järjestää esimerkiksi lääketieteen tai hammaslääketieteen opetusta.

”Erityistilojen opetusta ei voi järjestää etänä, joten sitä voi järjestää kampuksella.”

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) koulutuspoliittinen asiantuntija Aino Rossi näkee etäopetusta koskevan ratkaisun olleen hieman yllättävä. Se on kuitenkin hyvin linjassa muiden suomalaisten yliopistojen päätösten kanssa.

”Se on varautuva päätös ja toki yliopisto on sanonut, että se saattaa tilanteen muuttuessa vielä muuttua. Toki toivoisin, että tieto opetustavasta annettaisiin mahdollisimman aikaisin tiedoksi opiskelijoille, sillä tieto etäopetuksesta varmasti vaikuttaa esimerkiksi monen opiskelijan asumispäätöksiin.”

Fuksien orientaatio järjestetään kampuksilla

Nykyiset yliopisto-opiskelijat ovat totutelleet etäopintoihin jo maaliskuun puolivälistä saakka, jolloin korkeakoulut siirtyivät lyhyellä varoitusajalla lähiopetuksesta verkkoyhteyksien päähän.

Tilanne on kuitenkin uusi fukseille. Miten heidät saadaan kiinnitettyä opiskelijayhteisöön, jos ensimmäinen opiskelijasyksy alkaa etänä?

Helka-Liisa Hentilä vastaa kysymykseen siteeraamalla yliopiston linjausta uusien opiskelijoiden orientaatiosta.

Yliopiston mukaan uusien opiskelijoiden orientaatio järjestetään pienryhmissä kampuksella. Tällä ratkaisulla varmistetaan fuksin kiinnittyminen Oulun yliopistoon ja tuetaan ryhmäytymistä. Uusien opiskelijoille tarkoitetut orientaatiopäivät kampuksilla pyritään yliopiston mukaan järjestämään vuoropäivinä niin, että eri päivinä paikalla on eri tiedekuntien opiskelijoita. Orientaatiossa huomioidaan myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät pääse tai voi tulla kampukselle pandemiatilanteeseen liittyvien syiden takia. Kaikille uusille opiskelijoille järjestetään ”yhteiset luentotyyppiset tilaisuudet” etäyhteyksillä. 

Myös opiskelijoiden opintojen eteneminen turvataan yliopiston mukaan mahdollisimman hyvin. Omaopettajat seuraavat opiskelijoiden opintojen etenemistä erityisen tarkasti ja ottavat heihin yhteyttä, mikäli opinnot eivät etene normaalisti.

Aino Rossin mukaan fuksien pääsy kampukselle orientoitumaan on sinänsä fiksua, mutta ei ole vielä tarpeeksi tukemaan uusia opiskelijoita opiskelutaitojen kehittymisessä ja yhteisöllisyydessä. Lisäksi hän on huolestunut niiden opiskelijoiden hyvinvoinnista, joilla etäopetus ei ole kevään aikana toiminut.

”Syksyllä olisi tosi tärkeää turvata yhtenäiset tenttikäytännöt, todellinen oikeus opetukseen etäopetuksen aikana ja opiskelijoiden ohjauspalveluiden toimivuus.”

Aino Rossin mukaan tilanteessa korostuu nyt omaopettajien osaaminen.

”Omaopettajien pitäisi pystyä nyt hyödyntämään syksylle kaavailtuja lisättäviä resursseja tehokkaasti erityisesti fuksien (myös maisteri-) kanssa, mutta toki muidenkin. Ohjauspolun pitäisi olla toimiva ja selkeä uudelle opiskelijalle. Omaopettajan tulisi pystyä ohjaamaan käytännön opiskelun aloituksen lisäksi HOPSit (henkilökohtaiset opintosuunnitelmat), ohjaamaan haastavat HOPS-keissit eteenpäin koulutuksen lähipalveluille ja ohjaamaan opiskelijat aidosti opiskelun taitoja kehittävien materiaalien pariin. Lisäksi omaopettajien tulisi yhdessä pienryhmäohjaajien kanssa ryhmäyttää fuksit nopeasti ja osittain varmasti etänä. Tähän tarvitaan paljon tukea varmasti myös omaopettajille.”

OYY:n huhtikuussa teettämä koronakysely osoitti, että eri tiedekuntien välillä on hajontaa siinä, miten onnistuneena opiskelijat pitivät saamaansa etäopetusta.

Miten yliopisto voi varmistaa sen, että kaikki opiskelijat saavat syksyllä laadukasta etäopetusta?

Helka-Liisa Hentilän mukaan etäopetukseen siirryttiin keväällä ”kertarysäyksellä” – siksi osalle opettajista ja opiskelijoista tuli paljon uutta opeteltavaa jo laitteiden hallinnankin osalta.

Hentilän mukaan opettajille on jo pitempään järjestetty koulutuksen strategiarahoituksella niin sanottuja digipedavalmennuksia lähes viikoittain. Lisäksi opettajille on annettu digipedavinkkejä ja muuta tukea monimuotoisen opetuksen mahdollistamiseksi.

”Myös muuhun yliopistopedagogiseen kehittämiseen on panostettu. Esimerkiksi vuonna 2019 yhteensä 91 eri tiedekuntien opettajaa suoritti yliopistopedagogisia opintoja.”

Etäily jatkuu ensimmäisessä periodissa ympäri Suomen

Syksyllä Linnanmaan yliopistokampuksella aloittaa myös iso osa Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) toiminnoista. Oamk kertoo verkkosivuillaan, että syksyn opetuksen ja työnteon järjestelyistä päätetään 26.6.

Etäopetuksen jatkamisesta ensimmäisen opetusperiodin aikana ovat suomalaisista yliopistoista kertoneet jo ainakin Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Lapin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Itä-Suomen yliopistossa pääasiallinen etäopetus jatkuu syyslukukauden ajan. Kuten Oulussa, muissakin yliopistoissa fuksien opetuksessa on jatkavia opiskelijoita enemmän oleskelua kampuksella.

Suomen suurin yliopisto Helsingin yliopisto on viimeisimmässä tiedotteessaan todennut, että etäopetusta ja -ohjausta syksylle 2020 suositellaan. Ylioppilaslehti on kirjoittanut Helsingin yliopiston poikkeuskeväästä 8.5. julkaistussa jutussa.

Etäuutisia on kantautunut myös maailmalta. Iso-Britanniassa sijaitseva Cambridgen yliopisto ilmoitti jo toukokuussa jatkavansa etäopetusta aina kesään 2021 asti.

Lue lisää: OYY:n koronakysely: Oulussa poikkeuskevät vaikeutti opiskelua ja kuormitti, tiedekuntien välillä vaihtelua tyytyväisyydessä opetukseen ja tiedotukseen, Korona tyhjensi kalenterin ja vei harjoittelutilat – Opiskelijajärjestöille yhteisöllisyys on tärkeää, vaikka kohdata voikin nyt vain verkon välityksellä, Kampus karanteenissa – Miten opiskelu etänä sujuu eri tiedekunnissa?

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopisto ei käytä enää videovalvontaa usean opiskelijan etätenteissä – teknillisen tiedekunnan etäkokeen järjestelyistä tehty tutkintapyyntö Oulun poliisille

Oulun yliopisto on muuttanut ohjeitaan koskien etäopetuksen vaihtoehtoisia arviointikäytäntöjä. Torstaina 11. kesäkuuta henkilöstön intranetiin Patioon päivitetyn uuden ohjeen mukaan videota ei saa käyttää valvontakeinona usean opiskelijan tenteissä esimerkiksi Zoomissa, Teamsissa tai muissa vastaavissa järjestelmissä opiskelijan tietosuojan vuoksi. Oulun yliopiston signaalinkäsittelytekniikan professori ja entinen koulutuksen vararehtori Olli Silvén twiittasi perjantaina 12.6., että tenttien videovalvonta olisi kielletty […]

Oulun yliopisto on muuttanut ohjeitaan koskien etäopetuksen vaihtoehtoisia arviointikäytäntöjä. Torstaina 11. kesäkuuta henkilöstön intranetiin Patioon päivitetyn uuden ohjeen mukaan videota ei saa käyttää valvontakeinona usean opiskelijan tenteissä esimerkiksi Zoomissa, Teamsissa tai muissa vastaavissa järjestelmissä opiskelijan tietosuojan vuoksi.

Oulun yliopiston signaalinkäsittelytekniikan professori ja entinen koulutuksen vararehtori Olli Silvén twiittasi perjantaina 12.6., että tenttien videovalvonta olisi kielletty siksi, että Oulun poliisilla olisi käynnissä esitutkinta mahdollisesta kotirauhan rikkomisesta.

Oulun poliisille onkin tehty tutkintapyyntö liittyen Oulun teknillisen tiedekunnan etäkokeen järjestelyihin toukokuussa 2020.

”Poliisilla on meneillään asiassa esiselvitys, jossa selvitetään onko tapauksessa syytä epäillä rikosta. Mahdolliset tutkintanimikkeet tarkentuvat, mikäli asia etenee rikostutkintaan. Poliisilla ei ole tässä vaiheessa asiasta enempää tiedotettavaa”, totesi rikosylikomisario Markus Kiiskinen sähköpostitse lehdelle.

Tutkintapyynnöstä kertoi maanantaina 15.6. ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Oulun yliopiston koulutusvararehtorin Helka-Liisa Hentilän mukaan etäopetuksen ohjetta muutettiin Oulun yliopiston tietosuojavastaavan ohjeesta. Hän itse sai tietää tutkintapyynnöstä vasta Oulun ylioppilaslehden yhteydenoton myötä.

”Digitalisaatio tuo mukanaan uudenlaisia toimintatapoja, jotka erityisesti korona-aikana on jouduttu ottamaan hyvin nopeasti käyttöön ja ohjeistuksia joudutaan siksi myös muuttamaan ja tarkentamaan.”

Helsingin Sanomien jutun mukaan taas videokiellon taustalla on juuri tutkintapyyntö: kun yliopisto sai edellisviikolla asiasta tiedon, se kielsi videotentit.

Oulun yliopiston koulutuspalveluiden johtajan Vesa-Matti Sareniuksen mukaan tieto tutkintapyynnöstä ”vauhditti asiaa”, mutta ei ole ainoa syy kiellolle.

”Koronakevään aikana on ollut älytön määrä erilaisia linjauksia tehtävänä. Kun jotain havaitaan, siihen puututaan. Melkein 7000 opiskelijaa on tehnyt opintoja tänä aikana, kursseja on ollut noin 800. Tämä on ollut haasteellinen aika: kun linjauksissa ei erikseen sallita jotakin tiettyä asiaa, niin tarkoittaako se silloin että se on kiellettyä.”

Videovalvontaa koskeva kysymys on Sareniuksen mukaan monimutkainen: toisaalta tulee punnita yksityisyydensuojaa, toisaalta sitä, kuinka varmistutaan siitä, ettei tentissä luntata.

”Muunlaisia arviointeja tulee suosia, mutta jos tenttejä käytetään, täytyy mietti, millä lailla ne ovat reiluja kaikille osanottajille.”

Olli Silvén totesi twiitissään ja myöhemmin myös Oulun ylioppilaslehdelle, että videotenttien kieltäminen on hänestä merkittävä ylilyönti. Koulutuksessa kaivataan juuri vuorovaikutteisuutta. Jos ongelmana on esimerkiksi se, että taustalla näkyy opiskelijan koti, ohjelmissa voi vaihtaa henkilön taakse virtuaalisen taustakuvan.

”Videot parantavat hyvin merkittävästi vuorovaikutteisuutta, jota tässä [koronan aikana] hyvin paljon kaivataan.”

Vesa-Matti Sareniuksen mukaan usean opiskelijan videoidut tentit ovat nyt ehdottomasti kiellettyjä.

Sen sijaan videoidut tentit, joissa opettaja valvoo yhtä opiskelijaa, ovat tietyin edellytyksin sallittuja. Tämänkaltaista menettelyä on käytetty esimerkiksi joissain valintakokeissa.

Jatkossa oppimisen arvioinnissa tulee Helka-Liisa Hentilän mukaan käyttää sähköistä tenttiä Examia ja Patiossa listattuja vaihtoehtoisia arviointitapoja. Näitä ovat esimerkiksi essee, posteritentti, kotitentti tai oppimispäiväkirja.

Osana syksyn opetusta koskevia linjauksia yliopiston ohjeissa todetaan, että kampuksella järjestettäviä paperitenttejä suositaan opettajan itsensä järjestäminä eikä niitä suositella tentittäviksi yleisinä tenttipäivinä. 

Yleisiä tenttejä saa järjestää niin, että tenttisalissa on kahden metrin turvavälit opiskelijoiden välillä. Yleisten tenttien järjestäminen turvaväleillä edellyttää enemmän valvojia. Yleistä tenttiä käyttävät tiedekunnat varmistavat, että valvojia on riittävästi.

Muokattu 15.6.2020 kello 17.24: Täsmennetty otsikkoon muotoilua siitä, mitä tutkintapyyntö koskee, eli etäkokeen järjestelyitä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Miten korona muutti opiskelija-arjen? Kokemuksia kerätty kyselyillä, jo julkaistujen tulosten mukaan etäopinnot kasvattaneet työmäärää

Koronakriisin vaikutuksia opiskelijan arkeen on selvitetty jo ainakin ylioppilaskuntien, ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien ja Suomen Lukiolaisten Liiton kyselyissä. Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspolitiikan asiantuntijan Ainomaija Rajoon mukaan yksi kevään aikana esille nousseista asioista on opiskelijoiden jaksaminen. Myös sosiaalisten kontaktien vähyys on koettu raskaaksi.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta julkaisi raporttinsa poikkeusolojen vaikutuksista opiskelijoihin 19. toukokuuta.

Koronakriisin vaikutuksia opiskelijan arkeen on selvitetty myös muualla Suomessa.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) koulutuspolitiikan asiantuntija Ainomaija Rajoo toteaa, että ainakin kuudessa ylioppilaskunnassa on järjestetty kysely poikkeustilojen vaikutuksista. Lopuissakin tietoa on kerätty opiskelijapalautteen kautta.

Suomalaisia yliopistoja on mukana laajemmissa koronan vaikutuksia selvittävissä hankkeissa. Esimerkkinä tällaisesta laajemmasta hankkeesta on COVID-19 Multi-Country Student Well-Being Study, Antwerpenin yliopiston koordinoima tutkimushanke, jonka tarkoituksena on kartoittaa koronaviruksen ja sen aiheuttaman COVID-19-epidemian vaikutuksia korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin. Suomen tutkimusryhmä muodostuu Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tutkijoista.

Eurooppalaisten kansallisten opiskelijaliittojen yhteenliittymä ESU (European Students’ Union) on yhdessä Zadarin yliopiston ja Kroatiassa sijaitsevan Koulutuksen kehittämisinstituutin (Institute for the Development of Education) kanssa kerännyt kokemuksia opiskelijoiden elämästä pandemian keskellä. ESU:n mukaan kyselyn tuloksia käytetään opiskelijoiden tukemista kriisitilanteissa käsittelevissä suosituksissa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on toteuttamassa tänä keväänä koko koulutusjärjestelmän kattavaa arviointia, jolla selvitetään poikkeusolojen vaikutuksia koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Maanantaina 11.5. Karvi julkaisi ensimmäisen taustaraportin valmiiden aineistojen pohjalta.

Etäopiskelu rasittaa, koronatilanne ahdistaa

Myös ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat ovat järjestäneet omat kyselynsä poikkeusolojen vaikutuksista opiskeluun. Kyselyistä koosteen tehneen Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) mukaan noin puolet vastanneista kokee jaksamisensa huonontuneen, motivaationsa laskeneen ja stressin lisääntyneen etäopiskelun myötä. Valtaosa vastanneista opiskelijoista näki etäopiskeluun siirtymisen onnistuneen sinänsä hyvin, mutta arvioi opetuksen laadun heikentyneen.

Avovastausten mukaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden käsitys opetuksen laadun heikentymisestä liittyy erityisesti siihen, että luentojen sijaan monet opintojaksojen sisällöt on vaihtuneet itsenäisiksi tehtäviksi. Tulosten mukaan opiskelijat kaipaavat ohjausta ja opetusta sekä kokevat, että työmäärä on lisääntynyt.

Suomen Lukiolaisten Liitto julkaisi huhtikuussa etäopetukseen siirtymisen vaikutuksia lukiolaisten opiskeluun ja jaksamiseen selvittäneen kyselytutkimuksen tulokset. Kyselyn perusteella etäopiskeluun siirtyminen oli sujunut melko hyvin, mutta muutos on kasvattanut lukiolaisten työmäärää. Etäopiskelu on rasittanut lukiolaisia enemmän kuin tavanomainen opiskelu. Kuormituksen kasvamisen lisäksi yli puolet vastaajista on ahdistunut koronatilanteesta.

Joustoa on tullut, kun on ollut pakko

Suomen yliopisto-opiskelijoita edustavalla SYL:lla on ollut kevään aikana monia edunvalvonnallisia kysymyksiä ratkaistavana.

Opintojen sujuvuuden on oltava kunnossa, sillä opintojen eteneminen on yhteydessä opiskelijoiden toimeentuloon. Opintotuen maksussa on kuitenkin keväällä huomioitu poikkeustilanne: jos opiskelu ei ole kevään aikana ollut mahdollista eikä opintosuorituksia ole siten tullut tarpeeksi, opiskelijan ei tarvitse poikkeustilanteessa perua tai palauttaa opintotukea. Jos enimmäisaika on tullut täyteen eivätkä opinnot ole edenneet tarpeeksi, opintotuelle voi hakea myös jatkoa opintotuen muutosilmoituksella.

Paljon palstatilaa on saanut koronan vaikutus tämän kevään opiskelijavalintoihin. Korkeakoulut tiedottivat 9. huhtikuuta, ettei perinteisiä valintakokeita järjestetä. Muuttuneista valintatavoista kerrottiin huhtikuun aikana, viimeisetkin tiedot julkistettiin 30. huhtikuuta. Voit lukea Oulun ylioppilaslehden jutun muutoksista opiskelijavalintoihin täällä.

Ainomaija Rajoon mukaan yksi kevään aikana esille nousseista asioista on opiskelijoiden jaksaminen. Kuten OYY:n, Suomen Lukiolaisten liiton ja opiskelijakuntien kyselyissä nousi esille, siirtymisen etäopetukseen on koettu kasvattaneen työmäärää.

Mutta mistä se johtuu? Eikö etänä opiskella saman verran kuin paikan päälläkin?

OAJ:n opettajille tekemistä kyselystä selvisi, että korkeakoulusektorilla lähtökohdat etäopetukselle olivat hyvät: siihen on suunniteltu omat järjestelmät ja välineet. Silti se ei ole ongelmatonta, ja onnistuminen on alakohtaista, riippuen myös opettajasta ja opintojaksosta”, Rajoo sanoo.

Etäopetus on tuonut lisätyötä myös opettajille: OAJ:n kyselyn mukaan sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa noin puolet vastaajista koki, että etäopetukseen siirtyminen on lisännyt työaikaa paljon.

Rajoon mukaan myös sosiaalisten kontaktien vähyys koetaan raskaaksi.

”Omasta kodista on tullut pääasiallinen opiskelupaikka. Opiskelun ja vapaa-ajan erottamisesta on tullut vaikeampaa. Yksinäisyyden kokemukset ovat vahvistuneet.”

Voiko etäopetuksesta jäädä käytäntöjä käyttöön jatkossakin, vai onko parempi palata takaisin arkeen?

Rajoon mukaan tilanne on tuonut – osittain pakon edessä – opintojen suorittamiseen lisää joustavuutta. Siihen, missä ja mihin aikaan opintoja voi jatkossa tehdä, tullee jatkossa vielä enemmän joustoa.

Opiskelijat ovat lopulta hyvin heterogeeninen joukko, jolla on hyvin erilaisia tarpeita opintojen suhteen.

On heitä, joille etäopiskelu ei ole aiheuttanut mitään ongelmaa, mutta on heitäkin, joille nykyinen tilanne ei ole sopinut ollenkaan.

”Tilanne osoittaa sen, että vaikka etäopiskelun osuus kasvaa, fyysisessä tilassa tapahtuvalle opiskelulle on edelleen paikkansa, se ei ole menossa mihinkään.”

Lue lisää: Kampus karanteenissa – Miten etäopiskelu onnistuu eri tiedekunnissa?, OYY:n koronakysely: Oulussa poikkeuskevät vaikeutti opiskelua ja kuormitti, tiedekuntien välillä vaihtelua tyytyväisyydessä opetukseen ja tiedotukseen, Kun korona ahdistaa

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:n koronakysely: Oulussa poikkeuskevät vaikeutti opiskelua ja kuormitti, tiedekuntien välillä vaihtelua tyytyväisyydessä opetukseen ja tiedotukseen

Oululaiset yliopisto-opiskelijat listasivat OYY:n kyselyssä opiskeluidensa vaikeutuneen esimerkiksi opintojaksoon vaadittavien välineiden puutteen, lisääntyneen työmäärän sekä toimeentulon vaarantumisen vuoksi. Helpotusta tilanteeseen ovat antaneet opintojaksojen järjestelyiden joustavuus ja toimivuus.

In English

Poikkeuksellinen kevät on aiheuttanut monelle oululaiselle yliopisto-opiskelijalle kuormitusta, lisätyötä ja hidastanut opintojen etenemistä. Opiskelijat ovat tarvinneet eniten ohjausta tai tukea eristyksissä olemiseen ja yhteisöllisyyden puuttumiseen sekä tilanteen aiheuttamaan epävarmuuteen ja ahdistukseen liittyen. Etäopetukseen on oltu pääasiassa tyytyväisiä, ja pienellä osalla poikkeustila on jopa helpottanut opiskelua.

Nämä tiedot selviävät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) kyselystä Oulun yliopiston opiskelijoille. Kyselyyn vastasi 1603 Oulun yliopiston opiskelijaa, eli 12 prosenttia kaikista yliopiston opiskelijoista. Kysely oli avoinna perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi jatko- ja vaihto-opiskelijoille sekä avoimen yliopiston opiskelijoille.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista koki poikkeusolojen vaikeuttaneen opiskelua hieman (47 %). Vastanneista lähes neljäsosa (24 %) koki poikkeusolojen vaikuttaneen opiskeluihin merkittävästi.

Hieman yli puolet vastaajista (57 %) koki, että heidän oli ollut mahdollista edistää opintojaan suunnitellusti poikkeusoloista huolimatta. 32 prosenttia vastanneista taas näki, etteivät opinnot olleet edenneet halutulla tavalla.

Toisaalta 13 prosenttia vastaajista koki poikkeusolojen jopa helpottaneen opiskelua joko hieman (9 %) tai merkittävästi (5 %). Lisäksi 15 prosenttia vastanneista arvioi, etteivät poikkeusolot olleet helpottaneet eivätkä vaikeuttaneet opiskelua.

Oulun yliopistossa siirryttiin koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vuoksi etäopetukseen lyhyellä siirtymäajalla. Koronarajoitusten asteittainen purkaminen kampuksilla alkoi 14.5., mutta etäopetus jatkuu vielä toistaiseksi. Oulun ylioppilaslehti kertoi neljän opiskelijan etäopiskelukokemuksista 31.3. julkaistussa jutussa.

Laboratoriot jäivät lukkojen taakse

Mahdollisuus edistää opintoja suunnitelmien mukaan on vaihdellut tiedekunnittain. Kyselyn mukaan parhaiten opinnot ovat edenneet lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla. Verraten hyvin opintoja on voinut edistää myös kasvatustieteiden tiedekunnassa, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa ja luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Kyselyn perusteella teknillisessä tiedekunnassa opintoja on voitu edistää keskiarvoa huonommin. Eniten vaikeuksia opintojen edistämisessä on ollut biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa, humanistisessa tiedekunnassa ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa.

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan koulutusdekaani Tuomo Glumoffin mukaan ilmiselvä syy opintojen edistymisen vaikeuksille on tiedekunnassa annetun opetuksen luonne: biokemia on laboratoriotiede. Kun kampusten ovet suljettiin maaliskuussa, sulkeutuivat samalla opetuslaboratoriot. Kaksi laboratoriossa tehtäviä harjoituksia sisältänyttä kurssia jäi keskeneräisiksi, ja niiden suorittamista siirrettiin toukokuulle. Edelleenkin voimassa on poikkeusmenettely, jonka mukaan laboratoriossa saa olla samaan aikaan korkeintaan yhdeksän opiskelijaa ja yksi assistentti.

Osalla tiedekunnan opiskelijoista jäi kesken myös gradun kokeellinen osuus. He, joilla olisi edessä valmistuminen viimeistään 31.7., pääsivät Glumoffin mukaan poikkeusluvalla takaisin laboratorioon jo pari viikkoa sitten, ja muillakin työ jatkui 14. toukokuuta alkaen.

”Laboratoriotaitoja ei voi oppia kirjekurssilla, vaan pitää itse päästä tekemään.”

Glumoffin mukaan osaa kevään kursseista on muokattu sellaisiksi, että niitä voi suorittaa myös etänä. Esimerkiksi joitain käytännön töitä on muokattu ongelmatehtäväksi, jota voi ratkoa myös laboratorion ulkopuolella.

”Laboratoriotaitoja ei voi oppia kirjekurssilla, vaan pitää itse päästä tekemään.”

OYY:n koulutuspoliittisen asiantuntijan Aino Rossin mukaan noin neljä prosenttia kevään opinnoista on ollut sellaisia, ettei niitä ole voitu syystä tai toisesta järjestää etäopetuksena. Näistä osa on joko siirretty toiseen ajankohtaan tai järjestetty kampuksella poikkeusluvalla. Rossin mukaan opintojen siirtäminen suunnitellusta vaikeuttaa myös opintojen etenemistä.

OYY:n sosiaalipoliittisen asiantuntijan Sanna Kangasniemen mukaan osalla opiskelijoista toimeentulo on vaarantunut töiden vuoksi. Se taas vaikuttaa siihen, miten opinnot etenevät – tai voiko opintoja ylipäänsä jatkaa.

Kyselyn mukaan toimeentulon vaarantuminen oli vaikeuttanut vastaajien opintoja 23 prosentilla hieman ja 13 prosentilla merkittävästi. Henkilökohtaiset syyt vaikeuttivat opintoja 31 prosentilla hieman ja 21 prosentilla merkittävästi.

Avoimista vastauksista ilmeni, että merkittävästi tai hieman opintoja vaikeuttaneita henkilökohtaisia syitä olivat esimerkiksi stressiin, motivaatioon sekä omaan tai muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tekijät.

Poikkeusolojen kielteisiksi vaikutuksiksi opiskelijat listasivat kyselyssä muun muassa opiskelumateriaalien ja fyysisten opiskeluympäristöjen muuttuneen saatavuuden, opintojaksoon vaadittavien välineiden puutteen, opintojaksojen lisääntyneen työmäärän, vaikeudet opintojaksojen toimivuudessa, toimeentulon vaarantumisen ja henkilökohtaiset syyt.

Kyselyssä on listattu opiskelua vaikeuttaviksi asioiksi myös esimerkiksi lapsen jääminen kotiin tai vaikeudet tiedon saamisessa, neuvonnassa ja kommunikaatiossa.

Helpotusta asiaan taas on saatu opintojaksojen järjestelyiden joustavuudesta ja toimivuudesta.

Nopea muutos kuormitti

Suurin osa kyselyn vastaajista arvioi etäopiskeluun siirtymisen ja etäopiskelun olleen hieman, kohtalaisen tai todella kuormittavaa. 

Etäopiskeluun siirtymisen ja etäopiskelemisen koki kohtalaisen kuormittavana 26 prosenttia vastanneista ja todella kuormittavaa se oli 16 prosentille. 28 prosenttia vastanneista arvioi siirtymän ja etäopiskelun olevan hieman kuormittavaa.

Sen sijaan 28 prosenttia vastanneista näki, että siirtymä ja etäopiskelu eivät olleet kuormittaneet heitä lainkaan.

”Avoimissa vastauksissa puhuttiin paljon viikoittaisista tehtävistä. Jos kursseja ja niissä olevia viikoittaisia tehtäviä on paljon, on se iso muutos siihen, että olisi luentojen lisäksi vain oppimispäiväkirja tai tentti.”

OYY:n asiantuntijoiden mukaan kokemusta kuormittumisesta voivat selittää esimerkiksi muuttuneet suoritustavat.

”Avoimissa vastauksissa puhuttiin paljon viikoittaisista tehtävistä. Jos kursseja ja niissä olevia viikoittaisia tehtäviä on paljon, on se iso muutos siihen, että olisi luentojen lisäksi vain oppimispäiväkirja tai tentti”, Aino Rossi sanoo.

Kuormitusta on lisännyt myös siirtymän nopeus ja toteutus.

”Kun on ollut poikkeuksellinen tilanne ja tehty nopeasti niin sanottu digiloikka, on ollut hankaluutta opintojen organisoimisessa ja epävarmuutta siinä, miten tehtäviä tehdään. Sekin vaikuttaa kokemukseen työmäärästä”, Sanna Kangasniemi toteaa.

Viestinkulussa vaihtelua tiedekunnissa

Viestintä on poikkeustilanteissa yleensä aina kritiikin kohteena. Myös Oulun yliopiston viestintää etenkin koronakriisin alussa kritisoitiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja Ylen uutisessa (13.3.).

Kyselyn mukaan suurin osa vastaajista koki saaneensa tietoa yliopiston ja tiedekunnan linjauksista ja ohjeista sekä opintojaksojen suorittamisesta hyvin tai todella hyvin. Puolet vastanneista koki saaneensa tietoa ohjeista hyvin, 19 prosenttia sai tietoa todella hyvin.

Vastanneista 11 prosenttia koki saaneensa tietoa huonosti, 3 prosenttia taas todella huonosti. Vastanneista 16 prosenttia vastasi, ettei kokenut saaneensa tietoa hyvin eikä huonosti, 2 prosenttia ei osannut sanoa.

Kysely näyttää eri tiedekunnissa olevan eroja siinä, kuinka hyvin tieto kulkee.

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa opiskelevista yksikään ei kertonut kyselyssä saaneensa tietoa tiedekuntien linjauksista huonosti tai todella huonosti. Samaten tiedekunta pärjäsi parhaiten myös opintojaksojen suorittamista koskevassa tiedottamisessa.

Tuomo Glumoffin mukaan tiedekunnassa on järjestetty kriisin alusta lähtien viikottaisia infotilaisuuksia Zoomissa.

”Funktiona oli tiedon antamisen lisäksi se, että kun opiskelijat eivät pääse kampuksille, yhteisöllisyys kärsii. Nyt ainakin kerran viikossa tavataan Zoomissa. Tästä on ollut monenlaista hyötyä: opiskelijat sai ajankohtaista tietoa ja vastauksia kysymyksiin. Lisäksi opiskelijoiden antamasta ehdotuksesta voidaan pitää kaksi kurssia kesäopintoina, joita ei olisi muuten pidetty. ”

Kyselyn mukaan verraten hyvin linjauksistaan ja ohjeistaan tiedottaneita tiedekuntia ovat kasvatustieteiden tiedekunta ja lääketieteellinen tiedekunta.

Verraten kohtalaisesti linjauksistaan tiedottaneita ovat tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, teknillinen tiedekunta, luonnontieteellinen tiedekunta ja humanistinen tiedekunta.

Verraten huonosti linjauksistaan ja ohjeistaan on kyselyn mukaan tiedottanut Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu. Se erottui joukosta negatiivisessa mielessä myös opintojaksojen suorittamisen tiedottamisen osalta.

Miksi tieto ei ole keväällä kulkenut?

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun koulutusdekaani, laskentatoimen professori Janne Järvinen toteaa, että tiedekunnassa on keskenään hyvin erilaisia oppiaineita, ja niissä taas erilaisia kurssien suoritustapoja. Kenties siksi tiedotuksessa on ollut sekavuutta, Järvinen pohtii.

Vastuu kurssien järjestämisestä tiedottamisesta on ollut kurssien opettajilla. Viestintää on tehty myös kauppatieteilijöiden ainejärjestön Finanssin kautta.

”[Tiedekunnassa] ei järjestetty omia infoja, niitä olisi toki voinut olla. Toki BMTK on [kauppakorkeakoulua] pienempi tiedekunta. Opiskelijajärjestön kanssa on oltu yhteydessä ja ajateltu, että sieltä menee tieto eteenpäin. Finanssin kanssa on keskusteltu hyvin rakentavasti. Olisi [tiedottamiseen] varmasti voinut olla erilaisia keinojakin”, Järvinen toteaa.

Janne Järvinen huomauttaa, että tilanteen nopea muuttuminen on kuormittanut opiskelijoiden lisäksi myös opettajia. Nopeassa muutoksessa olisivat lisäresurssit tai apukädet olleet tarpeen.

”Kaikilla on ollut kiire opetuksen kanssa: minullakin oli keskeneräisiä kursseja, joista piti siirtyä etäopetukseen muutaman päivän varoitusajalla. Voi olla iso kandikurssi jossa on satoja opiskelijoita, ja vaihtoehtoiset tavat opetukseen piti kehittää parissa päivässä. Ymmärrän, että on ollut hirveän haastava tilanne, mutta kohtuullisen hyvin selvittiin.”

Finanssin koulutuspoliittinen vastaava Lotta Leinonen kertoo järjestön keräävän kokemuksia koronan vaikutuksista nyt myös omalla, yhdessä tiedekunnan kanssa tehtävällä kyselyllä.

Finanssin jäsenille tarkoitettu kysely on avoinna vielä toukokuun loppuun saakka, mutta nyt annettujen vastausten perusteella muutama pointti toistuu.

Leinosen mukaan yleiskuva opetuksen toteutumisesta kevään aikana on positiivinen. Kiitosta ovat saaneet etenkin videoidut luennot ja graduohjaus. ”Erityisesti maisterivaiheessa löytyy kursseja, joista on tullut kiitosta.”

Leinosen mukaan etenkin fuksivuoden opiskelijoilla on ollut joitakin kursseja, joissa etäopetusta ei ole ollut juuri lainkaan, tai tentti oli korvattu viikoittaisilla tehtävillä. Leinosen mukaan ne vetävät kaikkea palautetta alaspäin.

”Jos on kurssi, jossa ei saa yhteyttä [opettajaan] tai työmäärä on kasvanut aiemmasta, se heijastuu heti kyselyn tuloksiin.”

Viestimisen osalta kritiikkiä on tullut Finanssin kyselyyn tilanteista, joissa tentin järjestelyistä on tiedotettu myöhään. Palautetta on annettu myös siitä, jos jollain kurssilla etäopetus on järjestynyt lähes samalla tavalla kuin lähiopetuskin, mutta toisella taas ei ole ollut minkäänlaisia luentoja: ”Miksi toisella kurssilla opetus voitiin järjestää sataprosenttisesti verkkoon, toisella taas jätettiin kokonaan pois.”

Osalla opinnot joustivat, osalla eivät

Myös työmäärän lisääntymisen ja opintojakson järjestelyiden joustavuuden osalta oli hajontaa tiedekunnittain.

Työmäärän lisääntymisen haitallista vaikutusta opintoihin kokivat keskimääräistä enemmän opiskelijat kasvatustieteiden tiedekunnassa, humanistisessa tiedekunnassa, luonnontieteiden tiedekunnassa ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Verraten parhaat tulokset olivat biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa sekä lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Opintojaksojen joustavuuden osalta keskimääräistä paremmin pärjäsivät biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta. Keskimääräistä enemmän joustavuuden puute vaikeutti opintoja kauppakorkeakoulussa ja humanistisessa tiedekunnassa.

Vastanneista kauppakorkeakoulun opiskelijoista 19 prosenttia arvioi joustavuuden puuttumisen vaikeuttaneen opintoja hieman ja 14 prosenttia merkittävästi.

Koulutusdekaani Janne Järvisen mukaan kauppakorkeakoulun opinnoissa joustavuuden toteutumiseen vaikuttaa opintojen rakenne. Kandivaiheessa on maisteriopintoja vähemmän mahdollisuuksia joustavuuteen ja vaihtoehtoisiin suoritustapoihin.

Järvisen mukaan moni kyselyyn vastanneista kauppakorkeakoulun opiskelijoista on ollut juuri kandivaiheen opiskelija. Se vaikuttaa myös siihen, kuinka kuormittavalta opinnot tuntuvat. Opintojen alkuvaiheessa tukea tarvittaisiin ylipäänsä enemmän ja poikkeustilanteessa tuen tarve vain kasvaa.

Lotta Leinosen mukaan joustavuuden osalta huolta opiskelijoissa on aiheuttanut myös harjoitteluiden peruuntumisten vaikutus opintoihin.

”Kun korona on vienyt harjoittelupaikan ja pakollista harjoittelua ei voi korvata uudistetussa kandiohjelmassa käytännössä millään muulla, se on ollut huolenaihe – ei kai valmistuminen jää siitä kiinni.”

Janne Järvisen mukaan myös kandikurssien kilpailullisuus vaikuttaa kokemukseen.

”Kandiohjelmassa tietyillä kursseilla menestyminen ratkaisee pääsyn suosittuihin pääaineisiin. Osa koki kurssin työmäärän kuormittavuuden kasvavan, ja samanaikaisesti on ollut painetta saada hyvä arvosana.”

Tälle kilpailuasetelmalle tiedekunta ei voi mitään: ”Pääaineissa on rajattu määrä paikkoja, ja jos sinne haluaa enemmän kuin mahtuu, syntyy arvosanoilla ratkaistava kilpailu. Näkisin, että heillä, joilla akateeminen suoriutuminen ei ole huipputasoa, tilanne stressaa ja kuormittaa.”

Lotta Leinosen mukaan kurssin suoritustavan vaihtuminen tentistä tehtäviin on stressannut kandivaiheen opiskelijoita.

”Jos on aikaisemmin on ollut pelkkä tentti, on ollut helpompaa arvioida sitä, kuinka paljon pitää osata hyvän arvosanan saamiseksi. Nyt kun toteutustapa on vaihtunut tentistä viikoittaisiin tehtäviin, se on ollut kyllä oppimisen kannalta hyvä, mutta jos on ollut kovat tavoitteet, se on lisännyt painetta: [tehtävien kohdalla] on vaikeampaa arvioida, miten paljon täytyy osata hyvän arvosanan saamiseksi. On se varmasti tuottanut lisästressiä heille, jotka stressaisivat siitä muutenkin. ”

Entä itse etäopetus?

Kyselyn perusteella etäopetus on toiminut Oulussa verraten hyvin, mutta tulos vaihtelee taas tiedekunnittain.

Niistä vastaajista, joilla etäopetusta on opinnoissa ollut, 67 prosenttia koki etäopetuksen toimineen hyvin tai todella hyvin.

Vastaajista 12 prosentilla etäopetus on toiminut huonosti ja kolmella prosentilla todella huonosti. Kyselyn perusteella tiedekuntien keskiarvoa paremmin etäopetus on onnistunut lääketieteellisessä tiedekunnassa, heikoiten taas Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Lääkärilehti uutisoi 24.4., että lääketieteen opiskelijat ympäri Suomen ovat olleet varsin tyytyväisiä opetuksen järjestelyihin ja toteutukseen.

Moni vastaaja kertoi kotona opiskelun vaikeuttaneen rutiinin ylläpitoa, ajanhallintaa ja yleistä elämänhallintaa.

Muiden haasteiden osalta kysely osoitti, että erityisesti mielenterveyteen ja elämänhallintaan sekä toimeentuloon ja opetuksen järjestelyihin liittyvät asiat ovat vaikeuttaneet opiskelua.

Vastauksissa ilmeni esimerkiksi vaikeuksia työharjoitteluiden ja harjoitustuntien järjestelyissä, ongelmia liittyen toimeentuloon sekä pelkoa opintojen ja valmistumisen viivästymisestä. Lisäksi kyselyssä mainittiin vaikeudet kommunikaatiossa, tiedon saannissa sekä opintojaksojen vastuuopettajien tavoitettavuudessa.

Moni vastaaja kertoi kotona opiskelun vaikeuttaneen rutiinin ylläpitoa, ajanhallintaa ja yleistä elämänhallintaa.

Kyselyssä selviteltiin myös eri suoritustapojen toimivuutta.

Tenttien osalta kotitentit ja Moodle-tentit sekä muiden kirjallisten suoritteiden osalta esseet, raportit, referaatit ja tiivistelmät toimivat pääosin hyvin. Huonoimpana taas koettiin etänä tehtävät ryhmätyöt. 

Kyselyssä selvitettiin vaikeuksien lisäksi myös kevään onnistumisia. Suurin osa opiskelijoiden kiitoksista koski etäopetusta, luentoja ja seminaareja, joiden yhteydessä vastaajat kehuivat etäopetuksen sujuvuutta ja opettajien osaamista etävälineiden ja opetuksen osalta. Erityisesti luentojen tallentamista pidettiin hyvänä, sillä asioihin palaamisen mahdollisuus koettiin helpottaneen oppimista ja tuoneen joustavuutta opiskelun aikataulutukseen. 

Opiskelun välineiden ja tilojen osalta erityiskiitosta saivat IT-palveluiden sekä tiedekirjasto Pegasuksen järjestelyt ja etävälineistä Zoom ja Moodle. Myös useita yksittäisiä opettajia ja tiedekuntia kiitettiin erityisen hyvästä toiminnasta.

Opinnot etenivät ja laatu pysyi hyvänä

Vaikka OYY:n kyselyssä ilmeni kritiikkiä niin tiedotukseen, joustavuuteen kuin kuormitukseen liittyen, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden opinnot ovat kevään aikana edenneet eikä valmistuminen ole viivästynyt.

Tätä Janne Järvinen pitää tärkeänä.

”Viikkotehtävien seurannan perusteella tehtävien palautusprosentit ovat olleet korkeat ja arvioitu [laadultaan] hyväksi. Tiedekunnan näkökulmasta tämä on hyvä asia.”

”Jotkut kokivat, että työmäärä lisääntyi. Sanotaanko näin, että työskentely on hyväksi – oliko joku odottanut, että asiat muuttuisi helpommaksi tässä tilanteessa.”

Voisiko opintoihin tuoda jatkossa lisää joustavuutta? Janne Järvisen mukaan opintojen järjestämisessä on iso ero kandi- ja maisteriohjelmien välillä. Hänen mukaansa kandiohjelma on käytännössä ”putki”, johon nykyisillä opiskelija- ja opettajamäärillä ei voi tehdä muutoksia.

”Opetus on käytännössä suurten väkijoukkujen hallintaa. Kandiopiskelussa haasteena on, että opetus olisi tästä huolimatta laadukasta. Olen varma, että kandiopintomme ovat laadukkaita, mutta suuruus tuo niihin omat erityispiirteensä.”

Sen sijaan ”maisteriopinnoissa voi olla taas ihan eri systeemit”.

Esimerkkinä maisterivaiheen vaihtoehtoisesta järjestämistavasta Järvinen nostaa esille keväällä pitämänsä etägraduseminaarin. Etänä osallistuminen sopii erityisen hyvin heille, jotka tekevät töitä gradun ohella: nyt kokonaista työpäivää ei tarvitse ottaa vapaaksi seminaariin osallistumiseksi.

Janne Järvisen mukaan vaihtoehtoisten suoritustapojen käyttöönoton ongelmana on toisaalta vaatimus tehokkuudesta: tulosta, eli valmiita tutkintoja, tulisi syntyä.

”Vaihtoehtoisten suoritustapojen käyttäminen aiheuttaa käytännössä prosessin viivästymistä. Meidän täytyy saada isoja määriä opiskelijoita laadukkaasti ja ajoissa ulos. Se on realiteetti: yliopiston rahanjakomallissa [kauppatieteet] ovat matalan kustannuskertoimen ala.”

Eri koulutusalojen opetuksen järjestämisen kalleus yliopistoille vaihtelee muun muassa opetuksen vaatimasta laitteistosta ja kontaktiopetuksen määrästä riippuen. Osa tutkinnoista onkin yliopistoille toisia kalliimpia, ja ne huomioidaan rahoitusmallissa korkeammalla kustannuskertoimella.

Jos opetus jatkuisi etänä myös syksyllä, Finanssin kyselyn perusteella jäsenistölle mieluisaa olisi saada lisää verkkoluentoja ja enemmän tietoa opintojen suorittamisesta ja niiden aikataulutuksesta. Toisaalta videoluennot voisivat olla ratkaisu myös muulloin kuin korona-aikaan, sillä ne voisivat mahdollistaa työssäkäyvän opiskelijan osallistumisen läsnäolopakollisille kursseille, Leinonen sanoo.

Janne Järvisen mukaan tiedekunta käy kyselyiden tulokset läpi tiedekunnan omissa toimielimissä.

”Olemme hyvin kiinnostuneita siitä, mitä kyselyissä on ilmennyt.”

Mitä seuraavaksi?

Oulun yliopiston ylioppilaskunnalta kyselyn tulokset vaativat reagointia, Sanna Kangasniemi arvioi. Tulokset on välitetty yliopistolle, ja raportti kokonaisuudessaan on julkistettu myös OYY:n verkkosivuilla.

”Toki meillä on tällä hetkellä on vain tietoa poikkeustilanteesta – olisi kiinnostavaa, että meillä olisi myös normaalioloista saatua dataa. Näidenkin tulosten perusteella on seikkoja, joihin oli jo reagoitu ennen kyselyä. Nyt lähdetään kohdentamaan vielä lisää huomiota niihin.”

”Emme vielä tiedä, miten kauan tilanne jatkuu. Opiskelijat olivat toivoneet, että hyviksi todettuja käytäntöjä voisi jatkaa, vaikka ei olisi koronapandemiakaan.”

Kangasniemen mukaan kyselyssä kiitosta saanut opintojen joustavuus on OYY:n linjojen mukaista. OYY aikoo ajaa sen edistämistä jatkossakin.

”Emme vielä tiedä, miten kauan tilanne jatkuu. Opiskelijat olivat toivoneet, että hyviksi todettuja käytäntöjä voisi jatkaa, vaikka ei olisi koronapandemiakaan.”

Onko OYY saanut palautetta edunvalvonnan onnistumisesta koronan aikaan?

Sanna Kangasniemen mukaan kyselyn avoimissa vastauksissa oli muutamia yksittäisiä kysymyksiä siitä, miksei ylioppilaskunta tee mitään.

Aino Rossi sanoo, ettei ole saanut suoraa palautetta. Neuvontapyyntöjä on keväänkin aikana tullut, ja se on vain toivottavaa. Rossia ovat työllistäneet esimerkiksi kysymykset tenteistä ja opinnäytteistä: ”Opinnäytteet ovat kriittisiä, kun ollaan valmistumassa.”

Lisäksi kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla huolta ovat aiheuttaneet syksyn lukukausimaksut.

Kangasniemen mukaan opiskelijoiden sosiaalipoliittisina huolina ovat olleet muun muassa opintotuki, lomautukset sekä perheellisten opiskelijoiden kohdalla se, voiko nostaa opintorahaa, jos on joutunut jäämään lapsen kanssa kotiin.

Kangasniemen mukaan olisi mielenkiintoista tehdä vastaavanlainen kysely vielä syksyllä, oli edessä sitten etäopetuksen jatkuminen tai paluu arkeen.

”Siinä näkisi, mitä muutoksia tämänhetkiseen tilanteeseen on tehty.”

Mikä?

OYY:n koronakysely

»Koronan vaikutuksia selvittänyt verkkokysely oli avoinna 3.–11. huhtikuuta. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille Oulun yliopiston opiskelijoille, eli perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi mukaan kuuluivat myös jatko-opiskelijat, avoimen yliopiston opiskelijat ja vaihto-opiskelijat.
» Kyselyyn vastasi 1603 opiskelijaa, eli 12 prosenttia kaikista Oulun yliopiston opiskelijoista.
» Vastaajista valtaosa (93 prosenttia) vastasi kyselyyn suomeksi ja 7 prosenttia englanniksi.
» Kyselyyn tuli vastauksia kaikista tiedekunnista.
» OYY:n mukaan biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan kohdalla kyselyn vastaajamäärä oli tiedekunnan opiskelijamäärään suhteessa edustava otos. Hieman yliedustettuina olivat lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat, ja hieman aliedustettuja taas teknillisen sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan opiskelijat.
» Oulun yliopiston tutkijakoulun (UniOGS) merkitsi tiedekunnakseen 2 prosenttia vastaajista. Tiedekunnittain jaoteltuna kyselyn tuloksissa on mukana myös jatko-opiskelijoita.
» Koko kysely löytyy suomeksi ja englanniksi OYY:n verkkosivuilta.

Lue lisää: Kampus karanteenissa – Miten etäopiskelu onnistuu eri tiedekunnissa?, Miten korona muutti opiskelija-arjen? Kokemuksia kerätty kyselyillä, julkaistujen tulosten mukaan etäopinnot kasvattaneet työmäärää

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Aina vain nopeammin, tehokkaammin ja oivaltavammin – korkeakouluopiskelija on kovilla myös Ranskassa

OECD:n viime syyskuussa julkaiseman koulutusvertailun mukaan Suomi ja Ranska ovat esimerkkejä kahdesta hyvin erilaisesta koulutusjärjestelmästä. Tyypillinen ranskalainen opiskelija aloittaa vaativat korkeakouluopinnot heti lukion jälkeen, eikä hänellä ole juuri valinnanvaraa kurssiensa valinnassa. Suomalainen opiskelija taas aloittaa opintonsa myöhemmin, ja pystyy suunnittelemaan opintonsa vapaammin. Mutta mitä ranskalainen korkeakoulu voi opettaa suomalaiselle?

TEKSTI Frida Ahonen

KUVAT Anni Hyypiö

Sciences Po Paris -yliopisto, Pariisi eräs ensimmäisen opiskeluvuoden syksyn 2015 lauantai.

Juuri kolmetuntisesta taloustieteen tentistä selvinneenä istun yliopiston kirjastossa lukemassa vielä samana iltapäivänä pidettävään Euroopan 1800-luvun historiaa käsittelevään suulliseen kuulusteluun. Tiedän, että yliopistoni professorit arvostelevat opintosuoritukset todella tiukasti.  Siksi viime hetken pänttäyksessä huomioni keskittyy tentissä lisäpisteitä tuoviin yksityiskohtiin, vaikka pääkriteereitä tenttivastauksen arvostelemisessa ovat tenttikysymyksen problematisointi, vastauksen rakenne sekä oivaltavuus.

Keskittymistäni häiritsevät takaraivossani kolkuttelevat, seuraavalla viikolla vuorossa olevat palautukset: politiikan tutkimuksen johdantokurssin suullinen esitys sekä historian valinnaiskurssin Yhdysvaltojen ja Latinalaisen Amerikan suhteita käsittelevä tutkielma. Varaa virheille ei juuri ole, sillä uusintoja järjestetään vain kerran vuodessa kevätlukukauden lopussa, ja reputtaa voi vain kaksi kurssia lukuvuodessa.

Kokemukseni ranskalaisesta yliopisto-opiskelusta ei ole ainoa laatuaan. Suomen Ranskan instituutin kulttuurivastaavan Jaana Koivisto-Niemisen mukaan opiskelu voi olla joillain aloilla stressaavampaa Ranskassa kuin Suomessa, koska etenkin julkisiin yliopistoihin pääsee sisään lähes suoraan toisen asteen päättötodistuksella ja karsinta tapahtuu vasta opintojen aikana, kun kaikki eivät pääse jatkamaan ensimmäiseltä vuodelta toiselle. Suomessa opiskelijat ovat jo opinnot aloittaessaan saaneet opiskelupaikan, kun taas Ranskassa opiskelijat joutuvat tekemään töitä opiskelupaikkansa säilyttämisen puolesta.

Taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n syyskuussa 2019 julkaiseman Education at Glancetutkimuksen mukaan Suomessa siirtymä toiselta asteelta korkeakouluun kestää keskimääräistä kauemmin. Ranskassa hieman yli 50 prosenttia 1920-vuotiaista opiskelijoista aloitti korkeakouluopinnot vuonna 2017, kun Suomessa sama luku oli reilut 20 prosenttia.

Tutkimus on herättänyt taas kerran keskustelua siitä, pitäisikö Suomessakin pyrkiä malliin, jossa opiskelijat otetaan sisään pelkästään toisen asteen koulumenestyksen perusteella, jotta opiskelijat pääsisivät mahdollisimman nopeasti toiselta asteelta korkeakouluun. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä joka toisella 2534-vuotiaista suomalaisopiskelijoista olisi korkeakoulututkinto. Tällä hetkellä edellä mainittuun kategoriaan kuuluvista noin reilut 40 prosenttia on korkeakoulutettuja. 

Ranskassa opinnoissa ei löysäillä

Poitiers’n yliopistossa psykologiaa opiskeleva Xavier Leonce toteaa Ranskassa julkisessa yliopistossa opintojen tahdissa pysymisen olevan vaativaa. Leonce’n yliopisto ottaa kaikki halukkaat sisään, mutta karsii heikoimmin menestyvät opiskelijat vuosittain. 

Samankaltainen on myös kolme vuotta Poitiers’n yliopistossa historiaa opiskelleen Antoine Angotti’n kokemus: opinnoissaan epäonnistuneet opiskelijat unohtuvat systeemin ulkopuolelle, ja yliopistoa ei juuri kiinnosta heidän opintonsa.

Ranskassa on julkisten yliopistojen lisäksi myös kokonaan tai osittain yksityisiä erittäin arvostettuja korkeakouluja (grandes écoles), joihin pääseminen vaatii vaikean pääsykokeen läpäisemistä. Vaikka opiskelijoiden ei tarvitse tällöin pelätä korkeakoulupaikkansa puolesta, tahti on silti kova. Sciences Po Paris -yliopistossa oikeustieteen maisterintutkintoaan viimeistelevä Lolasta tuntuu lomallakin, että hänen pitäisi olla opiskelemassa.

”Minusta tuntuu kuin minulla ei olisi ollenkaan vapaata aikaa, sillä ajattelen vapaallakin vain tekemättömiä koulutehtäviä. On käsittämätöntä, että opiskelija on sellaisen paineen alla!” Lola pohtii.

Suomessa vaihto-oppilaana opiskelevien ranskalaisten Troyes’n yliopistossa insinööriksi opiskeleva Nicolas Le Sciellour ja Lille’n kauppakorkeakoulussa opiskeleva Valentine Vallez vahvistavat väitteen ranskalaisen koulujärjestelmän vaativuudesta suomalaiseen verrattuna. Heidän mukaansa suomalaisessa korkeakoulussa opiskelijat selviävät paljon vähemmällä kuin ranskalaisessa.

”Minusta tuntuu kuin minulla ei olisi ollenkaan vapaata aikaa, sillä ajattelen vapaallakin vain tekemättömiä koulutehtäviä.”

Haastattelemieni suomalaisopiskelijoiden kokemukset yliopisto-opiskelusta poikkeavat paljon ranskalaisesta. Kuopion yliopistossa biolääketiedettä opiskelevan Seela Korpilähteen mukaan opiskelu on ollut paljon rennompaa ja helpompaa kuin hän odotti. Korpilähteen yliopisto myös joustaa tarvittaessa, esimerkiksi tentti-ilmoittaumisissa.

Myös Turun humanistisessa ammattikorkeakoulussa kulttuurituotannon linjalla opiskelevan Jonna Tikan sekä Turun yliopistossa oikeustiedettä opiskeleva Sannin mielestä korkeakouluopiskelu ei ole ollut niin haastavaa, kuin mitä he ennen opintojen aloittamista kuvittelivat. Tikka kertoo, että yliopiston pääsykoetta pidetään yleisesti opiskelun vaikeimpana kokeena.

Suomessa opiskelija vapaampi suunnittelemaan opintonsa

Ranskaan verrattuna suomalaiset opiskelijat pystyvät määrittämään opiskelutahtinsa itsenäisemmin. Oikeustiedettä opiskeleva Sanni kertoo, että hänen opintonsa ovat vapaamuotoisia ja läsnäolopakko on erittäin harvoilla kursseilla. Turussa kulttuurintuotantoa opiskeleva Tikka on samoilla linjoilla sanoessaan, että opintoihin pystyy vaikuttamaan hyvin vapaasti ja että kaikki opiskelijat etenevät omaan tahtiinsa. 

Oulun yliopistossa suomen kieltä opiskeleva Saanamaria toteaa opintojen joustavuuden vaihtelevan yliopistoittain. Hänen aikaisemmassa yliopistossaan Vaasassa opintojen itsenäinen suunnittelu oli helpompaa, kun kursseilla ei ollut läsnäolopakkoa.

Ranskan instituutissa työskentelevän Koivisto-Niemisen mukaan suomalaiset opiskelijat tottuvat omatoimisuuteen jo lukioaikana, ja heillä on ehkä paremmat valmiudet akateemiseen vapauteen kuin ranskalaisilla, joiden koulujärjestelmä on ohjatumpi. Esimerkiksi Poitiers’n yliopistossa psykologiaa opiskeleva Xavier Leonce toteaa, että hänen yliopistossaan ei missään vaiheessa pääse itse suunnittelemaan lukujärjestystään. 

Sciences Po Paris -yliopiston Nantes’n kampuksella kolmatta vuotta opiskelevan suomalaisen Kaisa Virolaisen mielestä opiskelu ranskalaisessa yliopistossa on suomalaiseen yliopistoon verrattuna huomattavasti koulumaisempaa.

”Sciences Po on antanut tosi selkeät raamit opiskelujen suorittamiseen”, Virolainen kertoo.

Hänen mielestään ero johtuu myös siitä, että Ranskassa yliopisto-opiskelu aloitetaan nuorempana kuin Suomessa. OECD:n tutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelu aloitetaan Suomessa keskimäärin 24-vuotiaana, kun taas Ranskassa vastaava luku on 20.

Suomessa opinnot pystyy, ainakin teoriassa, räätälöimään opiskelijan henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen sopivaksi. Oikeustiedettä opiskeleva Sanni kertoo käyneensä toisen opiskeluvuoden keväästä saakka oman alan töissä toisella paikkakunnalla ja pystyneensä etenemään opinnoissaan aikataulun mukaisesti. Jonna Tikka on myös ollut Turun opintojensa ohella työharjoittelussa Helsingissä, mikä on ollut mahdollista hänen korkeakoulunsa tarjoamien verkkokurssien ansiosta.

Ranskassa taas töiden ja opiskelun yhdistäminen ei ole yleistä. Rouen’n kauppakorkeakoulussa opiskeleva Margot kertoo opiskelijan valinnanvapauden rajoittuvan maisterin loppuvaiheen erikoistumisalan valintaan ja siihen, minä opintovuonna tekee opintoihin kuuluvan työharjoittelun. Erikoisala pitää valita heti opintojen alussa, eikä sitä voi muuttaa myöhemmin.

Opiskeluvaatimukset opiskelijan motivaattorina?

Suomalaisiin opiskelijoihin kohdistuvat odotukset liittyvät lähinnä opintojen rahoitukseen. Suomalaisopiskelijat mainitsevat esimerkiksi Kelan aiheuttavan aiheuttavan opiskelulle rajoitteita: ”Monille ratkaiseva asia ovat opintotuet, jotka velvoittavat opiskelemaan tiettyyn tahtiin”, Tikka tiivistää opiskelijoihin kohdistuvat odotukset. 

Myös Oulussa opiskelevan Saanamarian mukaan tutkinnon oletetaan valmistuvan tavoiteajassa. 

Myös Ranskassa on asetettu rajoituksia, esimerkiksi kuinka moneksi vuodeksi opiskelija voi saada stipendin muodossa tukea opintoihinsa. Haastattelemani ranskalaiset opiskelijat eivät kuitenkaan mainitse taloudellisten rajoitusten aiheuttamia paineita opintojen etenemiselle.

Sen sijaan ranskalaisopiskelijoiden vastauksista nousevat esiin sekä korkeakoulujen että lähipiirin opiskelijoihin kohdistamat odotukset. Etenkin julkisissa yliopistoissa opiskelu on vaativaa, sillä pitäähän opiskelijan erottautua massasta pystyäkseen jatkamaan seuraavalle vuodelle. Arvostetuimmissa yliopistoissa mahdollisten opiskelun jatkumiseen liittyvien paineiden lisäksi opiskelijoiden odotetaan osoittavan erityistä kunnianhimoa tai lahjakkuutta.

”Olen onnekas, kun pääsin opiskelemaan yhteen arvostetuimmista oikeustieteen laitoksista Ranskassa. Kolikon kääntöpuolena on se, että yliopistoni professorit ja yleisesti yliopisto asettavat opiskelijoille kovia vaatimuksia”, oikeustiedettä opiskeleva Louis Malbète kertoo.

Myös Pariisissa valtiotieteitä opiskeleva Kaisa Virolainen on huomannut, että Sciences Po Paris -yliopiston opiskelijoiden odotetaan pääsevän pitkälle. Nämä odotukset eivät tule pelkästään koulun puolelta, vaan myös Virolaisen ranskalaiset perhetutut odottavat hänen tähtäävän korkeaan hallintovirkaan tai jatko-opiskelupaikkaan arvostetussa koulussa.

”Olen onnekas, kun pääsin opiskelemaan yhteen arvostetuimmista oikeustieteen laitoksista Ranskassa. Kolikon kääntöpuolena on se, että yliopistoni professorit ja yleisesti yliopisto asettavat opiskelijoille kovia vaatimuksia.”

Toisaalta monien haastattelemieni ranskalaisopiskelijoiden mielestä on hyvä, että yliopisto odottaa opiskelijalta paljon. Psykologiaa opiskelevan Leonce’n mielestä tämä rohkaisee opiskelijaa tekemään kunnianhimoisia valintoja. Hän ei esimerkiksi itse olisi uskaltanut edes ajatella tutkijan uraa yhtenä mahdollisuutena, elleivät hänen opettajansa olisi vaatineet niin suurta tieteellistä tarkkuuta ja täsmällisyyttä opiskelussa.

Myös Sorbonnen yliopistossa tiedotusoppia opiskeleva Flore Daïen kertoo, että hänen yliopistonsa ilmapiiri innostaa opiskelemaan. Opiskelu on vaativaa, mutta hän on arvostanut mahdollisuutta keskustella opintojen sisällöistä professorien kanssa.

Malbète’n mukaan opiskelijoiden on hyvä tottua paineisiin, sillä muuten he eivät pärjäisi myöhemmin tulevaisuudessa.

”On kuitenkin totta, että odotukset aiheuttavat usein stressiä”, Malbète toteaa.

Opinto-ohjauksen laatu vaihtelee

Koivisto-Niemisen mukaan opiskelukokemukseen voi lisäksi vaikuttaa se, että suurimmassa osassa ranskalaisissa yliopistoissa on paljon opiskelijoita ja opiskeluryhmät ovat suuria. Opiskelija jää helposti ongelmiensa kanssa yksin.

Tämän vahvistaa Poitiers’n yliopistossa opiskellut Xavier Leonce, jonka vuosikurssilla oli ensimmäisenä vuonna 1100 opiskelijaa, mutta maisterivaiheessa enää 50.

Opiskelijoiden valtava määrä vaikeuttaa opetuksen järjestämistä kandidaattivaiheessa, sillä massaluennoilla ei riitä paikkoja kaikille ja opiskelijoille saivat toisinaan jopa toisen opiskelijan arvosanat omansa sijasta. Leonce kuvailee, että moni jää systeemin ulkopuolelle ja joutuu jättämään opintonsa kesken, koska minkäänlaista ohjausta ei tarjota.

Riittävä opinto-ohjaus ei ole yksityisissäkään yliopistoissa itsestäänselvyys. Virolainen kertoo, että ohjattuja kertoja järjestetään harvoin ja neuvoja saa lähinnä vanhemmilta opiskelijoilta, esimerkiksi Facebook-ryhmistä. Malbète on saanut tukea opintojensa suunnitteluun lähinnä lähipiiriltään.

Opiskelijoilla on myös myönteisiä kokemuksia. Sorbonnen yliopistossa tiedotusoppia opiskeleva Daïen kertoo, että hänen korkeakoulussaan jokaisesta opiskelijasta huolehditaan ja opintoihin saa paljon tukea yliopistolta. 

Opiskelijoiden valtava määrä vaikeuttaa opetuksen järjestämistä kandidaattivaiheessa, sillä massaluennoilla ei riitä paikkoja kaikille ja opiskelijoille saivat toisinaan jopa toisen opiskelijan arvosanat omansa sijasta.

Myös Úniversita di Corsica -yliopistossa Korsikalla opiskeleva Pauline Fabiani sanoo, että hänen yliopistossaan jokainen opiskelija otetaan huomioon ja opiskelijaa kuunnellaan. Sekä Daïen että Fabiani korostavat yliopiston pienen koon mahdollistavan hyvän opinto-ohjauksen.

Suomessa kokemukset opinto-ohjauksen riittävyydestä vaihtelevat, jopa saman yliopiston sisällä. Oulun yliopistossa opiskeleva Saanamaria on saanut tukea omaopettajaltaan, joka on osoitettu jokaiselle opiskelijalle opintojen alussa. Myös ranskalaiset vaihto-opiskelijat Vallez ja Le Sciellour ovat saaneet Oulun yliopistolta kaiken mahdollisen avun, mitä he ovat tarvinneet. Heidän kotiyliopistoissaan Ranskassa opiskelija jää helposti kysymystensä kanssa yksin.

Kuopiossa Seela on myös saanut tukea ja kannustusta opintoneuvojalta, jonka luona hän on voinut käydä keskustelemassa opintojensa edistymisestä. Sen sijaan Oulun yliopistossa suomen kieltä opiskelevan Maijan mukaan opintojen suorittamista perinteisestä poikkeavassa, omanlaisessa tahdissa, ei tueta eikä erilaisia elämäntilanteita tai opintovalmiuksia oteta riittävästi huomioon.

Rouen'ssa kauppatieteitä opiskeleva ranskalainen Margot sanoo Ranskassa opiskelijan valinnanvapauden rajoittuvan maisterin loppuvaiheen erikoistumisalan valintaan ja siihen, minä opintovuonna tekee opintoihin kuuluvan työharjoittelun.
Rouen’ssa kauppatieteitä opiskeleva ranskalainen Margot sanoo Ranskassa opiskelijan valinnanvapauden rajoittuvan maisterin loppuvaiheen erikoistumisalan valintaan ja siihen, minä opintovuonna tekee opintoihin kuuluvan työharjoittelun.

Onhan opiskelu myös laadukasta ja mielekästä?

Korkeakouluvertailuissa opiskelijan oma ääni jää helposti kuulumattomiin, kun yhteiskunnallinen keskustelu keskittyy opintojen tehokkaaseen ja nopeaan suorittamiseen. Kansainväliset tutkimukset, kuten OECD:n koulutusvertailu, tukevat opiskelijanumeroihin ja opintovuosiin keskittyvää keskustelua. Muistetaanko opintojen laadukkuutta ja mielekkyyttä tai opiskelijan jaksamista ottaa huomioon koulutustavoitteita laadittaessa?

Ranskassa julkisissa yliopistoissa käytössä olevaa, matalilla perusteilla opiskelijat sisäänottavaa ja myöhemmin karsivaa korkeakoulujärjestelmää on väläytelty esikuvaksi myös suomalaiselle korkeakoulu-uudistukselle. (HS 27.9.2019 ja HS 4.5.2012)

Haastattelemieni ranskalaisopiskelijoiden kokemukset kuitenkin muistuttavat, että pienessä yliopistossa opiskelija viihtyy, kun taas suurissa yksilö hukkuu helposti massaan.

Jos korkeakouluun pääsemistä helpotetaan ja nopeutetaan Suomessakin, vaarana on opetuksen laadun ja ohjauksen kärsiminen, kun suurille opiskelijamäärille ei pystytä järjestämään riittävän yksilöityä opetusta.

Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsenenä vuonna 2019 toimineen Helmi Anderssonin mukaan yksittäisen opiskelijan saama ohjaus ja tuki todennäköisesti heikentyvät, jos suurempi opiskelijamäärä hoidetaan samalla, jo nyt osin ylityöllistetyllä henkilökunnalla.

Digitaaliset ratkaisutkaan eivät olisi aukoton ratkaisu, sillä uudet opiskelijat tarvitsevat henkilökohtaista kohtaamista ja ohjausta. Andersson miettii myös opiskelun konkreettista järjestämistä.

”On myös syytä pohtia, miten opetus järjestetään ja miten seinät saadaan riittämään, jos opiskelumäärää paisutetaan. Koulutusleikkausten aikana yliopistojen tilankäyttöä tehostettiin ja leikattiin jo voimakkaasti.”

Mutta miten Sciences Po Paris -yliopiston kirjastossa tuskailevalle suomalaisopiskelijalle kävi?

Neljän opiskeluvuoden jälkeen tulin lopulta takaisin Suomeen, jotta pääsisin opiskelemaan unelmieni alaa, mutta myös siksi, että suomalainen yliopistojärjestelmä sekä opiskelukulttuuri mahdollistavat opintojen uudelleen aloittamisen vanhempanakin.

Olisin ollut 24-vuotiaana ensimmäisen vuoden opiskelijana Ranskassa epäonnistunut kummajainen; Suomessa kokemukseni on sen sijaan vain yksi monien muiden joukossa.

Osa opiskelijoista esiintyy jutussa poikkeuksellisesti vain etunimellä.

Muokattu 15.4.2020 kello 13.11: Korjattu jutussa ollut virheellinen titteli. Helmi Andersson toimi Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsenenä vuonna 2019, hän ei ole SYL:n koulutuspoliittinen asiantuntija.

Frida Ahonen

Suomen kielen ensimmäisen vuoden opiskelija, joka on valmistunut valtiotieteiden kandidaatiksi ranskalaisesta Sciences Po Pariisin yliopistosta.

Lue lisää: