Kuvituskuva. Kuvassa näkyy turkoosilla taustalla läppäreitä kolmessa rivissä.

Perinteisille pääsykokeille vaihtoehdot etäkokeista ja todistusvalinnan laajentamisesta – kokeet pääasiassa kaksivaiheisina, todistusvalintakiintiön kasvattaminen saanut paljon kritiikkiä

Korona muutti tänä keväänä kaiken – korkeakoulujen opiskelijavalinnatkin. Yliopistojen päätös kasvattaa todistusvalintakiintiöitä on saanut niin hakijoilta kuin opiskelijajärjestöiltä kritiikkiä. Sähköisten kokeiden kevät käynnistyi kehnosti, kun Itä-Suomen yliopiston ensimmäinen etäkoe joudutaan uusimaan.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Suomen korkeakoulut tiedottivat 9.4., ettei pääsykokeita voi tänä keväänä järjestää fyysisesti paikan päällä koronatilanteen vuoksi. Ammattikorkeakoulut kertoivat jo tuolloin, että niiden kokeet järjestetään etäkokeina, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi taas ilmoitti, että yliopistot tiedottavat vaihtoehtoisista koejärjestelyistä 30.4. mennessä. Vappuaattoon mennessä yliopistot olivat julkaisseet tiedon kevään valinnoista sivuillaan.

Yliopistoissa perinteisiä valintakokeita korvataan nyt sähköisillä etänä suoritettavilla, usein kaksivaiheisilla valintakokeilla, suullisilla kokeilla, palautettavilla tehtävillä sekä todistusvalinnan laajentamisella.

Valintamenettelyt olisivat olleet aiemmasta poikkeavat ilman koronaakin, sillä tästä keväästä alkaen ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella tehtävä todistusvalinta on pääväylä korkeakouluihin. Ylioppilastutkinnon arvosanat huomioidaan todistusvalinnassa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa, ammatillisen perustutkinnon arvosanat vain ammattikorkeakouluihin hakiessa.

Se, kuinka iso osa uusista yliopistojen opiskelijoista valitaan todistuksella ja kuinka iso osa valintakokeella, on vaihdellut hakukohteesta riippuen. Todistusvalinta ei ole käytössä taidealalla ja arkkitehtuurikoulutuksissa – esimerkiksi Oulun yliopistossa musiikkikasvatus, arkkitehtuuri ja osa kasvatusalan hakukohteista on paljon puhututtaneen valintauudistuksen jälkeenkin soveltuvuuskokeen takana.

Todistusvalinnan osuutta nostettiin reippaasti

Tänä keväänä todistusvalinnan osuutta on monella alalla kasvatettu koronaviruksen vuoksi roimasti aiotusta.

Esimerkiksi lääketieteellisillä aloilla (eläinlääketiede, hammaslääketiede, lääketiede) aloituspaikoista 75 prosenttia täytetään todistusvalinnalla, ja loput 25 prosenttia kaksivaiheisella valintakokeella. Alkuperäisessä tilanteessa todistusvalinnan osuus olisi ollut 51 prosenttia.

DIA-yhteisvalinnassa, eli diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksessa todistusvalinnalla täytetään nyt 80 prosenttia aloituspaikoista. Toisaalta vastapainoksi useimmissa hakukohteissa lasketaan todistusvalinnan pitkän matematiikan kynnysehtoa, jotta hakukohteissa saadaan todistusvalinnan aloituspaikat täyteen.

Suomenkieliseen psykologian koulutukseen on nyt kolme eri valintatapaa. Kahdella eri tavalla tehtävällä todistusvalinnalla valikoituu 93 prosenttia uusista opiskelijoista, loput 7 prosenttia valitaan kaksivaiheisella valintakokeella. Alkuperäissuunnitelmien mukaan suomenkielisen psykologian koulutusohjelmaan valittavista opiskelijoista 60 prosenttia olisi valittu todistuksen perusteella.

Kauppatieteiden yhteisvalinnassa on 60 prosentin todistusvalintakiintiö ensikertalaisille. Sen lisäksi nyt käyttöön tulee myös laajennettu, muillekin kuin ensikertalaisille avoin todistusvalinta, jolla valitaan hakukohteista riippuen 10–30 prosenttia opiskelijoista. Loput 10–30 prosenttia uusista opiskelijoista valitaan kaksivaiheisella valintakokeella. Ilman koronan muutosta todistusvalinnan osuus olisi ollut 60 prosenttia.

Opettajankoulutuksen yhteisvalinnassa sähköisenä etäkokeena järjestettävään soveltuvuuskokeeseen pääsevistä 80 prosenttia valikoituu todistuksen ja 20 prosenttia niin ikään sähköisen VAKAVA-kokeen perusteella. Aiemmin suhde oli 60/40. VAKAVA-kokeeseen liittyy myös videokontrollikoe.

Todistusvalintojen osuuden kasvattaminen näkyy nyt erityisesti suosituissa, niin sanotuissa hakupainealoissa. Poikkeuksena muista oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa todistusvalintakiintiö ei muuttunut: todistuksen perusteella täytetään poikkeustilanteessakin 40 prosenttia aloituspaikoista.

Yliopistot päättävät valintaperusteistaan itse. Oulun yliopiston koulutusrehtorin Helka-Liisa Hentilän mukaan yhteisvalinnoissa valintaperusteita koskevat esitykset on valmisteltu alojen omissa työryhmissä. Esitykset taas on hyväksytty niissä yliopistoissa, jotka ovat kyseisessä yhteisvalinnassa mukana.

”Päätöksenteko on tehty kussakin yliopistossa toimivaltuuksien mukaisesti.”

Toteutuuko tasa-arvo?

Todistusvalintakiintiöiden kasvattaminen tämän kevään haussa on saanut niin hakijoilta kuin opiskelijajärjestöiltä paljon kritiikkiä. Ratkaisua pidetään hakijoiden kannalta epäoikeudenmukaisena sekä stressiä lisäävänä: jos hakija ei ole onnistunut kirjoituksissa, pääseekö hän osoittamaan taitojaan?

Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n kannanoton mukaan monet hakijat ovat voineet luottaa pääsevänsä valintakokeeseen ja valmistautuneet siihen, mutta nyt valintakokeen kiintiö on pienempi niillä aloilla, missä todistusvalintaa on kasvatettu. Sääntöjen muuttaminen ei ole hakijan kannalta kovin oikeudenmukaista.

SYL ilmaisi olevansa pettynyt päätökseen ja odottaneensa yliopistoilta paljon enemmän ymmärrystä hakijoiden vaikeaa tilannetta ja hätää kohtaan.

Suomen Lukiolaisten Liitto totesi kannanotossaan, että muutokset ovat kohtuuttomia erityisesti tänä keväänä valmistuville ylioppilaille, joiden keväässä on ollut jo muutenkin paljon epävarmuutta ja stressiä.

“Yliopistojen päätökset nostaa todistusvalinnan määrää merkittävästi kesken valintakokeisiin valmistautumisen on aiheuttanut monille toivottomuutta omista onnistumismahdollisuuksista”, liitto totesi.

Keskustaopiskelijat (KOL) totesi kannanotossaan ”tyrmistyneensä” päätöksistä lisätä todistusvalinnan osuutta: yliopistojen päätökset romuttavat monen hakijan unelmat ja tulevaisuuden suunnitelmat, ja valintoja tehdään nyt ”pääsykokeisiin valmistautuneiden kustannuksella”. Demarinuorten varapuheenjohtaja Pinja Perholehto kommentoi blogitekstissään, että ammattikorkeakoulut reagoivat tilanteeseen yliopistoja tasa-arvoisemmalla otteella.

Myös ammattikorkeakoulut järjestävät kevään pääsykokeet etänä, mutta poikkeuksena yliopistoihin ne eivät ole muuttaneet todistuskiintiöiden suuruutta.

“Todistusvalinnan laajentaminen ei olisi taannut hakijoiden yhdenvertaista kohtelua”, todetaan ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen tiedotteessa. 

Arenen mukaan ammattikorkeakoulut valitsevat noin puolet opiskelijoistaan todistusvalinnalla. Todistusvalinnalla täytetään hakukohteesta riippuen 20-80 prosenttia aloituspaikoista.

Ylen haastatteleman (30.4.2020) Unifin opetusvararehtorikokousten puheenjohtajan, Aalto-yliopiston opetuksesta vastaavan vararehtorin Petri Suomalan mukaan toiseen vaiheeseen tulevien hakijajoukkojen pienentäminen on syy todistusvalintakiintiön nostoon.

Unifin mukaan valintaperusteiden muutoksilla, kuten valintakoekiintiön pienentämisellä ja kaksivaiheisilla kokeilla, on vähennetty fyysisiin kokeisiin kutsuttavien määrää murto-osaan lähtötilanteesta.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen huolena

Opiskelijajärjestöjen huolenaiheena todistusvalinnan kasvattamisessa on on ollut juuri hakijoiden yhdenvertaisuuden huomioiminen.

“On mahdollista, että valintakoekiintiössä olevien paikkamäärien vähentyessä hakijoita voi olla yhtä opiskelupaikkaa kohti entistä enemmän. On vaarana, että hakijan mahdollisuus tulla valituksi valintakokeella heikkenee yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta merkittävästi”, kirjoittaa SYL kannanotossaan.

SYL:n hallituksen jäsen Paula Karhunen toteaa Oulun ylioppilaslehdelle, että vaikka valintaperusteet ovat aina yliopistojen omia päätöksiä, lisätietoa olisi hyvä saada siitä, miksi eri aloilla on tehty nyt niin erilaisia ratkaisuja.

”Miksi esimerkiksi oikeustieteellisessä sähköinen etävalintakoe onnistuu järjestää tuhansille hakijoille, ja taas psykologiassa ei? Toivomme, että yliopistot avaisivat perusteita ja tekisivät myös selvityksen siitä, mitä vaikutuksia ratkaisulla on esimerkiksi koulutuksen saavutettavuuteen.”

SYL:n mielestä hakijan kannalta paras ratkaisu olisi mahdolliseen ennakkomateriaaliin perustuva sähköinen valintakoe.

”Kun todistusvalintakiintiötä kasvatetaan, valintakoekiintiö pienenee. Monet ovat valmistautuneet kokeisiin sen perusteella, mihin kiintiöön [omalla opiskeluhistorialla] kuuluisi – kun valintakokeen kiintiö pieneee, on vaarana että mahdollisuus päästä sisään heikommalla ylioppilastodistuksellla tai ilman sitä, pienenee.”

Muutoksia tehty ”mahdollisimman vähän”

Etäkokeet käynnistyvät Ouluunkin hakeville ensi viikolla.

“Olemme pitäneet valtaosassa Oulun yliopiston hakukohteita valintakiintiöt ennallaan ja ainoastaan valintakokeen järjestämisen tapaa on muutettu”, vastaa Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä sähköpostin välityksellä.

Hänen mukaansa ennen lopullisen päätöksen tekoa yliopisto on selvittänyt tarkasti sen, kuinka muutokset vaikuttavat hakijoihin.

“Isoissa yhteisvalinnoissa, joissa on paljon hakijoita, on pyritty yliopistojen yhteisten linjausten avulla varmistamaan hakijoille tasapuoliset mahdollisuudet tulla valituksi ja järjestää hakuprosessi terveyttä ja tasapuolisuutta vaarantamatta.”

Hentilä sanoo ymmärtävänsä todistusvalintaa koskevaa kritiikkiä. Hän muistuttaa, ettei todistusvalinta ole ainoa valintatapa. Todistusvalinnan ja valintakokeen lisäksi on olemassa vielä avoimen yliopiston väylä.

Myöskään sille, että kaikki suosittujen alojen hakijat eivät saa haluamaansa paikkaa, ei yliopisto voi mitään.

”Pystymme arvioimaan, että laajennetun todistusvalinnan kautta tulee valituksi samoja henkilöitä kuin valintakokeella tulisi, jolloin valintakoevalinnassa vapautuu paikkoja sitä kautta hakeville. Sille emme valitettavasti voi kuitenkaan mitään, että kaikki hakijat eivät pääse opiskelemaan suosituimmille aloille, joissa hakijoita on moninkertaisesti aloituspaikkoihin nähden. Siksi tervehdin ilolla korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n tavoitetta lisätä korkeakoulutettujen nuorten määrää. Toivottavasti saamme opetus- ja kulttuuriministeriöltä lisärahoitusta tähän tarkoitukseen.”

Hentilän mukaan muutoksia valintakokeisiin on tehty ylipäänsä mahdollisimman vähän.

“Jos todistusvalintakiintiötä on kasvatettu, niin pääsääntöisesti niin sanottuja kynnysehtoja kuten arvosanavaatimuksia tai pisterajoja on madallettu tai poistettu. Joissain yliopistomme hakukohteissa on myös lisätty aloituspaikkoja.”

Valtaosassa tämän kevään valintakokeista koe on kaksiosainen. Ensimmäinen osa on sähköisenä järjestettävä koe, jonka tarkoituksena on karsia hakijoita. Toinen osa järjestetään joko edelleen sähköisenä tai kampuksella pienissä ryhmissä.

Vaikka perinteisiä, suuria massakokeita ei kampuksilla tänä keväänä koronan vuoksi järjestetä, yliopistot ilmoittivat jo huhtikuun alussa, että pieniä valintakoetilaisuuksia voi järjestää, jos se onnistuu hakijoiden terveyttä vaarantamatta.

Kaksiosainen pääsykoe takaa Helka-Liisa Hentilän mukaan sen, että jokainen pääsee näyttämään taitonsa. 

Miten välttyä vilpiltä?

Etäkokeiden kohdalla huolta on herättänyt myös mahdollisuus vilppiin: kuinka varmistutaan siitä, etteivät opiskelijat lunttaa etäkokeen aikana? Paikan päällä kokeen valvoja voi seurata, ettei hakija kaiva kirjaa tai kännykkää esille, mutta kuinka seuranta onnistuu etäkokeissa?

Helka-Liisa Hentilän mukaan viimeistään valintojen toisessa valvotussa vaiheessa vilpin mahdollisuus poistuu.

”Myös sähköisissä etäkokeissa toteutetaan hakijoiden seurantaa vilppimahdollisuuksien minimoimiseksi.”

Ja kuinka tätä seurantaa voi oikein tehdä?

”Esimerkiksi etäkokeessa voidaan jo ensimmäisessä vaiheessa käyttää osaamisen arviointimenetelmänä suullista tenttiä, tai kotitenttiä tai esseetä, joka tarkistetaan plagiaatintunnistusjärjestelmän avulla”, Hentilä toteaa.

”Vilppi johtaa aina opiskelupaikan menetykseen.”

Yle: valintamuutoksista paljon kanteluita

Sähköisten pääsykokeiden kevät ei käynnistynyt ongelmitta. Muun muassa Helsingin Sanomat ja Yle kertoivat 5. toukokuuta, että Itä-Suomen yliopistossa järjestetty kasvatustieteiden kelpoisuusopintojen pääsykoe joudutaan uusimaan. Etäkokeessa kaikki hakijat eivät päässeet sisään järjestelmään ajoissa, vaan osa jäi linjoille odottelemaan ja kuuntelemaan ”hissimusiikkia”. Kokeen eri osioiden tekniseen ajastukseen liittyvästä virheestä johtuva koe mitätöitiin, ja se järjestetään uudelleen.

Vaikka päätökset kokeiden järjestämisestä on tehty, kriittinen keskustelu asiasta jatkunee vielä pitkään. Ylen mukaan (6.5.) valintoihin tehdyistä muutoksista on tehty lukuisia kanteluita Suomen ylimmille laillisuusvalvojille, valtioneuvoston oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Ylen haastattelussa oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi, että kanteluissa mainitaan esimerkiksi todistusvalinnan laajentuminen liian yllätyksellisesti ja valintakriteereiden nopeat muutokset. Hän ei ottanut kantaa siihen, onko korkeakouluyhteisö toiminut asiassa lainmukaisesti, tai millä aikataululla kanteluita käsiteltäisiin.

Unifin tiedotteessa (30.4.2020) opetusvararehtorikokouksen puheenjohtaja Petri Suomala totesi, että hakijoiden tulisi jatkaa valmistautumista valintoihin ja pitää huolta hyvinvoinnistaan.

”Pitkällinenkään valmistautumistyö ei ole mennyt hukkaan. Vaikka valintojen muodot olisivat muuttuneet, niissä testataan edelleen samaa sisällöllistä osaamista.”

Tarkat tiedot tämän kevään valintakokeiden järjestämistavoista löytyvät yliopistojen ja yhteisvalintojen verkkosivuilta, yliopistojen hakijapalveluista ja Opintopolusta.

Opetushallitus tiedotti keskiviikkona 13. toukokuuta yhteishaun muuttuneista aikatauluista.

Kevään toisen yhteishaun tulosten julkaisun takarajaa siirretään viikolla eteenpäin. Kaikki tulokset julkaistaan viimeistään keskiviikkona 15. heinäkuuta. Lisäksi opiskelupaikan vastaanoton takaraja siirtyy viikolla: opiskelupaikka tulee ottaa vastaan viimeistään 22. heinäkuuta kello 15. Varasijalta hyväksymistä jatketaan 3. elokuuta kello 15 asti.

Samaten kevään ensimmäisen yhteishaun opiskelupaikan vastaanoton takarajaa siirretään myös viikolla eteenpäin. Opiskelupaikka on otettava vastaan viimeistään perjantaina 17. heinäkuuta kello 15. Opetushallituksen mukaan näin molemmissa hauissa hakeneilla on mahdollisuus tehdä päätöksensä kaikkien tulosten valmistuttua.

Kirjoittajat: Petra Uusimaa ja Anni Hyypiö

Muokattu 13. toukokuuta kello 9.21: Lisätty Opetushallituksen tieto yhteishaun muuttuneista aikatauluista

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: