Lomautettu homo economicus, näetkö hopeareunuksen?

"Voin vain toivoa, että pysähdystila on saanut muutkin miettimään, mikä omassa ja muiden toiminnassa ei ole kestävää tai yhteistä hyvää edistävää", kirjoittaa Juhani Kenttä kolumnissaan.

Huhtikuun alussa kirjoitin someen, että ensimmäisten eristysviikkojen huomattavin vaikutus omaan oloon tuntui olevan lisääntynyt väsymys. Nukuin tavallista pidempiä yöunia, mutta väsymys pysyi läsnä aamusta iltaan. Järkeilin sen johtuvan siitä, että lisääntyneestä “luppoajasta” huolimatta oli vaikea sopeutua uuteen tilanteeseen. Keho ehkä pysyi paikallaan, mutta mieli teki koko ajan töitä, yrittäen etsiä tilanteeseen oikeaa toimintamallia.

Eikä yhtä oikeaa toimintamallia varmasti olekaan.

Jo nyt koronakriisi on vaatinut satojatuhansia kuolonuhreja ja horjuttanut miljoonien ihmisten toimeentuloa. Voi tuntua vähän irvokkaalta ja etuoikeutetulta etsiä tällaisesta tilanteesta hopeareunuksia, mutta kai niinkin on luonnollista toimia.

Vaikka lomautukset ja rajoitustoimet iskivät moneen tärkeään ihmiselämää rikastuttavaan sektoriin, ne rajoittivat samalla myös ylenpalttista kulutusta ja ympäristön tuhoamista. Vain tärkeimmät yhteiskuntaa ylläpitävät alat jatkoivat toimintaansa, kun muu maailma siirtyi eristykseen.

Ja kuinka ollakaan, kun vain olennainen jäi pystyyn, maailmantalous tulee nyt kohtaamaan pahimman laman sitten 1930-luvun. Kun WHO julisti epidemian edenneen pandemiaksi, pörssikäyrät sukelsivat välittömästi. Taloutemme on rakennettu perustalle, jossa hetken aikalisän ottaminen ei ole mahdollista ilman romahdusta.

Ruotsalainen toimittaja Katrine Marçal kirjoittaa teoksessaan Who Cooked Adam Smith’s Dinner? (2012), kuinka suuri osa taloustieteistä perustuu ajatukselle ihmisestä homo economicuksena, voittoa tavoittelevana yksilönä, jonka päätöksiä ohjailevat oma etu ja rationaalinen päättely. Homo economicuksen tekoihin eivät vaikuta tunteet, altruismi tai solidaarisuus. Ne ovat kuuluneet perinteisesti teorian näkymättömälle osapuolelle, miehen taustalla olevalle naiselle, jonka hiljainen hoiva- ja kotitaloustyö mahdollistaa homo economicuksen, käytännössä siis miehen, keskittymisen oman menestystarinansa kirjoittamiseen. Sukupuolittavan asenteen voi nähdä jatkuvan myös palkkatöiden arvottamisessa, jonka vuoksi hoitotyöt pysyvät sekä naisvaltaisina että matalapalkkaisina.

Marçal esittää, ettei yllä kuvattuun muottiin tungettu mies ole homo economicus sen enempää kuin muutkaan sukupuolet. Tosiasiassa kaikkien käyttäytymiseen vaikuttavat monenlaiset tunteet sekä oman yhteisönsä huomiointi. Pikemminkin kovien arvojen talousjärjestelmä on se, mikä voi pakottaa heidät toimimaan omaa luontoaan vastaan.

Vaikka homo economicuksen käsitettä on myös laajalti kritisoitu taloustieteiden sisällä, vähäisesti säädellyt markkinat toimivat yhä sillä oletuksella, että yksilön oman edun tavoittelu toimii samalla yhteisen edun hyväksi – niin sanottu markkinoiden näkymätön käsi ohjaa siis itseään. Kunnes se ohjaa itsensä vuoden 2008 talouskriisin kaltaiseen umpikujaan.

Näkymätön käsi ei itse aiheuttanut lamaa tällä kertaa, koska korona ehti ensin.

Kun nyt naisvaltainen sosiaali- ja terveydenhoitoala kannattelee ylikuormittuneena meitä kaikkia, lomautettu tai muutoin etäisyyttä normaaliarkeen ottanut homo economicus voi nähdä normaalin eri valossa. Kenties esimerkiksi nykyistä tasa-arvoisemmat talouspoliittiset ratkaisut kuten perustulo tuntuvatkin loogisemmalta, kun talousongelmaisten joukko yhtäkkisesti tasapäistyi.

Parin viikon eristyksen jälkeen minusta alkoi tuntua, että olen nyt sillä sairauslomalla, jota psykologi suositteli minulle vastaanotollaan jo kaksi vuotta sitten. Silloin olin ollut sitä mieltä, ettei loma ehkä olisi vielä ajankohtaista, ja jatkoin eteenpäin sinnittelyä.

Jostain tämän kaiken keskeltä huomaan löytäväni tiettyä rauhaa itseni kanssa olemisesta. Aika tuntuu nyt paljon hitaammalta, mutta ehkä sen kuuluukin tuntua tältä. Viimeiseen kahteen vuoteen en ole muistanut uniani juuri lainkaan, mutta nyt muistan nekin lähes jokaiselta yöltä.

Myös muu maailma on kanssani sairaslomalla. Nyt jos koskaan yksityinen ja universaali kokemus tuntuvat elävän rinnakkain.

Voin vain toivoa, että pysähdystila on saanut muutkin miettimään, mikä omassa ja muiden toiminnassa ei ole kestävää tai yhteistä hyvää edistävää. Toivottavasti emme katso tätä taaksepäin ainoastaan sinä ainutkertaisena aikana, kun jatkuvan kasvun tavoittelu pakotettiin ahtaammalle, edes hetkeksi.

Juhani Kenttä

Englantilaisen filologian opiskelija, joka intoilee kulttuurista ja miettii ammatinvalintaa sitten myöhemmin.

Lue lisää:

Miten korona muutti opiskelija-arjen? Kokemuksia kerätty kyselyillä, jo julkaistujen tulosten mukaan etäopinnot kasvattaneet työmäärää

Koronakriisin vaikutuksia opiskelijan arkeen on selvitetty jo ainakin ylioppilaskuntien, ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien ja Suomen Lukiolaisten Liiton kyselyissä. Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspolitiikan asiantuntijan Ainomaija Rajoon mukaan yksi kevään aikana esille nousseista asioista on opiskelijoiden jaksaminen. Myös sosiaalisten kontaktien vähyys on koettu raskaaksi.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta julkaisi raporttinsa poikkeusolojen vaikutuksista opiskelijoihin 19. toukokuuta.

Koronakriisin vaikutuksia opiskelijan arkeen on selvitetty myös muualla Suomessa.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) koulutuspolitiikan asiantuntija Ainomaija Rajoo toteaa, että ainakin kuudessa ylioppilaskunnassa on järjestetty kysely poikkeustilojen vaikutuksista. Lopuissakin tietoa on kerätty opiskelijapalautteen kautta.

Suomalaisia yliopistoja on mukana laajemmissa koronan vaikutuksia selvittävissä hankkeissa. Esimerkkinä tällaisesta laajemmasta hankkeesta on COVID-19 Multi-Country Student Well-Being Study, Antwerpenin yliopiston koordinoima tutkimushanke, jonka tarkoituksena on kartoittaa koronaviruksen ja sen aiheuttaman COVID-19-epidemian vaikutuksia korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin. Suomen tutkimusryhmä muodostuu Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tutkijoista.

Eurooppalaisten kansallisten opiskelijaliittojen yhteenliittymä ESU (European Students’ Union) on yhdessä Zadarin yliopiston ja Kroatiassa sijaitsevan Koulutuksen kehittämisinstituutin (Institute for the Development of Education) kanssa kerännyt kokemuksia opiskelijoiden elämästä pandemian keskellä. ESU:n mukaan kyselyn tuloksia käytetään opiskelijoiden tukemista kriisitilanteissa käsittelevissä suosituksissa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on toteuttamassa tänä keväänä koko koulutusjärjestelmän kattavaa arviointia, jolla selvitetään poikkeusolojen vaikutuksia koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Maanantaina 11.5. Karvi julkaisi ensimmäisen taustaraportin valmiiden aineistojen pohjalta.

Etäopiskelu rasittaa, koronatilanne ahdistaa

Myös ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat ovat järjestäneet omat kyselynsä poikkeusolojen vaikutuksista opiskeluun. Kyselyistä koosteen tehneen Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) mukaan noin puolet vastanneista kokee jaksamisensa huonontuneen, motivaationsa laskeneen ja stressin lisääntyneen etäopiskelun myötä. Valtaosa vastanneista opiskelijoista näki etäopiskeluun siirtymisen onnistuneen sinänsä hyvin, mutta arvioi opetuksen laadun heikentyneen.

Avovastausten mukaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden käsitys opetuksen laadun heikentymisestä liittyy erityisesti siihen, että luentojen sijaan monet opintojaksojen sisällöt on vaihtuneet itsenäisiksi tehtäviksi. Tulosten mukaan opiskelijat kaipaavat ohjausta ja opetusta sekä kokevat, että työmäärä on lisääntynyt.

Suomen Lukiolaisten Liitto julkaisi huhtikuussa etäopetukseen siirtymisen vaikutuksia lukiolaisten opiskeluun ja jaksamiseen selvittäneen kyselytutkimuksen tulokset. Kyselyn perusteella etäopiskeluun siirtyminen oli sujunut melko hyvin, mutta muutos on kasvattanut lukiolaisten työmäärää. Etäopiskelu on rasittanut lukiolaisia enemmän kuin tavanomainen opiskelu. Kuormituksen kasvamisen lisäksi yli puolet vastaajista on ahdistunut koronatilanteesta.

Joustoa on tullut, kun on ollut pakko

Suomen yliopisto-opiskelijoita edustavalla SYL:lla on ollut kevään aikana monia edunvalvonnallisia kysymyksiä ratkaistavana.

Opintojen sujuvuuden on oltava kunnossa, sillä opintojen eteneminen on yhteydessä opiskelijoiden toimeentuloon. Opintotuen maksussa on kuitenkin keväällä huomioitu poikkeustilanne: jos opiskelu ei ole kevään aikana ollut mahdollista eikä opintosuorituksia ole siten tullut tarpeeksi, opiskelijan ei tarvitse poikkeustilanteessa perua tai palauttaa opintotukea. Jos enimmäisaika on tullut täyteen eivätkä opinnot ole edenneet tarpeeksi, opintotuelle voi hakea myös jatkoa opintotuen muutosilmoituksella.

Paljon palstatilaa on saanut koronan vaikutus tämän kevään opiskelijavalintoihin. Korkeakoulut tiedottivat 9. huhtikuuta, ettei perinteisiä valintakokeita järjestetä. Muuttuneista valintatavoista kerrottiin huhtikuun aikana, viimeisetkin tiedot julkistettiin 30. huhtikuuta. Voit lukea Oulun ylioppilaslehden jutun muutoksista opiskelijavalintoihin täällä.

Ainomaija Rajoon mukaan yksi kevään aikana esille nousseista asioista on opiskelijoiden jaksaminen. Kuten OYY:n, Suomen Lukiolaisten liiton ja opiskelijakuntien kyselyissä nousi esille, siirtymisen etäopetukseen on koettu kasvattaneen työmäärää.

Mutta mistä se johtuu? Eikö etänä opiskella saman verran kuin paikan päälläkin?

OAJ:n opettajille tekemistä kyselystä selvisi, että korkeakoulusektorilla lähtökohdat etäopetukselle olivat hyvät: siihen on suunniteltu omat järjestelmät ja välineet. Silti se ei ole ongelmatonta, ja onnistuminen on alakohtaista, riippuen myös opettajasta ja opintojaksosta”, Rajoo sanoo.

Etäopetus on tuonut lisätyötä myös opettajille: OAJ:n kyselyn mukaan sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa noin puolet vastaajista koki, että etäopetukseen siirtyminen on lisännyt työaikaa paljon.

Rajoon mukaan myös sosiaalisten kontaktien vähyys koetaan raskaaksi.

”Omasta kodista on tullut pääasiallinen opiskelupaikka. Opiskelun ja vapaa-ajan erottamisesta on tullut vaikeampaa. Yksinäisyyden kokemukset ovat vahvistuneet.”

Voiko etäopetuksesta jäädä käytäntöjä käyttöön jatkossakin, vai onko parempi palata takaisin arkeen?

Rajoon mukaan tilanne on tuonut – osittain pakon edessä – opintojen suorittamiseen lisää joustavuutta. Siihen, missä ja mihin aikaan opintoja voi jatkossa tehdä, tullee jatkossa vielä enemmän joustoa.

Opiskelijat ovat lopulta hyvin heterogeeninen joukko, jolla on hyvin erilaisia tarpeita opintojen suhteen.

On heitä, joille etäopiskelu ei ole aiheuttanut mitään ongelmaa, mutta on heitäkin, joille nykyinen tilanne ei ole sopinut ollenkaan.

”Tilanne osoittaa sen, että vaikka etäopiskelun osuus kasvaa, fyysisessä tilassa tapahtuvalle opiskelulle on edelleen paikkansa, se ei ole menossa mihinkään.”

Lue lisää: Kampus karanteenissa – Miten etäopiskelu onnistuu eri tiedekunnissa?, OYY:n koronakysely: Oulussa poikkeuskevät vaikeutti opiskelua ja kuormitti, tiedekuntien välillä vaihtelua tyytyväisyydessä opetukseen ja tiedotukseen, Kun korona ahdistaa

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:n koronakysely: Oulussa poikkeuskevät vaikeutti opiskelua ja kuormitti, tiedekuntien välillä vaihtelua tyytyväisyydessä opetukseen ja tiedotukseen

Oululaiset yliopisto-opiskelijat listasivat OYY:n kyselyssä opiskeluidensa vaikeutuneen esimerkiksi opintojaksoon vaadittavien välineiden puutteen, lisääntyneen työmäärän sekä toimeentulon vaarantumisen vuoksi. Helpotusta tilanteeseen ovat antaneet opintojaksojen järjestelyiden joustavuus ja toimivuus.

In English

Poikkeuksellinen kevät on aiheuttanut monelle oululaiselle yliopisto-opiskelijalle kuormitusta, lisätyötä ja hidastanut opintojen etenemistä. Opiskelijat ovat tarvinneet eniten ohjausta tai tukea eristyksissä olemiseen ja yhteisöllisyyden puuttumiseen sekä tilanteen aiheuttamaan epävarmuuteen ja ahdistukseen liittyen. Etäopetukseen on oltu pääasiassa tyytyväisiä, ja pienellä osalla poikkeustila on jopa helpottanut opiskelua.

Nämä tiedot selviävät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) kyselystä Oulun yliopiston opiskelijoille. Kyselyyn vastasi 1603 Oulun yliopiston opiskelijaa, eli 12 prosenttia kaikista yliopiston opiskelijoista. Kysely oli avoinna perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi jatko- ja vaihto-opiskelijoille sekä avoimen yliopiston opiskelijoille.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista koki poikkeusolojen vaikeuttaneen opiskelua hieman (47 %). Vastanneista lähes neljäsosa (24 %) koki poikkeusolojen vaikuttaneen opiskeluihin merkittävästi.

Hieman yli puolet vastaajista (57 %) koki, että heidän oli ollut mahdollista edistää opintojaan suunnitellusti poikkeusoloista huolimatta. 32 prosenttia vastanneista taas näki, etteivät opinnot olleet edenneet halutulla tavalla.

Toisaalta 13 prosenttia vastaajista koki poikkeusolojen jopa helpottaneen opiskelua joko hieman (9 %) tai merkittävästi (5 %). Lisäksi 15 prosenttia vastanneista arvioi, etteivät poikkeusolot olleet helpottaneet eivätkä vaikeuttaneet opiskelua.

Oulun yliopistossa siirryttiin koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vuoksi etäopetukseen lyhyellä siirtymäajalla. Koronarajoitusten asteittainen purkaminen kampuksilla alkoi 14.5., mutta etäopetus jatkuu vielä toistaiseksi. Oulun ylioppilaslehti kertoi neljän opiskelijan etäopiskelukokemuksista 31.3. julkaistussa jutussa.

Laboratoriot jäivät lukkojen taakse

Mahdollisuus edistää opintoja suunnitelmien mukaan on vaihdellut tiedekunnittain. Kyselyn mukaan parhaiten opinnot ovat edenneet lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla. Verraten hyvin opintoja on voinut edistää myös kasvatustieteiden tiedekunnassa, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa ja luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Kyselyn perusteella teknillisessä tiedekunnassa opintoja on voitu edistää keskiarvoa huonommin. Eniten vaikeuksia opintojen edistämisessä on ollut biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa, humanistisessa tiedekunnassa ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa.

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan koulutusdekaani Tuomo Glumoffin mukaan ilmiselvä syy opintojen edistymisen vaikeuksille on tiedekunnassa annetun opetuksen luonne: biokemia on laboratoriotiede. Kun kampusten ovet suljettiin maaliskuussa, sulkeutuivat samalla opetuslaboratoriot. Kaksi laboratoriossa tehtäviä harjoituksia sisältänyttä kurssia jäi keskeneräisiksi, ja niiden suorittamista siirrettiin toukokuulle. Edelleenkin voimassa on poikkeusmenettely, jonka mukaan laboratoriossa saa olla samaan aikaan korkeintaan yhdeksän opiskelijaa ja yksi assistentti.

Osalla tiedekunnan opiskelijoista jäi kesken myös gradun kokeellinen osuus. He, joilla olisi edessä valmistuminen viimeistään 31.7., pääsivät Glumoffin mukaan poikkeusluvalla takaisin laboratorioon jo pari viikkoa sitten, ja muillakin työ jatkui 14. toukokuuta alkaen.

”Laboratoriotaitoja ei voi oppia kirjekurssilla, vaan pitää itse päästä tekemään.”

Glumoffin mukaan osaa kevään kursseista on muokattu sellaisiksi, että niitä voi suorittaa myös etänä. Esimerkiksi joitain käytännön töitä on muokattu ongelmatehtäväksi, jota voi ratkoa myös laboratorion ulkopuolella.

”Laboratoriotaitoja ei voi oppia kirjekurssilla, vaan pitää itse päästä tekemään.”

OYY:n koulutuspoliittisen asiantuntijan Aino Rossin mukaan noin neljä prosenttia kevään opinnoista on ollut sellaisia, ettei niitä ole voitu syystä tai toisesta järjestää etäopetuksena. Näistä osa on joko siirretty toiseen ajankohtaan tai järjestetty kampuksella poikkeusluvalla. Rossin mukaan opintojen siirtäminen suunnitellusta vaikeuttaa myös opintojen etenemistä.

OYY:n sosiaalipoliittisen asiantuntijan Sanna Kangasniemen mukaan osalla opiskelijoista toimeentulo on vaarantunut töiden vuoksi. Se taas vaikuttaa siihen, miten opinnot etenevät – tai voiko opintoja ylipäänsä jatkaa.

Kyselyn mukaan toimeentulon vaarantuminen oli vaikeuttanut vastaajien opintoja 23 prosentilla hieman ja 13 prosentilla merkittävästi. Henkilökohtaiset syyt vaikeuttivat opintoja 31 prosentilla hieman ja 21 prosentilla merkittävästi.

Avoimista vastauksista ilmeni, että merkittävästi tai hieman opintoja vaikeuttaneita henkilökohtaisia syitä olivat esimerkiksi stressiin, motivaatioon sekä omaan tai muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tekijät.

Poikkeusolojen kielteisiksi vaikutuksiksi opiskelijat listasivat kyselyssä muun muassa opiskelumateriaalien ja fyysisten opiskeluympäristöjen muuttuneen saatavuuden, opintojaksoon vaadittavien välineiden puutteen, opintojaksojen lisääntyneen työmäärän, vaikeudet opintojaksojen toimivuudessa, toimeentulon vaarantumisen ja henkilökohtaiset syyt.

Kyselyssä on listattu opiskelua vaikeuttaviksi asioiksi myös esimerkiksi lapsen jääminen kotiin tai vaikeudet tiedon saamisessa, neuvonnassa ja kommunikaatiossa.

Helpotusta asiaan taas on saatu opintojaksojen järjestelyiden joustavuudesta ja toimivuudesta.

Nopea muutos kuormitti

Suurin osa kyselyn vastaajista arvioi etäopiskeluun siirtymisen ja etäopiskelun olleen hieman, kohtalaisen tai todella kuormittavaa. 

Etäopiskeluun siirtymisen ja etäopiskelemisen koki kohtalaisen kuormittavana 26 prosenttia vastanneista ja todella kuormittavaa se oli 16 prosentille. 28 prosenttia vastanneista arvioi siirtymän ja etäopiskelun olevan hieman kuormittavaa.

Sen sijaan 28 prosenttia vastanneista näki, että siirtymä ja etäopiskelu eivät olleet kuormittaneet heitä lainkaan.

”Avoimissa vastauksissa puhuttiin paljon viikoittaisista tehtävistä. Jos kursseja ja niissä olevia viikoittaisia tehtäviä on paljon, on se iso muutos siihen, että olisi luentojen lisäksi vain oppimispäiväkirja tai tentti.”

OYY:n asiantuntijoiden mukaan kokemusta kuormittumisesta voivat selittää esimerkiksi muuttuneet suoritustavat.

”Avoimissa vastauksissa puhuttiin paljon viikoittaisista tehtävistä. Jos kursseja ja niissä olevia viikoittaisia tehtäviä on paljon, on se iso muutos siihen, että olisi luentojen lisäksi vain oppimispäiväkirja tai tentti”, Aino Rossi sanoo.

Kuormitusta on lisännyt myös siirtymän nopeus ja toteutus.

”Kun on ollut poikkeuksellinen tilanne ja tehty nopeasti niin sanottu digiloikka, on ollut hankaluutta opintojen organisoimisessa ja epävarmuutta siinä, miten tehtäviä tehdään. Sekin vaikuttaa kokemukseen työmäärästä”, Sanna Kangasniemi toteaa.

Viestinkulussa vaihtelua tiedekunnissa

Viestintä on poikkeustilanteissa yleensä aina kritiikin kohteena. Myös Oulun yliopiston viestintää etenkin koronakriisin alussa kritisoitiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja Ylen uutisessa (13.3.).

Kyselyn mukaan suurin osa vastaajista koki saaneensa tietoa yliopiston ja tiedekunnan linjauksista ja ohjeista sekä opintojaksojen suorittamisesta hyvin tai todella hyvin. Puolet vastanneista koki saaneensa tietoa ohjeista hyvin, 19 prosenttia sai tietoa todella hyvin.

Vastanneista 11 prosenttia koki saaneensa tietoa huonosti, 3 prosenttia taas todella huonosti. Vastanneista 16 prosenttia vastasi, ettei kokenut saaneensa tietoa hyvin eikä huonosti, 2 prosenttia ei osannut sanoa.

Kysely näyttää eri tiedekunnissa olevan eroja siinä, kuinka hyvin tieto kulkee.

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa opiskelevista yksikään ei kertonut kyselyssä saaneensa tietoa tiedekuntien linjauksista huonosti tai todella huonosti. Samaten tiedekunta pärjäsi parhaiten myös opintojaksojen suorittamista koskevassa tiedottamisessa.

Tuomo Glumoffin mukaan tiedekunnassa on järjestetty kriisin alusta lähtien viikottaisia infotilaisuuksia Zoomissa.

”Funktiona oli tiedon antamisen lisäksi se, että kun opiskelijat eivät pääse kampuksille, yhteisöllisyys kärsii. Nyt ainakin kerran viikossa tavataan Zoomissa. Tästä on ollut monenlaista hyötyä: opiskelijat sai ajankohtaista tietoa ja vastauksia kysymyksiin. Lisäksi opiskelijoiden antamasta ehdotuksesta voidaan pitää kaksi kurssia kesäopintoina, joita ei olisi muuten pidetty. ”

Kyselyn mukaan verraten hyvin linjauksistaan ja ohjeistaan tiedottaneita tiedekuntia ovat kasvatustieteiden tiedekunta ja lääketieteellinen tiedekunta.

Verraten kohtalaisesti linjauksistaan tiedottaneita ovat tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, teknillinen tiedekunta, luonnontieteellinen tiedekunta ja humanistinen tiedekunta.

Verraten huonosti linjauksistaan ja ohjeistaan on kyselyn mukaan tiedottanut Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu. Se erottui joukosta negatiivisessa mielessä myös opintojaksojen suorittamisen tiedottamisen osalta.

Miksi tieto ei ole keväällä kulkenut?

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun koulutusdekaani, laskentatoimen professori Janne Järvinen toteaa, että tiedekunnassa on keskenään hyvin erilaisia oppiaineita, ja niissä taas erilaisia kurssien suoritustapoja. Kenties siksi tiedotuksessa on ollut sekavuutta, Järvinen pohtii.

Vastuu kurssien järjestämisestä tiedottamisesta on ollut kurssien opettajilla. Viestintää on tehty myös kauppatieteilijöiden ainejärjestön Finanssin kautta.

”[Tiedekunnassa] ei järjestetty omia infoja, niitä olisi toki voinut olla. Toki BMTK on [kauppakorkeakoulua] pienempi tiedekunta. Opiskelijajärjestön kanssa on oltu yhteydessä ja ajateltu, että sieltä menee tieto eteenpäin. Finanssin kanssa on keskusteltu hyvin rakentavasti. Olisi [tiedottamiseen] varmasti voinut olla erilaisia keinojakin”, Järvinen toteaa.

Janne Järvinen huomauttaa, että tilanteen nopea muuttuminen on kuormittanut opiskelijoiden lisäksi myös opettajia. Nopeassa muutoksessa olisivat lisäresurssit tai apukädet olleet tarpeen.

”Kaikilla on ollut kiire opetuksen kanssa: minullakin oli keskeneräisiä kursseja, joista piti siirtyä etäopetukseen muutaman päivän varoitusajalla. Voi olla iso kandikurssi jossa on satoja opiskelijoita, ja vaihtoehtoiset tavat opetukseen piti kehittää parissa päivässä. Ymmärrän, että on ollut hirveän haastava tilanne, mutta kohtuullisen hyvin selvittiin.”

Finanssin koulutuspoliittinen vastaava Lotta Leinonen kertoo järjestön keräävän kokemuksia koronan vaikutuksista nyt myös omalla, yhdessä tiedekunnan kanssa tehtävällä kyselyllä.

Finanssin jäsenille tarkoitettu kysely on avoinna vielä toukokuun loppuun saakka, mutta nyt annettujen vastausten perusteella muutama pointti toistuu.

Leinosen mukaan yleiskuva opetuksen toteutumisesta kevään aikana on positiivinen. Kiitosta ovat saaneet etenkin videoidut luennot ja graduohjaus. ”Erityisesti maisterivaiheessa löytyy kursseja, joista on tullut kiitosta.”

Leinosen mukaan etenkin fuksivuoden opiskelijoilla on ollut joitakin kursseja, joissa etäopetusta ei ole ollut juuri lainkaan, tai tentti oli korvattu viikoittaisilla tehtävillä. Leinosen mukaan ne vetävät kaikkea palautetta alaspäin.

”Jos on kurssi, jossa ei saa yhteyttä [opettajaan] tai työmäärä on kasvanut aiemmasta, se heijastuu heti kyselyn tuloksiin.”

Viestimisen osalta kritiikkiä on tullut Finanssin kyselyyn tilanteista, joissa tentin järjestelyistä on tiedotettu myöhään. Palautetta on annettu myös siitä, jos jollain kurssilla etäopetus on järjestynyt lähes samalla tavalla kuin lähiopetuskin, mutta toisella taas ei ole ollut minkäänlaisia luentoja: ”Miksi toisella kurssilla opetus voitiin järjestää sataprosenttisesti verkkoon, toisella taas jätettiin kokonaan pois.”

Osalla opinnot joustivat, osalla eivät

Myös työmäärän lisääntymisen ja opintojakson järjestelyiden joustavuuden osalta oli hajontaa tiedekunnittain.

Työmäärän lisääntymisen haitallista vaikutusta opintoihin kokivat keskimääräistä enemmän opiskelijat kasvatustieteiden tiedekunnassa, humanistisessa tiedekunnassa, luonnontieteiden tiedekunnassa ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Verraten parhaat tulokset olivat biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa sekä lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Opintojaksojen joustavuuden osalta keskimääräistä paremmin pärjäsivät biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta. Keskimääräistä enemmän joustavuuden puute vaikeutti opintoja kauppakorkeakoulussa ja humanistisessa tiedekunnassa.

Vastanneista kauppakorkeakoulun opiskelijoista 19 prosenttia arvioi joustavuuden puuttumisen vaikeuttaneen opintoja hieman ja 14 prosenttia merkittävästi.

Koulutusdekaani Janne Järvisen mukaan kauppakorkeakoulun opinnoissa joustavuuden toteutumiseen vaikuttaa opintojen rakenne. Kandivaiheessa on maisteriopintoja vähemmän mahdollisuuksia joustavuuteen ja vaihtoehtoisiin suoritustapoihin.

Järvisen mukaan moni kyselyyn vastanneista kauppakorkeakoulun opiskelijoista on ollut juuri kandivaiheen opiskelija. Se vaikuttaa myös siihen, kuinka kuormittavalta opinnot tuntuvat. Opintojen alkuvaiheessa tukea tarvittaisiin ylipäänsä enemmän ja poikkeustilanteessa tuen tarve vain kasvaa.

Lotta Leinosen mukaan joustavuuden osalta huolta opiskelijoissa on aiheuttanut myös harjoitteluiden peruuntumisten vaikutus opintoihin.

”Kun korona on vienyt harjoittelupaikan ja pakollista harjoittelua ei voi korvata uudistetussa kandiohjelmassa käytännössä millään muulla, se on ollut huolenaihe – ei kai valmistuminen jää siitä kiinni.”

Janne Järvisen mukaan myös kandikurssien kilpailullisuus vaikuttaa kokemukseen.

”Kandiohjelmassa tietyillä kursseilla menestyminen ratkaisee pääsyn suosittuihin pääaineisiin. Osa koki kurssin työmäärän kuormittavuuden kasvavan, ja samanaikaisesti on ollut painetta saada hyvä arvosana.”

Tälle kilpailuasetelmalle tiedekunta ei voi mitään: ”Pääaineissa on rajattu määrä paikkoja, ja jos sinne haluaa enemmän kuin mahtuu, syntyy arvosanoilla ratkaistava kilpailu. Näkisin, että heillä, joilla akateeminen suoriutuminen ei ole huipputasoa, tilanne stressaa ja kuormittaa.”

Lotta Leinosen mukaan kurssin suoritustavan vaihtuminen tentistä tehtäviin on stressannut kandivaiheen opiskelijoita.

”Jos on aikaisemmin on ollut pelkkä tentti, on ollut helpompaa arvioida sitä, kuinka paljon pitää osata hyvän arvosanan saamiseksi. Nyt kun toteutustapa on vaihtunut tentistä viikoittaisiin tehtäviin, se on ollut kyllä oppimisen kannalta hyvä, mutta jos on ollut kovat tavoitteet, se on lisännyt painetta: [tehtävien kohdalla] on vaikeampaa arvioida, miten paljon täytyy osata hyvän arvosanan saamiseksi. On se varmasti tuottanut lisästressiä heille, jotka stressaisivat siitä muutenkin. ”

Entä itse etäopetus?

Kyselyn perusteella etäopetus on toiminut Oulussa verraten hyvin, mutta tulos vaihtelee taas tiedekunnittain.

Niistä vastaajista, joilla etäopetusta on opinnoissa ollut, 67 prosenttia koki etäopetuksen toimineen hyvin tai todella hyvin.

Vastaajista 12 prosentilla etäopetus on toiminut huonosti ja kolmella prosentilla todella huonosti. Kyselyn perusteella tiedekuntien keskiarvoa paremmin etäopetus on onnistunut lääketieteellisessä tiedekunnassa, heikoiten taas Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Lääkärilehti uutisoi 24.4., että lääketieteen opiskelijat ympäri Suomen ovat olleet varsin tyytyväisiä opetuksen järjestelyihin ja toteutukseen.

Moni vastaaja kertoi kotona opiskelun vaikeuttaneen rutiinin ylläpitoa, ajanhallintaa ja yleistä elämänhallintaa.

Muiden haasteiden osalta kysely osoitti, että erityisesti mielenterveyteen ja elämänhallintaan sekä toimeentuloon ja opetuksen järjestelyihin liittyvät asiat ovat vaikeuttaneet opiskelua.

Vastauksissa ilmeni esimerkiksi vaikeuksia työharjoitteluiden ja harjoitustuntien järjestelyissä, ongelmia liittyen toimeentuloon sekä pelkoa opintojen ja valmistumisen viivästymisestä. Lisäksi kyselyssä mainittiin vaikeudet kommunikaatiossa, tiedon saannissa sekä opintojaksojen vastuuopettajien tavoitettavuudessa.

Moni vastaaja kertoi kotona opiskelun vaikeuttaneen rutiinin ylläpitoa, ajanhallintaa ja yleistä elämänhallintaa.

Kyselyssä selviteltiin myös eri suoritustapojen toimivuutta.

Tenttien osalta kotitentit ja Moodle-tentit sekä muiden kirjallisten suoritteiden osalta esseet, raportit, referaatit ja tiivistelmät toimivat pääosin hyvin. Huonoimpana taas koettiin etänä tehtävät ryhmätyöt. 

Kyselyssä selvitettiin vaikeuksien lisäksi myös kevään onnistumisia. Suurin osa opiskelijoiden kiitoksista koski etäopetusta, luentoja ja seminaareja, joiden yhteydessä vastaajat kehuivat etäopetuksen sujuvuutta ja opettajien osaamista etävälineiden ja opetuksen osalta. Erityisesti luentojen tallentamista pidettiin hyvänä, sillä asioihin palaamisen mahdollisuus koettiin helpottaneen oppimista ja tuoneen joustavuutta opiskelun aikataulutukseen. 

Opiskelun välineiden ja tilojen osalta erityiskiitosta saivat IT-palveluiden sekä tiedekirjasto Pegasuksen järjestelyt ja etävälineistä Zoom ja Moodle. Myös useita yksittäisiä opettajia ja tiedekuntia kiitettiin erityisen hyvästä toiminnasta.

Opinnot etenivät ja laatu pysyi hyvänä

Vaikka OYY:n kyselyssä ilmeni kritiikkiä niin tiedotukseen, joustavuuteen kuin kuormitukseen liittyen, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden opinnot ovat kevään aikana edenneet eikä valmistuminen ole viivästynyt.

Tätä Janne Järvinen pitää tärkeänä.

”Viikkotehtävien seurannan perusteella tehtävien palautusprosentit ovat olleet korkeat ja arvioitu [laadultaan] hyväksi. Tiedekunnan näkökulmasta tämä on hyvä asia.”

”Jotkut kokivat, että työmäärä lisääntyi. Sanotaanko näin, että työskentely on hyväksi – oliko joku odottanut, että asiat muuttuisi helpommaksi tässä tilanteessa.”

Voisiko opintoihin tuoda jatkossa lisää joustavuutta? Janne Järvisen mukaan opintojen järjestämisessä on iso ero kandi- ja maisteriohjelmien välillä. Hänen mukaansa kandiohjelma on käytännössä ”putki”, johon nykyisillä opiskelija- ja opettajamäärillä ei voi tehdä muutoksia.

”Opetus on käytännössä suurten väkijoukkujen hallintaa. Kandiopiskelussa haasteena on, että opetus olisi tästä huolimatta laadukasta. Olen varma, että kandiopintomme ovat laadukkaita, mutta suuruus tuo niihin omat erityispiirteensä.”

Sen sijaan ”maisteriopinnoissa voi olla taas ihan eri systeemit”.

Esimerkkinä maisterivaiheen vaihtoehtoisesta järjestämistavasta Järvinen nostaa esille keväällä pitämänsä etägraduseminaarin. Etänä osallistuminen sopii erityisen hyvin heille, jotka tekevät töitä gradun ohella: nyt kokonaista työpäivää ei tarvitse ottaa vapaaksi seminaariin osallistumiseksi.

Janne Järvisen mukaan vaihtoehtoisten suoritustapojen käyttöönoton ongelmana on toisaalta vaatimus tehokkuudesta: tulosta, eli valmiita tutkintoja, tulisi syntyä.

”Vaihtoehtoisten suoritustapojen käyttäminen aiheuttaa käytännössä prosessin viivästymistä. Meidän täytyy saada isoja määriä opiskelijoita laadukkaasti ja ajoissa ulos. Se on realiteetti: yliopiston rahanjakomallissa [kauppatieteet] ovat matalan kustannuskertoimen ala.”

Eri koulutusalojen opetuksen järjestämisen kalleus yliopistoille vaihtelee muun muassa opetuksen vaatimasta laitteistosta ja kontaktiopetuksen määrästä riippuen. Osa tutkinnoista onkin yliopistoille toisia kalliimpia, ja ne huomioidaan rahoitusmallissa korkeammalla kustannuskertoimella.

Jos opetus jatkuisi etänä myös syksyllä, Finanssin kyselyn perusteella jäsenistölle mieluisaa olisi saada lisää verkkoluentoja ja enemmän tietoa opintojen suorittamisesta ja niiden aikataulutuksesta. Toisaalta videoluennot voisivat olla ratkaisu myös muulloin kuin korona-aikaan, sillä ne voisivat mahdollistaa työssäkäyvän opiskelijan osallistumisen läsnäolopakollisille kursseille, Leinonen sanoo.

Janne Järvisen mukaan tiedekunta käy kyselyiden tulokset läpi tiedekunnan omissa toimielimissä.

”Olemme hyvin kiinnostuneita siitä, mitä kyselyissä on ilmennyt.”

Mitä seuraavaksi?

Oulun yliopiston ylioppilaskunnalta kyselyn tulokset vaativat reagointia, Sanna Kangasniemi arvioi. Tulokset on välitetty yliopistolle, ja raportti kokonaisuudessaan on julkistettu myös OYY:n verkkosivuilla.

”Toki meillä on tällä hetkellä on vain tietoa poikkeustilanteesta – olisi kiinnostavaa, että meillä olisi myös normaalioloista saatua dataa. Näidenkin tulosten perusteella on seikkoja, joihin oli jo reagoitu ennen kyselyä. Nyt lähdetään kohdentamaan vielä lisää huomiota niihin.”

”Emme vielä tiedä, miten kauan tilanne jatkuu. Opiskelijat olivat toivoneet, että hyviksi todettuja käytäntöjä voisi jatkaa, vaikka ei olisi koronapandemiakaan.”

Kangasniemen mukaan kyselyssä kiitosta saanut opintojen joustavuus on OYY:n linjojen mukaista. OYY aikoo ajaa sen edistämistä jatkossakin.

”Emme vielä tiedä, miten kauan tilanne jatkuu. Opiskelijat olivat toivoneet, että hyviksi todettuja käytäntöjä voisi jatkaa, vaikka ei olisi koronapandemiakaan.”

Onko OYY saanut palautetta edunvalvonnan onnistumisesta koronan aikaan?

Sanna Kangasniemen mukaan kyselyn avoimissa vastauksissa oli muutamia yksittäisiä kysymyksiä siitä, miksei ylioppilaskunta tee mitään.

Aino Rossi sanoo, ettei ole saanut suoraa palautetta. Neuvontapyyntöjä on keväänkin aikana tullut, ja se on vain toivottavaa. Rossia ovat työllistäneet esimerkiksi kysymykset tenteistä ja opinnäytteistä: ”Opinnäytteet ovat kriittisiä, kun ollaan valmistumassa.”

Lisäksi kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla huolta ovat aiheuttaneet syksyn lukukausimaksut.

Kangasniemen mukaan opiskelijoiden sosiaalipoliittisina huolina ovat olleet muun muassa opintotuki, lomautukset sekä perheellisten opiskelijoiden kohdalla se, voiko nostaa opintorahaa, jos on joutunut jäämään lapsen kanssa kotiin.

Kangasniemen mukaan olisi mielenkiintoista tehdä vastaavanlainen kysely vielä syksyllä, oli edessä sitten etäopetuksen jatkuminen tai paluu arkeen.

”Siinä näkisi, mitä muutoksia tämänhetkiseen tilanteeseen on tehty.”

Mikä?

OYY:n koronakysely

»Koronan vaikutuksia selvittänyt verkkokysely oli avoinna 3.–11. huhtikuuta. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille Oulun yliopiston opiskelijoille, eli perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi mukaan kuuluivat myös jatko-opiskelijat, avoimen yliopiston opiskelijat ja vaihto-opiskelijat.
» Kyselyyn vastasi 1603 opiskelijaa, eli 12 prosenttia kaikista Oulun yliopiston opiskelijoista.
» Vastaajista valtaosa (93 prosenttia) vastasi kyselyyn suomeksi ja 7 prosenttia englanniksi.
» Kyselyyn tuli vastauksia kaikista tiedekunnista.
» OYY:n mukaan biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan kohdalla kyselyn vastaajamäärä oli tiedekunnan opiskelijamäärään suhteessa edustava otos. Hieman yliedustettuina olivat lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat, ja hieman aliedustettuja taas teknillisen sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan opiskelijat.
» Oulun yliopiston tutkijakoulun (UniOGS) merkitsi tiedekunnakseen 2 prosenttia vastaajista. Tiedekunnittain jaoteltuna kyselyn tuloksissa on mukana myös jatko-opiskelijoita.
» Koko kysely löytyy suomeksi ja englanniksi OYY:n verkkosivuilta.

Lue lisää: Kampus karanteenissa – Miten etäopiskelu onnistuu eri tiedekunnissa?, Miten korona muutti opiskelija-arjen? Kokemuksia kerätty kyselyillä, julkaistujen tulosten mukaan etäopinnot kasvattaneet työmäärää

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Perinteisille pääsykokeille vaihtoehdot etäkokeista ja todistusvalinnan laajentamisesta – kokeet pääasiassa kaksivaiheisina, todistusvalintakiintiön kasvattaminen saanut paljon kritiikkiä

Korona muutti tänä keväänä kaiken – korkeakoulujen opiskelijavalinnatkin. Yliopistojen päätös kasvattaa todistusvalintakiintiöitä on saanut niin hakijoilta kuin opiskelijajärjestöiltä kritiikkiä. Sähköisten kokeiden kevät käynnistyi kehnosti, kun Itä-Suomen yliopiston ensimmäinen etäkoe joudutaan uusimaan.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Suomen korkeakoulut tiedottivat 9.4., ettei pääsykokeita voi tänä keväänä järjestää fyysisesti paikan päällä koronatilanteen vuoksi. Ammattikorkeakoulut kertoivat jo tuolloin, että niiden kokeet järjestetään etäkokeina, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi taas ilmoitti, että yliopistot tiedottavat vaihtoehtoisista koejärjestelyistä 30.4. mennessä. Vappuaattoon mennessä yliopistot olivat julkaisseet tiedon kevään valinnoista sivuillaan.

Yliopistoissa perinteisiä valintakokeita korvataan nyt sähköisillä etänä suoritettavilla, usein kaksivaiheisilla valintakokeilla, suullisilla kokeilla, palautettavilla tehtävillä sekä todistusvalinnan laajentamisella.

Valintamenettelyt olisivat olleet aiemmasta poikkeavat ilman koronaakin, sillä tästä keväästä alkaen ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella tehtävä todistusvalinta on pääväylä korkeakouluihin. Ylioppilastutkinnon arvosanat huomioidaan todistusvalinnassa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa, ammatillisen perustutkinnon arvosanat vain ammattikorkeakouluihin hakiessa.

Se, kuinka iso osa uusista yliopistojen opiskelijoista valitaan todistuksella ja kuinka iso osa valintakokeella, on vaihdellut hakukohteesta riippuen. Todistusvalinta ei ole käytössä taidealalla ja arkkitehtuurikoulutuksissa – esimerkiksi Oulun yliopistossa musiikkikasvatus, arkkitehtuuri ja osa kasvatusalan hakukohteista on paljon puhututtaneen valintauudistuksen jälkeenkin soveltuvuuskokeen takana.

Todistusvalinnan osuutta nostettiin reippaasti

Tänä keväänä todistusvalinnan osuutta on monella alalla kasvatettu koronaviruksen vuoksi roimasti aiotusta.

Esimerkiksi lääketieteellisillä aloilla (eläinlääketiede, hammaslääketiede, lääketiede) aloituspaikoista 75 prosenttia täytetään todistusvalinnalla, ja loput 25 prosenttia kaksivaiheisella valintakokeella. Alkuperäisessä tilanteessa todistusvalinnan osuus olisi ollut 51 prosenttia.

DIA-yhteisvalinnassa, eli diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksessa todistusvalinnalla täytetään nyt 80 prosenttia aloituspaikoista. Toisaalta vastapainoksi useimmissa hakukohteissa lasketaan todistusvalinnan pitkän matematiikan kynnysehtoa, jotta hakukohteissa saadaan todistusvalinnan aloituspaikat täyteen.

Suomenkieliseen psykologian koulutukseen on nyt kolme eri valintatapaa. Kahdella eri tavalla tehtävällä todistusvalinnalla valikoituu 93 prosenttia uusista opiskelijoista, loput 7 prosenttia valitaan kaksivaiheisella valintakokeella. Alkuperäissuunnitelmien mukaan suomenkielisen psykologian koulutusohjelmaan valittavista opiskelijoista 60 prosenttia olisi valittu todistuksen perusteella.

Kauppatieteiden yhteisvalinnassa on 60 prosentin todistusvalintakiintiö ensikertalaisille. Sen lisäksi nyt käyttöön tulee myös laajennettu, muillekin kuin ensikertalaisille avoin todistusvalinta, jolla valitaan hakukohteista riippuen 10–30 prosenttia opiskelijoista. Loput 10–30 prosenttia uusista opiskelijoista valitaan kaksivaiheisella valintakokeella. Ilman koronan muutosta todistusvalinnan osuus olisi ollut 60 prosenttia.

Opettajankoulutuksen yhteisvalinnassa sähköisenä etäkokeena järjestettävään soveltuvuuskokeeseen pääsevistä 80 prosenttia valikoituu todistuksen ja 20 prosenttia niin ikään sähköisen VAKAVA-kokeen perusteella. Aiemmin suhde oli 60/40. VAKAVA-kokeeseen liittyy myös videokontrollikoe.

Todistusvalintojen osuuden kasvattaminen näkyy nyt erityisesti suosituissa, niin sanotuissa hakupainealoissa. Poikkeuksena muista oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa todistusvalintakiintiö ei muuttunut: todistuksen perusteella täytetään poikkeustilanteessakin 40 prosenttia aloituspaikoista.

Yliopistot päättävät valintaperusteistaan itse. Oulun yliopiston koulutusrehtorin Helka-Liisa Hentilän mukaan yhteisvalinnoissa valintaperusteita koskevat esitykset on valmisteltu alojen omissa työryhmissä. Esitykset taas on hyväksytty niissä yliopistoissa, jotka ovat kyseisessä yhteisvalinnassa mukana.

”Päätöksenteko on tehty kussakin yliopistossa toimivaltuuksien mukaisesti.”

Toteutuuko tasa-arvo?

Todistusvalintakiintiöiden kasvattaminen tämän kevään haussa on saanut niin hakijoilta kuin opiskelijajärjestöiltä paljon kritiikkiä. Ratkaisua pidetään hakijoiden kannalta epäoikeudenmukaisena sekä stressiä lisäävänä: jos hakija ei ole onnistunut kirjoituksissa, pääseekö hän osoittamaan taitojaan?

Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n kannanoton mukaan monet hakijat ovat voineet luottaa pääsevänsä valintakokeeseen ja valmistautuneet siihen, mutta nyt valintakokeen kiintiö on pienempi niillä aloilla, missä todistusvalintaa on kasvatettu. Sääntöjen muuttaminen ei ole hakijan kannalta kovin oikeudenmukaista.

SYL ilmaisi olevansa pettynyt päätökseen ja odottaneensa yliopistoilta paljon enemmän ymmärrystä hakijoiden vaikeaa tilannetta ja hätää kohtaan.

Suomen Lukiolaisten Liitto totesi kannanotossaan, että muutokset ovat kohtuuttomia erityisesti tänä keväänä valmistuville ylioppilaille, joiden keväässä on ollut jo muutenkin paljon epävarmuutta ja stressiä.

“Yliopistojen päätökset nostaa todistusvalinnan määrää merkittävästi kesken valintakokeisiin valmistautumisen on aiheuttanut monille toivottomuutta omista onnistumismahdollisuuksista”, liitto totesi.

Keskustaopiskelijat (KOL) totesi kannanotossaan ”tyrmistyneensä” päätöksistä lisätä todistusvalinnan osuutta: yliopistojen päätökset romuttavat monen hakijan unelmat ja tulevaisuuden suunnitelmat, ja valintoja tehdään nyt ”pääsykokeisiin valmistautuneiden kustannuksella”. Demarinuorten varapuheenjohtaja Pinja Perholehto kommentoi blogitekstissään, että ammattikorkeakoulut reagoivat tilanteeseen yliopistoja tasa-arvoisemmalla otteella.

Myös ammattikorkeakoulut järjestävät kevään pääsykokeet etänä, mutta poikkeuksena yliopistoihin ne eivät ole muuttaneet todistuskiintiöiden suuruutta.

“Todistusvalinnan laajentaminen ei olisi taannut hakijoiden yhdenvertaista kohtelua”, todetaan ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen tiedotteessa. 

Arenen mukaan ammattikorkeakoulut valitsevat noin puolet opiskelijoistaan todistusvalinnalla. Todistusvalinnalla täytetään hakukohteesta riippuen 20-80 prosenttia aloituspaikoista.

Ylen haastatteleman (30.4.2020) Unifin opetusvararehtorikokousten puheenjohtajan, Aalto-yliopiston opetuksesta vastaavan vararehtorin Petri Suomalan mukaan toiseen vaiheeseen tulevien hakijajoukkojen pienentäminen on syy todistusvalintakiintiön nostoon.

Unifin mukaan valintaperusteiden muutoksilla, kuten valintakoekiintiön pienentämisellä ja kaksivaiheisilla kokeilla, on vähennetty fyysisiin kokeisiin kutsuttavien määrää murto-osaan lähtötilanteesta.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen huolena

Opiskelijajärjestöjen huolenaiheena todistusvalinnan kasvattamisessa on on ollut juuri hakijoiden yhdenvertaisuuden huomioiminen.

“On mahdollista, että valintakoekiintiössä olevien paikkamäärien vähentyessä hakijoita voi olla yhtä opiskelupaikkaa kohti entistä enemmän. On vaarana, että hakijan mahdollisuus tulla valituksi valintakokeella heikkenee yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta merkittävästi”, kirjoittaa SYL kannanotossaan.

SYL:n hallituksen jäsen Paula Karhunen toteaa Oulun ylioppilaslehdelle, että vaikka valintaperusteet ovat aina yliopistojen omia päätöksiä, lisätietoa olisi hyvä saada siitä, miksi eri aloilla on tehty nyt niin erilaisia ratkaisuja.

”Miksi esimerkiksi oikeustieteellisessä sähköinen etävalintakoe onnistuu järjestää tuhansille hakijoille, ja taas psykologiassa ei? Toivomme, että yliopistot avaisivat perusteita ja tekisivät myös selvityksen siitä, mitä vaikutuksia ratkaisulla on esimerkiksi koulutuksen saavutettavuuteen.”

SYL:n mielestä hakijan kannalta paras ratkaisu olisi mahdolliseen ennakkomateriaaliin perustuva sähköinen valintakoe.

”Kun todistusvalintakiintiötä kasvatetaan, valintakoekiintiö pienenee. Monet ovat valmistautuneet kokeisiin sen perusteella, mihin kiintiöön [omalla opiskeluhistorialla] kuuluisi – kun valintakokeen kiintiö pieneee, on vaarana että mahdollisuus päästä sisään heikommalla ylioppilastodistuksellla tai ilman sitä, pienenee.”

Muutoksia tehty ”mahdollisimman vähän”

Etäkokeet käynnistyvät Ouluunkin hakeville ensi viikolla.

“Olemme pitäneet valtaosassa Oulun yliopiston hakukohteita valintakiintiöt ennallaan ja ainoastaan valintakokeen järjestämisen tapaa on muutettu”, vastaa Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä sähköpostin välityksellä.

Hänen mukaansa ennen lopullisen päätöksen tekoa yliopisto on selvittänyt tarkasti sen, kuinka muutokset vaikuttavat hakijoihin.

“Isoissa yhteisvalinnoissa, joissa on paljon hakijoita, on pyritty yliopistojen yhteisten linjausten avulla varmistamaan hakijoille tasapuoliset mahdollisuudet tulla valituksi ja järjestää hakuprosessi terveyttä ja tasapuolisuutta vaarantamatta.”

Hentilä sanoo ymmärtävänsä todistusvalintaa koskevaa kritiikkiä. Hän muistuttaa, ettei todistusvalinta ole ainoa valintatapa. Todistusvalinnan ja valintakokeen lisäksi on olemassa vielä avoimen yliopiston väylä.

Myöskään sille, että kaikki suosittujen alojen hakijat eivät saa haluamaansa paikkaa, ei yliopisto voi mitään.

”Pystymme arvioimaan, että laajennetun todistusvalinnan kautta tulee valituksi samoja henkilöitä kuin valintakokeella tulisi, jolloin valintakoevalinnassa vapautuu paikkoja sitä kautta hakeville. Sille emme valitettavasti voi kuitenkaan mitään, että kaikki hakijat eivät pääse opiskelemaan suosituimmille aloille, joissa hakijoita on moninkertaisesti aloituspaikkoihin nähden. Siksi tervehdin ilolla korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n tavoitetta lisätä korkeakoulutettujen nuorten määrää. Toivottavasti saamme opetus- ja kulttuuriministeriöltä lisärahoitusta tähän tarkoitukseen.”

Hentilän mukaan muutoksia valintakokeisiin on tehty ylipäänsä mahdollisimman vähän.

“Jos todistusvalintakiintiötä on kasvatettu, niin pääsääntöisesti niin sanottuja kynnysehtoja kuten arvosanavaatimuksia tai pisterajoja on madallettu tai poistettu. Joissain yliopistomme hakukohteissa on myös lisätty aloituspaikkoja.”

Valtaosassa tämän kevään valintakokeista koe on kaksiosainen. Ensimmäinen osa on sähköisenä järjestettävä koe, jonka tarkoituksena on karsia hakijoita. Toinen osa järjestetään joko edelleen sähköisenä tai kampuksella pienissä ryhmissä.

Vaikka perinteisiä, suuria massakokeita ei kampuksilla tänä keväänä koronan vuoksi järjestetä, yliopistot ilmoittivat jo huhtikuun alussa, että pieniä valintakoetilaisuuksia voi järjestää, jos se onnistuu hakijoiden terveyttä vaarantamatta.

Kaksiosainen pääsykoe takaa Helka-Liisa Hentilän mukaan sen, että jokainen pääsee näyttämään taitonsa. 

Miten välttyä vilpiltä?

Etäkokeiden kohdalla huolta on herättänyt myös mahdollisuus vilppiin: kuinka varmistutaan siitä, etteivät opiskelijat lunttaa etäkokeen aikana? Paikan päällä kokeen valvoja voi seurata, ettei hakija kaiva kirjaa tai kännykkää esille, mutta kuinka seuranta onnistuu etäkokeissa?

Helka-Liisa Hentilän mukaan viimeistään valintojen toisessa valvotussa vaiheessa vilpin mahdollisuus poistuu.

”Myös sähköisissä etäkokeissa toteutetaan hakijoiden seurantaa vilppimahdollisuuksien minimoimiseksi.”

Ja kuinka tätä seurantaa voi oikein tehdä?

”Esimerkiksi etäkokeessa voidaan jo ensimmäisessä vaiheessa käyttää osaamisen arviointimenetelmänä suullista tenttiä, tai kotitenttiä tai esseetä, joka tarkistetaan plagiaatintunnistusjärjestelmän avulla”, Hentilä toteaa.

”Vilppi johtaa aina opiskelupaikan menetykseen.”

Yle: valintamuutoksista paljon kanteluita

Sähköisten pääsykokeiden kevät ei käynnistynyt ongelmitta. Muun muassa Helsingin Sanomat ja Yle kertoivat 5. toukokuuta, että Itä-Suomen yliopistossa järjestetty kasvatustieteiden kelpoisuusopintojen pääsykoe joudutaan uusimaan. Etäkokeessa kaikki hakijat eivät päässeet sisään järjestelmään ajoissa, vaan osa jäi linjoille odottelemaan ja kuuntelemaan ”hissimusiikkia”. Kokeen eri osioiden tekniseen ajastukseen liittyvästä virheestä johtuva koe mitätöitiin, ja se järjestetään uudelleen.

Vaikka päätökset kokeiden järjestämisestä on tehty, kriittinen keskustelu asiasta jatkunee vielä pitkään. Ylen mukaan (6.5.) valintoihin tehdyistä muutoksista on tehty lukuisia kanteluita Suomen ylimmille laillisuusvalvojille, valtioneuvoston oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Ylen haastattelussa oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi, että kanteluissa mainitaan esimerkiksi todistusvalinnan laajentuminen liian yllätyksellisesti ja valintakriteereiden nopeat muutokset. Hän ei ottanut kantaa siihen, onko korkeakouluyhteisö toiminut asiassa lainmukaisesti, tai millä aikataululla kanteluita käsiteltäisiin.

Unifin tiedotteessa (30.4.2020) opetusvararehtorikokouksen puheenjohtaja Petri Suomala totesi, että hakijoiden tulisi jatkaa valmistautumista valintoihin ja pitää huolta hyvinvoinnistaan.

”Pitkällinenkään valmistautumistyö ei ole mennyt hukkaan. Vaikka valintojen muodot olisivat muuttuneet, niissä testataan edelleen samaa sisällöllistä osaamista.”

Tarkat tiedot tämän kevään valintakokeiden järjestämistavoista löytyvät yliopistojen ja yhteisvalintojen verkkosivuilta, yliopistojen hakijapalveluista ja Opintopolusta.

Opetushallitus tiedotti keskiviikkona 13. toukokuuta yhteishaun muuttuneista aikatauluista.

Kevään toisen yhteishaun tulosten julkaisun takarajaa siirretään viikolla eteenpäin. Kaikki tulokset julkaistaan viimeistään keskiviikkona 15. heinäkuuta. Lisäksi opiskelupaikan vastaanoton takaraja siirtyy viikolla: opiskelupaikka tulee ottaa vastaan viimeistään 22. heinäkuuta kello 15. Varasijalta hyväksymistä jatketaan 3. elokuuta kello 15 asti.

Samaten kevään ensimmäisen yhteishaun opiskelupaikan vastaanoton takarajaa siirretään myös viikolla eteenpäin. Opiskelupaikka on otettava vastaan viimeistään perjantaina 17. heinäkuuta kello 15. Opetushallituksen mukaan näin molemmissa hauissa hakeneilla on mahdollisuus tehdä päätöksensä kaikkien tulosten valmistuttua.

Kirjoittajat: Petra Uusimaa ja Anni Hyypiö

Muokattu 13. toukokuuta kello 9.21: Lisätty Opetushallituksen tieto yhteishaun muuttuneista aikatauluista

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Opiskelija, sinä selviät! – Lue viimeisten viikkojen vinkit Oulun etäyliopistoon

"Oletko jäänyt yksin etäopiskelemaan viimeisten tenttien ja palautusten kurkkiessa kalenterista? Ei hätää, kyllä siitäkin selvitään. Viimeinen vaihe on yleensä pahin – ja onneksi pian jo ohi", kirjoittaa kokenut etäopiskelija Aino Pöykkö.

Epäonnen alkupiste oli tarkalleen perjantai 13. päivä. Yli kuukausi sitten koronakevät koitti ja lipastokin laittoi “suljettu toistaiseksi” -lapun luukulle.

Oletko jäänyt yksin etäopiskelemaan viimeisten tenttien ja palautusten kurkkiessa kalenterista? Ei hätää, kyllä siitäkin selvitään. Viimeinen vaihe on yleensä pahin – ja onneksi pian jo ohi. Sitten jäljellä ovatkin enää kesätyöttömän kesäopinnot ennen syksyä ja paikan päälle palaamista.

Etäopiskelu olkoon ilomme! Tämä kakkosvuoden humanisti vietti fuksivuotensa sairauslomalla ja koki kotiopiskelun niin omakseen, ettei ole paljon käynytkään kampuksella. Voin toimia nyt vertaistuutorinasi ruudun ja näppäimistön välityksellä.

Ensiksikin haluan onnitella sinua: onneksi olkoon, olet pian napannut ensinoppasi Oulun etäyliopistosta! Täällä välimatkat ovat lyhyitä, ryhmäkoot pieniä ja digitaalisuus alansa huippua. Luentosali on siellä missä sinäkin. Olet voinut viettää vaikka koko päivän sohvalla,  ja olla silti ahkera opiskelija. Kätevää vai mitä?

Monilta osin opiskelijan elämä ei ole muuttunut, vaikka yliopisto etääntyy. Matkasi luennoille ja tentteihin ovat vain lyhentyneet kuudesta kilometristä kuuteen metriin.

Joko olet noussut sängystä ja laittanut vaatteet päälle? Hyvä, sitten vain aamupalan kautta viimeiselle luennolle! Kyllä, puhuin aamupalasta, en iltapäiväbrunssista. Olen itse havainnut vuorokausirytmin kivaksi kaveriksi, ja pyrkinyt siksi aloittamaan hommat ihmisten aikaan – siis viimeistään aamukymmeneltä.

Luennot alkavat, vaikka ei luentoja olisikaan. Aikanaan ne myös päättyvät. Minä merkitsen työajat kalenteriin. Se on samaan aikaan lukujärjestys ja to do -lista. Varsinkin silloin kun kirjoitan viikon opiskelutehtävät näkyviin erilliselle periodiaukeamalle. Sieltä ne on kätevä sovittaa kalenteriin.

Oikein kovasti panostavat voivat tehdä pienen ulkoilukierroksen ennen hommiin ryhtymistä. Pyöräile vaikka kotisi ja yliopiston puoliväliin – tai johonkin muualle. Iltapäivällä voit toistaa rutiinin. Ulkoilu ehkäisee mökkihöperöitymistä, mutta muista välttää väkijoukkoja, äläkä ainakaan koskettele ketään.

Opiskelua ei ole pakko aloittaa aamukymmeneltä ellei se tunnu luontevalta. Pääasiana on, että hyödynnät parhaan vireystilasi opiskeluun. Somen, virtuaaliviholliset sun muut viihteet voivat odottaa vähemmän virkeitäkin aivoja, palautettava essee ei. Voit myös sopia jotain pakollista menoa – esimerkiksi tärkeän puhelun – heti aamuun. Varmasti tulee noustua ylös.

Etäyliopiston pukukoodi on suomalaiseen tapaan vapaa. Luennolle voi ilmestyä vaikka pyjama päällä, eikä kukaan sano mitään. En silti suosittele yöpukua opiskelijamuotina. Kokoaikaisesta asusta 24/7 tulee äkkiä likainen tai kipeä olo. Vaihda siis edes verkkareihin.

Innostuneimmat voivat vaikka stailata paitansa ja sukkansa  sävy sävyyn alaosan kanssa. Tämä siis vain vinkiksi heille, jotka tekevät sitä normaalistikin. 

Koronakriisi ei ole suuren elämänmuutoksen kevät. Siinä itsessään on muutosta jo kylliksi.

Aino Pöykkö

Toisen vuoden etäopiskelija, joka pohtii vielä valintaansa tieteiden ja aatteiden historian sekä pelkän historian välillä.

Lue lisää:

Korona tyhjensi kalenterin ja vei harjoittelutilat – Opiskelijajärjestöille yhteisöllisyys on tärkeää, vaikka kohdata voikin nyt vain verkon välityksellä

Vaikka harraste- ja ainejärjestöjen toiminta muuttui merkittävästi koronaviruksesta johtuvien rajoitusten vuoksi, halu kohdata ihmisiä ja harrastaa ei ole hävinnyt minnekään. Poikkeustilanteen myötä järjestöt ovat joutuneet keksimään etäratkaisuja. Lehden haastattelemien järjestöjen vastauksissa näkyvät toisaalta harmitus kevään suunnitelmista luopumisesta ja tulomenetyksistä, toisaalta halu varmistaa hyvän meiningin ja yhteisöllisyyden olemassaolo poikkeuksellisessa keväässäkin.

TEKSTI Petra Uusimaa

KUVAT Anni Hyypiö

Koronaviruksesta aiheutuneet poikkeusolot ovat vaikuttaneet myös oululaisten harraste- ja ainejärjestöjen toimintaan.

Tapahtumat etenivät nopeasti. Torstaina 12. maaliskuuta Suomen hallitus suositteli yli 500 hengen tapahtumien perumista toukokuun loppuun saakka, ja 13.3. aluehallintoviranomaiset antoivat asiasta määräyksen. 13. maaliskuuta myös Oulun yliopiston ylioppilaskunta suositteli harraste- ja ainejärjestöjä perumaan kontaktitapahtumat ja sulkemaan kiltahuoneet.  Pian päätös kiltahuoneiden sulkemisesta ei ollut enää järjestöjen käsissä, sillä 16. maaliskuuta Oulun yliopisto ilmoitti sulkevansa kampusten tilat. Aiempi ilmoitus tilojen sulkemisesta ulottui 13.4. asti, mutta myöhemmin sulkua jatkettiin ainakin 13.5. asti.

Muutokseen on ollut pakko sopeutua nopeasti. Kysyimme OYY:n alaisilta järjestöiltä, miten poikkeustilanne on vaikuttanut toimintaan. 

Vastanneiden aine- ja harrastejärjestöjen ratkaisuissa korostuu yhteisöllisyyden merkitys myös vaikeissa tilanteissa.

Pelaaminen jatkuu myös etänä

Oulun yliopiston roolipelikerho Cryo ry on joutunut perumaan viikottaiset peli-iltansa. Suurin pettymys puheenjohtaja Samuli Ranisen mukaan on kuitenkin pelitapahtuma Maraconin peruuntuminen. 

Peruutuksista huolimatta Raninen pitää tilanteessa positiivisena sitä, että toimintaa on ollut mahdollista kehittää myös verkossa etänä. Rajoitteet tuntuvat kuitenkin kovasti Cryon toiminnassa, sillä pöytäroolipelit vaativat fyysistä läsnäoloa.

“Nyt ei kauheasti ole menoja, koska ei tarvitse maksaa tilavuokria”, toteaa Raninen kysyttäessä mahdollisista taloudellisista vaikutuksista. Hän kertoo Cryon talouden olevan hyvällä pohjalla: perustoiminnasta ei sinänsä tule kuluja, sillä viikottaiset peli-illat on järjestetty perinteisesti yliopistolla.

Varsinaiset kustannuserät ovat Maraconit. Raninen sanoo hallituksen pohtivan sitä, kuinka perutun Maraconin menot voitaisiin ohjata esimerkiksi etäpelaamiseen.

“Parin kuukauden päästä on tulossa kevät-Maracon, mutta emme tiedä kannattaako sitä vielä silloin järjestää.”

Kuten moni muu harraste- ja ainejärjestö, myös Maracon on perustanut oman Discord-kanavan keskustelua varten. He tekevät myös yhteistyötä Suomen roolipeliseura SRS:n kanssa, sillä  SRS järjestää etäroolipelausservereitä.

“Meidän jäsenistöllä on myös koronakaranteenikanava, jossa muutama altruistinen jäsen tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi käydä kaupassa, jos joku sattuu olemaan sairaana.”

Ranisen mukaan jäsenistö on suhtautunut muutoksiin ymmärtäväisesti. Kokouksissa on mahdollistettu etäyhteys, jotta koko jäsenistö saa varmasti tarpeeksi tietoa. Tiedotus on koskenut myös vaihtoehtoisia pelaamiskanavia. 

“Haluamme varmistaa sen, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus jatkaa pelaamista.”

Vappu tulee etänäkin

Oulun Teekkariyhdistyksen (OTY) isännän Riikka Haatajan mukaan myös OTY on perunut tapahtumia tai siirtänyt niitä syksylle. Esimerkiksi vapun suurtapahtumat on siirretty syksylle, mutta vappu tulee rajoituksista huolimatta, nyt vain etänä.

“Kuten kaikkiin muihinkin OTYn wapputapahtumiin, myös näihin etämeininkeihin ovat kaikki muutkin ainejärjestöt lämpimästi tervetulleita!”

Yhteisöllisyyden kannalta on tärkeää pitää huolta siitä, että jokainen kokee tuntevansa olevan osa yhteisöä vaikeana aikana.

“Haluamme auttaa ylläpitämään jäsenistön keskeistä kanssakäymistä, viihtyvyyttä ja hauskanpitoa erityisesti nyt, jotta koronan vaikutukset eivät käy liian raskaaksi”, tiivistää Haataja.

Teekkarit eivät harmistuksestaan huolimatta ole jääneet pyörittämään peukaloitaan, vaan ovat olleet mukana aktiivisesti luomassa etäyhteyksiä.

OTY on Haatajan mukaan luonut Discord-kanavia esimerkiksi etävappua varten. Vaikka siirtyminen etätapahtumiin harmittaa, on uusien viestintäkanavoiden kehittäminen varmasti apuna myös tulevaisuudessa. Teekkariyhdistys onkin panostanut etäyhteyksien parantamiseen ja aikoo järjestää perinteisiä opiskelijatapahtumia etänä.

Tuutortuvat jatkavat toimintaansa

Myös matematiikan ja fysiikan opiskelijoiden ainejärjestö Sigma on joutunut sulkemaan kiltahuoneensa ja tuutortupansa, kertoo puheenjohtaja Paula Kvist. Hallituksen kokoukset tullaan myös järjestämään etänä, mahdollisesti myös kevätkokous. 

“Kaikki on kuitenkin sujunut yllättävän hyvin tilanteeseen nähden. Jäsenistö on ollut hyvin ymmärtäväinen, vaikka tämä eristäytyminen ei varmasti montaa miellytäkään.”

Kvistin mukaan Sigmassa on puhuttu Discord-kanavan perustamisesta, mutta ainakaan haastatteluhetkellä sellaista ei oltu vielä kehitelty. Kontaktitapaamisten korvaajaksi on kehitetty etäyhteyksiä.

“Tutkinto-ohjelman puolesta matematiikan tuutortupa on siirretty etäyhteyden päähän, ja olemme kartoittaneet mahdollisuutta tehdä sama myös fysiikan tuutortuvalle.”

Kvist kertoo, että etäyhteyksien kehittäminen on tärkeää sekä yksittäisen jäsenen hyvinvoinnille että edunvalvonnalle. Hänen mukaansa on tärkeää päästä myös tekemään yhteistyötä henkilökunnan kanssa, jotta opetus saadaan siirrettyä verkkoon kaikkien tavoitettavaksi.

“Veikkaisin että yhteisöllisyyden lisääminen on mahdoton tehtävä. Voimme koettaa vaan etäyhteydenpidon kanavien luomisella ylläpitää yhteisöllisyyttä mahdollisimman paljon.”

Kuorotoiminta ei ole pelkkää laulamista

Teekkarikuoro TeeKu menetti harjoittelupaikkansa Linnanmaan kampuksen sulkeutuessa. Puheenjohtaja Pekka Nyrösen mukaan alussa oli suunnitelmissa harjoitella turvavälien kanssa, mutta rajoitukset estivät lopulta tämänkin.

“Onhan se ankeaa käydä läpi kevään suunnitelmia ja todeta kaikki yksi kerrallaan perutuiksi.”

Hallituksen kokoukset ja vuosikokous on pidetty etänä.

Rajoitukset ovat tuoneet myös rahallisia muutoksia, kun keikkoja on peruuntunut ja tavallinen toiminta ei pyöri.

“Keikkoja on peruuntunut ja se on luonnollisesti syönyt kuoron tuloja, samoin harjoitusten perusteella saatavat avustukset ainakin kevään osalta.”

Nyrösen mukaan kevään konserttien peruuntuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö niitä voisi siirtää esimerkiksi syksyyn. Kuoroharjoitukset eivät sovellu hyvin etätarkoitukseen, mutta TeeKu on perustanut monen muun tavoin Discord-kanavan. Nyrönen toivoo kanavan helpottavan yksinäisyyttä nyt kun kaikki on peruuntunut.

“Varta vasten myös keräännymme puhekanavalle keskiviikkoisin kello 18 kuten kerääntyisimme viikkoharjoituksiin.”

Etäyhteydetkään eivät aina korvaa kaikkea.

“Yleinen mieliala tuntuu olevan harmistus ja ikävä niin kuoroporukan kuin yhdessä laulamisen pariin.”

Nyrönen toteaa etätoiminnan kehittämisen ja poikkeusolojen ovat osoittaneen sen, että kuorotoiminnan ei tarvitse olla välttämättä pelkkää laulamista.  

Hyvä meininki rajoituksista huolimatta

Oulun ylioppilasteatterin johtokunnan puheenjohtaja Jenna Kurikkala kertoo, että kulttuuritalo Valveen sulkeutuessa myös ylioppilasteatterin toiminta on vaikeutunut. Valveella aikaisemmin sijainnut toimisto on siirtynyt etätoimistoksi, ja myös teatterin tavallinen harjoittelupaikka on myös sulkeutunut rajoitusten myötä.

“Kyllähän se tuntui omituiselta, kun piti kirjoittaa jäsenistölle viestiä, että Valve menee kiinni.”

Oulun ylioppilasteatteri oli valmistellut uutta näytelmää, mutta esitykset jouduttiin perumaan rajoitusten takia. Kurikkalan mukaan tämä tarkoittaa taloudellisia menetyksiä esimerkiksi lipputuloissa.

“Oulun kaupunki on onneksi tullut vastaan. Vuokria ei tarvitse maksaa siltä ajalta, kun Valve on suljettu.”

Ylioppilasteatterissa toimii aktiivinen improvisaatioryhmä Ulla&Bori, joka on siirtynyt järjestämään improjameja etänä Zoomissa. Ylioppilasteatteri on myös mukana Valve Livessä, jossa striimataan taidesisältöä. Kurikkala kertoo, että heiltä on tulossa sinne esimerkiksi lyhytelokuva.

“Minun mielestäni on tärkeää, että ihmisille luodaan mahdollisuuksia viettää aikaa yhdessä ja harrastaa näin etänäkin. Monelle meidän jäsenelle tämä harrastus on henkireikä.”

Ylioppilasteatteri haluaa tarjota jäsenistölle toimintaa, joka saa kaikki unohtamaan hetkeksi tilanteen huonot puolet.

“Meillä on hyvä meininki ja uskon, että juuri se auttaa kantamaan meidät läpi huonotkin ajat.”

Lue lisää: Oulun yliopisto ja korona: miten opiskelu turvataan, kuinka käy järjestötoiminnan ja vapun?, Kampus karanteenissa – Miten opiskelu etänä sujuu eri tiedekunnissa?, ”Kun tilanne maailmalla paheni, tutkijamme tajusivat, että he voisivat auttaa” – Oulussa suunnitellaan sovellusta ja suojavarusteita

Petra Uusimaa

Tieteiden ja aatteiden historian maisteri, jonka mielestä mikään ei ole parempaa kuin kuppi tummapaahtoista kahvia ja hyvä kirja.

Lue lisää: