Arkistokuva Oulun yliopiston Kontinkankaan kampukselta.

”Kun tilanne maailmalla paheni, tutkijamme tajusivat, että he voisivat auttaa” – Oulussa suunnitellaan sovellusta ja suojavarusteita

Koronavirus on vaikuttanut merkittävästi yliopistoilla tehtävään opetukseen ja tutkimukseen. Muuttuneeseen tilanteeseen sopeutumisen lisäksi yliopistoilla on ideoitu erilaisia tapoja auttaa tilanteen ratkaisemisessa. Oulussa yliopisto on avustanut Nordlabia koronavirusdiagnostiikassa ja on mukana kehittämässä epidemian seuraamista helpottavaa sovellusta.

Teksti Laura Juntunen

Kun koronaepidemia alkoi levitä Suomessa, yliopistoissa siirryttiin etäopiskeluun tartuntojen vähentämiseksi. Vaikka yliopistojen tilat on suljettu ainakin 13.5. asti, opetus ja tutkimus ei ole pysähtynyt. 

Lähiopetuksen keskeydyttyä Oulun yliopiston tutkinto-opiskelijoille tarjotaan maksuttomasti avoimen yliopiston etäopintoja, joita voi suorittaa kevään ja kesän aikana. Mikro- ja yksinyrittäjien ahdinkoa on myös pyritty helpottamaan maksuttomalla mikroyrittäjyyden perusteisiin keskittyvällä täydennyskoulutuskurssilla.  

Opiskelijoihin kohdistuvien poikkeusjärjestelyiden lisäksi Oulun yliopisto osallistuu epidemian nujertamiseen eri tieteenalojen voimin. 

Professori Peppi Karppinen biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnasta kertoo, että yliopisto on avustanut Nordlabia koronavirusdiagnostiikassa lainaamalla heille laboratorioreagensseja ja materiaaleja analyysien suorittamiseen. 

”Olemme tarjonneet avuksi myös laitteistoamme ja henkilökuntaamme, joita ei ole toistaiseksi tarvittu. Olemme olleet aikalailla päivittäin viestin vaihdossa Nordlabin kanssa ja avustaneet heitä osaamisellamme.”

Yliopistolla on mahdollisuus kouluttaa myös uusia työntekijöitä koronanäytteiden ottoon. Lisäksi yliopiston työntekijät, joilla on terveydenhuollon koulutus, voivat halutessaan hakeutua alan töihin.

Lääkäriopiskelijat kriisivalmiuteen

Lääketieteellisessä tiedekunnassa on perinteisesti paljon kontaktiopetusta, mutta sielläkin kaikki luennot ja ryhmäopetus, jossa ei ole potilaita, on poikkeustilan alkamisen jälkeen järjestetty verkkoalustoilla.

Tiedekunnan dekaani Anne Remes kiittelee henkilökuntaa ja opiskelijoita siitä, että nämä ovat kyenneet sopeutumaan nopeisiin ja suuriin muutoksiin ketterästi. Välillä on vaadittu luovia ratkaisuja. Eräässäkin loppuvaiheen osaamistentissä potilaana toimi näyttelijä.

Poikkeustilanne on vaikuttanut ennen kaikkea 4. ja 5. vuosikurssien opiskelijoihin. Näiden vuosikurssien osalta annettiin valtakunnallinen poikkeuslupa, jolla mahdollistettiin alle 10 hengen sairaalatiloissa tapahtuva ryhmäopetus, jossa on potilaskontakteja.

”Koko idean ydin on varmistaa neljännen ja viidennen vuoden opiskelijoiden opintojen saaminen pakettiin, jotta he voivat tulevana kesänä toimia lääkärin sijaisina osastoilla ja terveyskeskuksissa. Heitä tullaan todennäköisesti tarvitsemaan lääkärityövoimassamme.”

Neljännen vuoden jälkeen opiskelijat voivat toimia vuodeosastoilla, viidennen jälkeen terveyskeskuslääkäreiden sijaisina.

”Kriisin alkaessa kaikkien yliopistosairaaloiden ehdoton kanta oli, että kaikki, joiden pätevyysvaatimukset riittävät toimimaan lääkärin sijaisena, tullaan tarvitsemaan eturintamaan”, Remes kertoo.

Työvoiman tarve on arvioitu suureksi, sillä vaikka lääkärit ja hoitajat eivät itse sairastuisi, heitä joudutaan asettamaan karanteeniin altistumisten myötä.

Oulun yliopistollinen sairaala on tiedustellut opiskelijoiden innokkuutta tulla töihin tarpeen vaatiessa. Yli 300 opiskelijaa on ilmoittanut olevansa käytettävissä.  

Hammaslääketieteellisen puolellakin on pystytty mukautumaan poikkeustilaan. Remes kertoo, että harjoitteluiden osalta tilannetta on helpottanut lupa avata Fantom-sali, jossa opiskelijat voivat harjoitella tekopäiden avulla.

”Näissä alle 10 hengen ryhmissä saadaan viedä läpi kolmannen vuoden opiskelijoiden harjoitteluita. Jos he eivät pystyisi suorittamaan niitä nyt, syksyllä se olisi jo mahdotonta, kun salit on varattu seuraaville opiskelijoille.”

Mobiilisovelluksella epidemiaa vastaan

Maailmalla etsitään kuumeisesti keinoja viruksen leviämisen hidastamiseen. Oulun, Helsingin ja Tokion yliopistojen yhteistyössä kehittämä Encounter-sovellus tarjoaa tähän yhden mahdollisuuden. Sovelluksen avulla käyttäjät voivat seurata epidemian etenemistä ja saada puhelimeensa tiedon, jos he ovat altistuneet virukselle.  

Sovelluksen rakentanut akatemiatutkija Denzil Ferreira UBICOMP-tutkimusyksiköstä kertoo, että Encounterin toiminta perustuu bluetoothiin, wifiin ja ultraääneen. Se ei tarvitse toimiakseen serveriä, koska dataa tallennetaan vain käyttäjän omaan puhelimeen. Näin data pysyy koko ajan käyttäjän omassa hallinnassa. 

Encounterin toimintaperiaate on anonyymi, ja jokainen käyttäjä toimii sovelluksessa vain yksilöllisellä käyttäjätunnuksella. 

Sovellus on jo melkein valmis ja käännetty useille eri kielille. Ennen julkaisua Ferreira haluaa kuitenkin vielä varmistaa, ettei Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ole ottamassa käyttöön jotain toista vastaavaa ratkaisua. 

”Tällaisten sovellusten idea toimii vain, jos kaikki käyttävät samaa applikaatiota. Jos ihmiset alkavat käyttää useita eri ohjelmia, syntyy vain lisää ongelmia”, hän selittää. 

Yhteistyöllä eteenpäin

Yliopistolla kehitetään paraikaa myös konkreettisia varusteita terveydenhuollon käyttöön. Fab Lab Oulu on valmistellut sairaalakäyttöön tarkoitettujen suojavisiireiden tuotantoa 3D-tulostimilla ja laserleikkureilla. 

Tutkimusryhmän johtaja Susanna Pirttikangas kertoo, että idea lähti tutkijoilta.

”Kun tilanne maailmalla paheni, tutkijamme tajusivat, että he voisivat auttaa.”

Fab Lab  seuraa myös Ventilator Crowd Finlandin hanketta, jonka tavoitteena on valmistaa tuhat hengitystä avustavaa konetta.  

”Olemme kuulolla heidän kanavillaan ja jos jotain tarvetta tulee, niin autamme. Toistaiseksi ei ole tullut.”

3D-tulostimen avulla yhden suojavisiirin tekeminen vie vain muutaman minuutin ja on suhteellisen edullista. 

Pirttikangas sanoo, että laajempi tuotanto aloitetaan tarpeen mukaan.

”Olemme nyt valmistaneet suojavisiireiden prototyyppeja ja niitä on lähtenyt testiin terveydenhuollon ammattilaisille. Jos mallimme ovat hyviä, arvioidaan, kannattaako niitä ryhtyä valmistamaan Fab Labin tiloissa.”

Pirttikangas kertoo, että tuotantoon tarvittavaa laitteistoa löytyy useista Suomen Fab Lab -toimipisteistä, myös kouluilta. Parhaillaan kymmenen organisaation edustajat osallistuvat Fab Lab Oulun vetämään suojavisiirihankkeeseen. 

Ryhmittymä on valmis jakamaan laitteistoa, osaamista sekä työskentelemään yhdessä myös paikallisten yritysten kanssa, mikäli tarve pandemian aikana nousee.

”Kyllä tässä näkyy sellainen yhteisöllisyys. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen.”

Lue lisää: Yliopisto sulkee ovensa 18.3. – Käytöstä poistuvat 24/7-kortti, Linnanmaan liikuntahalli ja kirjastot, Oulun yliopisto ja korona: miten opiskelu turvataan, kuinka käy järjestötoiminnan ja vapun?, Kampus karanteenissa – Miten opiskelu etänä sujuu eri tiedekunnissa?

Julkaistu 23.4.2020

Laura Juntunen

Toimittaja, joka innostuu kaikesta ja elää tarinoista.

Lue seuraavaksi

Mitä yliopiston aukeaminen tarkoittaa – Läppäreitä vasta syyskuussa, ravintolat ja kiltahuoneet jälleen auki

Iida Putkonen

Opiskelu

11.8.2020

Oulun yliopisto avaa ovensa 11.8. – Jatkossa kampukselle pääsee kuka tahansa

Iida Putkonen

Opiskelu

10.8.2020

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821