Pääkirjoitus: Olen pian maisteri, mutta se ei tunnu saavutukselta

"Mitä yliopisto ei näe, on kun jään valumaan kriisin vanavedessä ulos viisivuotisesta identiteetistäni opiskelijana ilman juhlallisuuksia", kirjoittaa päätoimittaja Iida Putkonen.

Loppu häämöttää. Kevät on nostanut auringon päiväunia häiritsevälle korkeudelle ja hurjimmat jäätelökioskit ovat jo avanneet ovensa. Vappu on vain nurkan takana, tai jo alkanut, riippuen siitä kenen ajanlaskua noudattaa.

Lupasin itselleni viime vuonna, että en kirjoita koronasta ellei minun ole pakko. Olen siis kuuliaasti kirjoittanut kaikesta muusta, samalla hyvin tietoisena siitä, että jokaista maailman kolkkaa värittää yhä pandemia. Myös minun maailmaani.

Lähtökohtaisesti minulla ei ole korona-aiheeseen lisättävää: en osaa spekuloida tartuntakäyriä tai ennustaa tulevaisuuden maailman menoa. Mutta menneisyydestä voin kertoa.

Aloitin syksyllä 2019 maisteriopintoni ohjelmassa, johon hain sen käytännönläheisyyden takia.

Kävin syksyn kursseilla, joilla loistin: sain tehdä sitä, mitä rakastan. Keväällä korona iski. Tuli tiedotustilaisuus, sulku ja liuta uudissanoja kuten koronalinko ja omaehtoinen karanteeni. Käytännön sijaan tuli etäopetus ja pettymys. Kaikki tuntevat jo tarinan, joten hypätään takaisin tähän päivään.

On huhtikuu 2021. Valmistun maisteriksi samaisesta koulutusohjelmasta. On yhä Pandemia. Ajelehdin muiden lailla pyörremyrskyn silmässä, mutta olen jo tottunut tahtiin. Ja kas, maisterinkin paperit sain samalla pyörityksellä! 

Yliopisto on varmasti suoritukseeni oikein tyytyväinen. Paperilla kaikki on varsin hienoa ja juhlavaa. Olen perheeni ensimmäinen maisteri, valmis tasan viidessä opintovuodessa ja koronasta huolimatta ulkona työelämässä. Kaikki tämä tuntuu  kuitenkin lähinnä irvokkaalta. 

Haen tutkintotodistukseni vuoronumerolla postista. En tiedä syönkö kakkua, koska pelkään että tapan perheeni ei-maisterit, jos kutsun heidät käymään. En pääse publiikkiin eikä kukaan laula minulle gaudeamus igituria. En pääse palaamaan lähiopetukseen enää koskaan, vaan valmistun ammattitaidolla, jonka olen raapinut kokoon Zoomissa esiteltyjen diojen osista oikeiden kurssisisältöjen sijaan. 

Ja jos kaikesta huolimatta jään historiaan, jään historiaan tavalla, jota en halua.

En jää tilastoihin opiskelijana, joka haki käytännönläheiseen koulutukseen ja päätyi tiskaamaan etäluennolla ja tyytymättömänä postimaisteriksi. Jään yliopiston silmissä yhdeksi niistä opiskelijoista, jota korona ei hidastanut. Riemuvoitoksi yliopistolle ja yhteiskunnalle, nuoreksi joka tahdonvoimalla jaksoi ja jaksoi! 

Mitä yliopisto ei näe, on kun jään valumaan kriisin vanavedessä ulos viisivuotisesta identiteetistäni opiskelijana ilman juhlallisuuksia. Ja teen sen yksin, kuten olen tehnyt kaiken, siitä asti kun päätin etten kirjoita koronasta. 

Olen pian valmis maisteri, eikä se tunnu saavutukselta. Se tuntuu omalta maalilta, jolla varmistan, että vastapuoli voittaa. Teen tietä seuraaville unelmoijille, joille toivon parempaa. Ja ansaittua tutkintotodistusta enemmän jään odottamaan omaa vuoroani rokotusjonossa, johon olen oikeutettu vain olemalla olemassa.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Zoom on uusi normaali – niin on myös valvova katse

Etätyöskentely ei pelkästään tee kodista työpaikkaa, se pyytää sinua myös jakamaan kotisi yksityisimmän nurkan muiden nähtäväksi, Juhani Kenttä kirjoittaa.

Opiskelujen ja töiden suorittamisesta etäyhteyksien välityksellä on tullut tavanomaista. Vaikka emme ole fyysisesti läsnä, olemme saattaneet kuitenkin joutua paljastamaan itsestämme enemmän kuin mihin olimme tottuneet. Meihin kohdistuva katse on muuttanut muotoaan.

Jo keväällä kirjoitettiin uudesta ilmiöstä nimeltä Zoom-uupumus kun videoyhteydet Zoomin kautta loivat uusia paineita kurssiosallistumiseen. Kun opiskelija osallistuu videoyhteydellään luennolle, hänen kasvoihin kiinnittyy pitkittynyttä ja tarkentunutta huomiota. Tämän huomattiin nostavan ahdistusta esimerkiksi siitä, että täytyy ikään kuin esittää läsnäoloa sen sijaan, että voisi luottaa luontaisen kehonkielensä viestivän sen samassa tilassa oleville. Samalla kun itse ylianalysoi omaa elehdintään Zoom-näkymästä, videokuvan kautta tulee paljastaneeksi myös pienen osan kodistaan. Itsestäänselvyydeltä tuntunut rajaus kodin piiristä yksityiseksi asiaksi on kadonnut. 

Monen kurssin suoritustapaan sisältyy myös oman esityksen pitäminen, jolloin meitä pyydetään jakamaan tietokoneen näyttömme kaikille muille osallistujille. Emmehän muutenkaan voi esitellä materiaalimme muille. Näyttö ei kuitenkaan ole yhtään sen vähemmän henkilökohtainen asia.

Kannettava tietokoneeni on irrottamaton osa elämääni. Sen kautta hallinnoin lähes kaikkia elämäni osa-alueita, niin opintoihin ja työhön liittyviä tehtäviä kuin myös arjen pyörittämistä, yhteydenpitoa ystäviin ja kaikkea muuta vapaa-aikaani liittyvää, myös niitä salaisimpia mielihalujani. Mitä enemmän minulla on rautoja tulessa, sitä luultavammin läppärin näyttöni heijastaa tätä tilannetta avonaisten projektien ja selaimen välilehtien määrässään. Katso näyttöäni ja näet koko sekavan elämäni pienoiskoossa. 

Etätyöskentely ei pelkästään tee kodista työpaikkaa, se pyytää sinua myös jakamaan kotisi yksityisimmän nurkan muiden nähtäväksi. Muistithan varmasti siivota sen ennen vieraiden tuloa.

Kun pidän esitelmää, ahdistun nyt siitä, että enhän vain poikkea jaetun näytön tilassa esitelmästäni mihinkään. Mitä jos unohdin lisätä esitelmään jotain ja joudun nyt kaivamaan sen esiin koneeltani. Yksityiselämästäni on lukuisia vihjeitä niin työpöydällä, välilehdissä kuin resurssienhallinnan sivusarakkeessa, jossa näkyy viimeisimpänä avatut kansiot. Olen suhteellisen avoin elämästäni, mutta sille avoimuudelle on elinehtona, että voi itse hallita sitä, kuinka paljon antaa itsestään. Moni tunnistanee sen hätääntyneen reaktion, kun näyttää kaverille kuvaa puhelimestaan ja hän alkaa yllättäen selata kuvahistoriaa taaksepäin. Ei kai sinne jäänyt jotain intiimiä, jotain vain harvojen valittujen silmille sallittua.

Jos ei ole mitään salattavaa, ei ole mitään pelättävää, voisi joku tokaista.

Periaatteen vuoksi voi silti kavahtaa, kun tunnistaa hierarkioiden näkyvän myös tässä tilanteessa. Lehtoreilla tai esimiehillä on työpaikkojensa tarjoamat toimistot ja työkoneet merkittävästi useimmin kuin alaisillaan tai oppilailla. Työ- ja siviiliminä on siis paljon helpompaa pitää erillään toisistaan. Totta kai hekin pyrkivät vain parhaansa mukaan mukautumaan vaikeaan tilanteeseen. Hyvä olisi silti tunnistaa, ettei työhuoneen suojasta luennointi ole samalla viivalla kuin toisen kotiin ulottuva katse.

Poikkeustilan aiheuttamassa vauhtisokeudessa voi syntyä virhearviointeja itse kullekin. Toukokuussa Oulun poliisille tehtiin jopa tutkintapyyntö teknillisen tiedekunnan etätenttien järjestelyistä. Poliisi joutui tutkimaan, voisiko kotonaan tenttineiden opiskelijoiden videovalvontaa tulkita kotirauhan rikkomisen rikosnimikkeen alle. Kesäkuussa Oulun yliopisto päivitti ohjeistukseensa, ettei sen tule jatkossa hyödyntää videovalvontaa usean opiskelijan tenteissään ja esitutkintaa ei lopulta tehty.

Tenttiohjeistusta lukuun ottamatta opiskelu jatkui kuitenkin sellaisenaan, Zoom ja Teams uusina luentosaleina. Jos varjelee yksityisyyttään, voinee kai rimpuilla oletettua jakamista vastaan kurssin sisällä tai valita suosiolla kurssista itsenäisen suoritusmuodon.

Mitä jos kuitenkin automaattisen avoimuuden sijaan lähdettäisiin siitä, että kotirauhastaan saa yhä pitää kiinni myös etätyön aikana ilman että saa vaikean ihmisen leimaa?

Juhani Kenttä

Englantilaisen filologian opiskelija, joka intoilee kulttuurista ja miettii ammatinvalintaa sitten myöhemmin.

Lue lisää:

Etäopiskelu jatkuu koko kevään – lisäksi maskisuositus yliopistolla

Oulun yliopisto jatkaa etätyötä ja -opiskelua koko kevätlukukauden 31. toukokuuta asti. Myös maskisuositus astuu voimaan huomenna 29. lokakuuta.

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Anna-Sofia Tastula

Read this article in English.

Etätyöt ja etäopiskelu jatkuvat Oulun yliopistossa 31.5.2021 asti. Oulun yliopisto päätti asiasta tänään, keskiviikkona 28. lokakuuta. Lisäksi huomenna voimaan astuu maskisuositus, jonka mukaan yliopistolla kannattaa käyttää suu-nenäsuojainta kaikissa julkisissa tiloissa yliopistolla seuraavan kahden viikon ajan.

Päivitetyt tiedot yliopiston ohjeistuksesta löytyvät Oulun yliopiston koronavirus-sivustolta. Myös Oulun ammattikorkeakoulu suosittelee maskin käyttämistä kampuksella. Asiasta tiedotettiin 19. lokakuuta.

Päätöksen pitää kevään opetus etänä kerrotaan johtuvan koronan tartuntatilanteesta ja pandemian kokonaistilanteen kehittymisennusteista. Maskisuositus taas perustuu Oulun alueelliseen maskisuositukseen, joka annettiin 27. lokakuuta. Suositus on voimassa 29.10.–12.11. Suosituksen mukaan suu- ja nenäsuojaimia suositellaan käytettäviksi kaikissa julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa.

Yliopisto tarkentaa alueellista maskisuositusta niin, ettei suojainta tarvitse käyttää jos turvavälin pitäminen on mahdollista tai työskentelee yksin. Oulun alueellisiin suosituksiin nojaten yliopisto suosittelee myös, ettei yli 20 hengen yksityistilaisuuksia järjestetä aikavälillä 29.10.–12.11.

Yliopiston henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen kommentoi asiaa lehdelle torstaina 29.10. Hän perustelee yliopiston päätöstä sillä, että tartuntatilanne ei näytä toivoa paramisesta.

”Kun katsotaan taudin leviämistä Pohjois-Pohjanmaalla, ei ole perusteita ajatella että pandemia huomattavasti helpottaisi tai katoaisi loppuvuoden aikana”, Okkonen sanoo.

Päätös keväästä tehtiin henkilöstöjohtajan mukaan tarkoituksella aikaisin.

”Opetuksen järjestelyjen ja opiskelijoiden asumisen järjestelyjen takia ei haluttu jättää päätöstä viime tinkaan. Opiskelijat kuitenkin sitoutuvat paikkakuntaan, nyt he saavat tiedon ajoissa”, hän kertoo.

Tällä hetkellä yliopisto ei suunnittele laajempia toimenpiteitä, kuten yliopiston sulkemista. Okkosen mukaan samat palvelut, muun muassa läppärilainaamot ja itsenäisen opiskelun tilat, tenttiakvaario ja kirjasto, pidetään käytössä myös keväällä.

”Keskustelua ei ole käyty siitä, että ovet suljettaisiin uudestaan. Tilanne näyttää yliopiston kannalta siltä, että jatketaan kuten tähänkin asti.”

Okkosen mielestä toive lähiopetukseen siirtymisestä lähiaikoina on turha. Sen sijaan tulisi tottua siihen, että tämä on uusi normaali.

”Tavallaan tämä on uusi tilanne, joka jatkuu. Väliaikaisuutta ei ole enää tunnistettavissa, eli emme palaa normaaliin. Tämä on se uusi normaali”, hän sanoo.

Aiemmin yliopisto päätti, että etäopetus jatkuu syyslukukauden loppuun asti. Tällöin yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru kertoi lehdelle, että yliopisto toivoi pystyvänsä palaamaan lähiopetukseen jo tulevan kevätlukukauden aikana.

Aiemmin syksyllä Kiuru kertoi, että niin opiskelijat kuin henkilökunta toivoivat yliopistolta pikaista päätöstä 2. opetusperiodin suhteen. Tällä kertaa päätös kevään opetuksesta tehtiin kerralla koskemaan koko kevätlukukautta.

Oulun yliopisto ei ole suinkaan uusien linjauksiensa kanssa yksin. Vastaavia päätöksiä kevätlukukauden järjestämisestä etäopintoina ovat aiemmin tehneet ainakin Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT.

Myös maskisuositus on yleistynyt yliopistoissa. Keväällä etäopetusta jatkavista yliopistoista maskia suosittelevat Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja Tampereen yliopistossa, jossa maskia suositellaan käytettäväksi aina kampuksella oleskellessa. Myös LUT ottaa maskisuosituksen käyttöön 2. marraskuuta alkaen.

Maskisuosituksia on voimassa myös yliopistoissa, joissa päätöstä kevään opetuksesta ei ole vielä tehty. Näin on ainakin Jyväskylän yliopistossa, jossa suositus on voimassa alustavasti lokakuun loppuun asti, Aalto-yliopistossa, Åbo Akademissa, Vaasan yliopistossa ja Lapin yliopistossa.

Oulun yliopisto teki päätöksen toisen periodin pitämisestä etänä 16. syyskuuta. Etäopetus on Oulussa jatkunut keväästä 2020. Yliopiston ovet aukaistiin ensimmäistä kertaa koronan aiheuttaman sulun jälkeen elokuussa. Uusimmat tiedot Oulun yliopiston koronatoimenpiteistä löytyvät yliopiston nettisivuilta.

Juttua päivitetty 29.10. Lisätty Okkosen kommentit.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Toinenkin periodi etänä – etäopetuksen jatkuessa vuoden loppuun panostetaan opiskelijoiden vointiin

Oulun yliopisto ilmoitti 16. syyskuuta järjestävänsä opetuksen pääsääntöisesti etäopetuksena myös 2. periodissa. Etäopetus jatkuu niin yliopistolla kuin ammattikorkeakoulussa vuoden loppuun asti.

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Anna-Sofia Tastula

Read this article in English.

Oulun yliopisto ilmoitti 16. syyskuuta järjestävänsä opetuksen pääsääntöisesti etänä myös 2. opetusperiodissa 26.10.–31.12.2020. Etäopetus alkoi syyskuussa ja jatkuu vuoden loppuun saakka. Tiedote julkaistiin yliopiston henkilöstöportaali Patiossa keskiviikkoaamuna.

Aiemmin päätös etäopetuksesta tehtiin koskemaan ensimmäistä opetusperiodia 25. lokakuuta asti. Myös Oulun ammattikorkeakoulu on ilmoittanut järjestävänsä loppuvuoden opetuksen pääasiallisesti etänä. Oamk tiedotti asiasta 9. syyskuuta. Lähiopetuksena järjestetään vain välttämättömät kurssit.

Toisessa opetusperiodissa yliopiston linja on sama kuin ensimmäisessäkin. Opetus jatkuu siis etäopetuksena, poikkeuksena kurssit, joilla lähiopetus on pakollista. Tällaisia kursseja ovat esimerkiksi laboratorio-opetusta sisältävät kurssit. Lähiopetuksessa Oulun yliopisto suosittelee käyttämään kasvomaskia ja jakaa myös opiskelijoille ja henkilökunnalle maskeja tarvittaessa.

Oulun yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun mukaan päätös syntyi sekä opiskelijoiden että opettajien toiveesta valtakunnallisia ohjeistuksia seuraten.

”Toive on tullut niin opiskelijoilta kuin opettajilta, että päätös kakkosperiodista tehdään mahdollisimman pian. Toista periodia koskevat lähtökohtaisesti samat linjanvedot kuin ensimmäistä”, Kiuru kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelijoille sitä, että kampuksen ovet pysyvät auki rajattuina aikoina ja kampuksen palvelut kuten kirjasto ja läppärilainaamot ovat yhä käytössä.

Päätökseen vaikuttivat myös muiden yliopistojen linjanvedot, mutta Kiurun mukaan tärkeintä on yhä turvallisuus. Toiveena on kuitenkin päästä normaalitilaan mahdollisimman pian.

”Suuri toive on, että keväällä tilanne saataisiin sellaiseksi, että yliopisto voitaisiin avata. Tilanne ei kuitenkaan ole kenenkään meidän käsissämme”, Kiuru sanoo.

Etäopetuksen jatkuessa huolta herättää opiskelijoiden ja henkilökunnan jaksaminen. Aihe on Essi Kiurusta erityisen tärkeä.

”Kysymys koskee sekä opiskelijoita että työntekijöitä. Kuka tahansa yliopistoyhteisön jäsen voi kokea olevansa yksinäinen tai ilman ryhmää. On jokaisen vastuulla huomioida toisia.”

Kiurun mukaan poikkeusoloissa tulee pyrkiä käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja, jotta kukaan ei jäisi yksin. Esimerkiksi ryhmätyöt tai toistuvat tapaamiset ovat hänestä keinoja, jotka voivat auttaa myös etätyöskentelyaikana.

Huolena hyvinvointi ja opetuksen laatu

Etäopetuksen jatkuessa turvallisuuden lisäksi tärkeää on opetuksen laatu. Koulutuspalveluiden johtaja Vesa-Matti Sarenius kertoi lehdelle, että etäopetusta pyritään parantamaan jatkuvasti.

”Jatkamme edelleen opettajien koulutusta näissä asioissa. Myös erilaisia ohjeita laaditaan koko ajan valtakunnallisesti.”

Siirtyminen etäopetukseen tuli Sareniuksen mielestä opettajille yllätyksenä, mikä on tuonut mukanaan haasteita. Syksyllä tilanteen jatkuessa haasteita on lähdetty purkamaan pala kerrallaan.

”Nyt korkeakouluissa on havaittu, että ongelmille täytyy tehdä jotain. Pyrimme koulutuksien ja ohjeistuksien kautta vaikuttamaan siihen, että opetus oli mahdollisimman laadukasta”, Sarenius sanoo.

Pitkittyneen poikkeustilanteen vaikutukset näkyvät koulutuspalveluissa myös opiskelijoiden kuormittumisessa. Sarenius kertoo, että opettajia ohjeistetaan kiinnittämään erityistä huomiota ohjattavien opiskelijoidensa etenemiseen.

”Jos näyttää siltä, että opiskelijalla alkaa sakkaamaan, pyritään puuttumaan siihen matalammalla kynnyksellä kuin normaalisti. Ongelma on toki, että kun ei ole ryhmää, niin ei voi naamasta nähdä, että kaikki ei ole ok”, Sarenius sanoo.

Koulutuspalveluiden johtajana Sarenius kiinnittää huomiota myös omien alaistensa vointiin. Erityisen tärkeää hänestä on erottaa vapaa-aika ja työ myös etäilyn aikana.

”Yritän sanoa, ja pitäisi sanoa myös opiskelijoille, että kiinnittää huomiota työn ja opiskelun ja vapaa-ajan suhteeseen. Älä jää vaan siihen koneelle, kun opinnot ovat koneella. Pidä aito ruokatauko poissa koneelta. Tällaisista muodostuisi se, että saisi omaan työhön ja vapaa-aikaan eron.”

Yhteisöllisyyttä ja syrjäytymisen riskejä ajatellessaan Sarenius yhtyy Kiuruun ja toivoo mahdollisimman paljon ryhmäytymistä ja yhdessäoloa.

”Ei korona estä sosiaalisia tilanteita. Opettajille painotetaan myös ryhmäytymistä etäopetuksessa, mutta yliopisto voi kontrolloida vain sitä, mitä tapahtuu opintojen piirissä. Kannattaa olla muiden opiskelijoiden kanssa tekemisissä myös vapaa-ajalla ja tavata ystäviä, hygienia ja turvavälit huomioiden.”

Sarenius toivoisi, että opiskelijat käyttäisivät tukipalveluita matalammalla kynnyksellä poikkeusaikoina. Hänestä se vaatii vastuunottoa myös opiskelijoilta itseltään.

”Palvelut opiskelijoille on samanlaisia kuin aiemminkin, ne vaan tapahtuvat sähköisesti. Toivoisin opiskelijoiden käyttävän rohkeasti tarjolla olevia palveluita ja kaikkia tukiverkkoja, joita on tarjolla”, Sarenius toteaa.

Vaihtoon pääsee yhä, vaikkei moni haekaan

Oulun yliopisto tiedotti myös, ettei etäopetuksen jatkuminen vaikuta kevään 2021 opiskelijavaihtoihin. Turvallisuutta on kuitenkin tiukennettu: saapuvilta opiskelijoilta edellytetään koronatestiä tai karanteenia ja lähteville suositellaan tiettyjä maita ja hyvää vakuutusturvaa.

Korona on vaikuttanut saapuviin vaihto-opiskelijoihin jo tänä syksynä. Vaihto-opiskelijoita on saapunut Oulun yliopistoon noin puolet normaalista määrästä ja monia vaihtoja on jouduttu perumaan tai siirtämään.

Kansainvälisen liikkuvuuden suunnittelija Marianne Isola kertoo olevansa tyytyväinen yliopiston linjaukseen. Vaikka vaihtoon tulevia ja lähteviä opiskelijoita on huomattavasti normaalia vähemmän, vaihtojen peruuntuminen olisi tehnyt paljon työtä turhaksi.

”Keväällä vaihtoon lähtevien asioita on valmisteltu pitkään ja olen tyytyväinen että valmistelu voi jatkua. Menemme kuitenkin turvallisuus edellä”, Isola kommentoi.

Vaikka yliopisto näytti vaihdoille vihreää valoa, niistä moni on ehditty jo perua. Isolan mukaan yhteistyöyliopistot ovat peruneet vaihtojaksot kokonaan, niin lähteville kuin tuleville opiskelijoille. Vaihtoja on myös siirretty syksyltä keväälle, mutta Isolan mukaan ero näkyy etenkin vaihtoon hakeneissa.

”Hakemuksia vaihtoon tuli vähemmän kuin normaalisti. Sen lisäksi peruutuksia ja siirtoja tuli enemmän. Lopputulos on, että noin puolet sekä yliopiston että amkin vaihto-opiskelijoista ovat tulossa ja lähdössä.”

Vaihto-opiskelun tulevaisuus on Isolan mielestä suuren muutoksen äärellä. Jatkossa vaihto voidaan järjestää kokonaan etänä tai vain osittain vaihtokohteessa. Lähitulevaisuuden osalta liikkuvuuden suunnittelija toivoo vain, ettei tilanne entisestään pahene.

”On vaikea uskoa, että pääsisimme vaihto-opiskelijoiden määrässä normaalitasolle. Olisin tyytyväinen, jos keväällä saisimme puolet normaalimäärästä, kuten syksylläkin”, Isola toteaa.

Opiskelijaravintolat pyrkivät aukioloon

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun etäopetus vaikuttaa myös kampuksen palveluihin. Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen kertoi lehdelle keskiviikkona, että tieto tuli Unirestalle yllätyksenä.

”Tieto ei ole tullut meille aikaisemmin, nyt meidän täytyy lähteä pohtimaan, mikä on Unirestan tilanne.”

Lähtökohtaisesti syksyllä auenneita kampusravintoloita Kastaria, Medisiinaa ja Preludia pyritään kuitenkin pitämään auki.

”Haluamme pitää palvelut auki niin pitkälle ja niin hyvin kuin vain on mahdollista tässä tilanteessa. Onhan tällä iso vaikutus asiakasmääriin, mutta ollaan syyslukukauden ensimmäiselläkin puolikkaalla pystytty pitämään ravintoloita auki.”

Ravintoloiden aukiolossa ovat auttaneet supistuneet aukioloajat. Myös Unirestan Campus Shop ja H2O Campus ovat olleet syksyn suljettuina. Silvennoinen kertoo, että Unirestan suunnitelmissa oli avata kampuskauppa ja H2O syysloman jälkeen, mutta yliopiston päätös saattaa vielä muuttaa suunnitelmia.

”Täytyy vielä pohtia, onko avaaminen tässä tilanteessa nyt järkevää ja kannattavaa. Tämä on toki ymmärrettävä päätös, mutta liiketoiminnan kannalta ikävä. Se näkyy varmasti meillä kovastikin asiakasmäärissä”, toimitusjohtaja toteaa.

Jatkossa supistuksia auki olevien ravintoloiden palveluihin ei ole luvassa. Suunnitellut laajennukset taas ovat vaakalaudalla. Esimerkiksi Linnanmaan opiskelijaravintola Kastarin aukioloaikoja oli Silvennoisen mukaan tarkoitus pidentää jo syyskuussa. Nyt iltaruokailua täytyy miettiä uudelleen.

”Rohkenisin jo uskaltautua lupaamaan, että ravintoloita ei ole tarkoitus sulkea enempää ja vähintään nykyiset ravintolat pidetään auki. Yritämme kynsin hampain pitää lounaan sekä Linnanmaalla että Kontinkankaalla. Toimintaa pystytään sopeuttamaan nykytilanteeseen. Esimerkiksi Kastaria pyöritetään pienemmällä porukalla kuin normaalisti.”

Kaija-Liisa Silvennoinen on poikkeusoloista huolimatta kiitollinen opiskelijoista ja asiakkaista.

”Tietenkään syksyllä ei olla lähestytty mitenkään normaaleja lukuja, mutta se, että asiakkaat ovat uskaltautuneet käymään meidän ravintoloissa on mahtavaa. Olosuhteisiin nähden olemme olleet tyytyväisiä syyskuun alkuun. On ihanaa, että edes osa asiakkaista uskaltautuu syömään opiskelija-aterian joko keskustan Pekurissa, Kontinkankaalla tai Linnanmaalla. Se on ihana asia”, Silvennoinen sanoo.

Toinen kampusravintoloita tarjoava yritys Juvenes oli myös tietämätön yliopiston etäopetuspäätöksestä. Juveneksen ravintola- ja tapahtumapäällikkö Minna Gehör kertoi lehdelle, että päätöksiä ravintoloiden suhteen tehdään viikko kerrallaan.

”En ole vielä ehtinyt pureskelemaan tätä tietoa. Me menemme sen mukaan, minkälainen käyttöaste ravintoloissa on.”

Tällä hetkellä Juveneksen ravintoloista auki ovat Linnanmaalla Foodoo ja Foobar sekä Café & Juicebar -kahvila. Gehör kertoo näiden palveluiden olleen syksyn alussa riittäviä kävijämäärään nähden.

”Kaksi ravintolaa ja kahvila ovat olleet riittävät. Asiakasmäärät ovat olleet hyvin pienet verrattuna aiempiin vuosiin ja syksy on ollut poikkeuksellinen.”

Jatkosta Gehör ei osaa vielä sanoa.

”Nähtäväksi jää, vaikuttaako etäopetuksen jatkuminen tämänhetkisiin ruokailijamääriin kuinka paljon. Kyllähän sekin on mahdollista, että ravintoloita joudutaan sulkemaan, jos asiakasmäärät romahtavat tuntuvasti.”

Kampukset palvelevat yhä

Koronaviruksen aiheuttaman kampusten sulun jälkeen Oulun yliopisto avasi ovensa elokuussa. Vaikka etäopetus jatkuu, pysyvät ovet auki myös jatkossa. Kampuksien ulko-ovet ovat avoinna arkipäivisin klo 8.00–15.45. Tällöin yliopistolle pääsee kuka tahansa. Kampuksella voi opiskella oireettomana ja opiskelijoiden käytössä ovat kirjastot ja läppärilainaamot sekä Tellus. Kampusten ulko-ovien ollessa suljettuina opiskelijat pääsevät kampuksille 24/7-kulkukortilla.

Oulun ammattikorkeakoulu tiedotti siirtyvänsä myös uusien opiskelijoiden osalta etäopetukseen jo 21. syyskuuta. Kuitenkin myös Oamkin kampukset ovat auki itsenäistä opiskelua varten.

Opetuksen arvionti on ensimmäisessä periodissa perustunut sähköiseen Exam-tenttiin tai vaihtoehtoisiin arviointitapoihin. Näitä ovat esimerkiksi essee, kotitentti tai oppimispäiväkirja. Myös kampuksella on mahdollista järjestää tenttejä turvavälejä ja yliopiston ohjeita noudattaen. Samat ohjeet jatkuvat myös vuoden loppuun.

Tarkemmat ohjeet kampuksilla oleskeluun löydät Oulun yliopiston verkkosivuilta ja Oulun ammattikorkeakoulun sivuilta.

Yliopiston lista etäopiskelun tuesta

Päivitetty 13.36 korjattu Unirestan toimitusjohtajan nimi Kaisa-Liisasta Kaija-Liisaksi.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Koronan anti suomalaiselle pedagogiikalle: tulevaisuuden opetus sopiva sekoitus lähiopetusta ja digiä

Yliopistonlehtori Jari Larun mukaan korona-ajan etäopetus ei tuonut mitään erityisen uutta ja mullistavaa suomalaiseen pedagogiikkaan, sillä osaksi verkossa tapahtuva opetus on ollut monille arkea jo kauan. Vaikka digitaalisilla työkaluilla tulee olemaan tulevaisuuden opetuksessa entistä tärkeämpi rooli, huumoria, spontaania palautetta ja tunteita on vielä vaikea välittää etänä.

TEKSTI Frida Ahonen

KUVAT Anni Hyypiö

Kun koronaviruksen leviäminen viime maaliskuussa pakotti opettajat ympäri maailman siirtymään etäopetukseen, Oulun yliopiston teknologiatuettuun oppimiseen ja opettamiseen erikoistunut kasvatustieteiden yliopistonlehtori Jari Laru päätti toteuttaa siirtymän kunnolla. 

Kasvatustieteiden tiedekunnan ATK-luokasta lähti mukaan kokoelma kameroita, mikrofoneja, näyttöjä ja johtoja. Näistä ja Larun itsensä hankkimista lisävarusteista syntyi hänen kotinsa olohuoneeseensa kevyt kenttästudio. Siellä hän on kevään ajan pyörittänyt kahta kasvatustieteen kurssia etänä sekä tehnyt omalle Youtube-kanavalleen ohjevideoita etäopetuksesta ja haastatellut suomalaisia digiopetuksen edelläkävijöitä viikottaisissa suorissa verkkolähetyksissään.

Median hehkuttama korona-digiloikka antaa Larun mielestä väärän kuvan digiopetuksen käytöstä Suomessa.  Varsinainen digiloikka otettiin hänen mukaansa peruskoulujen opetussuunnitelmissa ja opetuksessa aikoja sitten.

”Se, miten digityökaluja on hyödynnetty osana opetusta, on toki hyvin pitkälle opettajakohtaista,” Laru toteaa.

Huoli suomalaisen opetuksen tasosta sai Larun perustamaan digitaalista opetusta käsittelevän Youtube-kanavan. Hän on kahden viimeisen kuukauden aikana julkaissut kanavallaan tietoiskuja eristyksissä oleville opettajille sekä haastatellut digitalisaatioon erikoistuneita tutkijoita ja eri alojen digiopetusta hyödyntäviä opettajia. Laru on julkaissut esimerkiksi yksinkertaisia lyhytvideoita puhelimen käyttämisestä dokumenttikamerana. Lisäksi hän on ottanut kantaa verkko-opetuksessa käytettäviin ohjelmiin liittyviin huhuihin, esimerkiksi kokoussovellus Zoomin tietoturvaan liittyvään kohuun. Maaliskuun lopulla esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Iltalehti uutisoivat FBI:n varoittaneen Zoomin tietoturvaongelmista, liittyen ulkopuolisten häiriköiden osallistumiseen kokouksiin. Zoom vastasi syytteisiin tekemällä tietoturvapäivityksen, josta Laru teki videon kanavalleen. 

Huoli opettajien eritasoisesta digiosaamisesta sai Larun kirjoittamaan myös kahden kollegansa kanssa Kalevaan ja Turun Sanomiin mielipidetekstin, jossa hän kritisoi opetuksen muuttumista pelkäksi tehtävien julkaisemiseksi Wilmassa.

Tulevaisuuden digiopetus: elämyksellistä oppimista ja hologrammeja

Teknoromantikoksi itseään kutsuva Laru oli digin edelläkävijä jo 2000-luvun alussa tehdessään gradunsa mobiililaitteiden opetuskäytöstä. Samasta aiheesta valmistui väitöskirja vuonna 2012. Nyt hän intoutuu luennoimaan digiopetuksen futuristista tulevaisuudennäkymistä.

Digiopetuksessa on viime vuosina puhuttanut lisätty todellisuus (extended reality), jossa teknologian avulla opetuksesta voidaan tehdä interaktiivista lisäämällä digitaalisia elementtejä perinteiseen luokkahuoneopetukseen. Lisätty todellisuus mahdollistaa opiskelijalle esimerkiksi pääsyn kaukaisiin paikkoihin, kuten valtameren pohjalle, tai havainnollistaa ja avaa monimutkaisia käsitteitä esimerkiksi luonnontieteissä.

Laru ottaa esimerkiksi historiankirjan, jonka digiversiossa Rooman historiasta kertovassa osiossa voisivat sivulta pompata lukijan eteen aidonoloiset roomalaiset vaunut. Tällaista on käytetty esimerkiksi Ikean ja Legon kuvastoissa jo vuosia: digilaitteen näytöltä asiakkaan eteen hyppää lelumainoksessa kolmiulotteinen juna ja huonekalumainoksessa sohva.

360-astetta kuvaava kamera ja 3D-elokuvista tutut virtuaaliset lasit mahdollistaisivat opetustilan kokemisen todentuntuisena ilman, että opiskelija on oikeasti paikalla fyysisessä opetustilanteessa. Tulevaisuuden videoneuvotteluissa osallistujat näkevät toisensa hologrammeina, todellisuutta vastaavan kokoisina ja näköisinä. Vastaavasti tulevaisuuden ammattiopistojen suurtalouskeittiöissä tai yliopiston biologian laboratorioissa uusi teknologia tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia etäopetukseen. Voimme vain kuvitella, kuinka hologrammiopettaja vaivaa kolmiulotteista taikinaa tai kuinka metsätieteen opiskelija pystyy jo ennen kenttäharjoittelua tutustumaan virtuaalisesti metsänmittausmenetelmiin. 

Kuvassa Jari Laru kotistudiossaan.
Etäopettaja aidossa ympäristössään olohuoneen kotistudiossa. Kuva: Jari Laru.

Sulautuvan oppimisen pedagogiikka yhdistää lähi- ja etäopetuksen metodit

Jari Larun mukaan korona-ajan opetuksesta puhuttaessa on tärkeä erottaa toisistaan etäopetus ja digiopetus. 

”Etäopetus on vain yksi digiopetuksen muoto”, Laru tiivistää. 

Normaalioloissa etäopetus voi parhaimmillaan täydentää lähiopetusta. Esimerkiksi pienessä lukiossa opiskeleva voi valita kursseja, joita oma lukio ei voi tarjota. Peruskoulutasolla taas esimerkiksi kieliopetuksessa on ongelmana se, ettei lapsia aina saada riittävää määrää opetusryhmään. Etäopetus mahdollistaisi kielitarjonnan monipuolistamisen. 

”Kyseessä ei ole binäärinen ilmiö, vaan digiopetuksen kehittäminen tarkoittaa digitaalisten välineiden hyödyntämistä osana lähiopetusta. Ei pelkkää etäopetusta tai pelkkää lähiopetusta”, Laru sanoo. 

Sulautuva oppiminen (blended learning)  tarkoittaa, että fyysinen ja digitaalinen oppimisympäristö sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Tällöin digitaalisia työkaluja, kuten sisältöjen jakamisen, ryhmätyöskentelyn sekä tehtävien palauttamisen tukiohjelmia, käytettäisiin jatkuvasti lähiopetuksen tukena. Silloin kun siihen on tarvetta, osan opetuksesta voisi järjestää helposti etänä. 

Larun mukaan korona-aikana hyväksi todettuja etäopetuskäytänteitä voitaisiin jatkaa myös epidemian jälkeen. Esimerkiksi hän antaa korkeakoulujen pääsykokeiden järjestämisen verkossa.  

”Sellaisia asioita, missä kohtaamiselle ei ole tarvetta, ei kannata koronan jälkeen järjestää lähiopetuksena,” Laru pohtii. 

Toistaiseksi digitaalisten opetusympäristöjen hyödyntäminen onnistuu toisella asteella ja korkeakouluissa, mutta peruskoulutasolla lainsäädäntö estää etäopetuksen järjestämisen muuten kuin poikkeusoloissa, esimerkiksi sairastapauksissa. 

Larun mukaan laajempi digiopetuksen hyödyntäminen vaatisi täydennyskoulusta, lisärahoitusta uuden teknologian hankkimiseen, verkkopedagogiikan kehittämistä ja asenteenmuutosta opettajilta. 

”Tämänkaltainen hybridiopetus aiheuttaa opettajissa vielä nykyisellään epävarmuutta.”

Lähiopetuksen sosiaalinen ulottuvuus toistaiseksi korvaamaton 

Korona-aikana pakon edessä tehty siirtyminen pelkkään etäopetukseen ei ole suunta, johon opetuksen digitalisaatiolla pyritään. Lähiopetuksen pedagogiikkaa, tilannekomiikkaa, spontaania palautetta ja tunteita, on lähes mahdotonta muuntaa digitaaliseen muotoon – ainakaan nykyisellä teknologialla. 

Myös Jari Larulla oli vaikeuksia soveltaa lähiopetuksen metodeja suoraan etäopetukseen: ”Hyvin harvat opiskelijat halusivat laittaa kameraa päälle, vaan heitä piti maanitella, yrittää huumorin keinoin rakentaa opetustilannetta.” 

Laru hyödyntää usein opetuksessaan tilannekomiikkaa, jota oli korona-aikana vaikea toteuttaa näköyhteyden puuttumisen vuoksi. 

”Minulle on tärkeää pystyä eläytymään siihen, mitä opiskelijat tekevät luennolla: voin vaikka sanoa, että nyt kaikki sukanneulojat pääsevät ääneen.” 

Yliopisto-opetuksen järjestäminen kokonaan etänä olisi Larulle kauhistus. Hän kertoo viettävänsä usein aikaa Humus-kahvilassa esimerkiksi artikkeleita kirjoitellen. Näin hän töitä tehdessä samalla tarkkailee yliopiston arkea sekä käy epävirallisia keskusteluja kollegojen kanssa. 

”Monesti kahvipöytäkeskustelut rönsyävät tulevaisuuden visiointiin tai tutkimusten rahoituksen suunnitteluun. Olisi tieteen kannalta erittäin huolestuttavaa, jos näitä sattumanvaraisia keskusteluja ei enää olisi.” 

Larun mukaan on myös tärkeää, että opiskelijat ja opettajat kohtaavat yliopiston käytävillä – tällöin opettaja näkee konkreettisesti, miten opiskelijoilla menee. 

OAJ:n huhtikuun alussa toteuttaman koronaopetuskyselyn tuloksista käy ilmi, että perusopetuksessa, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä taiteen perusopetuksessa noin joka viides opettaja ei ole pystynyt olemaan reaaliaikaisesti yhteydessä oppilaisiinsa. Toisella asteella ja korkeakouluissa tilanne on huomattavasti parempi.

Rohkeutta kokeiluihin 

Lopuksi Jari Laru toivoo, että opettajat olisivat rohkeita digikokeiluissaan. 

”Digi on ollut opetuksessa arkea jo pitkään ja on sitä myös koronan jälkeen.” 

Larun mukaan opetuksen arjessa tulisi koko ajan hyödyntää entistä paremmin tämän hetken digityökaluja. Näin opettajat olisivat nykyistä valmiimpia myös mahdolliseen seuraavaan, esimerkiksi toisen epidemian aiheuttamaan, pakolliseen etäopetusjaksoon. 

Hän ei kuitenkaan toivo seuraavan eristyksen koittavan ihan heti.

”Syksyllä vaikka kiviä sataisi taivaalta, niin pyöräytän itseni yliopistolle!”

Etäily ei lopu vielä hetkeen: tiistaina 9.6. Oulun yliopisto tiedotti, että syksyllä ensimmäisen periodin aikana opetus järjestetään pääasiassa etänä. Laru jatkaa syksyllä verkko-opetusta kasvatustieteiden tiedekunnan ATK-luokasta. 

Frida Ahonen

Suomen kielen ensimmäisen vuoden opiskelija, joka on valmistunut valtiotieteiden kandidaatiksi ranskalaisesta Sciences Po Pariisin yliopistosta.

Lue lisää:

Keväällä etäopetuksesta tuli jo monelle opiskelijalle tuttua, mutta kuinka fuksit saadaan kiinni opiskelijaelämään?

Syksyllä opintoihin palaavat opiskelijat ovat totutelleet etäopintoihin jo kevään ajan. Siksi syksyn ensimmäisen periodin etäopetus ei tule enää uutena asiana. Fukseilla tilanne on toinen. Oulun yliopiston mukaan kiinnittymisessä yliopistoyhteisöön auttaa kampuksella järjestetty orientaatio. OYY:n koulutuspoliittisen asiantuntijan Aino Rossin mukaan tilanteessa korostuu omaopettajien osaaminen.

Oulun yliopisto on yksi syksyllä etäopetusta jatkavista yliopistoista. Yliopisto tiedotti päätöksestään tiistaina 9. kesäkuuta. Linjauksen mukaan syksyn ensimmäisen opetusperiodin aikana lähiopetuksena järjestetään vain ne opinnot, joita etänä ei voi järjestää. Ensimmäinen periodi alkaa 1.8. ja päättyy 25.10., sen jälkeisestä ajasta yliopisto kertoi päättävänsä elokuussa.

Oulun yliopiston koulutusvararehtori Helka-Liisa Hentilän mukaan tässä vaiheessa vuotta näkymä kohti syksyä on ”koronan osalta valitettavan epäselvä”.

”Koska opetus alkaa osalla opiskelijoista jo 10.8., teimme nyt yhdessä tiedekuntien kanssa linjauksen, jonka puitteissa pystytään varmuudella toimimaan, vaikka tilanne kehittyisi huonompaakin suuntaan. Myös osa opiskelijoista kuuluu riskiryhmään, ja heidän voi olla haasteellista tulla kampukselle. Kaikille niille opiskelijoille, jotka pääsevät kampukselle pandemiatilanteesta huolimatta, pyritään mahdollistamaan joko ohjausta tai muita kohtaamisia kampuksella.”

Yliopiston linjauksen mukaan lähiopetusta saa järjestää esimerkiksi laboratorio-opetuksessa. Sen lisäksi lähiopetuksena on sallittua järjestää esimerkiksi lääketieteen tai hammaslääketieteen opetusta.

”Erityistilojen opetusta ei voi järjestää etänä, joten sitä voi järjestää kampuksella.”

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) koulutuspoliittinen asiantuntija Aino Rossi näkee etäopetusta koskevan ratkaisun olleen hieman yllättävä. Se on kuitenkin hyvin linjassa muiden suomalaisten yliopistojen päätösten kanssa.

”Se on varautuva päätös ja toki yliopisto on sanonut, että se saattaa tilanteen muuttuessa vielä muuttua. Toki toivoisin, että tieto opetustavasta annettaisiin mahdollisimman aikaisin tiedoksi opiskelijoille, sillä tieto etäopetuksesta varmasti vaikuttaa esimerkiksi monen opiskelijan asumispäätöksiin.”

Fuksien orientaatio järjestetään kampuksilla

Nykyiset yliopisto-opiskelijat ovat totutelleet etäopintoihin jo maaliskuun puolivälistä saakka, jolloin korkeakoulut siirtyivät lyhyellä varoitusajalla lähiopetuksesta verkkoyhteyksien päähän.

Tilanne on kuitenkin uusi fukseille. Miten heidät saadaan kiinnitettyä opiskelijayhteisöön, jos ensimmäinen opiskelijasyksy alkaa etänä?

Helka-Liisa Hentilä vastaa kysymykseen siteeraamalla yliopiston linjausta uusien opiskelijoiden orientaatiosta.

Yliopiston mukaan uusien opiskelijoiden orientaatio järjestetään pienryhmissä kampuksella. Tällä ratkaisulla varmistetaan fuksin kiinnittyminen Oulun yliopistoon ja tuetaan ryhmäytymistä. Uusien opiskelijoille tarkoitetut orientaatiopäivät kampuksilla pyritään yliopiston mukaan järjestämään vuoropäivinä niin, että eri päivinä paikalla on eri tiedekuntien opiskelijoita. Orientaatiossa huomioidaan myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät pääse tai voi tulla kampukselle pandemiatilanteeseen liittyvien syiden takia. Kaikille uusille opiskelijoille järjestetään ”yhteiset luentotyyppiset tilaisuudet” etäyhteyksillä. 

Myös opiskelijoiden opintojen eteneminen turvataan yliopiston mukaan mahdollisimman hyvin. Omaopettajat seuraavat opiskelijoiden opintojen etenemistä erityisen tarkasti ja ottavat heihin yhteyttä, mikäli opinnot eivät etene normaalisti.

Aino Rossin mukaan fuksien pääsy kampukselle orientoitumaan on sinänsä fiksua, mutta ei ole vielä tarpeeksi tukemaan uusia opiskelijoita opiskelutaitojen kehittymisessä ja yhteisöllisyydessä. Lisäksi hän on huolestunut niiden opiskelijoiden hyvinvoinnista, joilla etäopetus ei ole kevään aikana toiminut.

”Syksyllä olisi tosi tärkeää turvata yhtenäiset tenttikäytännöt, todellinen oikeus opetukseen etäopetuksen aikana ja opiskelijoiden ohjauspalveluiden toimivuus.”

Aino Rossin mukaan tilanteessa korostuu nyt omaopettajien osaaminen.

”Omaopettajien pitäisi pystyä nyt hyödyntämään syksylle kaavailtuja lisättäviä resursseja tehokkaasti erityisesti fuksien (myös maisteri-) kanssa, mutta toki muidenkin. Ohjauspolun pitäisi olla toimiva ja selkeä uudelle opiskelijalle. Omaopettajan tulisi pystyä ohjaamaan käytännön opiskelun aloituksen lisäksi HOPSit (henkilökohtaiset opintosuunnitelmat), ohjaamaan haastavat HOPS-keissit eteenpäin koulutuksen lähipalveluille ja ohjaamaan opiskelijat aidosti opiskelun taitoja kehittävien materiaalien pariin. Lisäksi omaopettajien tulisi yhdessä pienryhmäohjaajien kanssa ryhmäyttää fuksit nopeasti ja osittain varmasti etänä. Tähän tarvitaan paljon tukea varmasti myös omaopettajille.”

OYY:n huhtikuussa teettämä koronakysely osoitti, että eri tiedekuntien välillä on hajontaa siinä, miten onnistuneena opiskelijat pitivät saamaansa etäopetusta.

Miten yliopisto voi varmistaa sen, että kaikki opiskelijat saavat syksyllä laadukasta etäopetusta?

Helka-Liisa Hentilän mukaan etäopetukseen siirryttiin keväällä ”kertarysäyksellä” – siksi osalle opettajista ja opiskelijoista tuli paljon uutta opeteltavaa jo laitteiden hallinnankin osalta.

Hentilän mukaan opettajille on jo pitempään järjestetty koulutuksen strategiarahoituksella niin sanottuja digipedavalmennuksia lähes viikoittain. Lisäksi opettajille on annettu digipedavinkkejä ja muuta tukea monimuotoisen opetuksen mahdollistamiseksi.

”Myös muuhun yliopistopedagogiseen kehittämiseen on panostettu. Esimerkiksi vuonna 2019 yhteensä 91 eri tiedekuntien opettajaa suoritti yliopistopedagogisia opintoja.”

Etäily jatkuu ensimmäisessä periodissa ympäri Suomen

Syksyllä Linnanmaan yliopistokampuksella aloittaa myös iso osa Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) toiminnoista. Oamk kertoo verkkosivuillaan, että syksyn opetuksen ja työnteon järjestelyistä päätetään 26.6.

Etäopetuksen jatkamisesta ensimmäisen opetusperiodin aikana ovat suomalaisista yliopistoista kertoneet jo ainakin Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Lapin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Itä-Suomen yliopistossa pääasiallinen etäopetus jatkuu syyslukukauden ajan. Kuten Oulussa, muissakin yliopistoissa fuksien opetuksessa on jatkavia opiskelijoita enemmän oleskelua kampuksella.

Suomen suurin yliopisto Helsingin yliopisto on viimeisimmässä tiedotteessaan todennut, että etäopetusta ja -ohjausta syksylle 2020 suositellaan. Ylioppilaslehti on kirjoittanut Helsingin yliopiston poikkeuskeväästä 8.5. julkaistussa jutussa.

Etäuutisia on kantautunut myös maailmalta. Iso-Britanniassa sijaitseva Cambridgen yliopisto ilmoitti jo toukokuussa jatkavansa etäopetusta aina kesään 2021 asti.

Lue lisää: OYY:n koronakysely: Oulussa poikkeuskevät vaikeutti opiskelua ja kuormitti, tiedekuntien välillä vaihtelua tyytyväisyydessä opetukseen ja tiedotukseen, Korona tyhjensi kalenterin ja vei harjoittelutilat – Opiskelijajärjestöille yhteisöllisyys on tärkeää, vaikka kohdata voikin nyt vain verkon välityksellä, Kampus karanteenissa – Miten opiskelu etänä sujuu eri tiedekunnissa?

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: