Oulun ylioppilaslehden uusi päätoimittaja on Iida Putkonen

Päätoimittajaksi valittu Iida Putkonen haluaa nykyaikaistaa Oulun ylioppilaslehteä.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden uudeksi päätoimittajaksi on valittu Iida Putkonen, 23. Asiasta päätti tänään keskiviikkona kokoontunut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto.

Putkonen on toiminut aiemmin Oulun ylioppilaslehdessä päätoimittajan sijaisena vuoden 2020 alussa, toimitusharjoittelijana keväällä 2019 ja avustajana vuoden 2019 alusta saakka. Oulun ylioppilaslehden lisäksi hän on työskennellyt kesällä 2019 toimittajana seurakuntalehdessä Rauhan Tervehdyksessä.

Koulutukseltaan Putkonen on kirjallisuuden kandidaatti, ja tällä hetkellä hän opiskelee Oulun yliopistossa tiedeviestinnän maisteriohjelmassa.

”Tavoitteeni on nykyaikaistaa lehteä. Lehti näyttää aina päätoimittajaltaan, nyt on hyvä aika päivittää visuaalista ilmettä ja miettiä, mitä sisältöjä tehdään mihinkin kanavaan. En aio polttaa lehteä roviolla”, Putkonen sanoo suunnitelmistaan.

”Kaudellani tärkeää tulee olemaan se, että lehti edustaa mahdollisimman montaa opiskelijaa. Haluan, että kaikki löytävät siitä itselleen sopivaa sisältöä tiedekunnasta tai kielestä huolimatta.”

Heinä-elokuun vaihteessa päätoimittajana aloittava Putkonen sanoo olevansa otettu valinnastaan.

”En olisi itse sitä ihan uskonut. Innolla odotan sitä, että mitä kaikkea pääsee keksimään.”

Oulun ylioppilaslehden päätoimittajahaku aukesi 21.5. ja päättyi 7.6. Paikkaa hakivat Putkosen lisäksi Aleksi Nikula, Antti Korkala, Kerttu Juutilainen, Mika Hamari, Minja Marjomaa, Mirko Siikaluoma ja yksi hakija, joka ei halua nimeään julkaistavan.

Valintaa valmisteli rekrytointityöryhmä, johon kuuluivat OYY:n pääsihteeri Kauko Keskisärkkä, hallituksen puheenjohtaja Eetu Leinonen, edustajiston puheenjohtaja Janne Kilponen ja edustajiston varapuheenjohtaja Salla Karhunen.

Hakijoista rekrytointityöryhmän haastatteluun kutsuttiin Nikula, Putkonen, Juutilainen ja Siikaluoma. Hakijat haastateltiin 9.–11.6.

Rekrytointityöryhmä esitti edustajistolle Putkosen valintaa päätoimittajaksi. OYY:n edustajisto oli päätöksessä yksimielinen.

Juttua muokattu 5.3. Poistettu erään hakijan nimi tämän pyydöstä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopisto ei käytä enää videovalvontaa usean opiskelijan etätenteissä – teknillisen tiedekunnan etäkokeen järjestelyistä tehty tutkintapyyntö Oulun poliisille

Oulun yliopisto on muuttanut ohjeitaan koskien etäopetuksen vaihtoehtoisia arviointikäytäntöjä. Torstaina 11. kesäkuuta henkilöstön intranetiin Patioon päivitetyn uuden ohjeen mukaan videota ei saa käyttää valvontakeinona usean opiskelijan tenteissä esimerkiksi Zoomissa, Teamsissa tai muissa vastaavissa järjestelmissä opiskelijan tietosuojan vuoksi. Oulun yliopiston signaalinkäsittelytekniikan professori ja entinen koulutuksen vararehtori Olli Silvén twiittasi perjantaina 12.6., että tenttien videovalvonta olisi kielletty […]

Oulun yliopisto on muuttanut ohjeitaan koskien etäopetuksen vaihtoehtoisia arviointikäytäntöjä. Torstaina 11. kesäkuuta henkilöstön intranetiin Patioon päivitetyn uuden ohjeen mukaan videota ei saa käyttää valvontakeinona usean opiskelijan tenteissä esimerkiksi Zoomissa, Teamsissa tai muissa vastaavissa järjestelmissä opiskelijan tietosuojan vuoksi.

Oulun yliopiston signaalinkäsittelytekniikan professori ja entinen koulutuksen vararehtori Olli Silvén twiittasi perjantaina 12.6., että tenttien videovalvonta olisi kielletty siksi, että Oulun poliisilla olisi käynnissä esitutkinta mahdollisesta kotirauhan rikkomisesta.

Oulun poliisille onkin tehty tutkintapyyntö liittyen Oulun teknillisen tiedekunnan etäkokeen järjestelyihin toukokuussa 2020.

”Poliisilla on meneillään asiassa esiselvitys, jossa selvitetään onko tapauksessa syytä epäillä rikosta. Mahdolliset tutkintanimikkeet tarkentuvat, mikäli asia etenee rikostutkintaan. Poliisilla ei ole tässä vaiheessa asiasta enempää tiedotettavaa”, totesi rikosylikomisario Markus Kiiskinen sähköpostitse lehdelle.

Tutkintapyynnöstä kertoi maanantaina 15.6. ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Oulun yliopiston koulutusvararehtorin Helka-Liisa Hentilän mukaan etäopetuksen ohjetta muutettiin Oulun yliopiston tietosuojavastaavan ohjeesta. Hän itse sai tietää tutkintapyynnöstä vasta Oulun ylioppilaslehden yhteydenoton myötä.

”Digitalisaatio tuo mukanaan uudenlaisia toimintatapoja, jotka erityisesti korona-aikana on jouduttu ottamaan hyvin nopeasti käyttöön ja ohjeistuksia joudutaan siksi myös muuttamaan ja tarkentamaan.”

Helsingin Sanomien jutun mukaan taas videokiellon taustalla on juuri tutkintapyyntö: kun yliopisto sai edellisviikolla asiasta tiedon, se kielsi videotentit.

Oulun yliopiston koulutuspalveluiden johtajan Vesa-Matti Sareniuksen mukaan tieto tutkintapyynnöstä ”vauhditti asiaa”, mutta ei ole ainoa syy kiellolle.

”Koronakevään aikana on ollut älytön määrä erilaisia linjauksia tehtävänä. Kun jotain havaitaan, siihen puututaan. Melkein 7000 opiskelijaa on tehnyt opintoja tänä aikana, kursseja on ollut noin 800. Tämä on ollut haasteellinen aika: kun linjauksissa ei erikseen sallita jotakin tiettyä asiaa, niin tarkoittaako se silloin että se on kiellettyä.”

Videovalvontaa koskeva kysymys on Sareniuksen mukaan monimutkainen: toisaalta tulee punnita yksityisyydensuojaa, toisaalta sitä, kuinka varmistutaan siitä, ettei tentissä luntata.

”Muunlaisia arviointeja tulee suosia, mutta jos tenttejä käytetään, täytyy mietti, millä lailla ne ovat reiluja kaikille osanottajille.”

Olli Silvén totesi twiitissään ja myöhemmin myös Oulun ylioppilaslehdelle, että videotenttien kieltäminen on hänestä merkittävä ylilyönti. Koulutuksessa kaivataan juuri vuorovaikutteisuutta. Jos ongelmana on esimerkiksi se, että taustalla näkyy opiskelijan koti, ohjelmissa voi vaihtaa henkilön taakse virtuaalisen taustakuvan.

”Videot parantavat hyvin merkittävästi vuorovaikutteisuutta, jota tässä [koronan aikana] hyvin paljon kaivataan.”

Vesa-Matti Sareniuksen mukaan usean opiskelijan videoidut tentit ovat nyt ehdottomasti kiellettyjä.

Sen sijaan videoidut tentit, joissa opettaja valvoo yhtä opiskelijaa, ovat tietyin edellytyksin sallittuja. Tämänkaltaista menettelyä on käytetty esimerkiksi joissain valintakokeissa.

Jatkossa oppimisen arvioinnissa tulee Helka-Liisa Hentilän mukaan käyttää sähköistä tenttiä Examia ja Patiossa listattuja vaihtoehtoisia arviointitapoja. Näitä ovat esimerkiksi essee, posteritentti, kotitentti tai oppimispäiväkirja.

Osana syksyn opetusta koskevia linjauksia yliopiston ohjeissa todetaan, että kampuksella järjestettäviä paperitenttejä suositaan opettajan itsensä järjestäminä eikä niitä suositella tentittäviksi yleisinä tenttipäivinä. 

Yleisiä tenttejä saa järjestää niin, että tenttisalissa on kahden metrin turvavälit opiskelijoiden välillä. Yleisten tenttien järjestäminen turvaväleillä edellyttää enemmän valvojia. Yleistä tenttiä käyttävät tiedekunnat varmistavat, että valvojia on riittävästi.

Muokattu 15.6.2020 kello 17.24: Täsmennetty otsikkoon muotoilua siitä, mitä tutkintapyyntö koskee, eli etäkokeen järjestelyitä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Syksyllä opetus alkaa Oulussa pääosin etänä, fuksien orientaatio järjestetään pienryhmissä kampuksella

Syksyllä Oulun yliopistossa opiskelevaa ei odota vielä paluu normaaliin arkeen, sillä ensimmäisen periodin aikana opetusta jatketaan edelleen pääosin etänä. Lähiopetusta järjestetään vain silloin, jos sen järjestäminen etänä ei onnistu. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi laboratorio-opetusta.

In English

Oulun yliopisto on päättänyt alkusyksyn opetusta koskevista linjauksista. Tiistaina 9.6. henkilöstön intranetissä Patiossa ja yliopiston verkkosivuilla julkaistun päätöksen mukaan opetus jatkuu koronapandemiatilanteen vuoksi edelleen pääosin etänä.

Ensimmäisen opetusperiodin aikana (1.8.–25.10.) lähiopetusta järjestetään kampuksella vain silloin, jos sitä ei voi järjestää etänä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi laboratorio-opetusta tai muuta kokeellista opetusta.

Fuksien orientaatio järjestetään pienryhmissä kampuksella. Sen perustellaan varmistavan opintojaan aloittavan opiskelijan kiinnittymisen Oulun yliopistoon ja tukevan ryhmäytymistä.

Kaikille uusille opiskelijoille järjestetään yhteiset luentotyyppiset tilaisuudet etäyhteyksillä. Linjauksen mukaan orientaatiossa täytyy huomioida myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät pääse tai voi tulla kampukselle.

Oppimisen arvioinnissa käytetään ensimmäisen periodin aikana pääsääntöisesti Examia (sähköistä tenttiä) tai vaihtoehtoisia arviointitapoja, kuten esseetä, kotitenttiä tai oppimispäiväkirjaa. Paikan päällä kampuksella järjestettäviä paperitenttejä ei suositella tentittäviksi yleisinä tenttipäivinä vaan opettajan itsensä järjestäminä. Yleisiä tenttejä saa kuitenkin järjestää, kunhan tenttisalissa on kahden metrin turvavälit opiskelijoiden välillä. Tämä taas edellyttää enemmän valvojia.

Nämä periaatteet koskevat Oulussa ensimmäistä opetusperiodia, eli aikaväliä 1.8.–25.10. Viikosta 44 eteenpäin koskevat päätökset tehdään elokuun aikana.

Etäopetuksen jatkumisesta syksyllä ovat tiedottaneet ennen Oulua myös jo ainakin Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen yliopisto.

Oulun yliopisto siirtyi etäopetukseen maaliskuussa. Kampuksen kulkurajoituksia on kevään aikana jo osittain purettu, mutta opetus on jatkunut pääsääntöisesti etänä. Kesäkuun alusta alkaen opiskelijat pääsevät kulkemaan kampuksilla 24/7-kortilla arkisin kello 8–17 välisenä aikana. Linnanmaan kampukselle pääsee 24/7-kortilla pääovesta 2T ja ovesta A3, Kontinkankaan kampukselle kulku onnistuu ovesta 7A.

Koronakevään vaikutuksia opiskeluun on selvitetty Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kyselyssä. Sen mukaan kevät aiheutti monelle oululaiselle yliopisto-opiskelijalle kuormitusta, lisätyötä ja hidasti opintojen etenemistä. Etäopetukseen on oltu pääasiassa tyytyväisiä, mutta sen onnistumisessa on ollut vaihtelua tiedekuntien välillä. Erityisen kriittisiä etäopetukseen olivat kyselyyn vastanneista Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat.

Helsingin yliopiston teettämän kyselyn mukaan korkeakouluopiskelijat ovat tänä keväänä olleet huomattavasti uupuneempia kuin aiempina vuosina. Kyselyyn vastasi 2500 Helsingin yliopiston eri alojen opiskelijaa. 29 % opiskelijoista oli hyvin motivoituneita ja sitoutuneita opintoihinsa, eivätkä opiskelijat kokeneet uupumusta. Toiset 29 % tunsi olevansa kunnossa ja pitävänsä opintoja melko innostavina. Sen sijaan 18 % opiskelijoista oli uupuneita etäopintoihin ja 24 %:lla oli riski uupua.

Oulun yliopiston linjauksen mukaan omaopettajat seuraavat opintojen etenemistä erityisen tarkasti ja ottavat opiskelijoihin yhteyttä, mikäli opinnot eivät etene normaalisti.

Muokattu 9.6.2020 kello 18.50: Lisätty tieto 24/7-kortin käytöstä. Muokattu 10.6. kello 8.19: Täsmennetty Pation muotoilua yliopiston henkilöstön intraksi.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopiston hallitus valitsi koulutusvararehtoriksi Heurekan toimitusjohtajan Tapio Koivun – paikkaa haki kahdeksan, Helka-Liisa Hentilä haki jatkokautta

Oulun yliopiston koulutusvararehtorin tehtävää haki kahdeksan henkilöä. Heidän joukossaan oli myös nykyinen vararehtori Helka-Liisa Hentilä. Yliopiston hallituksen puheenjohtajan Sakari Kallon mukaan Tapio Koivun valinnassa painoivat monipuolinen johtamiskokemus ja näytöt muutosjohtamisesta. "Koulutuksen edelleen kehittäminen vaatii johtajuutta, tavoitteiden asettamista, systematiikkaa. Näillä perusteilla käytiin valintaa läpi ja päädyttiin ratkaisuun."

Oulun yliopiston hallitus on valinnut uudeksi koulutuksesta vastaavaksi vararehtoriksi Tapio Koivun. Vararehtorin viisivuotiskausi alkaa 1.7.2020 ja päättyy 30.6.2025.

Hallitus kokoontui 20.5., ja yliopisto tiedotti valintapäätöksestä perjantaina 22.5.

Koivu siirtyy tehtävään Tiedekeskussäätiön toimitusjohtajan tehtävästä, jossa hän on vastannut esimerkiksi tiedekeskus Heurekan ja säätiön tytäryhtiöiden strategiasta ja johtamisesta. Aiemmin hän on työskennellyt Helsingin ja Lahden kaupungin omistaman elintarvikealan kehitysyhtiö Makery Oy:n toimitusjohtajana, Helsingin yliopistossa tutkimuksen toimialajohtajana ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä eri tehtävissä Suomessa ja Yhdysvalloissa. Koulutukseltaan Koivu on tekniikan tohtori. Hänen väitöskirjansa aiheena oli rakennusprosessin kehittäminen laatujohtamisen näkökulmasta.

Koulutusvararehtorin tehtävää haki kahdeksan henkilöä. Tapio Koivun lisäksi paikkaa hakivat Oulun yliopiston nykyinen koulutusvararehtori Helka-Liisa Hentilä, johtaja Risto Honkonen Tampereen yliopistosta, professori Juha Junttila Jyväskylän yliopistosta, Kajaanin kaupungin henkilöstöjohtaja Jyrki Komulainen, yliopistotutkija Jukka Kortti Helsingin yliopistosta, yliopistonlehtori Anne Ollila Helsingin yliopistosta ja työelämäprofessori Taina Tukiainen Aalto-yliopistosta.

Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Sakari Kallon mukaan haastatteluihin kutsuttiin neljä hakijaa, joista yksi luopui hausta kesken hakuprosessin. Haastatteluihin osallistuivat Hentilä, Koivu ja Juha Junttila. Heidät haastateltiin kaksi kertaa ennen valinnan tekemistä.

Valmisteluryhmään kuuluivat hallituksen puheenjohtajan lisäksi hallituksen varapuheenjohtaja Liisa Jaakonsaari, yliopiston henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen, rehtori Jouko Niinimäki ja hallituksen jäsenet Marko Huttula ja Joni Ollikainen.

Yliopiston johtosäännön mukaan esityksen vararehtorista tekee rehtori.

Sakari Kallon mukaan työryhmä työsti valintaa huolella pohtien niin yliopiston kuin sen strategian näkökulmia.

”Valitulla henkilöllä oli parhaat mahdollisuudet koulutuksen kehittämiseen ja muutosjohtamiseen. Koulutus elää nyt vahvaa murrosvaihetta.”

Kallon mukaan valintatyöryhmän ehdotus oli yksimielinen. Samoin yliopiston hallitus oli valinnassaan yksimielinen.

Muutosjohtajuus Koivun etuna

Oulun yliopiston koulutusvararehtori vastaa yliopistotasolla koulutustoiminnan johtamisesta. Hän toimii koulutuksen johtoryhmän ja koulutusneuvoston puheenjohtajana. Koulutusvararehtori vastaa rehtorille erikseen määriteltävien vastuuyksiköidensä taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta ja raportoi rehtorille myös vastuualueensa laadusta ja kehittämisestä sekä seurannasta ja arvioinnista. Koulutusvararehtori toimii rehtorin toisena varahenkilönä.

Hakukuulutuksen mukaan tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa sekä näyttöä menestyksekkäästä tutkimustoiminnasta, kokemusta korkeakoulussa annettavan koulutuksen ja sen kehittämisen menestyksekkäästä johtamisesta, näkemystä perus- ja jatkotutkintokoulutuksen, jatkuvan oppimisen palveluiden ja opiskelijakokemuksen sekä näihin liittyvän toiminnan kehittämisestä sekä analyyttistä, uudistavaa sekä innostavaa johtamisotetta. Edellytyksenä oli myös sujuva suomen ja englannin kielen taito, muun kielitaidon ollessa eduksi.

Millaisia näyttöjä valitulla on koulutuksen saralta?

”Ryhmän keskusteluissa katsottiin, että henkilön tulisi kyetä viemään organisaatiossa muutosta eteenpäin. Tämä työ on mitä suurimmassa määrin ryhmätyötä. Koulutuksen edelleen kehittäminen vaatii johtajuutta, tavoitteiden asettamista, systematiikkaa. Näillä perusteilla käytiin valintaa läpi ja päädyttiin ratkaisuun”, Sakari Kallo toteaa.

Yliopiston tiedotteen mukaan valmisteluryhmä arvioi haastattelukierrosten perusteella Koivun näkemysten tutkintokoulutuksesta, jatkuvan oppimisen palveluista ja opiskelijakokemuksen kehittämisestä olevan hyvin linjassa Oulun yliopiston tavoitteiden kanssa.

Tiedotteessa siteeratun Kallon mukaan valinnassa painoivat etenkin Koivun monipuolinen johtamiskokemus sekä näytöt muutosjohtamisesta.

Miksi koulutusvararehtorilta tarvitaan juuri muutosjohtajuuden osaamista?

Sakari Kallon mukaan koulutus on tällä hetkellä suurten muutosten keskellä.

”Jos katsotaan esimerkiksi [vuosien 2021–2024] rahoitusmallia, siinä koulutuksen painoarvo tulee kasvamaan. Se on yksi asioista, joita puntaroitiin – miten koulutusta voisi kehittää niin, että se vastaisi tavoitteisiin.”

Rahoitusmallin muuttuva rahanjako ei ole ainoa iso muutos. Kallo nostaa esille myös ennusteet väestökehityksestä, joiden mukaan vuoden 2030 jälkeen 15–19-vuotiaiden osuus laskee Oulun seudulla nopeasti.

Väestökehityksen lukuja on esitetty perusteeksi myös Oulun yliopiston keskustakampusta koskevien suunnitelmien yhteydessä: yliopisto tarvitsee uusia konsteja hakijoiden houkuttelemiseksi.

”Tulevaisuudessa niin sanottujen paikallisten opiskelijoiden määrä pienenee. Opiskelijoita pitäisi saada kiinnostumaan laajemmalta alueelta, kansallisesti ja kansainvälisesti.”

Tapio Koivu sanoo tulevansa Oulun yliopistoon ”hyvin jännittävään aikaan”.

”Kaiken kaikkiaan koulutus on uudistusten tilassa: siihen kohdistuu tulospaineita sisäänottomäärien osalta, mutta myös tutkintoja tulisi tuottaa aiempaa nopeammin. Rahoitusmalli painottaa yhä enemmän tutkintoja, se tuo haasteita. Toivon, että pystyn tuomaan positiivista, vähän ulkopuolisenkin näkökulmaa – löydetään Oululle tyypillinen, hyvä paragmaattinen tapa edistää asioita yhdessä”, hän totesi lehdelle.

Murroksia edessä

Yliopiston mukaan tulevalla vararehtorikaudella keskeisiä kehittämisteemoja tulevat sen strategian mukaisesti olemaan koulutustarjonnan laajentaminen erityisesti jatkuvassa oppimisessa, digitaalisen opetustarjonnan lisääminen sekä opiskelijakokemuksen kehittäminen.

”Yliopistokoulutus elää vahvaa murroskautta. Koulutustoimintaamme tulee kehittää yhä vetovoimaisemmaksi ja tuloksekkaammaksi. On hienoa saada Tapio Koivu osaksi yliopiston johtoryhmää luotsaamaan koulutuksen kehittämisohjelmaa yhteistyössä tiedekuntien kanssa”, yliopiston rehtori Jouko Niinimäki totesi tiedotteessa.

Tiedotteessa hän myös kiitti Helka-Liisa Hentilää ”hänen paneutuneesta työstään koulutuksen kehittämisessä ja erityisesti mittavan tutkinto-ohjelmauudistuksen toteuttamisesta vararehtorikaudellaan”.

”Helka on vienyt eteenpäin opiskelijakeskeistä koulutuksen näkökulmaa ja opiskelijoiden palautteen kuuntelemista koulutuksen laadun kehittämisessä. Tästä tulemme pitämään kiinni myös jatkossa”, Niinimäki lisää.

Myös Kallo kiittää Helka-Liisa Hentilää hänen tekemästään työstä.

”Kehitystyö ei lähde nollasta, Helka-Liisa on tehnyt äärettömän ansiokasta työtä sen suhteen. Tuleva vararehtori perehtyy nyt organisaatioon, tekee suunnitelmaa ja ehdotuksia, miten asiaa lähdetään viemään eteenpäin.”

Helka-Liisa Hentilä aloitti Oulun yliopiston koulutuksesta vastaavana vararehtorina 1.9.2015. Ennen koulutusrehtorikauttaan hän työskenteli Oulun yliopistossa arkkitehtuurin tiedekunnassa dekaanina ja teknillisen tiedekunnan koulutusdekaanina. Hentilä oli myös yksi Oulun yliopiston rehtorihakijoista keväällä 2019. Hän viestitti lehdelle, ettei halua kommentoida asiaa.

Oulun yliopistolla on kolme vararehtoria: tutkimuksesta, koulutuksesta ja yhteistyösuhteista vastaavat vararehtorit.

Tänä keväänä yliopistolla oli avoinna myös tutkimuksesta vastaavan vararehtorin haku. Tutkimusvararehtorin tehtävää haki kaksi henkilöä, ja 1.4. pidetyssä kokouksessa hallitus valitsi jatkokaudelle Taina Pihlajaniemen.

Oulun yliopiston yhteistyösuhteiden vararehtorina toimii Arto Maaninen. Hänen kautensa päättyy 31.12.2022.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Hae Oulun ylioppilaslehden päätoimittajaksi 7.6. mennessä!

Tarjoamme sinulle monipuolisen ja haastavan tehtävänkuvan oululaisen opiskelijamaailman ytimessä. Hakijalta taas odotamme näkemystä ja halua kehittää lehteä eteenpäin.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) hakee Oulun ylioppilaslehdelle päätoimittajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Lehti julkaisee vuosittain neljä painettua numeroa sekä toimittaa verkkojulkaisua. Päätoimittaja vastaa lehden toimittamisesta, sen linjasta ja sisällöistä.

Päätoimittajana toimit osana ylioppilaskunnan monipuolista työyhteisöä. Odotamme hakijalta näkemystä ja halua kehittää lehteä eteenpäin. Työsuhde alkaa 20.7.2020 tai sopimuksen mukaan, kuitenkin viimeistään elokuun alussa.

Lehteä julkaiseva Oulun yliopiston ylioppilaskunta on noin 11 000 opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. OYY toimii jäsenistönsä edunvalvonta-, koulutus- ja palvelujärjestönä, joka työllistää tällä hetkellä kahdeksan työntekijää. Oulun yliopisto on kansainvälinen ja monitieteellinen toimintaympäristö, jossa on opiskelijoita yli 90 maasta. 

Lehden pääasiallinen kohderyhmä on Oulun yliopiston kaikki opiskelijat. Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti itsenäinen julkaisu.

Tarjoamme sinulle monipuolisen ja haastavan tehtävänkuvan oululaisen opiskelijamaailman ytimessä. Päätoimittajana pääset suunnittelemaan ja toteuttamaan sisältöjä sekä printtilehteen, verkkoon että sosiaaliseen mediaan.

Päätoimittajan pääasiallisiin tehtäviin kuuluvat 

• uutisten, juttujen ja kolumnien kirjoittaminen 

• lehden sisältöjen suunnitteluun liittyvät tehtävät

• lehden markkinoinnista vastaaminen 

• avustajakunnan käytännön työnjohtoon liittyvät tehtävät 

• toimitusharjoittelijan ohjaus

• sosiaalisen median kanavien päivittäminen 

• taittaminen ja kuvanmuokkaus

• sidosryhmäyhteistyö

• muut lehteen liittyvät tehtävät

Edellytämme päätoimittajalta

• näkemyksellisyyttä, ideoita ja halua kehittää lehteä

• laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja organisointikykyä 

• kokemusta toimituksellisesta työstä 

• paineensietokykyä 

• erinomaisia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja 

• erinomaista suomen kielen taitoa ja hyvää englannin kielen taitoa 

• yleisimpien sosiaalisen median kanavien hallintaa 

Katsomme eduksi 

• oululaisen opiskelijaelämän ja Oulun yliopiston tuntemuksen 

• valokuvaus-, taitto- ja kuvanmuokkausosaamisen (InDesign, Photoshop)

• alan koulutuksen 

Työaika on 37,5 tuntia viikossa. Tehtävään sovelletaan Viestinnän Keskusliiton ja Suomen Journalistiliiton välistä työehtosopimusta ja tehtävän palkkaus määräytyy kyseisen työehtosopimuksen luokan IIb mukaisesti. Päätoimittajan tehtäviin voi kuulua myös muita kuin edellä mainittuja käytännön työnjohtoon kuuluvia tehtäviä, mutta päätoimittaja ei toimi työnantajan edustajana. 

Lähetä hakemuksesi, ansioluettelosi sekä erityyppisiä työnäytteitä (3–6 kpl) 7.6.2020 kello 23.59 mennessä pdf–formaatissa osoitteeseen ">. Kirjoita sähköpostin otsikkoriville “Hakemus Oulun ylioppilaslehden päätoimittajaksi”. Aiempia työnäytteitä voivat olla esimerkiksi uutinen, video, taittotyö, kolumni tai pidempi lehtijuttu.

Hakemukset käsitellään hakuajan päätyttyä ja kutsumme osan hakijoista haastatteluun. Haastatteluun kutsuttaville lähetetään ennakkotehtävä. 

Haastatteluun kutsuttaville ilmoitetaan asiasta 8.6.2020. Henkilökohtaiset haastattelut järjestetään viikolla 24 Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella. 

Päätoimittajan valitsee OYY:n edustajisto seuraavassa kokouksessaan 17.6.2020. Edustajisto voi halutessaan myös haastatella parhaat hakijat. Perehdytys päätoimittajan toimeen tapahtuu sovitusti tarpeen mukaan viikolla 30–31.

Lisätietoja tehtävästä voi kysyä päätoimittaja Anni Hyypiöltä , p. 0405267821) ja hakuprosessista pääsihteeri Kauko Keskisärkältä (, p. 040 523 1822).

Koronarajoituksia puretaan yliopistolla vaiheittain – etätyötä suositellaan edelleen, etäopetus jatkuu, kirjaston kirjojen lainaus alkaa 1.6.

Oulun yliopisto purkaa 14. toukokuuta alkaen osan kampuksilla työskentelyä koskevista rajoituksista. Päätös ei tarkoita paluuta normaaliin opiskeluarkeen: henkilöstölle suositellaan edelleen mahdollisuuksien mukaan etätyötä, ja opetus hoidetaan edelleen pääasiassa etäopetuksena.

Oulun yliopisto purkaa osan koronatilanteeseen liittyvistä rajoituksista 14. toukokuuta alkaen. Torstaista alkaen työskentely yliopiston tiloissa ei siis enää edellytä erillistä, poikkeusolojen aikana käytössä ollutta lupamenettelyä.

Yliopisto kuitenkin suosittelee henkilökuntaa tekemään edelleen etätyönä sellaiset tehtävät tai tehtävien osat, jotka voi suorittaa etänä työn siitä häiriintymättä.

Samoin opiskelu järjestetään 14.5. jälkeenkin edelleen pääsääntöisesti etäopetuksena. Kevätlukukauden kurssit järjestetään pääasiassa etänä. Jos kurssin järjestäminen etänä on mahdotonta, uusien ohjeiden mukaan se on mahdollista pitää myös kampuksella, jos turvallisuudesta ja etäisyyksistä huolehditaan.

Samaten kesäopinnoissa kesä-elokuun aikana suositaan edelleen etäopetusta, mutta opetusta on lupa järjestää myös kampuksella turvallisuudesta ja etäisyyksistä huolehtien.

Mitä ”turvallisuudesta ja etäisyyksistä huolehtiminen” oikein tarkoittaa käytännössä?

”Pääsääntönä on edelleen, että opetus hoidetaan etänä. Työskentely kampuksella on mahdollista erikoistilanteissa, eli jos opiskelijan tarvitsee vaikka työskennellä laboratoriossa. Luentokursseja ei siis järjestetä kampuksella”, sanoo viestintäjohtaja Marja Jokinen.

Ohjeena on, että opiskelijat pääsevät 14.5. alkaen kampuksille vain opetukseen liittyvistä syistä.

Osaamisen arviointi tehdään kevätlukukauden loppuun saakka vaihtoehtoisia tapoja käyttäen. Isoja tenttejä ei järjestetä, mutta pienten opiskelijaryhmien kampustentit voi järjestää – taas turvallisuudesta ja etäisyyksistä huolehtien. Exam-tenttitila avataan rajoitetusti.

Yliopisto tiedotti rajoitusten muuttamisesta maanantaina 11. toukokuuta.

Vaikka rajoituksia puretaan, Linnanmaan ja Kontinkankaan kampusten ovet pysyvät edelleen lukittuina. Ovista kulkemiseen tarvitaan henkilökohtaista tunnistetta, eli joko pilkkiä tai henkilökorttia.

Marja Jokisen mukaan yliopisto selvittää opiskelijoiden 24/7-kortin ”harkinnanvaraista käyttöönottoa”, odottaen vielä aluehallintoviraston ohjeita.

Lainojen haku ja palautus onnistuu, tiloissa oleskelu ei

Linnanmaan kampuksella Tiedekirjasto Pegasus ja Kontinkankaalla lääketieteen kirjasto avataan 1. kesäkuuta rajoitetuin aukioloin ja palveluin.

Tiedekirjasto Pegasus ja lääketieteen kirjasto ovat avoinna 1.–28.6. maanantaista perjantaihin kello 10–15. Kirjastot ovat kiinni lauantait ja sunnuntait. Kirjastojen ovet ovat suljettuina myös juhannuksena 19.–21.6. ja myöhemmin 29.6.–2.8. uuden kirjastojärjestelmän käyttöön ottamisen vuoksi.

Moni rajoitus säilyy kirjastoilla edelleen. Kirjaston aukioloaikana kirjastossa voi kyllä käydä noutamassa ja palauttamassa lainoja, mutta opiskelu ja pidempiaikainen oleskelu kirjaston tiloissa on toistaiseksi kielletty. Pegasuksen ilmastointiremontin takia kirjaston kolmas kerros on kokonaan kiinni. Myös varastokokoelmat ovat pois käytöstä, eli esimerkiksi vapaakappaleaineistot eivät ole saatavilla. Samoin lukusalilainojen säilytyspaikka Pegasuksen toisessa kerroksessa on suljettu.

Linnanmaan ja Kontinkankaan Tellukset ovat suljettuina ainakin toukokuun loppuun. Yliopiston mukaan tilannetta arvioidaan uudelleen kesäkuussa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) toimisto sijaitsee Linnanmaan kampuksella. Toimiston henkilökunta ja hallituksen jäsenet siirtyivät etätöihin 16. maaliskuuta alkaen, ja Linnanmaan kampuksen tilat suljettiin 18. maaliskuuta.

Ylioppilaskunnan toimisto on suljettu kevätlukukauden loppuun. OYY tiedottaa tarkemmin syksyn aukioloajoista ennen syyslukukauden alkua, sanoo OYY:n viestintäasiantuntija Janne Hakkarainen. Ennen toimiston avaamista OYY:n asiantuntijat palvelevat etänä.

Ravintoloiden avaamisessa vielä kysymysmerkkejä

Ravintoloiden on nykyisten rajoitusten mukaan pidettävä ovensa suljettuina toukokuun loppuun saakka. Kielto ei koske take away -myyntiä.

Oulun yliopiston kampusten ravintoloitsijat odottavat vielä lisätietoa ennen kesää koskevien päätösten tekemistä.

Linnanmaalla suurin ravintolatoimija on Juvenes. Juveneksen Länsi- ja Itä-Suomen aluejohtaja Anne Kopra-Rittola toteaa yrityksen saaneen tänään maanantaina tiedon yliopiston opetuksesta ja etätyöstä kevään ja kesän ajalta.

”Odotamme vielä hallituksen ohjeistuksen ravintoloille, mikä on luvattu 13.5 mennessä. Teemme sitten päätökset siitä, mitä teemme kampuksen kesän aukiolon suhteen yhdessä yliopiston kanssa.”

Unirestan toimitusjohtajan Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan asiassa on vielä ”kysymysmerkkejä ilmassa”.

Se jo tiedetään, että Oulun keskustassa sijaitseva ravintola Vanilla on avoinna ainakin kesäkuun loppuun saakka. Sen sijaan Linnanmaalla ravintola Kastarin avaaminen on vielä mietinnässä. Silvennoisen mukaan Uniresta kaipaisi tietoa siitä, riittäisikö kampuksella asiakkaita kesällä. Päätöksiä odotetaan myös Kontinkankaan suhteen: Medisiinassa olisi kesän aikana tarkoitus käynnistää muutenkin linjastoremontti, mutta Uniresta pohtii vielä, kannattaako cafe Galenosta avata kesäksi.

OYY:n ja Oulun Ylioppilasapu ry:n omistama Uniresta käynnisti huhtikuun puolivälissä opiskelijalounaiden kuljetuspalvelun. Kelan poikkeusmenettely mahdollistaa opiskelijalounaiden myynnin ruoka-autosta näillä näkymin toukokuun loppuun saakka. Auton jatkosta Silvennoinen ei osaa vielä sanoa.

”Vaikka poikkeuslupaa jatkettaisiinkin, pitää katsoa asiakasmäärää. Nyt asiakkaita on riittänyt molemmilla reiteillä, mutta pitää katsoa, miten kesä vaikuttaisi siihen.”

Humanistisen Killan omistama Humus-kuppila tiedotti Facebook-sivullaan avaavansa ovensa näillä näkymin vasta 24. elokuuta.

Suomen hallitus antoi 19. toukokuuta esityksen eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksen mukaan ravintolat voisi avata 1. kesäkuuta, mutta tietyin aukioloaikoja ja asiakasmääriä koskevin rajoituksin.

Uusien rajoitusten mukaan ravintoloiden tulee huolehtia asiakkaiden koskettamien pintojen ja esineiden riittävästä puhdistamisesta ja järjestää sisä- ja ulkotilojen rakenteet ja kalusteet sekä palvelukäytännöt siten, että asiakkaat eivät altistu taudin leviämiselle. Asiakkaita tai seurueita ei saisi siis asettaa liian lähelle toisiaan. Kaikilla asiakkailla pitää olla oma istumapaikkansa pöydän tai tason ääressä, mutta asiakkaat voivat noutaa ostoksensa itse esimerkiksi tiskiltä. Asiakkaat eivät saisi ottaa ruokaa ja juomaa itse esimerkiksi buffetpöydästä. Asetus rajoittaisi myös asiakaspaikkamäärä puoleen normaalista. Lisäksi ravintoloiden aukioloaika olisi enintään kello 6–23 ja anniskeluaika enintään kello 9–22. Jos asiakas on ostanut alkoholijuomansa ennen kello 22:ta, juoman nauttiminen olisi sallittua sulkemisaikaan (kello 23) saakka.

Lain nojalla on tarkoitus antaa heti lain vahvistamisen jälkeen määräaikainen valtioneuvoston asetus. Tarkoitus on, että rajoituksia voi asetusta muuttamalla lieventää, jos epidemiatilanne sen sallii, mutta myös myös kiristää, mikäli epidemiatilanne sitä edellyttää.

Turvaväli vähintään 2 metriä

Oulun yliopiston linjauksen mukaan työpaikalle ei saa tulla, jos epäilee koronaviruksen aiheuttamaa sairautta. Henkilöiden välinen etäisyys on oltava kaikissa tilanteissa vähintään kaksi metriä, samaten jokaisen tulee huolehtia säännöllisestä ja huolellisesta käsihygieniasta.

Vieraita saa ottaa vastaan erityistä varovaisuutta noudattaen ja turvallisuudesta ja etäisyyksistä huolehtien. Tämän kerrotaan koskevan myös esimerkiksi lopputöiden ohjauskeskusteluja kampuksella.  

Pieniä, alle 50 hengen tapahtumia voi järjestää valtioneuvoston ohjeita noudattaen 1. kesäkuuta alkaen. Isoja, eli yli 50 hengen tapahtumia ei toistaiseksi järjestetä. Syksylle suunnitellut tapahtumat ratkaistaan tapauskohtaisesti.  

Oulun yliopiston päivittyvät ohjeet löytyvät yliopiston verkkosivuilta.

Koronavirus vaikutti myös kevään valintakokeiden järjestämiseen. Voit lukea lisää tästä jutusta.

Suomen hallitus ilmoitti maanantaina 4. toukokuuta koronavirukseen liittyvien rajoitteiden osittaisesta purkamisesta.

Torstaina 14. toukokuuta alkaen palataan esimerkiksi lähiopetukseen perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Samana päivänä myös toisen asteen oppilaitoksia, vapaata sivistystyötä, korkeakouluja ja aikuisten perusopetusta koskevat annetut rajoitteet poistuvat, tosin suosituksella, että etäopetusta jatketaan niissäkin lukukauden loppuun.

Listaus rajoitusten purkamisesta ja niiden aikatauluista löytyy valtioneuvoston sivuilta.

Muokattu 19.5.2020 kello 13.43: Lisätty uusi tieto hallituksen esityksestä koskien ravintoloiden rajoituksia.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: