Polkkaa ja pooloa Grönlannissa – näin suomalaisopiskelija pärjää Nuukissa

Koska grönlantilaiseen kulttuuriin kuuluu spontaanius ja vieraanvaraisuus, kaikki uudet ja mielenkiintoiset ihmiset saavat usein kutsun tapahtumiin ja perheillallisille. Uudet tuttavuudet ja uuteen ympäristöön heittäytyminen helpottivat suomalaisen vaihto-opiskelijan Annaliina Koskisen kulttuurishokkia. "Pelkäsin aluksi että turrun tähän ympäristöön enkä enää huomaa nauttia siitä, mutta vieläkin joka aamu ajattelen että ‘voi vitsi, olen Nuukissa!’”

TEKSTI Inkeri Jäntti

KUVAT Inkeri Jäntti

Pipo pyrkii karkaamaan hyisen tuulenpuuskan mukana ja petollinen jää tuiskulumen alla houkuttelee maata kohti. Aurattujen lumikasojen keskeltä pilkottaa arkisen harmaa kivisen kerrostalon nurkka, sen takaa vielä seitsemän muuta samanlaista.

Mutta kun aurinko pilkahtaa esiin pilven takaa niin täytyy todeta että ei, ei kyseessä olekaan Oulu.

Pilvet väistyvät ja paljastavat teräväpiirteisen, henkeäsalpaavan kauniin Sermitsiaq-vuoren, joka hallitsee näkymää kirkkaan sinisten ja punaisten puutalojen taustalla.

Rannalla arktinen auringonvalo heijastuu kimaltelevasta, melkein trooppisen turkoosista merivedestä ja toisella puolen vuonoa keikkuu pieniä jäävuoria.

Kyseessä onkin siis Nuuk, Grönlannin pääkaupunki maailman suurimman saaren länsirannalla.

On Oululla ja Nuukilla myös jotain yhteistä.

Vaikka kaupunkien välissä onkin sivusuunnassa matkaa noin 3500 kilometriä, kaupungit ovat kuitenkin melkein samalla leveysasteella – eli himppusen pohjoisen napapiirin alapuolella.

Molemmista kaupungeista löytyy myös yliopisto, opiskelijoita ja siten myös varsin arkista opiskelijaelämää.

 

”Uskomatonta, olen oikeasti Grönlannissa!”

“Päädyin Grönlantiin oikeastaan sattumalta”, 24-vuotias akvaattisia tieteitä Helsingin yliopistossa opiskeleva Annaliina Koskinen kertoo.

Hän on nyt neljättä kuukautta Nuukissa vaihto-oppilaana.

Oikeastaan hän halusi vaihtoon Huippuvuorille Svalbardiin, mutta se peruuntui viime hetkellä. Koska opiskelu arktisilla alueilla kiinnosti, hän päätti kysellä vaihto-opiskelupaikkaa vielä Grönlannista.

Vaikka hakuajat olivat jo menneet umpeen, paikka Nuukin yliopistosta löytyi kuitenkin kysymällä ja Annaliina lensi Grönlantiin helmikuun puolivälissä.

Nuukin lentokenttä on pieni, joten kaikki lennot menevät Kangerlussuaqin lentokentän kautta. Isompien reittikoneiden on helpompi laskeutua sinne vaikka itse Kangerlussuaq onkin vain noin viidensadan ihmisen asutuskeskus.

“Tuntui ihan mielettömältä kun laskeuduimme Kangerlussuaqin lentokentälle. Jatkolento oli kuusi tuntia myöhässä, joten lähdin kävelylle. Aurinko paistoi, pakkasta oli 30 astetta ja tuntui ihan uskomattomalta että olen oikeasti Grönlannissa!”

Epävakaasta säästään tunnettu Nuuk sattui olemaan aurinkoinen kun Annaliina lopulta sinne pääsi.

”Kävelimme viikonlopun ympäri kaupunkia toisten vaihtareiden kanssa ja yritimme tutustua paikkaan. Luonto ja maisemat ovat ihan uskomattomat täällä. Pelkäsin aluksi että turrun tähän ympäristöön enkä enää huomaa nauttia siitä, mutta vieläkin joka aamu ajattelen että ‘voi vitsi, olen Nuukissa!’” Annaliina nauraa.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Air Greenlandin 37-paikkainen DASH-8-200-mallin lentokone Kangerlussuaqin lentokentällä, valmiina suuntaamaan Nuukiin.

 

Opiskelua jäävuorien seurassa

Annaliina ottaa osaa Århusin yliopiston ja Nuukissa sijaitsevan Grönlannin Luontoinstituutin yhteistyössä järjestämään arktiseen lukukauteen.

Grönlannin hallituksen alaisuudessa toimivan instituutin tehtävänä on tutkia ja seurata arktista luontoa sekä toimia Grönlannin hallituksen neuvonantajana niin ympäristöön kuin ilmastoonkin liittyvissä asioissa.

Instituutin tärkein tehtävä on tutkia monimuotoista luontoa sekä kehittää ja tukea ympäristöä säästäviä keinoja säilyttää grönlantilaisten perinteiset elinkeinot kuten kalastus ja metsästys.

Vaikka instituutti ei varsinainen korkeakoulu olekaan, se järjestää opintoja yhteistyössä tanskalaisen Århusin yliopiston kanssa. Englanniksi järjestettävät kurssit keskittyvät tutkimaan arktisen alueen ja erityisesti Grönlannin luontoa, eläimiä ja ilmastoa. Tarjolla on myös turvallisuuskurssi, joka opastaa kenttätöihin arktisissa olosuhteissa.

“En oikein osaa sanoa eroaako opiskelu täällä paljon opiskelusta Suomessa,” Annaliina miettii. “Arktinen lukukausi -opinto-ohjelma on aika uusi ja hakee vielä muotoaan.”

Opiskelutahti vaihtelee viikoittain, sillä suurin osa opettajista on tanskalaisia ja moni tulee Århusin yliopistosta Tanskasta. Opiskelua saattaa olla myös viikonloppuisin, jotta opettajien aika käytettäisiin tehokkaasti. Sen vastapainoksi välillä on taas helpompia viikkoja jolloin läsnäoloa opinnoissa ei vaadita ollenkaan ja opiskelut suoritetaan kirjoitustehtävillä ja tenttimällä.

“Se oli myös uusi juttu minulle että tentit täällä ovat suullisia. Se taitaa olla Tanskassa yleinen käytäntö,” Annaliina jatkaa.

Loppujen lopuksi suurin muutos on ollut oppimisympäristö.

Arktisen meren ja jäätiköiden tutkiminen eroaa auttamatta Itämerestä, joka on suomalaiselle meribiologian opiskelijalle läheisin tuttavuus.

“Kurssien kenttäosiot ovat tietenkin aivan erilaisia kuin Suomessa. Olemme käyneet muun muassa jäätiköllä ottamassa näytteitä ja pian lähdemme yhdeksän päivän risteilylle, jossa kierrämme vuonoja ja menemme myös avomerelle. Se tulee olemaan tosi ainutlaatuinen retki!”

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Grönlannin Luontoinstituutissa vaihto-opintojaan suorittava Annaliina Koskinen on ollut erittäin tyytyväinen arktiseen seikkailuunsa.

 

Elämää kulttuurien sekamelskassa

Kurssit ovat suurimmaksi osaksi Luontoinstituutilla, jossa kaikki opiskelijat ovat vaihto-oppilaita.

“Onneksi meillä on myös muutama yhteinen kurssi Nuukin yliopiston kanssa, esimerkiksi kalastus- ja metsästyskurssi, jossa pääsin tapaamaan paikallisia opiskelijoita,” Annaliina kertoo.

Grönlantilaiseen kulttuuriin kuuluu spontaanius ja vieraanvaraisuus, joten tapahtumiin, kahville ja perhe-illallisille kutsutaan usein kaikki uudet ja mielenkiintoiset ihmiset vaihtamaan kuulumisia.

Uudet tuttavuudet ja uuteen ympäristöön heittäytyminen helpottavat kulttuurishokkia.

“Kommunikointi oli alussa hieman haastavaa kun en osaa tanskaa enkä grönlantia.” Annaliina kertoo.

“Kruunu valuuttana on myös hankala euroon tottuneelle, koska siihen ei ole mitään kovin helppoa muistisääntöä.”

Vaihto-opiskelijat lyöttäytyivät kuitenkin nopeasti yhteen ja käännösapua – niin kielen kuin valuutankin kohdalla – sai tanskalaisilta opiskelijoilta.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Nuukin tavaramerkiksi ovat muodostuneet värikkäät puutalot sekä taustalla häämöttävä Sermitsiaq-vuori.

 

Kajakkipooloa ja paikallista polkkaa

Vaihto-opiskelijoilla on tapana uusissa kaupungeissa luoda oma pieni yhteisönsä. Näin on käynyt myös Nuukissa.

Tämän kevään vaihto-opiskelijat tutustuivat toisiinsa sähköpostilistan kautta ja ovat muodostaneet tiiviin porukan, jonka mukana liikkuu satunnaisesti myös muita Nuukissa vierailevia ulkomaalaisia.

Iso osa vaihto-oppilaista tulee Tanskasta, mutta joukosta löytyy muun muassa myös saksalainen ja indonesialainen opiskelija.

Instituutin vaihto-opiskelijoilla ei ole virallisesti opiskelujen ulkopuolista ohjelmaa, mutta he ovat tehneet yhteisen Facebook-ryhmän, jossa jaetaan tietoa paikallisista harrastuksista ja tapahtumista ja sovitaan tapaamisia vaikka rannalle tai elokuviin.

“Halusin kokeilla täällä kaikenlaista uutta”, Annaliina sanoo.

“Vaihtareiden kanssa päädyimme esimerkiksi kokeilemaan kajakkipooloa Nuukin uimahallissa Malikissa. Ja olemme myös käyneet paikallisten polkkaryhmässä tanssimassa!”

Annaliina on pitkäaikainen swing-tanssin harrastaja. Kun mahdollisuus tarjoutui polkan kokeilemiseen Grönlannissa, siihen oli pakko tarttua.

“Pölähdimme eräänä iltana polkkaporukan sekaan, suurin osa heistä on eläkeikäisiä ja kyllä meitä katsottiin aika pitkään! Mutta sitten meille näytettiin kädestä pitäen mitä tehdä.”

Paikalliseen kulttuuriin Annaliina on tutustunut myös museoiden ja elokuvien kautta. Hän on käynyt esimerkiksi testaamassa grönlantilaista rumputanssia ryhmässä joka jakaa perinnettä eteenpäin ja on ehtinyt testailla miekkailuakin.

Nuukin kulttuurikeskus Katuaq näyttää elokuvia ja erityisesti pohjois-kanadalainen dokumentti Angry Inuk jäi mieleen. Dokumentti kertoo siitä, miten hylkeenpyynnin kielto on vaikuttanut hyvin negatiivisesti inuiittien elannon hankintaan ja elämäntyyliin.  

“Se avarsi mieltä ja sai ajattelemaan hylkeen metsästyksestä ihan uudella tavalla. On ollut mahtavaa tutustua uuteen kulttuuriin ja ihmisiin. Vaikka tämä onkin vähän sellaista kulttuurisekamelskaa täällä paikallisten ja vaihtareiden seassa, olen oppinut ja kokenut tosi paljon uutta.”

 

Nuukin vaihto-opiskelijoiden joukosta löytyy muun muassa ekoturismia opiskeleva indonesialainen Susan Stephanie The, jonka kanssa Annaliina Koskinen kokeili Grönlannin perinteistä rumputanssia.

 

Luvassa vain tutkimusasema, mursuja ja rekikoiria

Annaliinan opiskelu Nuukissa päättyy kesäkuun puolivälissä, mutta matka ei kuitenkaan vie vielä takaisin Suomeen.

Ensin hän lähtee tutustumaan Islantiin poikaystävänsä kanssa, ja palaa sitten takaisin Grönlantiin. Hänen toiveenaan on matkustaa Koillis-Grönlantiin kokoamaan aineistoa gradua varten.

Heinäkuussa Koillis-Grönlannin kansallispuistossa vietetään vielä yötöntä yötä ja asukkaat koostuvat lähinnä tutkijoista.

“Siellä ei kuulemma ole muuta kuin tutkimusasema, mursuja ja rekikoiria,” Annaliina nauraa. “Mutta silti odotan sitä innolla!”

Arktisilla alueilla matkustaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista, joten Annaliina vielä odottelee lopullista tietoa matkan onnistumisesta.

Entä mitä Annaliina tulee kaipaamaan eniten Nuukissa?

“Luontoa varmasti ja myös polkkaa!” Häntä naurattaa.

“Sitä psykedeelistä karnevaalimusiikkia ehkä en ikävöi mutta tanssijat olivat tosi mukavia ja tunnelma lämmin.”

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Annaliina Koskinen kuvaa jäävuoria, jotka ajelehtivat Narsap Sermia -jäätiköltä Nuukin rannoille.

 

Lähtisinkö vaihtoon Grönlantiin?

>> Oulun yliopisto on osa Arktista yliopistoa, joka on kansainvälinen arktiseen tutkimukseen ja koulutukseen liittyvä yhteistyöverkosto. Myös Nuukissa toimiva Grönlannin Luontoinstituutti on osa Arktista yliopistoa.

>> Oulusta Nuukiin pääsee vaihtoon ainakin North2north -ohjelman ja osassa tiedekunnista Nordplus -ohjelman kautta.

>> Vaihtoon lähdetään useimmiten erilaisten vaihto-ohjelmien, kuten esimerkiksi Nordplus-verkoston tai Erasmuksen kautta. Monella tiedekunnalla tai opinto-ohjelmalla on oma vaihtoverkostonsa maailmalla.

>> Vaihto-opiskelijan on mahdollista saada korotettua opinto- ja asumistukea vaihdon ajalle sekä opintolainaa.

>> Usein voi saada myös erilaisia vaihto-opiskeluapurahoja, joiden määrä ja kesto riippuvat kohteesta ja vaihto-ohjelmasta.

>> Jos kiinnostuit vaihto-opiskelusta, ota yhteyttä oman tiedekuntasi tai opinto-ohjelmasi kv-koordinaattoriin.

>> Oulun yliopistolta löytyy myös vaihto-opiskelun yleisneuvontaa Telluksesta tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 10-12. Tutustu myös yliopiston kokoamaan vaihto-opiskelijan checklistiin.

Inkeri Jäntti

Oululainen valokuvaaja ja tuottaja, joka ottaa kaiken liian vakavasti ja haluaisi nukkua enemmän. Tykkää kissoista, suklaasta ja supersankareista. Instagram: @inkerija.

Lue lisää:

Oodi opiskelijan kesälomalle

Koululaisilla ja palkkatyöläisillä on oikeus vuosittaiseen lomaan, mutta opiskelijan rentoilua kevään jälkeen pidetään syntinä, sanoo Sanna Häyrynen.

Mul on vuodessa vaan yksi kesäloma, kuului Paula Vesalan laulu mökkiradioista vuosi sitten.

Ai vaan yksi kesäloma? Yliopiston luentosaleja kuluttavalla nuorella aikuisella ei ole välttämättä yhtäkään. Siksi rehvakkaan lomailun ilosanomaa levittävä Vesalan biisi kääntää veistä kesätyötä painavan opiskelijan vapaudenkaipuisessa haavassa.

Lukiosta yliopistoon siirryttyäni vuodenkierto muuttui. Kevätkuukaudet eivät enää täyttyneet huumaavan kouluttomuuden ja valoisien öiden odotuksesta. Aloin pelätä kesää jo tammikuussa. Mistä saisin kesätöitä? Miten maksaisin vuokran?

Fuksina huomasin, että kampus rupesi autioitumaan huhtikuusta lähtien, kun ihmiset katosivat tienaamaan. Ikävöin kouluaikojen päättäjäisiä, todistuksen saamista ja selvää siirtymää vapaalle.

Miksei opiskelijallakin olisi oikeus pakerruksen jälkeiseen lepoon?

 

Olen kuullut sankaritarinoita yliopisto-opiskelijoista, jotka lukuvuoden aikana tekevät osa-aikatyötä ja viettävät kesäkuukaudet kokopäivätyössä. Syinä raatamiseen ovat taloudellisen toimeentulon takaaminen ja pelko siitä, että kesätyötön aukko CV:ssä on kuilu tulevan työttömyyden ikeeseen.

YTHS:n selvityksen mukaan vuonna 2016 noin kolmannes yliopisto-opiskelijoista oli kokopäivätöissä vähintään neljä kuukautta. Useimmilla tämä tarkoittanee kesätyötä. Jos oletuksena on, että vuoden loput kahdeksan kuukautta kuluvat opintoihin, veikkaisin, että superpuurtajilla palautuminen jää puolitiehen.

Mikäli kesätyötä ei saa napattua, opiskelijan vaihtoehtona on lukea kesätentteihin kirjaston uumenissa opintotuen toivossa. Rehellinen palautuminen ei näytä olevan opiskelijan elämässä mahdollista.

Työssäkäyvillä on vuosilomansa. Kuinkahan moni heistä suostuisi siihen, että nuo neljä viikkoa pitäisi käyttää täydennyskoulutukseen? Opiskelijoilta odotetaan, että he jaksavat lukuvuoden jälkeen lisätä osaamistaan palkkatöissä.

Kokonaan tai osittain työtön kesä vaatii selityksiä, koska työteliään opiskelijan ihanne on edelleen vallassa. Oman loman ottaminen kysyy uskallusta, pokkaa ja säästöjä sukanvarressa.

Kun olin fuksivuoden jälkeen oivaltanut pelin hengen, ajattelin, että töitä on tehtävä opiskelujen lomassa ja kesät läpeensä. Kokeilin kaavaa, mutta lopulta uuvuin. Työ rupesi tuntumaan vastenmieliseltä ja luulin, ettei minusta edes olisi kokopäivätyöhön.

Kuudennen opiskeluvuoden jälkeisenä kesänä olin kuukauden päivät tekemättä mitään. Seitsemännen kesän pyhitin gradulle.

Jos joskus työpaikkaa hakiessani löysäilyt herättävät ihmetystä, vastaan, että kesätuulessa raikastuneet aivot ovat tehokkaammat kuin lepäämättömällä suorittajalla.

Maallistuneet nuoret aikuiset näyttävät olevan kiinni luterilaisessa laiskan syyllisyydessä. Ellei ahkeroitsijoita kannusteta pysähtymään, he voivat ennen pitkää uupua kuin työ- ja oikeusministerimme kahden salkkunsa puristukseen.

Aivotutkija Minna Huotilainen sanoo, että palautuminen on uusi työelämätaito.

Hyvinvoinnistaan huolta pitävä opiskelija voisikin ruveta laulamaan oodia, jossa ylistetään vuosittaista hermopaussia.

Sanna Häyrynen

Tiedeviestinnän maisteri, joka tykkää kuunnella, kun asiantuntija puhuu. Twitter: @sannahayrynen

Lue lisää:

Mielipide: Mainio alma mater vai paska yliopisto?

Parantuneiden opintojen edistymisen ja tutkintosaannon soisi näkyvän rahoituksessa enemmän, kirjoittaa Olli Silvén mielipidekirjoituksessaan.

Juho Karjalainen toivoo auditoinnin läpäisystä rahallista korvausta yliopistoille. Kannattaa harkita, mitä toivoo.

En tietenkään vastustaisi Oulun yliopiston erityisen anteliasta palkitsemista. Siihen olisi perusteetkin. En silti pidä laatupalkintoja järkevänä menettelynä. Sellaisen kun saa ajanmittaan kukin yliopisto vuorollaan.

Yliopistojen rahoitus tulee nykyisin paitsi tulosindikaattoreiden, myös lukuisten strategiaprofilaatioministeriötutkimusaaltohuippuneuvostoeritystehtävälippulaiva yms. erien kautta. Noilla jälkimmäisillä on taipumus valua suhteettoman paljon pääkaupunkiseudun yliopistoille.

Oulun yliopistolle edullisinta olisi sallia tuloksellisuuden ratkaista. Nimittäin pääkaupunkiseudun yliopistot ovat pulskemmasta rahoituksestaan huolimatta menettäneet osuuttaan tulospohjaisissa erissä 2012-2016 (ks. Vipunen.fi).

Vahingoniloon ei ole syytä, sillä niille menetyksiä on kompensoitu rukkailemalla rahoitusmallin sääntökirjaa. Viimeksi noin on tehty 2017 alusta. Ikävämpi juttu meille.

Joka tapauksessa ns. maakuntayliopistojen tulososuuden nousu kertonee niiden nopeammin parantuvasta tuloslaatu-panoslaatu-suhteesta. Valtakunnallisesti tämä on näkynyt Kandipalautteessa ja muutaman vuoden viiveellä Aarresaari-verkoston uraseurannoissa.

Parantuneiden opintojen edistymisen ja tutkintosaannon soisi näkyvän rahoituksessa enemmän.

Tosin menestymisemme vaihtoehtoiseksi selitykseksi eräs Kehä kolmosen sisäpuolinen asiantuntija esitti ”paska yliopisto, josta halutaan äkkiä pois”.

Olli Silvén

Kasvatustieteiden tilahankkeessa metsästetään säästöjä, tilavuokrista leikattava noin 8-9 prosenttia

Kasvatustieteiden tilatyöryhmän opiskelijajäsenen Tino Nissisen mukaan ilmoitettu säästötarve on 650 000 euroa: alkuperäisestä noin 8,7 miljoonan hankkeesta pyritään noin 8,1 miljoonan kokonaiskustannuksiin.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Kasvatustieteiden tiedekunnan tilahankkeessa etsitään nyt kuumeisesti säästöjä.

Kyse on tiedekunnalle rakennettavista uusista tiloista, jotka sisältävät muun muassa kasvatustieteiden erikoisopetustiloja (kuten musiikkiluokat ja puutyöluokat), kiltahuoneet ja henkilökunnan toimistotiloja.

Oulun yliopiston hallitus päätti 3.5. kokouksessaan hyväksyä pääosin humanistisen ja kasvatustieteellisen tiedekunnan tiedekuntien hankesuunnitelmat. Päätöksen edellytyksenä oli se, että tilahankkeiden toteuttamisen jälkeinen hankealueiden keskimääräinen neliövuokra ei saa ylittää Linnanmaan alueen markkinavuokraa.

Kun Suomen Yliopistokiinteistöt (SYK) jätti yliopistolle 21.4. tarjouksen tilojen toteuttamisesta, selvisi, että kaikkien tilojen osalta vertailukelpoisuus markkinavuokraan ei täyty. Käytännössä tämä tarkoittaa kasvatustieteiden tiedekunnan tiloja.

Siksi tiedekunnan uusien tilojen tilavuokrista on säästettävä nyt noin 8-9 prosenttia.

Kasvatustieteiden tiedekunnan tilatyöryhmä sai kuulla asiasta perjantain 12.5. kokouksessa. Maanantaina 15.5. asiaa käsiteltiin kasvatustieteiden erikoisopetustilojen suunnittelukokouksessa.

Tilatyöryhmän opiskelijajäsenen Tino Nissisen mukaan ilmoitettu säästötarve on 650 000 euroa: alkuperäisestä noin 8,7 miljoonan hankkeesta pyritään noin 8,1 miljoonan kokonaiskustannuksiin.

Tavoiksi säästöjen saamiseen on esitetty muun muassa opetustilojen yhteiskäyttöä eri tiedekuntien kanssa, pienentämällä tiloja 7-8 prosenttia ja säästämistä rakennuskustannuksista luopumalla kalliimmista tilaratkaisuista, kuten lasi- ja siirtoseinistä.

Mikäli säästöt tehdään tiloja pienentämällä, tarkoittaa se noin 300 neliön lähtemistä.

Yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru ei halua kommentoida tarkkoja säästettäviä summia, vaan toteaa ”asian suunnittelun olevan akuuttia juuri tässä hetkessä”. Tarjouksen taustojen yksityiskohdista lisätietoja voi antaa tarjouksen tekijä eli SYK Oy.

”Mahdollisimman kustannustehokkaan ratkaisun löytämiseksi täytyy kustannukset ja toteutusvaihtoehdot käydä tarjouksesta vielä läpi. Tämä kuuluu normaaliin hankesuunnitteluun”, Kiuru painottaa.

Oulun ylioppilaslehti tavoitteli SYKin markkinointi- ja kampuskehitysjohtajaa Juha Uotilaa tiistaina ja keskiviikkona, mutta hän ei vastannut yhteydenottoihin.

 

”Neliövuokran määrittely on hankalaa”

Mikä on sitten se verrokki, johon kasvatustieteiden tilojen vuokraa verrataan? Verrataanko kasvatustieteiden tilojen hintaa kenties Linnanmaan alueen toimistotilojen vuokrahintaan?

Essi Kiurun mukaan aivan tiedekunnan käyttöön tarkoitettuja vastaavia tiloja ei Linnanmaan alueelta tietenkään löydy.

Se tekee vuokrien vertailusta hankalaa.

”Kaikki alueella olevat toimijat käydään läpi. Ihan täysin samanlaisen, juuri tällaisen laboratoriotilan verrokin löytäminen Linnanmaalta on hankalaa. Siksi täytyy katsoa isoja linjoja, niistä verrokkeja voidaan löytää.”

Onko tiloille määritelty sitten tiettyä neliövuokraa, jota uudet tilat eivät saa ylittää?

”Hankealueen keskimääräisen neliövuokran määrittely on hankalaa. Ei ole olemassa yhtä selkeää neliövuokraa, joka kattaisi kaikki tilat ja alueet. Tilat vaihtelevat office-tiloista erikoisvarusteisiin laboratoriotiloihin. Ei voi määritellä yhtä neliöhintaa miettimättä sitä, mistä komponenteista se muodostuu”, Kiuru muotoilee.

 

”Tilanne on aika kiharainen”

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenen Miina-Anniina Heiskasen mukaan tilanne on se, että vaikka humanistisen tiedekunnan hanke etenee aikataulussa, kasvatustieteellisen tiedekunnan tilahanke myöhästyy jopa kuukausilla.

Heiskasen mukaan tiedekunnan tilojen suunnittelua oli jo ennestään myöhästyttänyt päätös sijoittaa LeaF-tutkimustila hankealueelle yleisopetustilojen hankkeen pysäyttämisen vuoksi. Yleisopetustilojen tilahanke on edelleen toistaiseksi pysäytettynä.

LeaF-tilan sijoitus aiheuttaa myös muita erityisvaatimuksia. Tilaa ollaan näillä näkymin sijoittamassa musiikin opetustilojen viereen, vaikka LeaF on hiljainen tutkimustila. Siksi tila vaatii hyvät äänieristeet, mikä taas nostaa rakennuskustannuksia. Koska LeaF-tila ei sisältynyt aiemmin hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan, suunnitelma täytyy hyväksyä vielä uudestaan.

Essi Kiuru on varovaisempi arvioissaan.

Kiurun mukaan lopullisesti SYKin tarjous tiloista hyväksytään vuokrasopimuksen allekirjoituksella syyskuussa, mutta käytännössä sopimuskokonaisuus täytyy hyväksyä toukokuun aikana.

Hänen mukaansa säästöjen etsintä ei kuitenkaan missään tapauksessa tarkoita paluuta lähtöruutuun.

”Yliopiston hallitus on pääasiassa on hyväksynyt hankesuunnitelmat, nyt joudutaan katsomaan vain kustannustehokkuus. Se ei koske vain kasvatustieteiden hanketta, vaan koskee molempia hankkeita, koko kokonaisuutta.”

”Kiireen syynä on se, että kaikki hankkeet ovat logistisesti yhteydessä toisiinsa. Tässä tilanteessa jokainen päivä on kallisarvoinen. Emme halua vaarantaa jo sovittujen aikataulujen toteutumista. Uskon, että muutaman päivän mietinnän jälkeen löydämme hyvät ratkaisut.”

Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin, professori Eila Estolan mukaan tilannetta on vaikea kommentoida, sillä suunnittelu on niin pahasti kesken.

”Suunnittelu on kesken ja päätökset vielä tekemättä. Toki olisi ollut mukavaa, jos olisimme tässä vaiheessa olleet pitemmällä suunnitteluissa. Tilanne on aika kiharainen.”

Hänen mukaansa asialla ei kuitenkaan ole vaikutus syksyn opetukseen.

”Syksyllä nykyiset tilat ovat meillä vielä käytössä, joten opetus voidaan suunnitella aivan samalla tavalla kuin aiemmin.”

Essi Kiuru korostaa sitä, että kyse on aivan normaalista hankesuunnittelun etenemisestä.

”Tämä on aivan normaali prosessi. Hyvin harvoin suoraan tarjouksen perusteella, ilman tarjouksen ja sen hintaa analysoimatta, hyväksytään tarjousta. Analysointeja joudutaan aina tekemään, tässä on vain sillä lailla erilainen tilanne, että meillä on tässä todella vähän aikaa. Normaalisti [hankesuunnitteluun] on käytössä pitempi suunnitteluaika, mutta nyt meidän täytyy miettiä tarkkaan sitä, miten Oamk pääsee tänne muuttamaan ajoissa. Kaikki tekevät voitavansa.”

 

Muokattu 17.5.2017 kello 14.06: Muokattu Juha Uotilan titteli muotoon markkinointi- ja kampuskehitysjohtaja.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

“Olen kovin tuohtunut” – Opiskelijat osoittivat mieltään parempien tilojen puolesta

OYY järjesti tiistaina mielenosoituksen Linnanmaan kampuksen vihreillä naulakoilla. Mielenosoitukseen osallistui kymmeniä opiskelijoita, joiden puheenvuoroissa toistui kritiikki Oulun yliopiston päätöksentekoa ja viestintää sekä Suomen Yliopistokiinteistöt (SYK) Oy:tä kohtaan. Mielenosoituksen jälkeen yliopiston intranetiin Notioon lisättiin tiedote tila-asioiden etenemisestä.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Paljonko HOMETTA on liikaa? Tervetuloa Oulun teknilliseen yliopistoon. SYK MY DYK. Innovaatioita ei synny ilman perustutkimusta. Voisitteko vähän avata tätä käsitettä synergiaedut? Innovaatio on kirosana. Aina luvataan että kuunnellaan ja kehitetään kampusta yhdessä. No ei vaan näytä olevan niin. 

Muun muassa nämä mietelmät kirjoitettiin tiistai-iltapäivänä vihreillä naulakoilla seisovaan tussitauluun.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan järjestämässä, tunnin kestäneessä Väylän valtaus -mielenosoituksessa yliopiston opiskelijat ja henkilökunta pääsivät kertomaan kantansa yliopiston tila-asioiden hoitoon.

Mielipiteensä saattoi tussitauluun kirjoittamisen lisäksi kertoa mikrofoniin – tunnin aikana sana oli vapaa kaikille halukkaille. Mielenilmauksen aikana moni paikalla olevista kymmenistä opiskelijoista tarttuikin mikrofoniin. 

Vaikka puhujien haalareiden väri vaihteli, yhteistä puheenvuorojen käyttäjille oli tyytymättömyys ja kyynisyys yliopiston päätöksentekoa ja siitä viestimistä kohtaan.

OYY ilmoitti mielenosoitukselle useita syitä. Viime viikolla ilmoitetun yleisopetustilojen hankesuunnittelun jäädytyksen lisäksi tapahtumassa protestoitiin päätöstä siirtää hiljaiset työskentelytilat Telluksesta Pegasukseen, itsenäisten opiskelun tilojen puutetta, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n liian korkeaa vuokratasoa ja yliopiston viestinnän olemattomuutta.

Asia on ajankohtainen siksi, että Oulun yliopiston hallitus kokoontuu tämän viikon keskiviikkona ja torstaina päättämään tila-asioista.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Mielenosoituksen kylteissä yliopiston toiminta ei saanut kiitosta. Kuvassa ”Olen kovin tuohtunut” -kylttiä kantaa Taneli Kastikainen.

 

”Ei sitä usko hallintokaan”

Tutut teemat toistuivat mielenosoituksen käynnistäneessä yhteislaulussa, jonka sävel oli lainattu Leevi and the Leavings -yhtyeen talonrakentamisen tuskaisuudesta kertovasta kappaleesta Vasara ja nauloja.

Opiskelutiloja koko rahalla! -kappaleessa purettiin tuntoja yliopiston hallintoa, suunnittelutyötä ja tilatarvelaskelmia kohtaan. Osansa sai myös yliopiston viestintä, erityisesti laulun toisessa säkeessä:

Ei sitä usko hallintokaan

Mikä helvetin haloo tästä syntyä voi

Kun antaa huonot informaatiot

Ja tiedotteet…

Huolenaiheet toistuivat myös OYY:n hallituksen jäsenen Miina-Anniina Heiskasen puheessa. Hän kertoi mielenilmauksen syyksi halun tuoda esille opiskelijoiden aidon huolen yliopiston opiskelutilojen suhteen.

“Nämä päätökset koskettavat meitä kaikkia, paitsi opiskelijoita, niin myös opetushenkilökuntaa. Nykyaikaiset, riittävät ja laadukkaat opetustilat sekä opetusvälineistö ovat kaikkien etu. Ilman riittäviä ja nykyaikaisia opetustiloja, ilman itseopiskelutiloja ja ympärivuorokautista mahdollisuutta opiskella, meillä ei ole mahdollista tarjota laadukasta koulutusta ja sujuvia opintopolkuja. Kampuksen toimivuus ja ajanmukaisuus vaikuttavat merkittävällä tavalla koko yliopiston toimintaan ja tulokseen”, hän totesi.

 

Opetustilat ovat opettajien työhuoneita

Modernien opetustilojen puolesta puhui myös yliopistonlehtori Jari Laru. Laru on ollut mukana kasvatustieteiden tiedekunnan erikoistilojen tilatyöryhmässä ja Yleisopetustilat 2018 -tilatyöryhmässä.

Larun mukaan tunnelmat yleisopetustilojen työryhmässä olivat aluksi hyvin innostuneet. Työryhmäläisiä innosti mahdollisuus saneerata kymmenen prosenttia yleisopetustiloista ”erityisen nykyaikaisiksi ja nykyajan oppimiskäsityksiä tukeviksi”.

Kokouksessa, jossa tieto hankealueen remontin keskeyttämisestä ilmoitettiin, into oli tiessään. Harva osallistuja piti puheenvuoroja, ja “neulakin olisi pompannut lattialta hirveän jysäyksen saattelemana”.

“Ymmärrän [päätöksen] perustelut, mutta opetushenkilöstöön kuuluvana sanon, että se on meidän työhuone. Jokainen opettaja on niissä tiloissa kymmeniä vuosia. Tämän takia meidän tulisi yliopistossa huolehtia siitä, että opetustiloja jatkuvasti kehitetään eteenpäin”, Laru painotti.

Laru kuitenkin kertoi uskovansa C-hankealueen remontin toteutuvan entistä ehompana. Se tosin vaatii mielipiteiden julkituomista tilojen käyttäjiltä, opiskelijoilta ja henkilökunnalta.

“Olen optimisti. Pienen taidepaussin jälkeen, kun saadaan lisää suunnitteluaikaa, saadaan parempi ja laajempi kokonaisuus kuin tällä hetkellä. Mutta se riippuu myös paineesta, jota asetetaan niille, jotka tuolla jossain ylemmissä kerroksissa ovat.”

Kirjallisuuden neljännen vuoden opiskelija Henna Stenvall kertoi omassa puheenvuorossaan siitä, kuinka humanisti- ja kasvatustieteellisen päädyn sisäilma on jopa vaikuttanut kielteisesti hänen terveyteensä.

Uniapneaa ja narkolepsiaa sairastava Stenvall kertoo, että huono sisäilma pakottaa hänet opiskelemaan pääosin muualla kuin Linnanmaalla. Hänen mukaansa sisäilma saa hänet nukahtelemaan yllättäen, esimerkiksi kesken luennon. Nukahtelemisen lisäksi hän saa tietyissä tiloissa liikkuessaan selviä iho-oireita. Stenvallin mukaan erityisen huonolta olo tuntuu kasvatustieteellisen tiedekunnan kolmannessa kerroksessa ja yleisesti humanistisella puolella.

”Jos tämä sattuu muuttumaan satumaisesti uusissa tiloissa, niin se on ihme. ”

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Pohjoismaista filologiaa opiskeleva Elli Lassila kertoi olevansa huolissaan tenttitiloista.

Miten korkealle vuokrat karkaavat?

Oulun yliopiston tilat omistava Suomen Yliopistokiinteistöt (SYK) sai mielenosoitukseen osallistuneilta opiskelijoilta kritiikkiä.

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy perustettiin vuonna 2009 yliopistouudistuksen yhteydessä. Aiemmin valtion omistaman Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimat yliopistokiinteistöt siirrettiin kolmen uuden kiinteistöyhtiön hallintaan, Aalto-Yliopistokiinteistölle, Helsingin Yliopistokiinteistölle ja Suomen Yliopistokiinteistölle. SYK omistaa, rakennuttaa ja kehittää pääkaupunkiseudun ulkopuolisten yliopistojen ja korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä.

“SYK – Suomen yliopistojen kiusaajat”, luki Elli Lassilan pitelemässä kyltissä. Toista vuotta pohjoismaista filologiaa opiskeleva Lassila kertoi mielenosoitukseen osallistumisensa syyksi huolen tenttitilojen tulevaisuudesta. 

“Minulla on erityisvaatimuksia tenttien suorittamisen suhteen. Tähänkin mennessä tenttejä on järjestetty vain ikkunattomissa, siivouskomeromaisissa tiloissa. Nyt muuton aikana pitää vahtia, toteutuvatko erityisvaatimukset myös [tiedekunnan] uusissa tiloissa.”

Kiitos 2010 uusi yliopistolaki ja julkisen pääoman yhtiöittäminen!

Tämän tekstin tussitaululle kirjoitti sähkötekniikan opiskelija Juha-Matti Ojakoski.

Ojakosken mukaan nykyisessä keskustelusta tiloista on loppujen lopuksi kyse tuloksista, joita yliopistojen kiinteistöjen omistuksen siirto Senaatti-kiinteistöiltä uusille yliopistokiinteistöyhtiöille aiheutti.

Kiinteistöomistusten siirtämistä osakeyhtiöille perusteltiin yliopistojen pääomituksella ja niiden vakavaraisuuden ja luottokelpoisuuden vakavaraistamisella.

Ojakosken mukaan uudistuksen seurauksista myös varoiteltiin useaan otteeseen. Yksi uudistusta kritisoineiden huolenaihe oli yliopistokiinteistöjen vuokrien nouseminen.

”Nyt asiat, joista aiemmin varoiteltiin, ovat toteutuneet. Tässä valossa voi miettiä, olisiko lopulta parempi, että Oulun yliopisto rakentaisi omalla rahallaan omat tilansa omaan käyttöönsä?” Ojakoski visioi.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Juha-Matti Ojakoski kirjoitti yliopistolain uudistusta koskevan kannanottonsa tussitauluun.

”Yliopisto on yhteisö, ei yritys”

Mielenosoitusta seurasi myös yliopiston hallituksen toinen opiskelijajäsen Pauli Väisänen. Hän toivoi tapahtuman herättelevän yliopiston johtoa keskustelemaan keskeneräisistä asioista aiempaa enemmän.

“Ulkoiseen viestintään on panostettu, sisäiseen viestintään ei. Resursseistahan tässäkin on varmasti kyse, mutta toivoisin, että johdossakin ymmärrettäisiin että yliopistosta puhuttaessa kyse on yhteisöstä, ei yrityksestä. Perinteinen vitsihän kuuluu, että keskeneräisistä asioista ei voi tiedottaa, ja jo tehtyihin päätöksiin ei pysty vaikuttamaan”, Väisänen totesi.

Oulun yliopiston johdosta kukaan ei osallistunut mielenosoitukseen.

Tiistaina 2.5. Oulun yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden intranetiin Notioon lisättiin kuitenkin sisäinen tiedote, jonka otsikkona on Kysymyksiä ja vastauksia yliopiston tilahankkeista.

Tiedotteessa vastataan muun muassa siihen, mitä tilahankkeita yliopistolla on käynnissä tällä hetkellä, miten tilahankkeen suunnitteluprosessi etenee, miten opiskelijat voivat osallistua tilasuunnitteluun, mitkä ovat yleisopetustilahankkeen tavoitteet ja miksi sen suunnittelussa on otettu aikalisä.

Viimeisimpään kysymykseen tiedotteessa vastataan näin:

”Hanke lähti liikkeelle kasvatustieteellisen tiedekunnan muutosta. Opetustilahankkeen tavoitteena on sekä lisätä opetustilojen määrää että toteuttaa uudenlaisia opetustiloja. Työryhmässä tehdyn alustavan suunnitelman mukaan opetustilojen määrä ei kuitenkaan olisi kasvamassa nykyisestä.

Aikalisää tarvitaan, jotta voidaan arvioida uudelleen koko Linnanmaan kampuksen opetustilakapasiteetin tarve ja toteutusmahdollisuudet.

Oulun yliopiston hallitus keskustelee ja päättää 3.-4.5.2017 humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien tilahankkeiden etenemisestä sekä hankkeisiin liittyvästä sopimuskokonaisuudesta.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Yleisopetustilojen remonttihanke keskeytetty – OYY järjestää mielenosoituksen

OYY kutsuu kaikki Oulun yliopiston opiskelijat valtaamaan Linnanmaan kampuksen vihreiden naulakoiden alueen. Tiistaina 2.5. järjestettävä mielenosoitus on kannanotto nykyaikaisten ja laadukkaiden opetusympäristöjen puolesta.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Linnanmaan yleisopetustilojen (C-hankealue) remontointihanke on keskeytetty toistaiseksi.

Keskeytyspäätöksen ovat tehneet yhdessä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK), rakennuttajakonsultit ja Oulun yliopisto.

C-hankealue sijoittuu Kauppakadun ja Prosessikadun välille. Siihen kuuluu tiedekuntien yhteiskäytössä olevia luentokäyttöön, itsenäiseen opiskeluun ja ryhmätyöskentelyyn tarkoitettuja opetustiloja.

Oulun yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun mukaan syynä keskeytykselle on yliopiston halu ”suunnitella koko Linnanmaan kampukselle opetustilat, jotka parhaiten palvelevat nykyaikaista opettamista.”

”Se ei tarkoita sitä, että kaikki pitäisi remontoida uusiksi. Koska kyseessä on myös taloudellinen asia, pitää asia suunnitella huolellisesti. Remontteja ei pidä tehdä vain remontoinnin vuoksi.”

Essi Kiurun mukaan päätöksessä painoi myös se, että C-hankealueen remontointi ei olisi kasvattanut opetustilojen määrää aiemmasta: alueella olisi remontinkin jälkeen kymmenen opetustilaa. Tilat olisivat remontin jälkeen olleet kuitenkin aiempaa modernimmat ja laadukkaammat.

Maanantaina 24.4. Yleisopetustilat 2018 -tilatyöryhmän hankesuunnittelukokouksessa mukana olleen OYY:n hallituksen jäsenen Miina-Anniina Heiskasen mukaan keskeytykseen ilmoitettiin myös kaksi muuta syytä: C-hankealueen poikkeuksellisen korkeat vuokrakustannukset ja se, ettei Oamkin muutosta synny opetustilojen suhteen yhtä suurta synergiaetua kuin odotettiin.

 

Pitkiä päiviä, poikkeuksellisia tiloja

Oamkin muuton vuoksi Linnanmaan kampuksen tilankäyttöä joudutaan tiivistämään huomattavasti. Haasteena on saada opetustilat riittämään kaikille humanistien ja kasvatustieteilijöiden muuttovaiheessa, eli vuosien 2018–2019 aikana.

Ratkaisuksi tälle on kaavailtu aiempaa pitempiä opetuspäiviä ja kaikkien opetukseen soveltuvien tilojen käyttöönottoa. Siksi esimerkiksi Linnanmaan hallintopäädyn Saalastinsalista ja ravintolakabineteista voisi siirreltävillä väliseinillä ja AV-laitteiston avulla tulla opetustiloja.

Yliopiston suunnitelmissa myös tilankäyttöprosenttia tulisi parantaa niin, että olemassa olevat opetustilat ovat käytössä maanantaista perjantaihin kello 8–16. Opetusta saatetaan siirtää myös ilta-ajalle.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta pitää päätöstä hankesuunnittelun keskeytyksestä huonona. Ylioppilaskunta julkaisi tiistaina kannanoton, jossa se esitti huolensa keskeytyspäätöksen vaikutuksista.

Ylioppilaskunta järjestää lisäksi tiistaina 2.5. mielenosoituksen. Mielenosoitus järjestetään Linnanmaan kampuksen vihreillä naulakoilla kello 12–13.

Mielenosoitukselle on listattu liuta syitä: yleisopetustilojen hankesuunnittelun jäädytyksen lisäksi tapahtumassa protestoidaan päätöstä siirtää hiljaiset työskentelytilat Telluksesta Pegasukseen, itsenäisten opiskelun tilojen puutetta, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n liian korkeaa vuokratasoa ja yliopiston viestinnän olemattomuutta.

OYY:n hallituksen puheenjohtajan Joel Kronqvistin mukaan mielenilmauksen tavoitteena on ”yliopiston johdon silmien aukaiseminen”.

”Haluamme että opiskelijat huomioitaisiin aidosti näissä kehitysprosesseissa, ja meidät pidettäisiin aikatauluissa ja viestinnässä mukana. Haluamme, että meitä kohdellaan näiden tilojen käyttäjänä. Opiskelijoita tulisi kuunnella esimerkiksi siinä, että molemmilla kampuksilla saataisiin tarpeeksi itseopiskelutiloja. Erityisesti Kontinkankaalla on niiden riittävyydestä iso huoli.”

Kronqvistin mukaan ylioppilaskunta on tyytymätön Oulun yliopiston viestintään.

”Toivomme, että viestintä olisi yhtenäistä ja johdonmukaista, ja päätöksiä valmisteltaisiin enemmän opiskelijoiden kanssa, ettei tulisi aina näitä yllätyksiä.”

 

Hallitus päättää asiasta ensi viikolla

Oulun yliopiston hallitus kokoontuu päättämään tila-asioista toukokuun alussa.

Esityslistan mukaan yliopiston hallituksen 3.–4.5. pidettävässä kokouksessa vahvistetaan päätökset vain humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien tilahankkeiden toteuttamisesta.

Tilahankkeissa aiemmin paljon vastustusta herättänyt kohde oli humanistien kiltahuoneiden ja Humus-kahvilan sijoittaminen. Sijoitukseensa tyytymättömät humanistit järjestivät aiheesta myös oman mielenilmauksensa.

Humanistien kiltahuoneiden sijoituksessa päästiin lopulta sopuratkaisuun: humanistien kolme kiltahuonetta sijoitetaan Geokadun sivukäytävälle ja itse Humus Geokadulla olevaan, käytävälle avautuvaan luokkatilaan.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: