Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäseneksi kaudelle 2018–2019 haki seitsemän henkilöä. Hakuaikaan päättymiseen 3.10. mennessä hakemuksensa jättivät Jonne Kettunen, Miina-Anniina Heiskanen, Antero Metso, Kalle Parviainen, Sallamari Tolonen, Jussi Vaara ja Pauli Väisänen. Nyt päättyvällä kaudella opiskelijäseniä olivat Jonne Kettunen ja Pauli Väisänen. Yliopiston hallitus on yliopistolain mukaan yliopiston ylin päätöksentekoelin. Yliopiston hallitus päättää muun muassa yliopiston strategiasta, budjetista sekä […]
Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäseneksi kaudelle 2018–2019 haki seitsemän henkilöä.
Hakuaikaan päättymiseen 3.10. mennessä hakemuksensa jättivät Jonne Kettunen, Miina-Anniina Heiskanen, Antero Metso, Kalle Parviainen, Sallamari Tolonen, Jussi Vaara ja Pauli Väisänen. Nyt päättyvällä kaudella opiskelijäseniä olivat Jonne Kettunen ja Pauli Väisänen.
Yliopiston hallitus on yliopistolain mukaan yliopiston ylin päätöksentekoelin. Yliopiston hallitus päättää muun muassa yliopiston strategiasta, budjetista sekä periaatteista, joilla rahaa jaetaan tiedekunnille.
Opiskelijajäseniä valitaan kaksi. Yliopiston hallituksen opiskelijajäsenillä ei ole varajäseniä.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan johtosäännön opiskelijaedustajien 4 §:n mukaan yliopistokollegion ja yliopiston hallituksen opiskelijaedustajat nimeää edustajisto.
Hakijoille järjestetään avoin haastattelutilaisuus OYY:n edustajiston kokouksen yhteydessä tiistaina 10.10.2017. Opiskelijajäsenet valitaan edustajiston kokouksessa tiistaina 31.10.2017.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Aapistie 3:ssa seisova uusi Dentopolis yhdistää hammaslääketieteen hoidon, tutkimuksen ja koulutuksen yhteen rakennukseen. Saman katon alla työskentelevät nyt nykyiset ja tulevat hammaslääkärit.
Oulun hammaslääketieteen hoidon, tutkimuksen ja koulutuksen keskittymä Dentopolis vihittiin lauantaina 23.9. käyttöön juhlallisin menoin.
Saman katon alla Aapistiellä toimii tästä vuodesta alkaen Oulun kaupungin suun terveydenhuolto, Oulun yliopiston hammaslääkärikoulutus ja Oulun ammattikorkeakoulun suuhygienistikoulutus.
Vuokralaisten käytössä rakennus on ollut jo tammikuun lopusta, mutta lauantaisessa vihkiäisjuhlassa rakennukseen pääsivät tutustumaan kutsuvieraat, kuten pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Noin 10 000 neliömetrin Dentopolis on ilmeeltään valoisa, moderni ja erittäin värikäs: seinissä on käytetty rohkeasti kirkkaita värejä, vihreää, keltaista, turkoosia ja violettia. Valkoista sairaalaseinää on vähän, lasia ja suuria ikkunoita taas paljon. Tilan tuntua on erityisesti pääsisäänkäynnin huikean korkeassa aulassa.
Ero entiseen on tyrmäävä. Hammaslääketieteen laitoksen vanhat toimitilat olivat kärsineet jo vuosiavaikeista sisäilmaongelmista. Myös Oulun ylioppilaslehti kirjoitti ongelmista numerossa 6/2012, voit tutustua siihen täällä. Home- ja kosteusvaurioisen rakennuksen purkaminen tuli päätökseensä alkukesästä.
Tosin vihkiäisjuhlan aikaan oli Dentopoliksessa jotain vielä keskenkin: esimerkiksi osasta kolmannen kerroksen opetushoitolan bokseista puuttuu hammaslääkärin tuoleja, sillä niiden hankintaa koskeva valitus on vireillä markkinaoikeudessa.
Simulaatiosalissa hammaslääkäriopiskelija voi harjoitella esimerkiksi poraamista. Näytöltä opiskelija voi seurata omaa työskentelyään.
Synergiaa ja yhteiskäyttöä
Lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen Leena Palotie -salissa pidetyn vihkiäisjuhlan kaikkia puheita yhdisti yksi teema – yhdessä tekeminen. Kaikki Dentopoliksen rakennuttamiseen osallistuneet kiittelivät toisiaan erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä.
Tosin rakennuttajan (Suomen Yliopistokiinteistöt Oy) ja rakentajan (YIT Oyj) edustajien puheenvuoroista ilmeni, että kolmelle eri toimijalle ja kolmeen eri käyttöön tarkoitetun rakennuksen toteuttaminen on ollut myös haasteellista.
Dentopoliksen arveltiin olevan suunnannäyttäjä tulevaisuuden rakennusprojekteille.
“Yhä useammalla kampusrakennuksella tulee olemaan synergiaa, yhteiskäyttöä ja myös kaupallista luonnetta”, arvioi SYK Oy:n varatoimitusjohtaja Anssi Koski puheenvuorossaan.
Dentopoliksen omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Rakennuksen suurin käyttäjä on Oulun kaupunki, jolla on käytössä 8000 neliömetriä.
Dentopoliksen ensimmäisessä kerroksessa on kaupungin perushammashoito ja päivystys, kerrosta ylempänä oikominen ja erikoishammaslääkärien vastaanotot, kolmannessa kerroksessa on opetushammashoitola, jossa hammaslääkäriopiskelijat suorittavat kliinisen opetusharjoittelunsa.
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala kertoi puheessaan Dentopoliksen palvelevan vuosittain 50 000 oululaista. Uuteen rakennukseen muuttivat keskustan, Myllyojan, Kontinkankaan ja Maikkulan hammashoitolat. Ensimmäiset potilaat asioivat hammashoitolassa 23. tammikuuta.
Laajala kuvaili Dentopoliksen olevan “täynnä uusinta huipputekniikkaa”. Rakennuksen erikoisuutena on muun muassa se, ettei Dentopoliksessa ole tavanomaisia varastohuoneita, vaan eri kerrosten välillä sukkuloi tavarahissi.
Eräänlainen liikkumista koskeva erikoisuus on Laajalan mukaan myös se, että perushammashoitoa ja erikoishammashoitoa ei eriytetä toisistaan. Potilaan tulisi päästä erikoishammaslääkärin luo ilman lähetettä. Periaatteena on, että lääkäri liikkuu, ei potilas.
Vuonna 1973 perustetun Oulun hammaslääketieteellisen killan kiltahuone sijaitsee uudessa Dentopoliksessa. Opiskelijat ovat tyytyväisiä huoneeseensa. Kuvassa Elina Karjalainen (vas.), Patrick Saikkonen, Sara Liukkonen ja Annika Wimmer.
Ei enää tekohampaita rippilahjaksi
Oulun yliopistolla on Dentopoliksesta käytössä noin 2000 neliömetriä. Rakennuksessa on yliopiston hammaslääketieteen koulutuskeskus ja Suun terveyden tutkimusyksikkö.
Uudesta rakennuksesta löytyy muun muassa luentosaleja, opiskelutiloja, tenttiakvaario, fantom-sali ja moderni simulaatiosali. Myös Oulun hammaslääketieteen killan kiltahuone sijaitsee uudessa rakennuksessa.
Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki kertasi puheessaan suomalaisen hammashoidon kehitystä 1800-luvun lopulta nykypäivään.
Niinimäen mukaan hammaslääketieteessä sekä tutkimus että tekniikka ovat kehittyneet huimasti viimeisten vuosikymmenten aikana.
Ennen keinot hammassäryn hoitoon olivat rajatut: jos hammasta särki, se vedettiin pois. Moni nuori saikin ennen 1960-lukua tekohampaat rippilahjaksi. Kiitos amalgaamipaikkojen, sähköporien, puudutusaineiden kehityksen ja fluorauksen, hammasproteesi ei ole enää käytännöllinen rippilahja.
Dentopolis on taas tässä kehityskulussa taas yksi edistysaskel eteenpäin. Niinimäki nosti tästä esimerkiksi modernit simulaatio-opiskelujärjestelmät. Niiden avulla opiskelijoilla on mahdollisuus harjoitella toimenpiteitä turvallisesti ja realistisessa ympäristössä.
Näin opiskelijat ovat potilaiden kanssa harjoitellessa entistäkin harjaantuneempia ja varmaotteisimpiä, Niinimäki totesi.
“Mutta pora on edelleen pora”, aloitti Niinimäkeä seurannut pääministeri Juha Sipilä oman puheenvuoronsa. Tällä hän viittasi siihen, että vaikka tekniikka ja tutkimus kuinka kehittyvät, jotkin perusasiat aina säilyvät – hammaslääkärin kädessä on siis edelleen pora.
Sipilän puheessa Dentopolis linkittyi esimerkillisenä tapauksena laajemmin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin, sote- ja maakuntauudistukseen. Sipilä muistutti myös koulutuksen alueellisesta merkityksestä. Hammaslääketieteen koulutus Oulussa varmistaa sen, että hammaslääkäreitä on alueella tulevaisuudessakin, jäähän moni Oulussa opiskellut alueelle valmistumisensakin jälkeen.
Pohjois-Suomen ja Oulun vahvuutena Sipilä piti innovatiivisuutta, yrittäjähenkisyyttä ja osaamista terveysteknologian alalla. Kontinkangasta Sipilä kehui peräti poikkeukselliseksi terveydenhuollon keskittymäksi, josta syntyy kansainvälisen tason huippuosaajia. Tässäkin suhteessa Dentopolis viitoittaa oikeaan suuntaan.
Ennen kuin hammaslääkäriopiskelija pääsee operoimaan oikean potilaan hampaita, hänen tulee harjoitella fantom-tekopään kanssa.
Rakentavaa yhteistyötä
Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso korosti omassa puheessaan hyvin sujunutta yhteistyötä yliopiston kanssa.
Oamkilla on rakennuksen kolmannessa kerroksessa käytössään noin 400 neliömetriä suuhygienistien kliinistä potilasharjoittelua varten, integroituna samoihin tiloihin hammaslääkäreiden opetushammashoitolan kanssa. Näin yhteistyö ja työnjako hammaslääkärin ja suuhygienistin välillä opitaan jo opiskeluaikana.
Paason mukaan Dentopolis ja Linnanmaan yhteiskampus ovatkin hyviä esimerkkejä siitä, kuinka yliopiston ja kampuksen yhteistyö onnistuu ilman yhteistä hallinnollista organisaatiotakin.
“Odotan yhteistyön jatkuvan yhtä rakentavana tulevaisuudessakin. Dentopolis on esimerkki siitä, kuinka oululaisella yhteistyöllä saavutetaan menestystä.”
Vihkiäisjuhlan loppusanat piti lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Kyösti Oikarinen. Hän kertoi pohtineensa viime aikoina sitä, mikä olisi erityisen oululaista, ja päätyneensä lopulta yhdessä tekemiseen.
Tätä oululaisuutta edustaa nyt Dentopoliskin, joka “on tehty yhdessä vahvalla yhteishengellä”.
Puheenvuorossaan Oikarinen kehui oululaista hammaslääketieteen opetusta edelläkävijäksi. Hän esittikin, että hammaslääkäripuolella käytössä oleva malli opetusharjoittelusta oikeassa ympäristössä tulisi laajentaa myös perusterveydenhuoltoon. Se olisi myyntivaltti, jolla Oulu voisi erottua muista ensi keväänä, kun samalla hakukerralla voi pyrkiä kaikkiin Suomen lääketieteellisiin tiedekuntiin.
Oikarinen aloitti hammaslääkärin työuransa vuonna 1978 tuliterässä rakennuksessa Aapistie 3:ssa. Tänä syksynä dekaanin tehtävistään eläkkeelle jäävä Oikarinen vertasi omaa uraansa vanhan rakennuksen elinkaareen.
“Vanha rakennus oli oman urani mittainen. Toivottavasti uudella Dentopoliksella on pitempi ura edessä.”
Dentopoliksen kolmannessa kerroksessa sijaitsevassa klinikkasalissa hammaslääkäriopiskelijat suorittavat kliinisen potilasharjoittelun.
Muokattu 25.9. kello 23.15: Korjattu kuvatekstin väärä tieto kiltiksen varustelusta.
Muokattu 27.9. kello 13:25: Muokattu hammaslääkärituolien hankintaa koskevaa kohtaa, lisätty sana valitus.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Maanantaista 18.9. alkaen opiskelijoiden on asioitava Opiskelijakeskuksen (KE1020) sijaan oman tiedekunnan koulutuksen lähipalvelupisteessä. Opiskelijakeskuksesta ei myöskään saa enää Sporttipassin tarroja.
Unohtuiko lukuvuosi-ilmoittautuminen, tarvitsetko opiskelutodistusta? Apu löytyy jatkossa tiedekunnan lähipalvelupisteeltä, ei Opiskelijakeskuksesta.
Linnanmaan kampuksella Opintokadulla sijaitsevan Opiskelijakeskuksen (KE1020) opintoasioiden hoitoa koskevat palvelut ovat maanantaina 18.9. siirtyneet tiedekuntien koulutuksen lähipalvelupisteisiin.
Näitä lähipalvelupisteissä hoidettavia asioita ovat esimerkiksi opiskelutodistukset, opintosuoritusotteet, opinto-oikeuden jatkaminen, opinto-oikeudesta luopuminen ja lukuvuosi-ilmoittautuminen.
Kaivannaisalan ja luonnontieteellisen tiedekuntien opiskelijoiden ei tarvitse opetella uutta osoitetta, sillä näiden tiedekuntien koulutuksen lähipalvelupiste sijaitsee Opiskelijakeskuksen tiloissa (KE1020). Muiden tiedekuntien lähipalvelupisteiden sijainnit ja yhteystiedot voi tarkistaa tästä osoitteesta.
Opiskelijakeskuksesta ei myöskään saa enää Sporttipassin tarroja. Niitä voi 18.9. alkaen ostaa tai hakea maksukuittia vastaan Linnanmaalla vain Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimistolta. Tarraa ei tosin ole pakko hankkia, sillä opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva voi hankkia myös sähköisen Sporttipassin.
Koulutuspalveluiden johtajan Vesa-Matti Sareniuksen mukaan Opiskelijakeskuksessa on hoidettu eniten lukuvuosi-ilmoittautumisia, paperisen läsnäolotodistuksen toimittamisia ja opinto-oikeuden palauttamisia.
Hän ei osannut sanoa, onko Opiskelijakeskuksella alkuviikosta käynyt opiskelijoita etsimässä apua opintoasioiden hoitoon.
”Muutoksesta on kuitenkin tiedotettu usealla sähköpostilla, ja myös opiskelijakeskuksesta ohjataan opiskelijoita eteenpäin omiin lähipalvelupisteisiinsä.”
Organisaatiouudistuksen myötä yliopistolle perustettiin neljä tiedekuntaklusteria.
Ensimmäiseen klusteriin kuuluvat teknillinen, luonnontieteellinen, arkkitehtuurin ja kaivannaisalan tiedekunta, toiseen kasvatustieteiden ja humanistinen tiedekunta ja Oulu Business School, kolmanteen lääketieteellinen ja biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, neljänteen tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta.
Näille klustereille palveluita tuottavat nyt lähipalvelutiimit. Lähipalvelutiimi sisältää koulutuspalvelut, tutkimuksen tukipalvelut, talous- ja projektipalvelut, henkilöstöosaston, tietohallinnon ja viestinnän.
Yhteisen, keskitetysti kaikkien opiskelijoiden opintoasioita hoitavan pisteen sijaan jokaisella lähipalvelutiimillä on nyt siis oma opintoasioita hoitava henkilökuntansa.
Vesa-Matti Sareniuksen mukaan tämä uudistus itse asiassa parantaa opiskelijoiden saamia palveluita.
”Aiemmin keskitetysti hoidettuja palveluita toteuttaa nyt useampi ihminen kussakin tiimissä. Samaten nämä palvelut tulevat lähemmäs tiedekuntia ja niiden tarpeita.”
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija Henna Määttä muistuttaa, että Opiskelijakeskus tarkoittaa vain fyysistä tilaa, jossa palvelut ovat sijainneet.
Yhteisestä tilasta luopuminen ei siis tarkoita opintoasioiden palveluiden huononemista.
”Tärkeintä on, että opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalvelut ovat edelleen olemassa, ja opiskelija myös tietää, mistä apua tarvittaessa saa ja keneltä kysyä. Täytyy kuitenkin sanoa, että olen huolissani koulutuspalveluiden resurssien riittämisestä ylipäänsä.”
Mitä Opiskelijakeskuksen tiloihin tulevaisuudessa sitten tulee? Se on Vesa-Matti Sareniuksen mukaan vielä avoinna.
Kaivannaisalan ja luonnontieteellisen tiedekuntien palvelupisteen lisäksi tilassa on tällä hetkellä muun muassa Oulun korkeakoululiikunnan liikuntasuunnittelijan työhuone.
Lisäksi tilassa toimii Oulun yliopiston pääkassa, joka on avoinna tiistaisin ja torstaisin kello 12-14.
”Tilaratkaisut ovat vielä kesken, tiedotamme asioista sitä mukaan kun asiat selviävät. Aiemmanlaista, kaikille tiedekunnille yhteistä palvelupistettä tilaan ei kuitenkaan tule”, Sarenius sanoo.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Viime syksynä Future Factoryyn osallistui noin puolet Oulun yliopiston uusista opiskelijoista. Tänä vuonna mukana ovat kaikki uudet opiskelijat, lähemmäs 2000 opiskelijaa kaikista yliopiston tiedekunnista.
Oulun yliopiston uudet opiskelijat pääsevät heti syyslukukauden alussa ratkomaan kiperiä pulmia.
Kyse ei ole tällä kertaa siitä, valitako lounaakseen uunimakkaraa vai silakkapihviä, vaan Future Factorysta, toista kertaa järjestettävästä uusien opiskelijoiden haastekilpailusta. Tapahtumassa Oulun yliopiston uudet opiskelijat pääsevät ryhmissä luomaan ratkaisuja heille annettuihin haasteisiin ja esittelemään luomiaan ratkaisuja kanssaopiskelijoilleen.
Tämän vuoden Future Factory on aiempaa suurempi: viime syksynä koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilän ideoiman kilpailun haasteita ratkoi noin puolet uusista opiskelijoista, tänä vuonna mukaan on otettu kaikki uudet opiskelijat, lähemmäs 2000 opiskelijaa kaikista tiedekunnista. Edellisvuonna kisan voittajaksi äänestettiin kansainvälisen maisteriohjelman NoBorders -ryhmä, joka esitteli idean kulttuurieroja vähentävästä älypuhelinapplikaatiosta.
Tänä vuonna Future Factoryn teemojen valinnassa näkyy niin Suomi 100 -juhlavuosi kuin Oulun yliopiston strategiakin. Tapahtumaa järjestävän työryhmän koordinaattorin Paula Vaskurin mukaan tapahtumassa rakennetaan Suomen seuraavaa sataa vuotta.
”Haasteet ovat ajankohtaisia, yhteiskunnallisia, mutta myös lähellä yliopistoa. Tätä kautta yliopiston strategia muuttuu eläväksi opiskelijoille heti ensimmäisestä päivästä alkaen.”
Tulevaisuustehtaasta tulee aktiivisia opiskelijoita
Uudet opiskelijat osallistuvat Future Factoryyn kymmenhenkisissä pienryhmissä. Kullakin tutkinto-ohjelmalla on omat teemansa, jotka kytkeytyvät yliopiston viiteen fokusalueeseen.
Ratkottavien haasteiden skaala on laaja, lääketieteen etiikasta monikulttuurisuuden, ympäristömuutoksen ja kiertotalouden kysymyksiin. Esimerkiksi tuotantotalouden, konetekniikan ja kaivannaisalan tutkinto-ohjelmissa teemana on ”kestävyyttä luovat materiaalit ja järjestelmät”, logopediassa ja biokemiassa taas ”digitaalinen yliopisto”.
Paula Vaskurin mukaan yliopiston tarkoituksena on antaa opiskelijoille aktiivinen startti opiskelukulttuuriin.
”Tutkimusten mukaan aktiivinen opiskelujen aloitus vahvistaa myöhemmin opinnoissa pärjäämistä. Fuksille itselleen ilmeinen hyöty on se, että tässä tutustuu uusiin opiskelijakavereihin aivan pomminvarmasti! Tässä oppii tuntemaan opiskelijaryhmän vahvuudet: kuka osaa johtaa, kuka innovoi, kuka on visionääri.”
Yhtä tärkeää on valaa opiskelijoihin uskoa siihen, että tulevaisuuden isotkin haasteet on ratkaistavissa.
”Fuksi pääsee osaksi kahdella kampuksella yhtä aikaa tehtävää yhteistä työskentelyä ongelmanratkaisun parissa. Haluamme rohkaista opiskelijoita pystyvyyteen, itseohjautuvuuteen, luovuuteen, ylittämään omia rajoja, olemaan aktiivisia kansalaisia”, Vaskuri sanoo.
Future Factory on sijoitettu fuksien orientaatioviikolle. Jo perjantaina 1.9. fuksit osallistuvat aihetta käsittelevään lyhyeen infotilaisuuteen, mutta varsinainen ideointityö alkaa vasta maanantaina 4.9. opiskelijoiden pienryhmissä.
Pienryhmissä kehitetyt ratkaisuehdotukset esitellään keskiviikkona 6.9. muille ryhmille. Opiskelijat äänestävät ehdotusten parhaudesta, ja eniten ääniä saaneet ratkaisuehdotukset palkitaan torstaina 7.9. järjestettävässä juhlagaalassa. Lisäksi ryhmille jaetaan kunniamainintoja aktiivisesta näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa, tuotoksen visuaalisesta tai muuten innovatiivisesta ilmeestä, selkeistä ja kunnianhimoisista visioista ja ajankohtaiseen haasteeseen tarttumisesta.
Parhaaksi äänestetyt ehdotukset pääsevät lisäksi mittelemään suuren yleisön suosiosta. Yleisöäänestys parhaasta ideasta on käynnissä 8–14.9. Oulun yliopiston Facebook-sivulla. Myös yleisöäänestyksessä parhaiten pärjännyt ryhmä palkitaan.
Millä tavalla Paula Vaskuri ohjeistaisi fukseja kohtaamaan lukuvuotensa ensimmäinen ison haasteensa?
”Tämä tulee olemaan ennennäkemätön kokemus, joten ota siitä kaikki irti. Tutustu uusiin opiskelukavereihin, pidä hauskaa, mutta ota saamasi haaste vakavasti vastaan. Viimevuotisen opiskelijapalautteen mukaan kyse on parhaimmillaan erittäin merkityksellisestä tapahtumasta.”
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston opiskelijat pääsevät tästä syksystä alkaen kulkemaan sekä Linnanmaan että Kontinkankaan kampuksilla ympäri vuorokauden. Ympärivuorokautisen kulkemisen mahdollistava kulkukortti tulee myyntiin Oulun yliopiston verkkokauppaan syyskuussa. "On upeaa, että Oulun yliopisto toimii suunnannäyttäjänä ja uskaltaa ottaa suuren, modernin loikan", sanoo kampuskehittämisestä vastaava OYY:n hallituksen jäsen Miina-Anniina Heiskanen.
Näin summaa tuntemuksensa Miina-Anniina Heiskanen, kampuskehittämisestä vastaava Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen.
Huikeat fiilikset syntyvät siitä, että Oulun yliopiston opiskelijat pääsevät tästä syksystä alkaen kulkemaan sekä Linnanmaan että Kontinkankaan kampuksilla ympäri vuorokauden. Ympärivuorokautisen kulun mahdollistava kulkukortti tulee myyntiin Oulun yliopiston verkkokauppaan ensimmäinen päivä syyskuuta.
Tämän mahdollistaminen on vaatinut OYY:ltä jo vuosikausia kestänyttä lobbaustyötä. Myös Heiskaselle 24/7 -kampuksen ajaminen on ollut yksi hallitusvuoden tärkeimmistä tavoitteista.
Hän kertoo olevansa nyt yllättynyt siitä, kuinka nopeasti suunnitelmista tulee lopulta todellisuutta. Kun asiat lähtivät rullaamaan, ne lähtivät rullaamaan nopeasti.
”Olen itse aloittanut asian parissa vasta tammikuussa, mutta moni minua edeltänyt hallituslainen on tehnyt vaikutustyötä hankkeen edistämiseksi. Olen yllättynyt siitä, että kulku saatiin toteutettua jo nyt syyslukukauden alkuun. On upeaa, että Oulun yliopisto toimii suunnannäyttäjänä ja uskaltaa ottaa suuren, modernin loikan. Saan olla ylpeä meidän yliopistostamme, sekä OYY:n vaikuttajana että yliopiston opiskelijana.”
Vapaata ja tehokasta opiskelua
Syyskuusta lähtien luottokortin kokoisella kulkukortilla pääsee Linnanmaan kampuksella sisälle useimmista ulko-ovista ja esimerkiksi Tellus Innovation Arenan ja tiedekirjasto Pegasuksen tiloihin. Suljettuina pysyvät ne ovet, jotka ovat olleet suljettuina yö- ja ilta-aikaan muutenkin, eli esimerkiksi henkilökunnan työhuoneisiin tai suljettuihin ravintoloihin ei ole kulkukortillakaan asiaa. Tarkan kulkualueen voit tarkistaa tästä kartasta.
Kulkukortti otetaan käyttöön myös Kontinkankaalla, mutta noin kuukautta myöhemmin.
Mutta miksi ylipäänsä kulkea kampuksella yötä myöten, eikö päivälläkin voi opiskella?
Miina-Anniina Heiskanen löytää 24/7-kampuksen tarpeellisuudelle heti monta perustetta. Yksi keskeinen peruste on opiskelijoiden oma toive.
”Opiskelijoille on tärkeää, että he pääsevät opiskelemaan itsenäisesti ja tekemään ryhmätöitä juuri silloin kun se heille sopii. Heidän joukossaan on erilaisia oppijoita, jotka tykkäävät opiskella eri vuorokaudenaikoina. Nyt opiskelijat pystyvät opiskelemaan aina haluaminaan aikoina, mahdollisimman vapaasti ja tehokkaasti”, hän perustelee.
Ovatko Kontinkankaan ja Linnanmaan kampukset nyt valmiita, voiko kampuskehittämisestä vastaava OYY:n hallituslainen hetken hengähtää?
”Ei, kampuksella riittää aina kehitettävää”, Heiskanen toteaa. Seuraavien vuosien isona asiana on tietysti Oamkin muutto Linnanmaalle. Kun Oamkille lohkaistaan oma tila kampukselta, humanistit ja kasvatustieteilijät muuttavat uusiin tiloihin.
”Lisäksi aina pitää kiinnittää huomiota opiskelutilojen ja -välineiden laatuun: niiden tulisi olla ergonomisesti hyviä, moderneja ja toimivia.”
Jälkimmäiseen puoleen on tulossa syksyllä parannusta, kun Kontinkankaalla ja Linnanmaalla otetaan käyttöön Optima Lockerit, sähköiset läppärilainaamot, joista opiskelija voi opiskelukäyttöön lainata maksutta kannettavaa tietokonetta. Heiskanen pitää tätä uudistusta hyvänä juttuna tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta.
”Monesti oletetaan, että kaikilta jo löytyy itseltä modernit älylaitteet. Näin ei kuitenkaan aina ole. Nyt yliopisto antaa kaikille mahdollisuuden työskennellä moderneilla läppäreillä.”
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksilla on tästä syksystä alkaen mahdollista opiskella ympäri vuorokauden. Ympärivuorokautiseen kulkuun tarvitaan kulkukortti, joka tulee myyntiin ensimmäinen syyskuuta. Molemmat kampukset saavat syksyllä parannuksia myös tietotekniikkaan ja tilavarauksiin.
Syyskuusta alkaen Oulun yliopiston opiskelijat pääsevät Linnanmaan kampukselle ympäri vuorokauden. Ympärivuorokautiseen käyttöön vaaditaan kaksikymmentä euroa maksava kulkukortti, joka tulee myyntiin Oulun yliopiston verkkokauppaan syyskuun ensimmäinen päivä.
”Katsomme ensin, miten käytäntö lähtee toimimaan Linnanmaalla. Mutta arvelisin, että ympärivuorokautinen pääsyoikeus on Kontinkankaallakin käytössä 1.10. alkaen.”
Kun opiskelijalla on hänen nimellään ja kuvallaan varustettu kulkukortti, hän pääsee liikkumaan Linnanmaan kampuksella aina haluaminaan aikoina. Kortilla pääsee sisälle useimmista ulko-ovista ja esimerkiksi Tellus Innovation Arenan ja tiedekirjasto Pegasuksen tiloihin. Tarkan kulkualueen voit tarkistaa tästä kartasta.
Suljettuina pysyvät ne ovet, jotka ovat olleet suljettuina yö- ja ilta-aikaan muutenkin, eli esimerkiksi henkilökunnan työhuoneisiin tai suljettuihin ravintoloihin ei ole kulkukortillakaan asiaa. Janne Rautiaisen mukaan virka-ajan ulkopuolella kampuksen tiloissa on vartiointi.
Sama kulkukortti on voimassa koko opiskeluajan, ja samalla kortilla pääsee kulkemaan sekä Kontinkankaalla että Linnanmaalla. Kulkukortit tilataan ja maksetaan Oulun yliopiston oman verkkokaupan kautta, jonka jälkeen opiskelija voi noutaa kortin Juvenes Print –painotalon Linnanmaan toimipisteeltä. Kortin tilaamiseen tarvitaan Oulun yliopiston tunnukset.
Kulkukortti on henkilökohtainen, eli omaa korttia ei saa lainata opiskelijatoverille.
Ympärivuorokautisen kulkemisen tulo on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenelle, kampuskehittämisestä vastanneelle Miina-Anniina Heiskaselle mieleen. 24/7 -hankkeen toteutuminen on vaatinut ylioppilaskunnalta valtavasti lobbaustyötä.
”OYY on tehnyt vuosien ajan vaikuttamistyötä yliopiston suuntaan 24/7-hankkeen parissa. Toiveena on ollut, että opiskelijat voisivat hyödyntää yliopiston tiloja itsenäiseen opiskeluun sekä ryhmätyöskentelyyn vapaasti valittavina aikoina. Aiemminhan yliopisto on sulkenut ovensa arkisin aika aikaisin, viimeistään kello 19 mennessä, ja ollut viikonloppuisin rajoitetusti auki. On hienoa, että Oulun yliopisto vastaa opiskelijoiden pitkäaikaiseen toiveeseen nyt ja toimii samalla modernina suunnannäyttäjänä muille yliopistoille siinä, miten opiskelumahdollisuuksia voidaan merkittävästi edistää”, hän toteaa.
Luvassa uusia näyttöjä ja läppärilainausta
Molemmat kampukset saavat piakkoin parannuksia myös tietotekniikkaan ja tilavarauksiin.
Sekä Linnanmaa että Kontinkangas saavat kumpikin oman Optima Lockerin, opiskelijakortilla toimivan sähköisen läppärilainaamon, josta on mahdollista maksutta lainata yliopiston kannettavia tietokoneita opiskelukäyttöön. Janne Rautiaisen mukaan Optima Lockerit otetaan kampuksilla käyttöön jo tämän syksyn aikana.
Yliopiston viestintä saa lisänäkyvyyttä Linnanmaalle asennetuista viestintänäytöistä, joissa tällä hetkellä pyörivät yliopiston somesisällöt, uutisvirta ja yliopiston ajankohtaiset tapahtumat. Näillä näytöillä saattaa myöhemmin syksyllä näkyä muutakin opiskelijalle ajankohtaista sisältöä, sillä Rautiaisen mukaan viestintätaulujen lopullinen käyttö hakee vielä muotoaan.
Niiden lisäksi syyskuussa otetaan käyttöön 43-tuumaisia kosketustoiminnolla varustettuja opastusnäyttöjä, joilla voi selata Linnanmaalla alkavia tapahtumia sekä hakea kartalta haluamaansa tilaa tai salia. Karttanäkymän voi myös QR-koodilla ladata omalle puhelimelleen, jossa voi nähdä oman sijaintinsa kartalla.
Näitä opastusnäyttöjä tulee ensi vaiheessa keskusaulan läheisyyteen L1 -salin ulkoseinustalle sekä R-oven ja Saalastinsalin ulko-oven läheisyyteen. Näyttöjä testataan ensin Linnanmaalla, ja mikäli konsepti todetaan hyväksi, ne tulevat myös Kontinkankaalle.
Janne Rautiaisen mukaan vanhat, luentosalilistauksia näyttävät näytöt tullaan vaiheittain vaihtamaan uusiin kosketusnäyttöihin.
”Mietimme vielä, missä vanhoille näytöille olisi käyttöä. Ehkä niissä voisi näkyä vaikka bussiaikataulut?” hän pohtii.
Lisäksi Telluksen, Pegasuksen ja Linnanmaan suurimpien luentosalien ovenpieliin on asennettu pienet kalenterinäytöt, jotka näyttävät tilavaraukset reaaliajassa. Siten opiskelijat voivat nopeasti nähdä, milloin esimerkiksi L2-sali on vapaana luentokäytöstä, ja käyttää salia itsenäiseen opiskeluun.
Yliopiston tilavaraukset siirtyvät yhä enemmän verkkoon. Opiskelijat voivat syksystä eteenpäin varata Pegasuksen toisen ja kolmannen kerroksen opiskelutiloja Office365 -opiskelijasähköpostin kalenterin kautta, ja samanlaista sähköistä varauskäytäntöä suunnitellaan syksyllä myös Kontinkankaalle.
Näin tilaat kulkukortin
– Mene osoitteeseen https://shop.oulu.fi/, kirjaudu sisään Oulun yliopiston tunnuksilla ja valitse tuote “24/7 kulkukortti”. Tuote tulee myyntiin 1.9.2017.
– Valitse kortille mieleisesi taustaväri sekä oma kuva. Tilaajan tulee olla tunnistettavissa kuvasta, jotta se voidaan hänelle luovuttaa.
– Tarkista yhteystietosi, tutustu kortin käyttöehtoihin ja tee tilaus.
– Kortti on noudettavissa Juvenes Printin Linnanmaan toimipisteestä 1-2 työpäivän kuluttua.
Muokattu 16.8.2017 kello 7.35: Lisätty Miina-Anniina Heiskasen kommentti.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
